Osa 1

”Sana” – kuka hän on Johanneksen mukaan?

 1, 2. Kenet Johannes esittää ensiksi meille Jeesuksen Kristuksen elämää koskevassa kertomuksessaan, ja mitä lukijat haluavat näin ollen luonnollisesti tietää?

”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä.” Näin kuuluvat apostoli Johanneksen Jeesuksen Kristuksen elämää käsittelevän kertomuksen kaksi ensimmäistä jaetta suomalaisessa raamatunkäännöksessämme.

² Täten esitellään meille Johanneksen kertomuksen alussa joku, jota kutsutaan ”Sanaksi”. Saatuaan näin äkillisen johdatuksen Sanaan jokainen lukija haluaisi luonnollisesti tietää, kuka tai mikä tämä Sana oli. Tosiaankin on meidän ajanlaskumme toiselta vuosisadalta lähtien käyty ankaraa väittelyä tämän Sanan tunnistamiseksi. Ja erityisesti neljänneltä vuosisadalta lähtien on vähemmistöryhmä saanut osakseen paljon uskonvainoa tässä väittelyssä.

 3. Millä kielellä Johannes kirjoitti kertomuksensa, ja miksi meidän on vaikea ymmärtää Johanneksen alkusanoja?

³ Apostoli Johannes kirjoitti kertomuksensa ensimmäisen vuosisadan yleiskreikan kielellä. Se oli silloin kansainvälinen kieli. Ne, joille Johannes kirjoitti, osasivat sekä puhua että lukea kreikkaa. He tiesivät siis, mitä hän tarkoitti noilla alkulauseillaan, tai ainakin he voivat saada sen tietää lukemalla kaiken muunkin Johanneksen kertomuksen alkuperäisellä kreikan kielellä. Mutta kun nuo alkulauseet on käännettävä muille kielille, sanokaamme nykyenglanniksi tai nykysuomeksi, niin niiden kääntäminen oikein täsmällisen merkityksen ilmi saamiseksi tuottaa vaikeuksia.

 4. Sanovatko kaikki nykyiset käännökset samaten kuin Raamatun vanhat hyväksytyt käännökset, ja mitä esimerkkejä meillä on tämän valaisemiseksi?

⁴ Tietysti sellainen Raamatun lukija, joka käyttää yleisesti hyväksyttyjä käännöksiä, sanoo heti: ”Eihän sen tietämisessä, kuka Sana on, pitäisi olla mitään vaikeuksia. Siinähän sanotaan selvästi, että Sana on Jumala, ja Jumala on Jumala.” Mutta meidän täytyy vastaukseksi sanoa, että kaikki uudemmat kreikan kielen tuntijain käännökset eivät esitä asiaa siten. Ottakaamme seuraavat esimerkit: The New English Bible [Uusi englantilainen Raamattu], joka julkaistiin maaliskuussa 1961, sanoo: ”Ja mikä Jumala oli, Sana oli.” ”Sanaksi” käännetty kreikkalainen sana on lógos, ja niinpä tri James Moffattin New Translation of the Bible [Raamatun uusi käännös] (1922) kuuluu: ”Logos oli jumalallinen.” The Complete Bible – An American Translation [Täydellinen Raamattu – Amerikkalainen käännös] (Smith-Goodspeed) sanoo: ”Sana oli jumalallinen.” Samoin sanoo Hugh J. Schonfieldin The Authentic New Testament [Oikeaperäinen Uusi testamentti]. Toiset (saksalaiset) käännökset kuuluvat näin: Böhmer: ”Se oli kiinteästi liitetty Jumalaan, niin, itsekin jumalallista olemusta.”a Stage: ”Sana oli itse jumalallista olemusta.”b Menge: ”Ja Jumala (= jumalallista olemusta) Sana oli.”c Pfäfflin: ”Ja oli jumalallista arvokkuutta.”d Ja Thimme: ”Ja laadultaan Jumala Sana oli.”e

 5. Mikä on kaikkein kiistanalaisin käännös, kuten kaksi esimerkkiä osoittaa, ja miksi professori Torreyn käännös voidaan asettaa edellä olevien rinnalle?

⁵ Mutta kaikkein kiistanalaisin on seuraava Johanneksen 1:1, 2:sen käännös: ”Sana oli alussa, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli eräs jumala [was a god]. Tämä Sana oli alussa Jumalan luona.” Tämä käännös on Lontoossa vuonna 1808 julkaistussa The New Testament in An Improved Versionissa [Uusi testamentti parannettuna käännöksenä].f Samankaltainen on erään entisen roomalaiskatolisen papin käännös: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli eräs jumala [was a god]. Tämä oli Jumalan luona alussa. Kaikki sai syntynsä Sanan kautta, eikä ilman sitä mikään luotu saanut alkuaan.” (Joh. 1:1–3)g Tämän käännöksen rinnalle, missä on paljon kiistelty ilmaus ”eräs jumala”, voidaan asettaa käännös, mikä esiintyy professori Charles Cutler Torreyn vuonna 1947 ilmestyneessä toisessa painoksessa, The Four Gospels – A New Translation [Neljä evankeliumia – Uusi käännös] ja kuuluu: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala [was god]. Kun hän oli alussa Jumalan luona, niin kaikki luotiin hänen kauttaan, eikä ilman häntä tullut mitään luotua esiin.” (Joh. 1:1–3) Pane merkille, että se, mikä Sanan sanotaan olevan, on kirjoitettu ilman isoa alkukirjainta: ”jumala”.

 6. Mitkä eriävät ilmaisut esiintyvät edellä mainituissa käännöksissä, ja ketkä meidän on siis nyt tunnistettava?

⁶ Edellä lainaamissamme raamatunkäännöksissä käytetään siis sanontoja ”Jumala”, ”jumalallinen”, ”laadultaan Jumala”, ”jumala” ja ”eräs jumala”. Ne, jotka opettavat kolmiyhteistä Jumalaa, kolminaisuutta, vastustavat voimakkaasti sanontaa ”eräs jumala”. He sanovat muun muassa, että se merkitsee monijumalaisuuteen uskomista, tai he kutsuvat sitä unitaarisuudeksi tai areiolaisuudeksi. Kolminaisuutta opetetaan kaikkialla niissä osissa kristikuntaa, jotka ovat Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, ja Australiassa, joissa suurin osa Vartiotornin yli 4 000 000 lukijasta asuu. Muissa maanosissa, Aasiassa ja Afrikassa, olevat lukijat joutuvat kosketuksiin kolminaisuusopin kanssa kristikunnan lähetyssaarnaajien välityksellä. Näin ollen on selvää, että meidän ei ole varmistauduttava ainoastaan siitä, kuka Sana eli Logos on, vaan myös siitä, kuka Jumala itse on.

 7, 8. Millaiseksi kristikunta sanoo Jumalan, mutta mihin sekaannukseen me joudumme sovelluttamalla tätä samanarvoisuussanaa Johanneksen 1:1, 2:seen?

⁷ Kristikunta uskoo, että sen perusoppi on kolminaisuus. Se tarkoittaa kolminaisuudella kolmea jumalaa yhdessä Jumalassa. Se merkitsee Jumalaa kolmena persoonana, nimittäin ”Isä-Jumalaa, Poika-Jumalaa ja Pyhä Henki -Jumalaa”. Koska näiden ei sanota olevan kolme Jumalaa, vaan ”yksi Jumala kolmena persoonana”, niin Jumala-sanan täytyy merkitä kolminaisuutta, ja Kolminaisuuden ja Jumalan täytyy olla vaihtoehtoiset sanat. Lainatkaamme tällä perusteella Johanneksen 1:1, 2 ja käyttäkäämme Jumalasta sen samanarvoista sanaa, niin näemme, miltä jakeet kuulostavat:

⁸ ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Kolminaisuuden luona, ja Sana oli Kolminaisuus. Tämä sama oli alussa Kolminaisuuden luona.” Mutta miten tällaista voi olla? Jos Sana oli itse persoona, ja jos hän oli Kolminaisuuden luona, niin silloin pitäisi olla neljä persoonaa. Mutta kolminaisuuden kannattajat sanovat Sanan olevan Kolminaisuuden toinen persoona, nimittäin ”Poika-Jumala”.h Mutta miten Johannes voi tällöinkään sanoa, että Sana Poika-Jumalana oli Kolminaisuus, jonka kolme persoonaa muodostaa? Miten yksi persoona voi olla kolme?

 9. Jos ”Jumalan” sanotaan merkitsevän Isä-Jumalaa, niin mihin vaikeuteen me silloin joudumme?

⁹ Mutta sanokoot kolminaisuuden kannattajat, että Jumala merkitsee Johanneksen 1:1:sessä vain Kolminaisuuden ensimmäistä persoonaa, nimittäin ”Isä-Jumalaa”, joten Sana oli Isä-Jumalan luona alussa. Miten voidaan tämän Jumalasta esitetyn määritelmän perusteella sanoa, että Sana, jonka he sanovat olevan ”Poika-Jumala”, on ”Isä-Jumala”? Ja missä tulee ”Pyhä Henki -Jumala” kuvaan? Jos Jumala on Kolminaisuus, niin eikö Sana ollut ”Pyhä Henki -Jumalan” luona samoin kuin ”Isä-Jumalan” luonakin alussa?

10. Entä jos ”Jumalan” sanotaan merkitsevän Kolminaisuuden kahta muuta persoonaa? Mikä selitysyritys ei selvitä sitä?

¹⁰ Otaksukaamme nyt heidän sanovan, että Jumala merkitsee Johanneksen 1:1, 2:sessa Kolminaisuuden kahta muuta persoonaa, niin että Sana oli alussa Isä-Jumalan ja Pyhä Henki -Jumalan luona. Tässä tapauksessa joudumme siihen vaikeuteen, että koska Sana oli Jumala, niin hän oli Isä-Jumala ja Pyhä Henki -Jumala, Kolminaisuuden kaksi muuta persoonaa. Näin ollen Sanan eli ”Poika-Jumalan”, Kolminaisuuden toisen persoonan, sanotaan olevan myös Kolminaisuuden ensimmäinen persoona ja kolmas persoona. Pulmaa ei ratkaise, jos sanomme, että Sana oli sama kuin Isä-Jumala ja oli Isä-Jumalan vertainen, mutta ei kuitenkaan Isä-Jumala. Jos näin olisi, niin siitä seuraisi välttämättä, että Sana oli sama kuin Pyhä Henki -Jumala ja Pyhä Henki -Jumalan vertainen, mutta ei silti ollut Pyhä Henki -Jumala.

11, 12. Miten suuri osa Jumalaa Sana olisi kolminaisuusopin mukaan, ja mikä kysymys meidän on tehtävä Jumalan persoonallisuudesta?

¹¹ Ja kolminaisuusopin kannattajat opettavat kuitenkin, että Johanneksen 1:1, 2:sen Jumala on ainoastaan yksi Jumala eikä kolme Jumalaa! Onko Sana näin ollen ainoastaan kolmasosa Jumalaa?

¹² Koska emme voi tieteellisesti laskea, että 1 Jumala (Isä) + 1 Jumala (Poika) + 1 Jumala (Pyhä Henki) = 1 Jumala, niin meidän täytyy laskea, että ¹/3 Jumalaa (Isä) + ¹/3 Jumalaa (Poika) + ¹/3 Jumalaa (Pyhä Henki) = ³/3 Jumalaa eli 1 Jumala. Meidän olisi edelleen pääteltävä, että sana ”Jumala” Johanneksen 1:1, 2:sessa muuttaa persoonallisuuttaan eli että ”Jumala” muuttaa persoonallisuuttaan yhdessä lauseessa. Muuttaako hän?

13, 14. a) Mitä kolminaisuusoppi tekee Johanneksen 1:1, 2:sen merkitykselle? b) Millaisessa tilassa Johanneksen mieli oli Sanan ja Jumalan suhteen?

¹³ Ovatko tämän lehden lukijat nyt hämmennyksissä? Epäilemättä! Joka ainoa yritys kolminaisuusopin selville saamiseksi johtaa mielen hämmennykseen. Kolminaisuusoppi hämmentää siis Johanneksen 1:1, 2:sen merkityksen eikä tee sitä yksinkertaiseksi eikä selväksi eikä helposti ymmärrettäväksi.

¹⁴ Asia ei ollut suinkaan sekava apostoli Johanneksen mielessä, kun hän kirjoitti nuo sanat yleiskreikan kielellä tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten kansainvälisille kristityille lukijoille. Kun Johannes aloitti kertomuksensa Jeesuksen Kristuksen elämästä, hän ei ollut hämmentyneessä mielentilassa sen suhteen, kuka Sana eli Logos oli ja kuka Jumala oli.

15. Kenen meidän täytyy auttaa itsemme pois tästä persoonallisuuksien hämmennyksestä, ja mistä kirjoituksista voimme saada lisäselitystä asioihin?

¹⁵ Meidän täytyy sen tähden antaa apostoli Johanneksen itsensä osoittaa itsellemme, kuka Sana oli, ja selittää, kuka Jumala oli. Johannes tekeekin tämän muualla Jeesuksen Kristuksen elämää koskevassa kertomuksessaan sekä muissa henkeytetyissä kirjoituksissaan. Niin sanotun Johanneksen evankeliumin lisäksi hän kirjoitti myös kolme kirjettä eli epistolaa sekä Ilmestyskirjan eli Apokalypsin. Monet ymmärtävät Johanneksen kirjoittaneen ensin Ilmestyskirjan, sitten kolme kirjettään ja lopuksi evankeliuminsa. G. Ernest Wrightin Biblical Archaeology [Raamatulliset kaivaukset] (1957) sanoo sivulla 238: ”Useimmat oppineet yhdistävät Johanneksen tavallisesti Vähän-Aasian Efesoon ja ilmoittavat sen ajankohdaksi vuoden 90 jKr.” Johanneksen evankeliumille Vartiotorni hyväksyy vuoden 98 jKr. Me voimme näin ollen saada lisäselityksiä Johanneksen evankeliumissa kirjoitettuihin asioihin hänen varhaisemmista kirjoituksistaan, Ilmestyskirjasta eli Apokalypsistä ja hänen kolmesta kirjeestään eli epistolastaan.

16. Kun teemme näin, niin mihin me ensin pyrimme ja miksi?

¹⁶ Me teemme nyt näin. Me teemme sen päästäksemme samaan johtopäätökseen siitä, kuka Sana eli Logos oli, kuin apostoli Johanneskin. Meille sen tekeminen merkitsee onnellisen iankaikkisen elämän saamista Jumalan vanhurskaassa uudessa maailmassa, mikä on nyt niin lähellä. Johanneksella, jolla oli ensikäden tiedot ja yhteydet, oli edellytykset tulla ehdottoman oikeaan johtopäätökseen. Hän halusi meidän ja lukijoittensa pääsevän myös oikeaan johtopäätökseen. Siksi hän esitti rehellisesti ja uskollisesti tosiasiat viidessä eri kirjoituksessaan auttaakseen meitä tekemään saman johtopäätöksen kuin hän. Kun me siis hyväksymme Johanneksen todistuksen luotettavana, niin me aloitamme oikeassa tarkoituksessa, mikä johtaa meidät saamaan loputtoman siunauksen.

MITEN ON YMMÄRRETTÄVÄ 1. JOHANNEKSEN KIRJEEN 5:7, Dy; KJ?

17. Mitä kolminaisuusopin kannattajat, jotka eivät ole ajan tasalla, kysyvät, ja mitä on sanottava siitä jakeesta, mihin he viittaavat Raamatussaan?

¹⁷ Jos kolminaisuuteen uskovat eivät ole ajan tasalla, he kysyvät: Eikö Johannes itsekin opeta kolminaisuutta, nimittäin että kolme on yksi? He näyttävät Raamatustaan 1. Johanneksen kirjeen 5:7:ttä ja lukevat: ”Ja on kolme, jotka todistavat taivaassa, Isä, Sana ja Pyhä Henki. Ja nämä kolme ovat yhtä.” 1. Johanneksen kirjeen 5:7 sanoo näin roomalaiskatolisessa Douay-käännöksessä ja samaten ”Kuningas Jaakon hyväksytyssä käännöksessä”. Mutta sanoja ”taivaassa, Isä, Sana ja Pyhä Henki. Ja nämä kolme ovat yhtä”, ei ole vanhimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa. Siksi nykyiset raamatunkäännökset jättävät nuo sanat pois, ja Kristillisen opin veljeskunnan roomalaiskatolisepiskopaalisen komitean raamatunkäännös panee nuo sanat sulkuihin ja liittää niihin selitykseksi seuraavan alaviitteen: ”Paavinistuin pidättää itsellään oikeuden ratkaista lopullisesti nykyisen lukutavan alkuperän.”

18. Minkä tunnustuksen kardinaali Maius tekee 1. Johanneksen kirjeen 5:7:nnestä Vatikaanilaisesta käsikirjoituksesta n:o 1 209 toimittamassaan painoksessa?

¹⁸ Vanhin kreikkalainen Kristillisten kirjoitusten käsikirjoitus on monien mielestä Vatikaanilainen käsikirjoitus n:o 1 209, mikä on kirjoitettu neljännen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. Kardinaali Angelus Maiuksen vuonna 1859 tästä kreikkalaisesta käsikirjoituksesta toimittamassa omassa jäljennöksessämme on nämä kreikkalaiset sanat pantu hänen käsikirjoitusjäljennökseensä, mutta hän on merkinnyt alaviitemerkin edellisen jakeen loppuun. Alaviite on latinankielinen ja kuuluu käännettynä näin:

Tästä eteenpäin kuuluu teksti vanhimmassa Vatikaanilaisessa koodeksissa, minkä jäljennämme tässä painoksessa, seuraavasti: ”Sillä on kolme, jotka antavat todistusta, henki ja vesi ja veri, ja nämä kolme ovat yksi. Jos todistus” jne. Sen tähden puuttuu Johanneksen kuuluisa todistus Jumalan kolmesta persoonasta, mikä seikka on jo kauan ollut tunnettu kriitikoille.i

19. Mitä tri E. J. Goodspeed sanoo 1. Johanneksen kirjeen 5:7:nnestä, ja millä perusteella me emme voi siis ryhtyä tutkimaan Sanan ja Jumalan persoonallisuuksia?

¹⁹ Tri Edgar J. Goodspeed, Raamatun kääntäjä, sanoo 1. Johanneksen kirjeen 5:7:nnestä: ”Tätä jaetta ei ole tavattu kreikankielisenä missään Uuden testamentin käsikirjoituksessa eikä sen ulkopuolellakaan varhemmin kuin 13. vuosisadalla. Sitä ei ole 1. Johanneksen missään kreikkalaisessa käsikirjoituksessa ennen 15. vuosisataa, jolloin se on eräässä kursiivikäsikirjoituksessa; myös yhdessä 16. vuosisadalta olevassa on se. Nämä ovat ainoat Uuden testamentin käsikirjoitukset, joissa se on lainkaan tavattu. Mutta sitä ei ole missään vanhassa kreikkalaisessa käsikirjoituksessa eikä kenelläkään kreikkalaisella kristillisellä kirjoittajalla eikä missään itämaisissa käännöksessä. . . . Kreikan kielen tuntijat ja Uuden testamentin kreikkalaisen tekstin toimittajat hylkäävät sen yleisesti.”j Tutkiessamme siis Johanneksen kirjoituksista sitä, keitä Sana ja Jumala ovat, me emme voi lähteä sen pohjalta, mitä 1. Johanneksen kirjeen 5:7:nnessä olevat väärennetyt sanat sanovat.

SYNTYMINEN IHMISEKSI MAAN PÄÄLLE

20, 21. a) Milloin Sana jätti Jumalan persoonallisen läsnäolon, ja mitkä kysymykset heräävät sen suhteen, miten Sana teki sen? b) Miten Johannes sanoo Sanan tehneen sen, ja mitä se merkitsee?

²⁰ Tuli aika, jolloin Sana eli Logos jätti Jumalan persoonallisen läsnäolon, missä hän oli ollut alussa. Tämä tapahtui, kun hän tuli maan päälle ja oli ihmisten keskuudessa. Johanneksen 1:10, 11 sanoo: ”Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut. Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.” Kun Sana tuli maan päälle, niin tekikö Sana samoin kuin taivaan enkelit olivat tehneet, niin että hän pysyi yhä henkipersoonana, mutta pukeutui vain näkyvään ihmisruumiiseen ja toimi sen ruumiin välityksellä ihmisten keskuudessa? Vai tuliko Sanasta sekoitus siitä, mikä on henkeä, ja siitä, mikä on lihaa? Antakaamme Johanneksen sanoa sen meille mieluummin kuin käymme arvailemaan:

²¹ ”Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.” (Joh. 1:14) Toiset raamatunkäännökset ovat yhtä mieltä siinä, että Sana ”tuli lihaksi”. (Ts; Ak; Ro; New English) Tämä on aivan toista kuin sanoa, että hän pukeutui lihaan niin kuin aineellistumisessa eli ruumiillistumisessa. Se merkitsee sitä, että hän tuli sellaiseksi kuin ihminen on – lihaksi ja vereksi – ollakseen yksi meistä ihmisistä. Etsikäämme Johanneksen kirjoituksista niin paljon kuin voimme, niin emme löydä kertaakaan Johanneksen sanovan Sanan tulleen Jumalihmiseksi, so. Jumalan ja ihmisen yhdistelmäksi.

22. Miksi Sana kutsui itseään ihmisenä, ja mitä hänen lihaan tulonsa merkitsi todellisuudessa?

²² Ilmaisu Jumalihminen on kolminaisuusopin kannattajien keksimä, eikä sitä tavata mistään koko Raamatusta. Sana kutsui itseään maan päällä ollessaan ”Ihmisen Pojaksi”, mikä on aivan eri asia kuin Jumalihminen. Kun hän tapasi ensi kerran Natanael-nimisen juutalaisen, hän sanoi tälle juutalaiselle: ”Te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle.” (Joh. 1:51) Juutalaiselle fariseukselle Nikodeemukselle hän sanoi: ”Niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:14, 15) Sanonta ”Ihmisen Poika” sovellutetaan Johanneksen kirjoituksissa Sanaan kuusitoista kertaa. Tämä osoittaa, että hän ”tuli lihaksi” syntymällä ihmiseksi maan päällä. Hänen tulemisensa lihaksi ei merkinnyt sen vähempää, kuin että hän lakkasi olemasta henkipersoona.

23, 24. Millainen Sanasta tuli ihmisen aisteille, kun hän tuli lihaksi, ja millä sanoilla Johannes kertoo oman kokemuksensa Sanan kanssa?

²³ Tulemalla lihaksi Sana, joka oli aikaisemmin näkymätön henki, tuli näkyväksi, kuultavaksi, kosketeltavaksi ihmisille maan päällä. Lihaa olevat ihmiset saattoivat näin ollen olla suoranaisessa kosketuksessa hänen kanssaan. Apostoli Johannes kertoo meille oman kokemuksensa Sanan suhteen hänen ollessaan lihassa, jotta Johannes voisi tehdä meidät osallisiksi siitä siunauksesta kanssaan. Johannes sanoo:

²⁴ ”Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta – ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille – minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.” – 1. Joh. 1:1–3.

25, 26. a) Miten Johannes viittaa Jeesuksen maalliseen huoltajaisään? b) Miten Johannes puhuu Jeesuksen ihmisäidistä tultuaan hänen huoltajakseen?

²⁵ Johannes kiinnittää huomiomme tämän ihmisen Pojan ihmisäitiin, mutta ei koskaan hänen persoonanimellään. Johannes ei puhu koskaan hänen esikois-Pojastaan ”Marian Poikana”. Johannes mainitsee Jeesuksen ihmishuoltajaisän nimeltä kertomuksen alkupuolella, kun Filippus sanoi Natanaelille: ”Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista.” (Joh. 1:45) Myöhemmin kun Jeesus tämän jälkeen ruokki viisituhatta miestä ihmeen avulla viidellä leivällä ja kahdella kalalla, juutalaiset, jotka yrittivät väheksyä Jeesuksen menneisyyttä, sanoivat: ”Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme?” (Joh. 6:42) Vaikka Johannes puhuu muista naisista heidän nimellään ”Maria”, niin hän jättää siis Jeesuksen äidin nimettömäksi. Milloin hänestä on kysymys, häntä ei mainita koskaan ”Mariana” eikä ”äitinä”, vaan aina ”vaimona”.

²⁶ Esimerkiksi kun Jeesus oli kuolemaisillaan kuin rikollinen paalussa Golgatalla ja hänen maallinen äitinsä ja hänen rakas opetuslapsensa Johannes seisoivat katsomassa sivulla, hän sanoi viimeisinä sanoinaan, mitkä hänen kerrotaan äidilleen lausuneen: ”’Vaimo, katso, poikasi!’ Sitten hän sanoi opetuslapselle: ’Katso, äitisi!’ Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa.” (Joh. 19:25–27) Johannes ei kerro meille, miten kauan hän piti huolta Jeesuksen äidistä Mariasta, mutta hän ei koeta milloinkaan kohottaa häntä kunniaan eikä julistaa autuaaksi, eikä edes nimetä häntä Jeesuksen äitinä.

27, 28. Kenen äidiksi kolminaisuusopin kannattajat väittävät Marian tulleen, ja mihin kysymykseen tämä johtaa?

²⁷ Mutta kun ”Sana tuli lihaksi”, niin kolminaisuusopin kannattajien mukaan Mariasta tuli Jumalan äiti. Mutta koska he sanoivat Jumalan olevan Kolminaisuus, niin juutalaisesta neitsyestä Mariasta tuli siis ainoastaan Jumalan kolmasosan äiti eikä ”Jumalan äiti”. Hänestä tuli ainoastaan Jumalan yhden persoonan äiti, sen persoonan, joka asetetaan toiseksi tunnustuskaavassa ”Isä-Jumala, Poika-Jumala ja Pyhä Henki -Jumala”. Maria oli näin ollen ainoastaan ”Poika-Jumalan” äiti. Hän ei ollut ”Isä-Jumalan” eikä ”Pyhä Henki -Jumalan” äiti.

²⁸ Mutta jos roomalaiskatolilaiset ja muut väittävät, että Maria oli ”Jumalan äiti”, niin meidän on pakko kysyä: Kuka oli Jumalan isä? Jos Jumalalla oli äiti, niin kuka oli hänen isänsä? Me näemme täten jälleen, miten kolminaisuusoppi johtaa naurettavuuksiin.

29. Miten Johannes kuvailee Ilmestyskirjan 4:8, 11:nnessä Herran Jumalan, ja mikä kysymys herää sen suhteen, että hän olisi ollut Marian kohdussa?

²⁹ Lisäksi apostoli Johannes näki näyssä eräitten taivaallisten luomusten sanovan valtaistuimellaan olevalle Jumalalle: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on”, ja toisten sanovan: ”Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.” (Ilm. 4:8, 11) Raamattu sanoo selvästi, että taivasten taivas ei pysty sisällyttämään Herraa Jumalaa, Kaikkivaltiasta, eikä Jerusalemissa oleva kuningas Salomon hämmästyttävä temppeli voinut sisällyttää Herraa Jumalaa, Kaikkivaltiasta. Miten sitten sellainen mikroskooppisen pieni olio kuin Marian kohdussa oleva munasolu olisi voinut sisältää Jumalan, niin että hänestä olisi saattanut tulla ”Jumalan äiti”? Olkaamme siis varovaisia sen suhteen, mitä opetamme, jottemme väheksyisi Jumalaa!

HÄNEN SYNTYMÄPAIKKANSA

30, 31. a) Mikä kysymys juutalaisten keskuudessa heräsi tästä Jeesuksesta, joka tuli näennäisesti Galilean Nasaretista? b) Miten kansanjoukko viittasi Jeesuksen syntymäpaikkaan hänen ratsastaessaan riemullisesti Jerusalemiin?

³⁰ Juutalaisten keskuudessa heräsi kiista Nasaretista, Galilean maakunnasta, tulleen Jeesuksen syntymäpaikasta. Juutalaiset eivät yleensä tietäneet, että hän oli syntynyt Betlehemissä. Siksi Johannes sanookin meille: ”Toiset sanoivat: ’Tämä on Kristus’. Mutta toiset sanoivat: ’Ei suinkaan Kristus tule Galileasta? Eikö Raamattu sano, että Kristus on oleva Daavidin jälkeläisiä ja tuleva pienestä Beetlehemin kaupungista, jossa Daavid oli?’ Niin syntyi kansassa eripuraisuutta hänen tähtensä.” (Joh. 7:41–43) Mutta kun Jeesus suoritti riemullisen ratsastuksensa Jerusalemiin keväällä vuonna 33 jKr., niin oli paljon juutalaisia, jotka olivat valmiit tervehtimään häntä Jumalan lupaamana Kuninkaana, Betlehemistä tulevana kuningas Daavidin Poikana. Johannes 12:12–15 kertoo:

³¹ ”Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin, ottivat he palmupuiden oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: ’Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!’ Ja saatuansa nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on [Sak. 9:9]: ’Älä pelkää, tytär Siion; katso, sinun kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä’.” – Katso Psalmia 118:25, 26.

32. a) Miten Natanael ilmaisi Jeesuksen kuninkaalliset sukulaisuussuhteet? b) Miten Jeesus ilmoitti Ilmestyskirjassa kuninkaalliset sukulaisuussuhteensa, ja millainen hänen valtakuntansa on verrattuna hänen esi-isänsä valtakuntaan?

³² Kuitenkin Natanael oli selvillä Jeesuksen yhteydestä kuningas Daavidiin kolme vuotta sitä ennen kuin Jeesus aloitti julkisen vaelluksensa Israelin maassa, sillä hän sanoi Jeesukselle: ”Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas.” (Joh. 1:49) Ja apostoli Johannekselle annetussa näyssä tähdennetään Jeesuksen kuninkaallisia sukulaisuussuhteita monta kertaa. Jeesus itse sanoo Ilmestyskirjan 3:7:nnessä: ”Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on Daavidin avain.” Ilmestyskirjan 5:5:nnessä sanoo yksi vanhimmista Jeesuksesta: ”Katso, jalopeura Juudan sukukunnasta, Daavidin juurivesa, on voittanut.” Ja lopuksi luemme Ilmestyskirjan 22:16:nnesta: ”Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti.” Vaikka Jeesus puhuikin maan päällä ollessaan itsestään ”Jeesuksena, Nasaretilaisena”, niin hän oli todellisuudessa syntynyt kuningas Daavidin kotikaupungissa Betlehemissä, mutta hänet oli vain kasvatettu Nasaretissa. (Joh. 18:5–7; 19:19) Joosefia, hänen huoltajaansa, pidettiin siellä hänen isänään. Hänen esi-isällään Daavidilla oli maallinen valtakunta, mutta Jeesuksen taivaallinen valtakunta on suurenmoisempi ja hyödyllisempi koko ihmiskunnalle.

33, 34. a) Miten papit väittävät Johanneksen 1:14:nnen sanamuodon merkitsevän Sanan ruumiillistumista? b) Mitä Pietarin saman sanan käyttö ja sen käytöt toisaalla todistavat tästä?

³³ Hän, joka oli Sana eli Logos, vietti ainoastaan lyhyen ajan ihmisten keskuudessa, vähemmän kuin 35 vuotta sen juutalaisen neitsyen kohdusta sikiämisestään lähtien, joka polveutui kuningas Daavidista. Amerikkalainen käännös esittääkin Johanneksen 1:14:nnen näin: ”Niin Sana tuli lihaksi ja vereksi ja eli hetkisen meidän keskuudessamme.” Papit, jotka uskovat ruumiillistumiseen ja Jumalihmiseen, kiinnittävät huomion siihen seikkaan, että kreikkalainen verbi, joka on käännetty ”eli hetkisen” juontaa alkunsa ”telttaa” eli ”tabernaakkelia” merkitsevästä sanasta. Tri Robert Young kääntääkin tämän ilmaisun siten: ”Ja Sana tuli lihaksi, ja oli tabernaakkelissa keskuudessamme.” Koska leiriytyvät asuvat teltassa, niin papit päättelevät, että Jeesus oli yhä henkipersoona ja oli vain tabernaakkelissa liharuumiissa ja siis ruumiillistunut, Jumalihminen. Mutta apostoli Pietari käytti samanlaista sanontaa itsestään: ”Minä katson oikeaksi, niin kauan kuin tässä majassa [tabernaakkelissa, Dy] olen, näin muistuttamalla herättää teitä. Sillä minä tiedän, että tämän majani [tabernaakkelini, Dy] poispaneminen tapahtuu äkisti.” (2. Piet. 1:13, 14) Pietari ei tarkoittanut varmastikaan näillä sanoilla itse olevansa ruumiillistunut. Pietari tarkoitti sitä, että hän oli oleva enää vain hetkisen maan päällä lihaa olevana luomuksena.

³⁴ Samaa Johanneksen 1:14:nnessä olevaa kreikkalaista sanaa käytetään myös toisista ei-ruumiillistuneista persoonista Ilmestyskirjan 12:12:nnessa ja 13:6:nnessa. Johanneksen 1:14:nnen sanat eivät tue siis ruumiillistumisteoriaa.

[Alaviitteet]

BIBLIA SAGRADA, Sao Paulon katolisen raamattukeskuksen alkuperäisestä hepreasta, arameasta ja kreikasta Maredsous’n benediktiinimunkkien (Belgiassa) tekemän ranskankielisen käännöksen perusteella valmistama käännös, sanoo toisessa painoksessaan vuodelta 1960 saman kuin yllä on mainittu: ”Cap. 1:-1. ”O Verbo”: a palavra substancial e eterna do Pai, que constitui a segunda pessoa da Santissima Trindade.”