Siirtyminen kuolemasta elämään

”On tulossa hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka tekivät hyvää, elämän ylösnousemukseen, ne, jotka harjoittivat pahaa, tuomion ylösnousemukseen.” – Joh. 5:28, 29, Um.

 1, 2. a) Miten Saulus Tarsolainen joutui roomalaisen tuomioistuimen eteen Kesareassa? b) Minkä hän osoitti varsinaiseksi riidanalaiseksi kohdaksi ja miten?

TUHAT yhdeksänsataa vuotta sitten seisoi eräs mies Lounais-Aasiassa sijaitsevassa roomalaisessa oikeusistuimessa oman juutalaisen heimonsa ihmisten syyttämänä. Hän oli Tarson kaupungista, Vähästä-Aasiasta, kotoisin oleva Saulus. Roomalaiset sotilaat olivat pelastaneet hänet väkivaltaisen roskajoukon käsistä Jerusalemin temppelissä ja myös Jerusalemin korkeimman sanhedrinin metelöitsevien tuomareiden käsistä. Yksitoista päivää sekasortoisesta sanhedrinista pelastumisensa jälkeen hän seisoi roomalaisen maaherran Feeliksin edessä, merenrannalla sijaitsevassa Kesarean kaupungissa, kumotakseen sen, mitä hänen syyttäjänsä olivat juuri sanoneet. Puolustuspuheessaan Saulus lausui sanat, joista miljoonat kautta maailman ovat saaneet lohtua. Noita sanoja lainataan myös usein, sillä ne esittävät hyvin voimakkaasti kuolleitten ylösnousemistoivon. Osoittaen kuolleitten ylösnousemuksen varsinaiseksi riidanalaiseksi kohdaksi Saulus sanoi oikeudelle:

² ”Pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin. . . . sanokoot nämä läsnäolevat, mitä rikollista he minussa huomasivat, kun minä seisoin neuvoston edessä; jollei siksi luettane tätä ainoata lausetta, jonka huusin seisoessani heidän keskellään: ’Kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä tänään olen teidän tuomittavananne’.” – Apt. 24:15–21.

 3, 4. a) Miten Sauluksesta oli tullut apostoli Paavali? b) Miten Paavalin ylösnousemustoivo sai takeet?

³ Mikä toivo sisältyykään sanoihin: ”On oleva ylösnousemus, . . . sekä vanhurskasten että vääräin”! Sauluksen hengellinen Johtaja, Jeesus Kristus, joka itse oli herätetty kuolleista, antoi tosi takeet tälle toivolle. Saulus itse oli henkilökohtaisesti kohdannut hänet ihmeellisellä tavalla saadakseen ohjeita tulevaa elämäntehtäväänsä varten. Sauluksesta tuli kohta ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen askeleissa kulkija, ja myöhemmin hänestä tehtiin Kristuksen apostoli, jolloin hänen nimensä muutettiin Sauluksesta Paavaliksi. Todistellessaan, miten Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus oli tehnyt mahdolliseksi ’vanhurskasten ja vääräin ylösnousemuksen’, tämä apostoli Paavali kirjoitti:

⁴ ”Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty. Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne. . . . Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.” – 1. Kor. 15:16–20.

 5. Miten Paavali osoitti Ateenan korkeimman oikeuden edessä, mikä Jumalan päätös oli?

⁵ Koko ihmiskunnan tuomiopäivä mielessään Jumala herätti Poikansa Jeesuksen Kristuksen kuolemasta. Apostoli Paavali kiinnitti seuraavin sanoin huomion tähän Jumalan päätökseen ollessaan korkeimman oikeuden edessä Ateenassa, Kreikassa: ”Hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista.” – Apt. 17:22–31.

 6. Miten apostoli Pietarikin viittasi Kesareassa Jeesuksen Kristuksen tulevaan tuomarintehtävään?

⁶ Eräässä yksityiskodissa Kesareassa Paavalin apostolitoveri Pietari kiinnitti myös huomion Jeesukseen Kristukseen tulevana tuomarina, kun hän sanoi italialaiselle sadanpäämiehelle Korneliukselle: ”Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä, ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennen valitsemille todistajille, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen, kuin hän oli kuolleista noussut. Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi. Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta.” – Apt. 10:40–43.

 7. a) Kuka on Ylituomari, ja miksi hän määräsi toisen tuomarin ihmiskunnalle? b) Mihin tarkoitukseen kuolleitten ylösnousemus tämän mukaisesti soveltuu?

⁷ Kaikkivaltias Jumala, joka herätti Poikansa Jeesuksen Kristuksen marttyyrikuolemasta, on taivaan ja maan suuri Ylituomari. Me luemme Hepr. 12:23:sta, että hän on ’Jumala, kaikkien tuomari’. Jumalalla on oikeus määrätä toisia tuomareita, ja hän määräsi Poikansa Jeesuksen Kristuksen koko ihmiskunnan tulevaksi tuomariksi, koska hän on kuollut uhrina sen puolesta. Kun Jeesus Kristus oli ihmisenä täällä maan päällä, niin hän kiinnitti huomion siihen, miten hänen taivaallinen Isänsä oli määrännyt hänet ihmiskunnan tuomariksi. Hän osoitti, että oli tuleva tuomiopäivä, jona hän toimisi Jumalan, Isänsä, määräämänä tuomarina, vaikka se vaatisi kuolleitten ylösnousemusta, jotta hän voisi pitää oikeudenkäynnin ja suorittaa tuomintansa kaikkiin katsoen. Vanhurskasten ja väärien herättäminen kuolleista olisi siten keino tuon tarkoituksen toteuttamiseksi.

 8. Miksi juutalaiset syyttivät Jeesusta lainrikkojaksi ja herjaajaksi, kun hän oli suorittanut ihmetyön Betesdan lammikolla?

⁸ Betesdan lammikolla Jeesus oli yhtäkkiä parantanut juutalaisen miehen, joka oli maannut sairaana 38 vuotta. Koska Jeesus oli Jumalan avulla tehnyt tämän hyvän työn juutalaisten sapattina, niin he vainosivat häntä. Vastaukseksi Jeesus sanoi: ”Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä.” Arvostelevat juutalaiset näkivät jotain väärää noissa sanoissa, kuten luemme: ”Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, koska hän ei ainoastaan kumonnut [rikkonut, Um] sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.” Tai niin kuin eräs toinen käännös esittää hänen sanansa: ”tehden itsensä jumalan vertaiseksi”. – Joh. 5:17, 18, The New Testament – An Expanded Translation (Wuest).

KUVAANNOLLINEN YLÖSNOUSEMUS NYT

 9, 10. Mitä Jeesus sanoi sitten sellaista, mikä kiinnitti huomion siihen, että hänet oli määrätty Jumalan alaiseksi tuomariksi?

⁹ Tässä yhteydessä Jeesus kiinnitti huomion siihen, miten hänet oli määrätty tuomariksi Jumalan alaisuudessa. Kertomus tästä sellaisena kuin apostoli Johannes, Sebedeuksen poika, sen esitti, kuuluu:

¹⁰ ”Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee. Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette. Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä hän tahtoo. [Miksi?] Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle, että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.’” – Joh. 5:19–24.

11. Miten Jumala oli herättänyt kuolleita ennen meidän ajanlaskuamme, ja minkä kuolleista herätyksen hän suoritti v. 33?

¹¹ Jumala oli pyhien profeettojen välityksellä herättänyt kuolleita henkilöitä jo ennen Jeesusta, esimerkiksi kahden äidin pojat. Me luemme tästä Hepr. 11:35:stä: ”On ollut vaimoja, jotka ylösnousemuksen kautta ovat saaneet kuolleensa takaisin.” Kaksi vuotta sen jälkeen, kun Jeesus oli puhunut nuo Joh. 5:19–24:ssä olevat sanat, tuli aika Jumalan herättää oma Poikansa Jeesus Kristus kuolleista. Se tapahtui juutalaisen kuu-kuukauden niisanin 16. päivänä, nykyisen ajanlaskumme vuonna 33.

12. Minkä voiman Jumala antoi Pojalleen Jeesukselle Kristukselle hänen ylösnousemuksessaan, ja mitä hän sitten kykeni tekemään, kuten hän edellä sanoi?

¹² Tässä ylösnousemuksessa Jumala teki Poikansa Jeesuksen Kristuksen ikuisesti eläväksi taivaassa suomalla hänelle kuolemattomuuden ja katoamattomuuden Jumalan Henkipoikana. (Ilm. 1:5, 18; 1. Piet. 3:18, 19) Silloin Jumala antoi Pojalleen elämänantavan voiman, niin että hän voi tehdä eläviksi ne, jotka hän haluaa tehdä eläviksi, avaten siten heille tien ikuiseen elämään Jumalan tulevassa vanhurskaassa asiainjärjestyksessä. Tällä tavalla Poika jäljittelee taivaallista Isäänsä tekemällä kaiken, minkä Isä osoittaa hänen tehtäväkseen kuolleen ihmiskunnan puolesta. Nämä Jumalan Pojan tulevat työt ovat suurempia kuin ne, joita hän teki maan päällä ollessaan, suurempia kuin se, kun hän paransi miehen, joka oli maannut sairaana 38 vuotta. Siksi Jumala, taivaallinen Isä, määräsi hänet tuomariksi.

13. a) Millainen suhde Jumalalla ja hänen Pojallaan on toisiinsa suuruuteen nähden? b) Miksi meidän tulee kunnioittaa Poikaa samoin kuin me kunnioitamme Isääkin?

¹³ Lähettäjä on suurempi kuin se, joka lähetetään. Jeesus itse sanoi sen. (Joh. 13:16) Jumala, joka on suurempi, lähetti Poikansa, joka on vähäisempi, mistä syystä Jeesus myös sanoi: ”Isä on minua suurempi.” (Joh. 14:28) Isä, joka on suurempi, määräsi vähäisemmän Poikansa olemaan tuomarina, jättäen kaiken ihmiskuntaa koskevan tuominnan Pojalle, joka kuoli uhrina sen edestä. Jos me ihmiset kunnioitamme Isän määräämisvaltaa, silloin meidän tulisi kunnioittaa sitä, jonka hän määrää tuomariksi. Samoin kuin meidän tulee kunnioittaa Jumalaa, Isää, joka on ”kaikkien Tuomari”, meidän tulee kunnioittaa myös Poikaa, jonka hän määrää tuomitsemaan ihmiskunnan. On varmaa, että jos me emme kunnioita Poikaa Jumalan määräämänä tuomarina, me emme myöskään kunnioita Jumalaa, Isää, joka on antanut Pojalleen tuomiovallan. Me emme voi väittää kunnioittavamme Jumalaa, Isää, ja samanaikaisesti hyvällä syyllä jättää huomioon ottamatta Poikaa tuomarina.

14. a) Mikä riippuu siitä, että me siten annamme kunnioituksemme? b) Kehen meidän täytyy uskoa saadaksemme elämän kuultuamme Jeesuksen sanat?

¹⁴ Meidän iankaikkinen elämämme riippuu siitä, kunnioitammeko näin Poikaa tuomarina samalla tavalla kuin kunnioitamme taivaallista ’Isää, joka lähetti hänet’. Nykyään me kuulemme Jeesuksen tätä asiaa koskevat sanat Pyhässä Raamatussa olevan Johanneksen kirjoittaman kertomuksen välityksellä. Jos me kuulemamme jälkeen teemme kuten Jeesus sanoi, nimittäin ’uskomme häneen, joka lähetti minut’, me saamme iankaikkisen elämän. Tästä elämästä me saamme iloita Jumalan lupaamassa vanhurskaassa asiainjärjestyksessä hänen valtakuntansa alaisuudessa.

15. Mistä mihin kuuleva ja uskova siirtyy?

¹⁵ Pane merkille eräs huomattava seikka niistä, jotka siten saavat iankaikkisen elämän siksi, että he kuulevat Jeesuksen sanat uskoen ja totellen ja sitten uskovat Isään, joka lähetti hänet. Jeesus sanoo jokaisesta sellaisesta: ”Eikä hän joudu tuomittavaksi [tuomiolle, Um]; vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.” (Joh. 5:24) Sellainen kuulija ja uskova siirtyy erikoisessa hengellisessä merkityksessä kuolemasta elämään nyt, tänä nykyisenä aikana, jona hän uskoo.

16. Minkä Jeesus asetti kuolemasta elämään siirtymisen vastakohdaksi, ja millainen se on?

¹⁶ Huomatkaamme, että Jeesus asettaa sanan ”tuomio” vastakohdaksi sanoille ”siirtynyt kuolemasta elämään”. Tämän vuoksi on ilmeistä, että sana ”tuomio” merkitsee Jeesuksen tässä käyttämänä epäsuotuisaa tuomiota, langettavaa tuomiota, henkilön tuomitsemista ikuiseen kuolemaan. Tämä selittää, miksi tri James Moffattin raamatunkäännöksessä sanotaan: ”Hän ei saa osakseen rangaistustuomiota, hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään.” Myös vuodelta 1611 oleva Englannin kuninkaan Jaakon hyväksymä raamatunkäännös sanoi: ”Hän . . . ei joudu [rangaistus-] tuomiolle, vaan hänet siirretään kuolemasta elämään.”a

17. Keistä Jeesus erityisesti puhui Joh. 5:24:ssä, ja miten Matt. 19:27–29 koskee heitä?

¹⁷ Kun Jeesus tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten lausui nuo merkitykselliset sanat, niin hän puhui erikoisesti siitä uskovien seurakunnasta, jonka Jumala, taivaallinen Isä, oli ottava ihmisistä taivaaseen tuomareiksi Jeesuksen Kristuksen kanssa. Tästä tuomaritovereiden joukon muodostamasta seurakunnasta Jeesus sanoi apostoleilleen: ”Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa. Ja jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista minun nimeni tähden, on saava monin verroin takaisin ja perivä iankaikkisen elämän.” (Matt. 19:27–29) Jeesuksella Kristuksella tulee tietenkin olemaan taivaan valtakunnassa enemmän kuin kaksitoista tuomaritoveria.

18. Keitä koko tuomarien seurakunta tuomitsee, ja miten Paavali viittaa tähän seikkaan 1. Kor. 6:2:ssa?

¹⁸ Häneen liitettyjen koko seurakunta tulee tuomitsemaan paljon useampia kuin Israelin kahtatoista kirjaimellista sukukuntaa. Ylituomarin Jeesuksen Kristuksen alaisuudessa he tuomitsevat koko ihmiskuntaa, eläviä ja kuolleita. Apostoli Paavali kirjoitti tästä seurakunnalle: ”Vai ettekö tiedä, että pyhät tulevat maailman tuomitsemaan? Ja jos te tuomitsette maailman, niin ettekö kelpaa ratkaisemaan aivan vähäpätöisiä asioita” nyt? (1. Kor. 6:2) Tuomaritovereita tulee siis olemaan monta.

19, 20. a) Milloin oli aika siirtyä kuolemasta elämään Joh. 5:25:ssä olevien Jeesuksen sanojen mukaan? b) Ketkä ovat niitä ”kuolleita”, joista hän puhui, ja miten Matt. 8:21, 22 valaisee tätä?

¹⁹ Me palaamme tässä kuitenkin harkitsemaan Jeesuksen sanoja, jotka hän lausui juutalaisille, jotka halusivat tappaa hänet, koska hän näytti heistä sapatinrikkojalta ja jumalanpilkkaajalta, joka teki itsestään Jumalan vertaisen. Kun Jeesus oli puhunut tuomion välttämisestä ja siirtymisestä kuolemasta elämään, niin hän osoitti, että tämän merkityksellisen tapauksen aika oli silloin käsillä. Hän sanoi: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo,b jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää.” – Joh. 5:25.

²⁰ Keitä ovat nämä kuolleet, jotka kuulevat Jumalan Pojan äänen ja jotka otettuaan vaarin siitä elävät nyt? He eivät selvästikään ole jo haudoissa olevia kuolleita henkilöitä. Asia ei voi olla siten, koska Jeesus sanoi, että aika, jolloin kuolleet kuulisivat hänen äänensä ja eläisivät otettuaan siitä vaarin, ei ainoastaan tulisi, vaan ”on jo”, ts. aikana, jona Jeesus puhui. Ne, jotka ’elivät’ silloin, olivat maan päällä olevia ihmisiä, jotka kerran olivat kuolleita hengellisessä merkityksessä, kuvaannollisella tavalla, eivätkä siis todellisissa haudoissa. Sinä aikana, jolloin Jeesus puhui, koko ihmiskunta oli kaikkien Tuomarin, Jumalan, edessä kuolemantuomion alainen. Jeesuksen on täytynyt tarkoittaa juuri senkaltaisia hengellisesti kuolleita ihmisiä, kun hän sanoi juutalaiselle pojalle, joka halusi mennä ensin kotiin hautaamaan isäänsä: ”Seuraa sinä minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa.” (Matt. 8:21, 22) Juutalaisen piti antaa hengellisesti kuolleitten sukulaistensa haudata hänen isänsä, kun hän oli ruumiillisesti kuollut ja valmis pantavaksi hautaan. Seuraamalla Jeesusta hän olisi matkalla iankaikkiseen elämään ja poissa niiden hengellisesti kuolleitten keskuudesta, jotka olivat tuomittuja Jumalan edessä.

21, 22. a) Ketkä olivat kerran näiden hengellisesti kuolleitten ihmisten joukossa ja millä tavalla Ef. 2:1, 2, 4–6:ssa olevan mukaan? b) Miten heidät saatettiin siirtymään kuolemasta elämään?

²¹ Ne, joista tulee kristittyjä tosi uskovia, ovat kerran olleet maailman hengellisesti kuolleitten ihmisten joukossa. Apostoli Paavali muistuttaa seurakuntaa tästä tosiasiasta sanoen: ”Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan. . . . mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa – armosta te olette pelastetut – ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa.” – Ef. 2:1, 2, 4–6.

²² Koska he siis eivät enää vaeltaneet rikoksissa ja Jumalaa vastaan tehdyissä synneissä, niin hän otti tuomionsa pois heiltä, koska he uskoivat Kristukseen. Hän nosti heidät hengellisestä kuolemasta ja antoi heille toivon iankaikkisesta elämästä tulevassa uudessa järjestyksessään.

23. a) Miten ”kuolleet” ovat kuulleet sen jälkeen Jumalan Pojan äänen? b) Miten 1. Piet. 4:5, 6 osoittaa, ketkä ovat näitä ”kuolleita”?

²³ Kun Jeesus oli läsnä maan päällä ihmisenä, niin juutalaiset kuulivat hänen äänensä suoranaisesti. Ottamalla vaarin siitä, mitä hänellä oli sanottavana, he saattoivat päästä jo silloin iankaikkiseen elämään johtavalle tielle. Mutta hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen ja sen jälkeen, kun hän lopullisesti oli mennyt takaisin taivaaseen, he saattoivat kuulla ”Jumalan Pojan äänen” vain epäsuorasti. Miten? Kuuntelemalla hänen opetuksiaan, joita saarnattiin, tai lukemalla, mitä hän oli saarnannut ja opettanut. Apostoli Pietarilla oli mielessään sellaiset hengellisesti kuolleet ihmiset, jotka saarnaajien välityksellä kuulivat hyvän uutisen Jeesuksesta, kun hän kirjoitti: ”Mutta nämä ihmiset tekevät tilin hänelle, joka on valmis tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Tätä vartenhan hyvä uutinen julistettiin kuolleillekin, jotta heidät tuomittaisiin lihaan nähden ihmisten kannalta katsoen, mutta jotta he eläisivät henkeen nähden Jumalan kannalta katsoen.” – 1. Piet. 4:5, 6, Um.

24. Miten nämä ”kuolleet” tehdään eläviksi Jumalan kannalta katsoen?

²⁴ Ottamalla vastaan hyvän uutisen ja vaeltamalla sen mukaisesti he tulevat hengellisesti eläviksi Jumalan kannalta katsoen. Elämänantavan henkensä välityksellä Jumala herättää heidät heidän hengellisesti kuolleesta, tuomitusta tilastaan ja elävöittää heidät kulkemaan ihmisen Pojan, Jeesuksen Kristuksen, askeleissa.

25. a) Mihin ne, jotka siirtyvät toisesta tilasta toiseen, eivät joudu? b) Mitä ominaisuutta he kehittävät Johanneksen mukaan todistuksena siitä, että ovat siirtyneet kuolemasta elämään?

²⁵ Koska heidät on vapautettu tuomiosta, he eivät ”joudu tuomittavaksi”, vaan heistä tulee henkilöitä, jotka ovat ’siirtyneet kuolemasta elämään’, kuten Jeesus edellä sanoi. (Joh. 5:24) Synteihin ja rikoksiin kuolemisesta hengelliseen elämään siirtymisen on apostoli Johannes kuvaillut seuraavin sanoin: ”Älkää ihmetelkö, veljeni, jos maailma teitä vihaa. Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa. Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.” Jotta hänen kristityt veljensä voisivat jatkuvasti osoittautua arvollisiksi iankaikkiseen elämään Jumalan uudessa asiainjärjestyksessä, Johannes lisää: ”Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.” – 1. Joh. 3:13–15, 18.

26. Mitä tällainen rakkaus panee heidät tekemään, ja kenen kannalta katsoen he ovat siis eläviä?

²⁶ Sellainen kristittyjen rakkaus on Jumalan hengen hedelmä, ja se panee heidät tottelemaan Jumalan käskyjä. 1. Joh. 5:3 muistuttaakin meitä: ”Sillä rakkaus Jumalaan on se, että me pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat.” Ne, jotka pitävät Jumalan käskyt sellaisina, kuin ne soveltuvat Kristuksen seuraajiin, ovat todella eläviä, hengellisesti eläviä jo nyt, Jumalan kannalta katsottuna.

[Alaviitteet]

”Jae 24. . . . [Eläväksi tekeminen] toteutuu hänessä: hänellä on iankaikkinen elämä (3:15), ts. korkein hengellinen elämä, joka hänen päästyään Messiaan valtakuntaan täydellistyy loistoisassa messiaanisessa [elämässä]. Hän on, koska hänestä on tullut uskova, siirtynyt hengellisestä kuolemasta . . . iankaikkiseen elämään (elämään vailla vertaa) eikä joudu (rangaistus-, vrt. 3:18) tuomiolle, koska hän on jo päässyt elämään. Seuraus tästä on: [kuolemaa hän ei suinkaan näe], 8:51. Ks. perfektimuodosta [hän on siirtynyt] 3:18; 1. Joh. 3:14.”

Lihavalla painetut sanat sulkeissa tai hakasissa yllä olevassa lainauksessa vastaavat tri Meyerin käyttämien kreikkalaisten sanojen englantilaista käännöstä.