Mikä pidättää sinua tosi palvonnasta?
RAKASTATKO Jumalaa? ’Tietysti rakastan’, saatat sanoa. ’Haluni on miellyttää häntä.’ Se on varmasti oikea asenne. Kuka hyvänsä voi kuitenkin sanoa huulillaan rakastavansa Jumalaa, mutta todistaako se yksin hänen niin tekevän?
Sinä tiedät, ettei se todista. Jumalan Poikakin, Jeesus Kristus, sanoi, että ihmiset ’lähestyvät Jumalaa huulillaan, vaikka heidän sydämensä on kaukana hänestä’. Rakkautta Jumalaan ei osoiteta pelkästään sanoilla, vaan niiden sanojen kanssa sopusoinnussa olevilla teoilla. Eräs Jeesuksen kahdestatoista apostolista selitti: ”Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä.” – Matt. 15:8; 1. Joh. 5:3.
Tosi palvonta merkitsee näin ollen palvelusta Jumalalle niiden vaatimusten mukaisesti, mitkä hän esittää kirjoitetussa Sanassaan, Raamatussa. Tämä ei tunnustetusti ole helppoa nykyisessä pahassa maailmassa, missä enin osa ihmisistä on enemmän kiinnostunut itsensä kuin Jumalan miellyttämisestä. Todellakin monenlaiset olosuhteet pidättävät useita ihmisiä, jotka tietävät, mikä on oikein, suorittamasta tosi palvontaa Jumalalle. Oletko sinä tällainen ihminen? Jos olet, niin sinun olisi viisasta tarkastella väitettäsi, että sinä rakastat Jumalaa. Olisi totisesti epämieluista hänen silmissään, jos lausuntosi olisivat pelkkää huulilla suoritettua palvelusta.
Sinulle on saattanut jonkin aikaa tulla tämä lehti Vartiotorni, ja kenties Jehovan todistajain vierailevat evankeliuminpalvelijat ovat tarjoutuneet tutkimaan kanssasi Raamattua kodissasi. Sinä tiedät heidän opettavan Jumalan sanaa. Mutta kieltäydytkö sinä pelon takia tutkimasta heidän kanssaan säännöllisesti kotonasi Raamattua? Pelkäätkö sinä sitä, mitä toiset saattaisivat ajatella?
Ensimmäisellä vuosisadalla oli niitä, jotka pidättyivät tosi palvonnasta sen pelosta, mitä toiset ajattelisivat heistä. Jotkut heistä uskoivat, että Jeesus oli luvattu Messias. He todella ”uskoivat häneen”, Raamattu sanoo, ”mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet”. He pelkäsivät näet menettävänsä vaikutusvaltaisten uskonnollisten fariseusten suosion, ”sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa”. Miten epäviisasta sinun onkaan olla noiden miesten kaltainen ja antaa pelon pidättää tosi palvonnasta! – Joh. 12:42, 43.
Kun vastustus nousee, se koettelee rakkautesi. Se näyttää, rakastatko sinä todella Jumalaa vai sovitteletko välttääksesi pilkkaa. Jeesus valaisi, miten vastustus vaikuttaa eräisiin. Heidän sydämeensä kylvetty raamatullinen totuus, hän sanoi, on kuin kallioperäiseen maahan kylvetty siemen, mikä itää nopeasti, mutta minkä kuuma aurinko paahtaa. ”Ainoastaan ajaksi he uskovat”, hän selitti, ”ja kiusauksen [koetuksen, Um] hetkellä luopuvat.” – Luuk. 8:13; Matt. 13:5, 6, 20, 21.
Tämä koetus voi olla monenlainen ja tulla eri suunnista. Ehkä joku pappi, kenties naapurit tai liiketuttavat saavat tietää, että Jehovan todistajat käyvät tutkimassa Raamattua kotona kanssasi. Miten kauhealta he saattavatkaan sen näyttämään! He eivät voi todistaa Raamatusta oppimasi olevan väärää, joten he turvautuvat pilkkaan. Mutta tämä ei ole hämmästyttävää. Raamattu itse kertoo meille, että kun eräät miehet ilmoittivat papeille, etteivät he olleet koskaan kuulleet ihmisen opettavan niin kuin Jeesus, niin nuo papit vastasivat: ”Oletteko tekin eksytetyt? Onko kukaan hallitusmiehistä uskonut häneen tai kukaan fariseuksista?” Näiden suullisten pelotusten tarkoitus oli säikähdyttää nuo miehet, jotteivät he tutkisi enemmän asiaa. ’Ne ihmiset, jotka kuuntelevat Jeesusta, eivät tunne lakia. He ovat kirottuja, tietämättömiä ihmisiä’, fariseukset väittivät. (Joh. 7:45–49) Estääkö samanlainen pelottelu sinutkin jatkamasta Raamatun totuuksien tutkimista Jehovan todistajain kanssa?
On ilmeistä, ettei Raamatun totuus ole suosittua. Suurin osa ihmisiä pitää mieluummin kiinni uskonnollisista perimätiedoistaan ja on haluton tutkimaan niitä Kirjoitusten valossa. Jeesus sanoi sen tähden, että Raamatun totuudella on samanlainen vaikutus moniin perheisiin kuin miekalla: se hajottaa nostaen ”pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan”. – Matt. 10:35.
Mutta mitä on tehtävä tapauksissa, joissa vanhemmat kieltävät lapsiaan tutkimasta Raamattua tai aviomiehet vaativat vaimoaan lakkaamaan käymästä raamatuntutkistelukokouksissa? Eikö lapsia ole käsketty olemaan kuuliaisia vanhemmilleen ja vaimoja alamaisia miehelleen? Se on totta, mutta huomaa, että lapsia käskettiin ’olemaan vanhemmilleen kuuliaisia Herrassa’. Jos vanhempien vaatimukset ovat siis ristiriidassa sen kanssa, mitä Herra vaatii, niin lasten velvollisuus on totella Jumalaa pikemmin kuin vanhempiaan tässä suhteessa. Sama tilanne on vaimoilla. Raamattu sanoo, että ”enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä”, ja se pitää paikkansa, vaikka mies sattuisi olemaan aviopuolisokin. – Ef. 6:1; Apt. 5:29.
Jeesus osoitti tämän oikeaksi menettelyksi sanoessaan: ”Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias.” Kuka merkitsee sinulle eniten? Ketä sinä haluat totella? Nämä ovat kysymyksiä, mitkä Jeesus herättää. Pidätytkö sinä tutkimasta Raamattua peläten loukkaavasi isää, äitiä, vaimoa tai miestä? Pelkäätkö sinä enemmän heidän loukkaamistaan kuin kaipaat Jumalan tosi palvontaa? Jos pelkäät, niin rakkautesi Jumalaa kohtaan on heikko, ja – Jeesus sanoi – sinä et ole tällä haavaa sovelias hänelle. – Matt. 10:37.
Jos tunnet todella rakastavasi perhettäsi, mutta sen osoittama paheksunta pidättää sinut tosi palvonnasta, niin sinun on oltava rehellisempi itseäsi kohtaan. Jos ihminen tuhoaisi itsensä juopottelulla, niin olisiko todella rakkaudellista hänen vaimonsa puolelta, jos hänkin vajoaisi tähän heikkouteen ja juopuisi itsekin vain siksi, että mies vaatisi häntä ”pitämään hauskaa” kanssaan? Eipä suinkaan! Jos sinä siis tiedät, että perheesi iankaikkinen pelastus riippuu siitä, että se tulee tuntemaan Jehova Jumalan ja palvomaan häntä, niin osoitatko sinä todellista rakkautta sitä kohtaan myöntymällä itse hylkäämään tosi palvonnan? Ilmeisesti et, koska kenellä tahansa on parempi tilaisuus tehdä oikea valinta, jos joku kodissa asuva on uskollinen Jumalan palvelija, vaikka jokaisen perheenjäsenen täytyykin henkilökohtaisesti ratkaista, aikooko hän palvella tosi Jumalaa. Tosi rakkautta perhettä kohtaan osoitetaan olemalla halukas kestämään paheksuntaa tai solvaustakin, jotta perheen epäuskoisilla jäsenillä olisi paras tilaisuus oppia tuntemaan totuuksia Jumalan sanasta ja päästä odottamaan niitä iankaikkisia siunauksia, jotka Jehova Jumala tarjoaa häntä palveleville. – 1. Piet. 3:1–6.
Jos sinulla on todellista rakkautta Jumalaan, sinä et häpeä tutkia hänen Sanaansa ja puhua siitä vapaasti. Jos rakastat perhettäsi, sinä et jätä antamatta sille oikeaa esimerkkiä sen pelosta, mitä perheen jäsenet sanovat. Muista, mitä apostoli Johannes sanoi: ”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.” Ja jos tilanne käy vaikeaksi, niin muista, mitä uskolliset apostolit Pietari ja Johannes sanoivat, kun heitä käskettiin lopettamaan Jumalan palvelemisensa: ”Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuulla teitä enemmän kuin Jumalaa; mutta me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.” – 1. Joh. 4:18; Apt. 4:19, 20.
PELON VOITTAMINEN RAKKAUDELLA
Kehittämällä aitoa rakkautta Jumalaa kohtaan sinäkin voit murtaa pelon kahleet, mitkä pidättävät niin monia tosi palvonnasta. Apostoli Johannes korosti sitä, miten ylen tärkeä tämä rakkaus Jumalaan on, näin voimakkain sanoin: ”Joka sanoo: ’Minä tunnen hänet’, eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä. Mutta joka pitää hänen sanansa, hänessä on Jumalan rakkaus totisesti täydelliseksi tullut.” – 1. Joh. 2:4, 5.
Väitätkö sinä tuntevasi Jumalan ja rakastavasi häntä? Jos väität, niin kuinka tärkeätä onkaan, että noudatat hänen käskyjään! Raamattu sanoo sinun muuten olevan valehtelija ja että sinussa ei ole totuutta. Kirjoitukset eivät esitä mitään lieventäviä asianhaaroja, mitkä tekisivät tyhjäksi tämän Jumalan käskyjen noudattamisvaatimuksen. Tosi palvonta on Jumalan sanan tottelemista, jota vastoin tahallinen tottelemattomuus johtaa hänen epäsuosioonsa. Jos rakastat todella Jumalaa, niin yrität totella hänen käskyjään seurauksista riippumatta.
Ihmisellä ei ole synnynnäisesti tätä rakkautta, eikä se tule itsestään ruumiillisen kasvun mukana. Sitä täytyy kehittää tutustumalla Jumalaan ja niihin rakkaudellisiin asioihin, joita hän on tehnyt ihmiskunnan hyväksi. Tämä tekee Raamatun ahkeran tutkimisen välttämättömäksi. Siten tekemällä sinä huomaat todeksi, mitä apostoli Johannes sanoi: ”Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.” Uskotko sinä todella Jumalan lähettäneen hellästi rakastamansa Pojan maan päälle ihmisluomukseksi lunastusuhriksi puolestamme? Jos uskot, niin olet epäilemättä jo tullut tuntemaan ja uskomaan ”sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin”. – 1. Joh. 4:7–10, 14–16; Joh. 3:16.
Kun edistyt arvostamaan tätä rakkaudellista varausta, minkä Jumala on tehnyt Pojassaan avaten tottelevaisille ihmisille oven iankaikkiseen elämään vanhurskaassa uudessa järjestyksessä, niin rakkautesi häneen tulee niin voimakkaaksi, että se murtaa kaikki esteet, mitkä pidättävät sinua tosi palvonnasta. Tämä rakkaus voi tosiaan karkottaa pappien, vanhempien, aviomiehen, vaimon, ystävien, naapurien tai kenen tahansa sellaisen pelkäämisen, joka koettaa estää sinua hankkimasta tietoa Jehova Jumalasta ja palvelemasta häntä.
INHIMILLISTEN HEIKKOUKSIEN VOITTAMINEN
Tämä rakkaus Jumalaan voi myös estää oman lihasi heikkouksia pidättämästä sinua tosi palvonnasta. Se avaa silmäsi näkemään, kuinka tärkeätä ja vakavaa on, että hankkii tietoa Jehovan toimenpiteistä elämän saamiseksi ja elää niiden mukaisesti. Ajattelehan! Niille, jotka tottelevat Jumalaa, hän avasi tien iankaikkiseen elämään! Eikö sen arvostaminen herätä sinua osoittamaan kiitollisuuttasi tekemällä sitä, mikä on mieluista hänen silmissään?
Sinä et totisesti osoita arvostusta, jos suhtaudut Jumalan sanaan ja hänen opetuksiinsa välinpitämättömästi. Kun työnantajasi tai joku muu arvovaltainen henkilö puhuu, sinä kuuntelet tarkkaavaisesti saadaksesi selvät ohjeet voidaksesi tehdä, mitä hän haluaa. Eikö niin? Kuinka paljon enemmän sinun pitäisikään olla kiinnostunut kaikkeuden Ylimmän Yksinvaltiaan, Jehova Jumalan, miellyttämisestä! Luuletko sinä hänen olevan tyytyväinen itseesi, jos torjut välinpitämättömänä hänen Sanansa tutkimisen?
Ehkä sinulla oli jokaviikkoinen raamatuntutkistelu kotonasi. Mikä pani sinut lopettamaan sen? Oletko liian väsynyt iltaisin kuunnellaksesi Jumalan sanaa? Johtuuko se siitä, että television katseleminen tai jonkin itseäsi miellyttävän tekeminen on tärkeämpää sinulle? Päättelitkö sinä, että Jumalan palveleminen vaati liian paljon, että Jumalan sanan tuomitsemien maailmallisten tapojen ja menettelyjen hylkääminen oli liian suuri uhri?
Mutta, rehellisesti puhuen, etkö sinä voittaisi näitä esteitä miellyttääksesi jotakuta, jota todella rakastaisit? Varmasti voittaisit! Miten väsynyt pitäisi nuoren miehen olla, jotta väsymys estäisi häntä tapaamasta rakastamaansa naista? Voit olla varma, että hän ei antaisi ylityön eikä television mieliohjelman estää itseään viettämästä jonkin aikaa hänen kanssaan.
Jos sinä siis rakastat todella Jumalaa ja hänen Poikaansa Jeesusta Kristusta, niin et salli moisten seikkojen estää itseäsi tutkimasta Raamattua ja tottelemasta siinä olevia ohjeita. ”Jos te minua rakastatte”, Jeesus sanoi, ”niin te pidätte minun käskyni.” – Joh. 14:15.
VASTUUVELVOLLISUUKSIEN OMAKSUMINEN
Jeesuksen ja hänen Isänsä Jehovan käskyjen noudattaminen merkitsee sitä, että sinä omaksut vastuun kypsänä kristittynä miehenä tai naisena. Sinä et ainoastaan kuuntele Jumalan sanaa säännöllisessä raamatuntutkistelussa kotonasi, vaan sinusta tulee myös ”sanan . . . tekijä”. (Jaak. 1:22–25) Oppimallasi totuudella on hyödyllinen vaikutus elämääsi, ja se panee sinut tekemään hyviä töitä, jotka koituvat ylistykseksi kaikkivaltiaalle Jumalalle.
Kuitenkin jotkut ovat vielä pidättyväisiä. Miksi? Koska he haluavat välttää vastuuta. Onko sinun kohdallasi näin? Tutkitko sinä Raamattua kotonasi Jehovan todistajain kanssa, mutta et pane kuulemaasi täytäntöön? Jos näin on, niin ryhdistäydy toimintaan. Älä jää hengellisesti lapseksi, jollaisista apostoli Paavali sanoo, että he ovat ”tulleet maitoa tarvitseviksi, ei vahvaa ruokaa”. Ole päinvastoin niiden kaltainen, ”joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta”. Niin, tottele apostolin kehotusta: ”Pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta.” – Hepr. 5:12–6:3.
Eikö ole ilmeistä, että Jumalan tosi palvonta vaatii toimintaa? Näin ollen pitäisi siis olla selvää, että jokaviikkoinen raamatuntutkistelu kodissasi ei ole itsetarkoitus. Se on päinvastoin sinun varustamiseksesi palvelemaan Jumalaa ja auttamiseksesi palvomaan Häntä hänen hyväksymällään tavalla. Tämä palvonta ei sisällä ainoastaan moraalisen elämän viettämistä, vaan se merkitsee myös toimeliasta osallistumista saamasi elämääantavan tiedon jakelemiseen toisille ihmisille. Tämä vaatii ponnistelua, mutta ennen kaikkea se vaatii rakkautta, sillä muista, että ”rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä”. – 1. Joh. 5:3.