Lukijain kysymyksiä

■ Soveltuuko Johanneksen 11:25, 26:ssa esitetty ikuista elämää koskeva Jeesuksen lupaus vain voideltuihin, vai koskeeko se myös ”suurta joukkoa”, joka odottaa elävänsä paratiisimaassa?

Vartiotorni on aikaisemmin joissakin yhteyksissä esittänyt, että tämän raamatunkohdan sovellutus rajoittuu niihin kristittyihin, jotka saavat elämän taivaassa. Tällainen näkemys on esitetty, koska Jeesus puhui tuossa tilanteessa sellaisille, jotka myöhemmin voisivat saada tuon toivon. Mutta näiden raamatunjakeiden huolellinen tarkastelu osoittaa, että Jeesus ei rajoittanut sovellutusta siten. Kuten tämän Vartiotornin tutkittavat kirjoitukset selvästi osoittavat, meidän täytyy soveltaa Johanneksen 11:25, 26 laajemmin koskemaan myös niitä ihmisiä, jotka toivovat elävänsä ikuisesti paratiisimaassa. Miksi sanomme niin?

Pane merkille, mitä Martta sanoo kuolleesta Lasaruksesta Johanneksen 11:24:ssä: ”Tiedän, että hän nousee ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä.” Mikä ylösnousemus hänellä oli siinä tilanteessa mielessään? Se ylösnousemus, jota Aabraham ja muut uskolliset juutalaiset odottivat uskossa – maallinen ylösnousemus! Miten Jeesuksen seuraavaksi esittämät sanat voisivat olla vetoavia Martalle? Siten, että ne koskisivat maallista ylösnousemusta.

Jeesus esitti seuraavaksi olevansa se, joka herättäisi kuolleet. Mutta hän ei sanonut puhuvansa vain joistakin kuolleista, jotka uskoisivat häneen. Hän on ”ylösnousemus ja elämä” kaikille, jotka saavat ikuisen elämän, joko taivaassa tai maan päällä. Kaikki se, mitä Jeesus edelleen sanoo jakeissa 25 ja 26, voidaan soveltaa molempiin ryhmiin vaikkakin eri tavoin. Voidellut kristityt ’tulevat elämään’ siten, että heidät herätetään kuolemattomuuteen taivaalliseen elämään. Ne kuolleet, jotka elävät ikuisesti maan päällä, herätetään kuolleista ja saatetaan sitten vähitellen täydellisyyteen. – Vrt. Ilmestys 20:4.

Voidelluista pitää varmasti paikkansa se, mitä sanotaan jakeessa 26, että he eivät ”tule ikinä kuolemaan” ylösnousemuksensa jälkeen. He ’näkevät Jumalan silloin sellaisena kuin hän on’, joten he eivät enää ’vaella uskon avulla’. (1. Johannekselle 3:2; 2. Korinttolaisille 5:7) Siksi kun Jeesus sanoo: ”yksikään, joka elää ja uskoo minuun”, hän esittää seikan, joka on erityisen merkityksellinen niille nykyään eläville, jotka toivovat saavansa ikuisen elämän maan päällä. Vanhurskaus on jo luettu ”suuren joukon” hyväksi, koska ”he ovat pesseet pitkät viittansa ja valkaisseet ne Karitsan veressä”. Heillä on jo lihassa eläessään toivo säilyä suuresta ahdistuksesta, ja heidän elämäänsä pidetään vanhurskaana samoin kuin entisajan Aabrahamin tapauksessa. Heidän täytyy yhdessä kuolleista herätettyjen ihmisten kanssa ilmaista Kristuksen tuhatvuotisen hallinnon aikana jatkuvasti uskoa voidakseen saavuttaa ikuisen elämän inhimillisessä täydellisyydessä. – Ilmestys 7:9, 10, 14, 15; 21:3, 4.

Tämä ei todellisuudessa ole täysin uusi näkemys. Vuosien mittaan Vartiotorni-seuran julkaisut ovat silloin tällöin soveltaneet Johanneksen 11:24–26:n laajemmin. Esimerkiksi Vartiotorni 1. 8. 1959 s. 352 sanoi Jehovan todistajista, jotka ovat tulleet kaikista kansoista: ”Ne, jotka odottavat saavansa elää täällä maan päällä, toivovat myöskin varjeltuvansa tämän maailman lopussa ja elävänsä edelleen uuteen maailmaan kuolematta koskaan.” Lehti viittasi sitten tueksi Heprealaiskirjeen 11:1, 6:een ja Johanneksen 11:26:een. Samoin Vartiotorni 15. 4. 1976 s. 187 sovelsi Johanneksen 11:25, 26:ssa olevat sanat kuolleista herätettyyn ihmiskuntaan sekä Harmagedonista säilyneeseen ”suureen joukkoon”. Jeesus sanoi: ”[Ei] yksikään, joka elää ja uskoo minuun, tule ikinä kuolemaan. Uskotko tämän?”

Uskotko sinä?