Miksi Jumalan pelto on tuottoisa

 1. Mikä toinen kreikkalainen sana tulee nyt tarkasteltavaksi, ja miten usein sitä on käytetty Kristillisissä kreikkalaisissa kirjoituksissa?

KUN ymmärrämme nyt oikeammin Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten henkeytettyjen kirjoittajien käyttämän sanan aión, niin voimme paremmin tehdä eron tämän sanan ja sen toisen kreikkalaisen sanan välillä, mikä on tutkittavanamme ja mikä on kosmos. Tätä sanaa ovat henkeytetyt kirjoittajat käyttäneet 187 kertaa. Pääasiassa sitä on käyttänyt apostoli Johannes, ja ”Kuningas Jaakon käännös” kääntää sen joka kerta ”maailmaksi” yhtä kohtaa lukuun ottamatta, nimittäin 1. Pietarin kirjeen 3:3:tta, missä kosmos on käännetty ”kaunisteluksi”. Samoin on ”Uuden maailman käännöksessä”: se kääntää sanan kosmos 186 kertaa sanalla ”maailma” ja kerran, 1. Pietarin kirjeen 3:3:nnessa, sanalla ”kaunistus”. Tästä johtuu sana kosmetiikka (kosmétikos).

 2. Miksi sanontaa ”uusi kosmos” ei käytetä koskaan henkeytetyissä Kirjoituksissa?

² On kiinnostavaa huomata, että henkeytetyt kirjoittajat puhuvat uusista taivaista ja uudesta maasta sekä Uudesta Jerusalemista, mutta eivät käytä koskaan sanontaa uusi kosmos. Syy tähän valkenee meille, kun huomaamme, että sana kosmos sisältää ihmissuvun, ihmiskunnan, ihmiset eli keskittyy näiden ympärille, emmekä me saa uutta ihmissukua tänne maan päälle. Ihmiskunta lunastetaan. Jumalan Poika Jeesus Kristus kuoli täydellisenä ihmisuhrina ostaakseen ihmiskunnalle takaisin sen, minkä täydellinen Aadam menetti Eedenissä meiltä synnin takia. – 2. Piet. 3:13; Ilm. 3:12; 21:1, 2.

 3. Miten ”kosmos” määritellään nyt?

³ Se, miten Pietari käyttää tätä sanaa 1. Pietarin kirjeen 3:3:nnessa, osoittaa kosmos-sanan yksinkertaisimman merkityksen olevan ”järjestely” ja myös ”kaunistus, kauneus, koristus”, koska jokin hyvin järjestetty sisältää kauneutta. Tämän mukaisesti kosmos Kristillisissä kreikkalaisissa kirjoituksissa merkitsee monta kertaa järjestelyä liittyneenä ihmiskuntaan kokonaisuudessaan. Henkeytetyt kirjoittajat käyttävät sen tähden toisinaan sanaa kosmos merkitsemään niitä ulkonaisia puitteita, mihin ihminen syntyy ja missä hän on ja mitä kohtaan hänen on osoitettava suhteellista huomaavaisuutta ja arvonantoa. Nämä puitteet, mitkä ympäröivät ihmiskuntaa ja vaikuttavat siihen, on rakennettu täällä maan päällä. Pane nyt merkille eräitä kosmos-sanan käyttöjä tässä toisessa merkityksessä.

 4–6. Mitä ”kosmos” merkitsee Johanneksen 16:21:nnessä; 1. Korinttolaiskirjeen 14:10, 11:nnessä ja 1. Johanneksen kirjeen 3:17:nnessä?

⁴ Jeesus Kristus sanoi juuri ennen kauheisiin kärsimyksiinsä joutumistaan uskollisille apostoleilleen: ”Kun vaimo synnyttää, on hänellä murhe, koska hänen hetkensä on tullut; mutta kun hän on synnyttänyt lapsen, ei hän enää muista ahdistustaan sen ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan [kosmos].” (Joh. 16:21) Tämä ei merkitse etupäässä sitä, että ihminen on syntynyt ihmisperheeseen, vaan se merkitsee niitä inhimillisten olosuhteiden puitteita, missä vastasyntynyt lapsi siitä lähtien tulee olemaan.

⁵ Kun apostoli Paavali neuvoi kristittyjä, etteivät he käyttäisi kokouksissa esitystapaa, mikä ei ole ymmärrettävää, niin hän sanoi: ”Voi olla, että maailmassa on monen monta lajia puheäänteitä, eikä mikään laji ole kuitenkaan merkityksetön. Jos minä en siis ymmärrä puheäänteen merkitystä, niin minä olen muukalainen puhuvalle, ja puhuva on muukalainen minulle.” (1. Kor. 14:10, 11, Um) Näissä ihmiskuntaa ympäröivissä puitteissa ja olosuhteissa on siis nyt, jolloin puhutaan 2 796 kieltä ja murretta, monenlaisia puheäänteitä muunlaisten, kuten soitinten, äänien ohella. Mutta ne ovat kaikki yhteisiä inhimilliselle kokemukselle.

⁶ Esittäessään valaisevan esimerkin kristillisen rakkauden puutteesta apostoli Johannes kirjoitti: ”Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?” (1. Joh. 3:17) Jos kristityllä on elämän ylläpitämiseksi varoja, jotka tämä maailma, missä hän ja hänen veljensä elää, on varannut tai tehnyt mahdolliseksi, niin hänen tulee jaella niitä tarvitsevalle veljelleen osoittaakseen käytännöllistä rakkautta.

 7. Kenen Jeesus sanoi olevan näiden ulkonaisten puitteiden hallitsija, ja miten Luukas 4:5–8 tukee tätä?

⁷ Jeesus Kristus paljasti, kuka se näkymätön yksilö on, joka hallitsee näitä koko ihmiskuntaan vaikuttavia ulkonaisia puitteita, kun hän sanoi vähän ennen kuin hänet petettiin vihamiestensä käsiin: ”Nyt tapahtuu tämän maailman tuomitseminen; nyt tämän maailman hallitsija heitetään ulos. Minä en puhu paljon teidän kanssanne enää, sillä maailman hallitsija on tulossa. Ja hänellä ei ole otetta minuun, . . . tämän maailman hallitsija on tuomittu.” (Joh. 12:31; 14:30; 16:11; Um) Tämän maailman näkymättömällä hallitsijalla ei ollut otetta Jeesukseen hänen maallisen työnsä lopussa enempää kuin hän sai otetta Jeesukseen silloinkaan, kun hän valmistautui aloittamaan palveluksensa Messiaana eli Kristuksena. Jeesus oli silloin lopettamassa nelikymmenpäiväistä paastoaan autiomaassa. ”Ja perkele vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman valtakunnat ja sanoi hänelle: ’Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon. Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun.’” Saatana Perkele selitti täten olevansa näkymätön ”tämän maailman hallitsija”, mutta Jeesus kieltäytyi hieromasta kauppaa hänen kanssaan. – Luuk. 4:5–8.

 8. Miten Jeesus kykeni voittamaan ihmisenä maailman?

⁸ Jeesus voitti täydellisenä ihmisenä lihassa tämän maailman, ennen kuin lähti siitä pois. Me luemme hänen apostoliensa kanssa viettämästä viimeisestä pääsiäisillallisestaan: ”Ennen pääsiäisjuhlaa, kun Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että hän oli siirtyvä tästä maailmasta Isän tykö”, hän ryhtyi pesemään heidän jalkojaan. (Joh. 13:1–5) Myöhemmin sinä yönä hän sanoi heille: ”Minä olen lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen Isän tykö. . . . Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:28, 33) Hän valaisi omalla esimerkillään, mitä hän oli sanonut heille aikaisemmin: ”Joka elämäänsä [sieluaan, Um] rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä [sieluaan, Um] tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.” (Joh. 12:25) Uhraamalla ihmiselämänsä eli sielunsa Jeesus osoittautui arvolliseksi saamaan elämän kuolemattomuudessa taivaallisen Isänsä kanssa.

 9. Mikä on ”kosmoksen” toinen määritelmä, ja miten tämä on osoitettu Luukkaan 12:29, 30:nnessä?

⁹ Voisimme selittää toisiakin raamatunkohtia, jotka valaisevat kosmos-sanan käyttöä niiden ulkonaisten puitteiden merkityksessä, mitkä ympäröivät koko ihmiskuntaa ja mihin ihminen on tullut syntyessään nykyisissä olosuhteissa. (Matt. 16:26; 24:21; Joh. 18:36; Room. 5:12) Mutta me jatkamme sen käyttöön toisessa merkityksessä, sellaiseen kristilliseen käyttöön, mikä vihjasi ajatukseen, jonka on täytynyt olla hyvin outo pakanoille. Tämä kosmos-sanan uusi käyttö on se, että se pannaan merkitsemään ihmiskunnan enemmistöä erillisenä kristillisestä seurakunnasta ja sen vastakohtana. Tällainen merkitys nähdään siinä, kun Jeesus kieltää opetuslapsiaan murehtimasta aineellisista tarpeistaan ja sitten lisää: ”Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan.” – Luuk. 12:29, 30.

10. Valaise sopivilla raamatunteksteillä tätä toista ”kosmos”-sanan määritelmää.

¹⁰ Asettaen tämän maailman ja opetuslapsensa vastakkain Jeesus sanoi: ”Totuuden hengen, mitä maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe sitä eikä tunne sitä. Te tunnette sen, koska se pysyy teidän luonanne ja on teissä. Vähän vielä, niin maailma ei näe minua enää, mutta te näette minut.” (Joh. 14:17, 19, Um) Hän varoitti heitä maailman vihasta sanoen: ”Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä. Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa.” (Joh. 15:18, 19; 7:7; 1. Joh. 3:13) Viimeisessä apostoliensa kanssa pitämässään rukouksessa hän sanoi Jumalalle: ”En minä maailman edestä rukoile, vaan niiden edestä, jotka sinä olet minulle antanut, koska he ovat sinun. Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.” – Joh. 17:9, 14.

11. Miten Paavali, Jaakob ja Johannes osoittavat, että ”kosmos” merkitsee sitä, mikä on esitetty 9. kappaleessa?

¹¹ Koska maailma oli vieroittunut pois Jumalasta ja oli vihamielinen hänen kansaansa kohtaan, niin apostoli Paavali kirjoitti: ”Jumala sovitti Kristuksen välityksellä maailman kanssaan eikä laskenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi sovituksen sanan meille. Me olemme sen tähden Kristuksen sijasta lähettiläinä, ikään kuin Jumala esittäisi pyynnön meidän välityksellämme. Kristuksen sijaisina me pyydämme: ’Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.’” (2. Kor. 5:19, 20, Um; 7:10) Opetuslapsi Jaakobkin antaa meille tämän varoituksen Jumalasta vieraantuneista ihmisistä: ”Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.” ”Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.” (Jaak. 1:27; 4:4) Apostoli Johannes tekee syyn tähän selväksi meille sanomalla: ”Me tiedämme olevamme alkuisin Jumalasta, mutta koko maailma on paholaisen vallassa.” (1. Joh. 5:19, Um) Meidän ei pidä rakastaa sitä. – 1. Joh. 2:15–17.

PELTO, MISSÄ JUMALAN TYÖTÄ SUORITETAAN

12. Esitä ”kosmoksen” kolmas määritelmä, ja miten Johanneksen 1:9, 10, 29 ilmaisee tämän määritelmän.

¹² Kolmas kreikkalaisen kosmos-sanan käyttö on se, missä se merkitsee vain ihmisiä itseään, heitä koko joukkona, yhtenä perheenä, koko maan päällä olevaa ihmiskuntaa, kaikkia ihmisluomuksia vain ihmisinä, Jumalan luomuksina, katsomatta heidän moraaliseen tilaansa tai elintapaansa. Tältä näkökannalta Johanneksen 1:9, 10 sanoo: ”Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut.” Tältä kannalta voi Johannes Kastajakin viitata Jeesukseen Kristukseen ja huudahtaa: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” – Joh. 1:29; 1. Joh. 2:2.

13. a) Kun tämä määritelmä mielessä luetaan Johanneksen 3:16, 17, niin selitä, mitä Sykarin samarialaiset ajattelivat Jeesuksesta. b) Minkä maailman valkeus Jeesus ja sitten hänen opetuslapsensa tulivat olemaan?

¹³ Tarkoittaen nykyisen järjestelyn alaisuudessa eläviä ihmisiä Jeesus sanoi juutalaiselle hallitusmiehelle Nikodeemukselle: ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.” (Joh. 3:16, 17) Sykarin kaupungin samarialaiset asukkaat katselivat tällä tavalla asiaa, sillä kun Jeesus oli tunnustanut samarialaiselle naiselle olevansa Messias eli Kristus ja kun nuo samarialaiset itse olivat kuulleet hänen puhuvan, niin he sanoivat: ”Me . . . tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja.” Hän ei ollut ainoastaan juutalaisten pelastaja, vaan myös samarialaisten ja toistenkin rotujen. (Joh. 4:42) Tämän tosiasian mukaisesti Jeesus sanoi julkisesti juutalaisten edessä: ”Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus.” ”Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus.” (Joh. 8:12; 9:5) Hänen opetuslastensa täytyy vuorostaan olla myös maailman valkeutena. – Matt. 5:14–16; Fil. 2:15.

14. Mitä Pietari kirjoitti Jeesuksesta uhrilampaana?

¹⁴ Apostoli Pietari kirjoitti Jeesuksen uhrautumisesta karitsana: ”Teidät [vapautettiin] . . . kalliilla verellä kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan, nimittäin Kristuksen. Hän oli tosin ennalta tunnettu ennen maailman perustamista [kreikaksi katabolé], mutta hänet saatettiin ilmi aikain lopulla teidän takianne.” – 1. Piet. 1:18–20, Um.

15, 16. a) Milloin erityisesti tapahtui ”maailman perustaminen”? b) Miten Jeesus osoitti näin olevan?

¹⁵ Jeesus saatettiin ilmi Messiaana eli Kristuksena vuosina 29–33 (jKr.), ”aikain lopulla”, ei ”maailman perustamisen” aikaan. Tästä syystä ”maailman perustaminen” tapahtui aikaisemmin. Milloin? Silloin kuin Aadam ja Eeva ajettiin pois Eedenin paratiisipuutarhasta tuomittuina kuolemaan eli, tarkemmin sanoen, kun Aadam ja Eeva saivat lapsia, jotka voitiin pelastaa siitä kuolemantuomiosta, minkä he olivat perineet Aadamilta. (Room. 5:12, 13) Sikäli kuin Raamattu osoittaa, Aabel oli ensimmäinen lunastuksen arvoinen tästä ihmismaailmasta.

¹⁶ Jeesus osoitti, että maailman (kosmos) perustamisen täytyi tapahtua silloin, kun hän sanoi niille juutalaisille johtajille, jotka olivat halukkaita tappamaan hänet: ”Näin te siis olette isäinne tekojen todistajia ja suostutte niihin; sillä he tappoivat profeetat, ja te rakennatte niille hautakammioita. Sentähden Jumalan viisaus sanookin: ’Minä lähetän heille profeettoja ja apostoleja, ja muutamat niistä he tappavat ja toisia vainoavat, että tältä sukukunnalta vaadittaisiin kaikkien profeettain veri, mikä on vuodatettu maailman perustamisesta asti, hamasta Aabelin verestä Sakariaan vereen saakka, hänen, joka surmattiin alttarin ja temppelin välillä’.” (Luuk. 11:48–51) Jeesus osoittaa täten, että kaikkien profeettain veren vuodattaminen maailman perustamisesta lähtien alkoi Aabelista. Aabel eli näin ollen ”maailman perustamisen” aikaan. Tästä ihmismaailmasta Jeesus Kristus voi ottaa pois perisynnin uhrautumalla Jumalan Karitsana. – 1. Moos. 4:2–11, 25; Matt. 23:35; Hepr. 11:4; 12:24.

17, 18. a) Miten Jeesus oli ”ennalta tunnettu ennen maailman perustamista”? b) Miten Jehova paljasti tämän ihmiskunnalle, kuten on kerrottu 1. Mooseksen kirjan 3:15:nnessä?

¹⁷ Miten sitten oli totta, että Jeesus Kristus, Jumalan taivaallinen Poika, oli ”ennalta tunnettu ennen maailman perustamista”? Siten, että Jehova Jumala tiesi ennalta, ennen Aabelin päiviä, rakkaan Poikansa tulevan Jumalan uhrikaritsaksi ihmismaailman lunastamiseksi. Ennen kuin täydellinen Aadam ja Eeva tekivät syntiä Eedenin puutarhassa, ei Jumalan tarvinnut tehdä päätöstä ihmismaailman lunastamisesta täydellisellä ihmisuhrilla. Mutta heti kun tuo ensimmäinen ihmispari teki syntiä, Jumala tiesi eli sai sen tietää, koska he tunsivat nyt syyllisyytensä ja kätkeytyivät näkyvistä. Jumala otti heiltä synnintunnustuksen. Hän päätti heti lunastaa Aadamin ja Eevan jälkeläisten maailman. Hän paljasti tämän päätöksen sanomalla käärmeelle, joka edusti Kiusaajaa, Saatana Perkelettä: ”Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” – 1. Moos. 3:15.

¹⁸ Jumala tarkoitti ”hänen siemenellään”, ”vaimon siemenellä”, erityisesti rakasta Poikaansa, joka tuli Jeesukseksi Kristukseksi maan päällä. Puhuessaan tämän erityisen Poikansa ”kantapäähän” pistämisestä Jumala tarkoitti hänen kuolemaansa. Kuolemallaan Jumalan Poika ei ainoastaan todistanut ehdotonta nuhteettomuuttaan, vaan myös tuli lunastusuhriksi kuin karitsa ollakseen ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman [kosmos] synnin”. Näin ollen Jumala tunsi 1. Mooseksen kirjan 3:15:nnen mukaan ennalta Kristuksen, ennen kuin hän lausui tuomion Eevalle ja Aadamille ja ajoi heidät pois Eedenin puutarhasta, jotta Eeva synnyttäisi lapsia synnytyskivuin. Tämä tapahtui näin ollen ennen ”maailman perustamista”, so. ihmismaailman, joka peri synnin, mutta oli lunastettavissa ottaen huomioon Jumalan vaimon Pääsiemenen uhrin. Tämä tapahtui ennen kuin uskollinen Aabel uhrasi lammasuhrin noin vuonna 3897 eKr. Jumala, Jeesuksen Kristuksen Isä, tunsi hänet ennalta näin paljon ennen hänen todellista kuolemaansa maan päällä. – 1. Moos. 22:1–18; 2. Moos. 12:3–28; 29:38–42.

19, 20. a) Ketkä Paavali mainitsee myös valitun Kristuksen kanssa ”ennen maailman perustamista”? b) Miten tämä oli mahdollista?

¹⁹ Käyttäen aivan samaa kreikkalaista ilmaisumuotoa kuin apostoli Pietari apostoli Paavali kirjoitti: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, [pojiksi, Um] hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan, . . . meillä on lunastus hänen verensä kautta.” – Ef. 1:3–7.

²⁰ Tästä on ymmärrettävä, että kun Jehova Jumala puhui ”vaimonsa” siemenestä käärmeen siemenen vastakohtana, niin hän näki hyväksi sisällyttää tähän luvattuun siemeneen 144 000 muuta hengellistä poikaa tulemaan hänen Pääpoikansa morsiameksi. Näin Jumala valitsi ne 144 000 Jeesuksen Kristuksen yhteydessä ”ennen maailman perustamista”. Jotta tämä olisi mahdollista, Jumala määräsi edeltäpäin, että hän ottaisi nämä 144 000 muuta hengellistä poikaa lapsikseen ainoasyntyisen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta antamalla Jeesuksen varata lunastusuhrin vuodatetulla verellään heidän edestään. Täten nämä 144 000, jotka valittiin osaksi vaimon siemenestä Kristuksen yhteydessä, vapautettaisiin syntisestä ihmismaailmasta. Samoin kuin käärmeen siemen oli sisältävä useita yksilöitä, niin vaimon siemenkin oli käsittävä useita Jumalan poikia.

”KIRJOITETTU . . . HAMASTA MAAILMAN PERUSTAMISESTA”

21. a) Selitä Ilmestyskirjan 13:8:nnen oikea merkitys. b) Miten monta nimeä on tässä erikoisessa ”elämänkirjassa”?

²¹ Ilmestyskirjan 13:1–8 kuvailee suuren Käärmeen näkyväisen poliittisen järjestön petona ja sanoo: ”Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi [heistä yhdenkään nimeä, Um] ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta.” Tässä ei sanota, että Karitsa oli teurastettu maailman perustamisesta asti, sillä hänet ennalta tunnettiin ennen maailman perustamista ja hänet teurastettiin vasta vuonna 33 (jKr.), kuten Ilmestyskirjan 5:6–10 osoittaa. Ilmestyskirjan 13:8 merkitsee siis, että elämänkirja kuului teurastetulle Karitsalle ja että kuvaannollisen pedon palvojia ei kirjoitettu tähän elämänkirjaan eikä heitä ole tarkoitettukaan kirjoitettaviksi siihen. Tällaiset epäjumalia palvovat eivät olleet ”hamasta maailman perustamisesta” Jumalan valitsemia niiksi, jotka saavat elämän kuolemattomuudessa taivaassa Jumalan kirkastetun Karitsan yhteydessä. Tässä erikoisessa kirjakäärössä varattiin tilaa ainoastaan 144 000:lle, jotka kieltäytyvät palvomasta kuvaannollista petoa ja sen kuvaa. – Ilm. 15:2, 3; 20:4; 21:27.

22, 23. a) Ketkä saattavat olla niitä, jotka on kirjoitettu Ilmestyskirjan 17:8:nnen ”elämän kirjaan”, ja miksi? b) Miten Kristus ilmeisesti viittasi eteenpäin tähän Matteuksen 25:34:nnessä?

²² Pedon kuvan nykyisistä palvojista Ilmestyskirjan 17:8 sanoo: ”Ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät.” Koska tämä jae ei sano tämän kirjan olevan ”teurastetun Karitsan” kirja, niin se kirja voisi olla se, mihin niiden nimet on kirjoitettu, jotka saavat periä maallisen elämän tulevassa asiainjärjestelmässä. Sen takia, että Aabel mainitaan kunnioittavasti Heprealaiskirjeen 11:4:nnessä ja 12:24:nnessä, hän olisi ensimmäiseksi kirjoitettu. (Ilm. 20:12–15) Aabel on yksi niistä ”muista lampaista”, joiden edestä hyvä Paimen Jeesus Kristus antoi sielunsa eli ihmiselämänsä. – Joh. 10:14–16.

²³ Aabel tulee sen tähden elämään Jumalan valtakunnan maallisella valta-alueella, ja siten hän astuu maan päällä tuon Jumalan ”vaimon” Siemenen valtakunnan siunauksiin. (1. Moos. 3:15) Hän iloitsee siellä elämästä lampaankaltaisten luokan kanssa, jotka tekevät nyt hyvää Kristuksen hengellisille veljille, Jumalan vaimon Siemenen jäännökselle. (Ilm. 12:1, 2, 5, 6, 17) Tämä etu on ilmeisesti se, mihin Jeesus viittasi eteenpäin vertauksessaan lampaista ja vuohista, mikä vertaus täyttyy nyt. Hän sanoo tässä vertauksessa oikealle puolelleen kootuille lampaille: ”Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta [kreikaksi katabolé] asti.” – Matt. 25:34.

24. Mikä merkitys sillä on, että Jeesus käyttää kreikkalaista sanaa ”katabolé” Matteuksen 25:34:nnessä eikä ”perustusta” vastaavaa sanaa ”themélios”?

²⁴ Jeesus käytti tässä ”perustamisesta” kreikkalaista sanaa (katabolé), mikä on erilainen kuin se kreikkalainen sana (themélios), jota hänestä käytetään kristillisen seurakunnan ”perustuksena”. (1. Kor. 3:10–12; Ef. 2:20–22) Tämä on oikein, koska nämä kaksi kreikkalaista sanaa eivät tarkoita samaa eikä Jeesuksen Kristuksen laskeminen ”perustukseksi” taivaalliseen Siioniin samaa kuin maailman ”perustaminen”, eivätkä ne tapahdu samaan aikaankaan. (Jes. 28:16; 1. Piet. 2:5, 6) Jeesuksen Kristuksen laskeminen perustukseksi Siioniin tapahtuu tuhansia vuosia ”maailman perustamisen” jälkeen. Siitä ajasta lähtien, kun Jumala esitti 1. Mooseksen kirjan 3:15:nnessä lausunnon vaimonsa Siemenestä, hän alkoi valmistella messiaanista valtakuntaansa, kaikkien ”muiden lampaitten” siunaamista. Näin ollen heidän siunaamisensa Valtakunnan maallisella valta-alueella valmistettiin ”maailman perustamisesta asti”.

”UUDET TAIVAAT JA UUSI MAA”

25, 26. Mitä Pietari osoittaa olleen olemassa ennen Nooan ajan vedenpaisumusta ja minkä ajankohtaisen kysymyksen se herättää?

²⁵ Kaikkien ”muiden lampaitten” siunaaminen Jumalan valtakunnan alaisuudessa tapahtuu luvattujen ”uusien taivaitten ja uuden maan” aikana. Näiden mainitsemiseen johtaessaan apostoli Pietari kirjoittaa: ”Ei Jumala . . . säästänyt muinaista maailmaa [kosmos], vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle.” (2. Piet. 2:4, 5) Pietari kuvailee jälkeenpäin juuri tuon vedenpaisumuksen edellä vallinneita olosuhteita kirjoittaessaan: ”Muinaisina aikoina oli taivaat ja maa, joka työntyi kiinteänä esiin vedestä ja veden keskeltä Jumalan sanan voimasta, ja sillä tavoin kärsi sen ajan maailma tuhon, kun se hukutettiin veteen.” – 2. Piet. 3:5, 6, Um.

²⁶ Huomaa Pietarin tässä mainitsevan ne kolme seikkaa, mitkä liittyivät tähän tulvaan: 1) ”Muinaisina aikoina [olevat] taivaat”, 2) ”maa, joka työntyi kiinteänä esiin vedestä ja veden keskeltä”, ja 3) ”sen ajan maailma”. Hävitettiinkö kaikki, vai mikä hävitettiin?

27. Mitä vedenpaisumus ei hävittänyt, mutta minkä muutoksen se aiheutti maassa?

²⁷ Maata ei hävitetty, vaan se yhä ”työntyy kiinteänä esiin vedestä”. Mutta se ei ole kuitenkaan ”veden keskellä”. Miten niin? Koska se vesi, minkä keskellä se silloin oli, tulvi sen päälle taivaista, mutta ei pilvistä. Aina Nooan kuudenteensadanteen elinvuoteen saakka ”muinaisina aikoina [olevat] taivaat” olivat erilaiset kuin nyt, ts. niissä oli piirre, mikä erosi nykyisistä taivaista eli lähiavaruudesta. Niissä oli vesirengas riippumassa korkealla maan yllä, ja se sisälsi miljardeja tonneja vettä. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa 1:6–8 olevan mukaan Jumalan käskysana pani tämän vesirenkaan taivaisiin. Se peitti maan katoksen tavoin, niin että maa oli ”veden keskellä Jumalan sanan voimasta”. Nooan kuudennensadannen vuoden marraskuussa Jumalan sana pani ympäröivän vesirenkaan putoamaan maan päälle, mistä se oli alkujaan tullutkin. Tämä taivaitten piirre hävisi siis, mutta itse taivaat aurinkoineen, kuineen ja tähtineen jäivät jäljelle. (1. Moos. 1:14–19; 6:5–8:7) Mikä sitten hävitettiin?

28. a) Ketkä vedenpaisumus hävitti, kuten 2. Pietarin kirjeen 3:6:nnen sanat osoittavat? b) Ketkä eivät joutuneet tuhoon?

²⁸ Nooan arkin ulkopuolella olevat ihmiset hävitettiin. Toisen Pietarin kirjeen 3:6 viittaa heihin sanoessaan, että siten ”kärsi sen ajan maailma tuhon, kun se hukutettiin veteen”. Nuo ihmiset muodostivat sen ”muinaisen maailman”, ja, kuten 2. Pietarin kirjeen 2:5 sanoo, Jumala rankaisi heitä, kun hän ”antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain [ihmisten] maailman päälle”. Se oli se ihmismaailma, joka oli vieraantunut Jumalasta turmeltuneisuutensa ja väkivaltansa takia ja oli täysin erossa Nooasta ja seitsemästä muusta ihmissielusta, jotka olivat hänen kanssaan arkissa. Maan päällä oli niinä päivinä tosin myös jättiläisiä (nefilim). He olivat tottelemattomien enkelien, Jumalan poikien, ihmisten kauniitten tyttärien kanssa solmimista avioliitoista syntyneitä sekasikiöjälkeläisiä. (1. Moos. 6:1–4) Vaikka heillä (nefilim) onkin saattanut olla yli-inhimillinen elinvoima, niin he olivat lihaa, ja heidät luonnollisesti hävitettiin vedenpaisumuksessa. Heidän äitinsä, taivaasta tulleitten Jumalan ruumiillistuneitten enkelipoikien vaimot, olivat lihaa ja tuhoutuivat myös vedenpaisumuksessa, mutta heidän isänsä pelastuivat vedenpaisumuksesta hajottamalla aineellistuneet ruumiinsa ja palaamalla näkymättömään henkimaailmaan. – 1. Piet. 3:19, 20; 2. Piet. 2:4; Juud. 6.

29. Selitä lyhyesti, mikä hävitettiin ja mikä säilytettiin.

²⁹ Pietarin mainitsemista kolmesta piirteestä ei kirjaimellisia taivaita ja kirjaimellista maata hävitetty, vaan muinainen ihmismaailma, ”jumalattomain maailma”, ”silloinen maailma”, hävitettiin maan pinnalta.

30. Ketkä hävitetään Harmagedonissa ja ketkä varjellaan?

³⁰ Koko ihmiskunta, joka oli vieraantunut Jumalasta eli ”jumalaton”, tuhottiin, mutta ihmisperhettä ei pyyhkäisty pois. Siksi meillä on nyt tämän ajan nykyinen ihmiskunta. Se on yhtä jumalaton. Sen juuret juontuvat Aadamista ja Eevasta, ja se hävitetään tulevassa yleisessä Harmagedonin taistelussa. (Ilm. 16:14, 16) Mutta ihmisperhe säilyy maan päällä, sillä kuten Nooa ja seitsemän muuta hänen kanssaan arkissa, niin meidän aikamme ”muut lampaat” varjellaan tuon taistelun läpi, ja he pääsevät ”uusien taivaitten ja uuden maan” aikaan. (Matt. 24:36–39) Ihmiselämä jatkuu siis maan päällä iankaikkisesti.

31. Miksi Pietari lakkaa ilmeisesti käyttämästä sanaa ”kosmos” kirjoituksissaan taivaitten ja maan yhteydessä, ja, mitä me näin ollen päättelemme sanan ”maa” merkitsevän?

³¹ Kirjeensä lopussa, ”nykyisten taivaitten ja maan” ja ”uusien taivaitten ja uuden maan” yhteydessä, apostoli Pietari ei käytä enää sanaa kosmos eli maailma, so. maan väestöä. Se johtuu ilmeisesti siitä, että Pietari käyttää nyt sanoja ”taivaat” ja ”maa” kuvaannollisessa eli vertauksellisessa merkityksessä eikä sovella niitä kirjaimellisiin taivaisiin ja kirjaimelliseen maahan. Entä sitten väestö, so. kaikki ihmiset, jotka ovat jumalattomia, vieraantuneita Jehova Jumalasta? Heidän täytyy ymmärtää sisältyvän sanaan ”maa”, sillä ”maa” merkitsee usein maan päällä asuvia ihmisiä. – 1. Moos. 11:1; Ps. 97:1; Jer. 22:29.

32. Mikä muukin tulee näin ollen kuvaannolliseksi Pietarin kirjoituksissa?

³² Näin ollen se keinokin, mitä käytetään nykyisten kuvaannollisten taivaitten ja maan hävittämiseksi, on kuvaannollinen, nimittäin tuli. Kirjaimellisia taivaita ja kirjaimellista maata ei siis hävitetä, kun 2. Pietarin kirjeen 3:7, 10 täyttyy: ”Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään. . . . Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.” Ahdistuksen tulinen aika tuhoaa Saatana Perkeleen näkymättömän valvonnan ihmiskuntaan ja jumalattomien ihmisten maalliseen yhteiskuntaan nähden. Mutta kristityt, jotka on sovitettu Jumalan kanssa, varjeltuvat.

33. Mitä ovat uudet taivaat ja uusi maa?

³³ Pietari jatkaa sen tähden sanoen: ”Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.” (2. Piet. 3:13) Koska uudet taivaat ovat kuvaannolliset, niin ne merkitsevät Jehovan messiaanista valtakuntaa, joka hallitsee näkymättömältä valta-alueelta. Uusi maa merkitsee niitä järjestettyjä ”muita lampaita”, joiden edestä hyvä Paimen Jeesus Kristus antoi ihmiselämänsä. Tässä uudessa maallisessa yhteiskunnassa harjoitetaan vanhurskautta, joten se asuu siinä, niin että kirjaimellinen maa on kaikkialla täynnä vanhurskautta paratiisillisten olosuhteitten keskellä.

34. Mikä on siis Jumalan pelto, ja mitä kaikkien kristittyjen tulee tuntea olevansa velvolliset tekemään?

³⁴ Tämä suurenmoinen sanoma vaikuttaa koko ihmiskuntaan eli koskee sitä. Jumalan tahto Kristuksen kautta on, että tämän hyvän uutisen tulee levitä koko asuttuun maahan, ennen kuin nykyiset taivaat ja nykyinen maa hävitetään kaikkine siinä olevine jumalattomineen. (Matt. 24:14) Koko ihmismaailma on nyt Jumalan työn ja toiminnan pelto niin kuin ei koskaan aikaisemmin. Meidät on kokonaan hänen tahtonsa tekemiseen antautuneina kristittyinä velvoitettu olemaan hänen työtovereitaan pelastuksen erittäin tärkeässä työssä. Arvostaen hänen ansaitsematonta hyvyyttään itseämme kohtaan me menemme päättäväisinä eteenpäin ”hänen työtovereinaan”. Me osoitamme siten rakkaudellisesti hänelle, että emme ole olleet ymmärtämättä kaikkea hänen ansaitsematonta hyvyyttään itseämme kohtaan Jeesuksen Kristuksen kautta. – 1. Kor. 3:9; 2. Kor. 5:19–6:1.

[Kuvat s. 141]

Kaunistus (kosmos)

Syntynyt maailmaan (kosmos)

[Kuva s. 144]

Aabel, ensimmäinen lunastuksen arvoinen ihmismaailmasta (kosmos)

[Kuva s. 146]

Jumalattomien ihmisten maailma (kosmos) hävitetään vedellä