Ole hyvä kuuntelija!

”Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.” – Jes. 55:2.

 1. Mitkä oppimisen pääapuvälineet meillä on?

JEHOVA JUMALA valmisti ihmisruumiiseen sen kaksi korvaa ja varasi siten yhden tärkeimmistä oppimisen apuvälineistä mitä meillä on. Niiden avulla me opimme puhumaan ja ymmärtämään kieltä elämämme ensimmäisinä vuosina. Ne ovat oppimisemme pääväline siihen aikaan. Elämämme lopun ajan me kasvamme tiedossa vanhempiemme, opettajiemme, työnantajiemme ja muiden suullisen opetuksen avulla. Silmämme ovat luonnollisesti myös tärkeät elimet oppimiseksemme. On ajateltu, että nämä kaksi elintä – korvat ja silmät – ovat ne välineet, joiden kautta me saamme 98 prosenttia siitä, mitä opimme elinaikanamme. Mutta se, miten hyvin korvamme palvelevat meitä oppimisvälineenä, riippuu kuuntelemiskyvystämme.

 2. Selitä, miksi kuunteleminen vaikuttaa kasvuumme tiedossa.

² Sananl. 18:15:ssä on kirjoitettu: ”Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.” Me saamme tietoa korvien kautta, kun kuuntelemme toisia ihmisiä. Se merkitsee huomion kiinnittämistä siihen, mitä he sanovat, ja sen syvällistä harkitsemista. Se merkitsee ponnistelua mielen estämiseksi vaeltelemasta muihin asioihin, koska se tekee korvat kuuroiksi, vaikka ne muutoin toimisivatkin asianmukaisesti. Jotta kuulisit, niin mielesi täytyy olla vastaanottavainen korviesi sille välittämille äänille. Ajattele niitä kertoja, jolloin joku on kertonut sinulle jotain mielesi ollessa muissa asioissa ja jolloin myöhemmin väitit, ettei sinulle ollut puhuttu asiasta mitään. Sinun korvasi välittivät uskollisesti äänet mieleesi, mutta sinä et kuullut, koska et kuunnellut.

 3. Miten Jumala puhuu meille nykyään, ja miksi meidän tulee kuunnella häntä?

³ Ääretön viisauden ja tiedon lähde, josta voimme alituisesti oppia, on itse Jehova Jumala, Luojamme. Hänen Sanassaan on kirjoitettu: ”Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.” (Sananl. 2:6) Hän puhuu meille nykyään kirjoitetun Sanansa, Raamatun, välityksellä. Me saamme sitä tietoa, jota hän antoi muinaisille raamatunkirjoittajille, joko käyttämällä silmiämme sen lukemiseen, mitä siinä on, tai korviamme sen kuuntelemiseen, mitä joku toinen lukee siitä ääneen. Tällä tavalla voi tulla hengellisesti hyvin ravituksi. Jehova Jumala sanoo näin ollen hyvällä syyllä Jes. 55:2:ssa: ”Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.” Kun annamme mielemme ravinnoksi rakentavaa tietoa ja terveellisiä asioita, joita Jumala tarjoaa henkeytetyssä Sanassaan, niin voimme saada hengellistä terveyttä. Samoin kuin lihavuus osoittaa terveyttä verrattuna sellaisen henkilön kuihtuneeseen tilaan, joka kärsii aliravitsemuksesta, niin hengellinen lihavuuskin ilmaisee hengellistä terveyttä, ja ennustus lupaa tämän niille, jotka kuuntelevat tarkkaavaisesti Jehovaa.

4–6. a) Miksi Samuel on esimerkki hyvästä kuuntelijasta? b) Ketkä muut ilmaisivat Raamatussa hyvää kuuntelijan kykyä, ja miten tämä ilmenee?

⁴ Profeetta Samuel on esimerkki hyvästä kuuntelijasta. Hän oli hyvin tarkkaavainen, milloin Jehova puhui hänelle. Hänen ollessaan vielä nuori poika Jehova kutsui häntä hänen maatessaan sijallaan temppelissä. Samuel vastasi sanoen: ”Puhu, sillä palvelijasi kuuntelee.” (1. Sam. 3:10, Um) Koska Samuelin mieli ei harhaillut Jehovan puhuessa muihin asioihin, kuten esimerkiksi temppelissä sinä päivänä suoritettaviin tehtäviin, hän pystyi muistamaan kaiken, mitä hänelle sanottiin, ja voi kertoa sen myöhemmin ylimmäiselle papille Eelille. Hän kuunteli tarkkaavaisesti, täysin syventyneenä siihen, mitä Jehova sanoi hänelle. Tämä on erinomainen esimerkki hyvästä kuuntelusta meille nykyään.

⁵ Mitä sinä teet istuessasi kuulijakunnassa, jolle pidetään raamatullista puhetta? Kuunteletko yhtä tarkkaavaisesti kuin Samuel? Vai annatko mielesi harhailla muihin ajatuksiin ja menetät siten paljon siitä mitä sanotaan? Puoliksi kuunteleminen ei ole oikea tapa lisätä Jumalan sanan tuntemustasi ja ymmärtämistäsi. Voisitko kuvitella Jeesuksen apostolien kuunnelleen vain puolella korvalla, kun hän puhui heille Öljymäellä siitä, mitä piti tapahtua viimeisinä päivinä? Todennäköisesti ei kukaan heistä ajatellut muita asioita, kuten esimerkiksi löytäisikö heidän lähellään nokkiva lintu madon tai olisiko toisella puolella Kidronin laaksoa näkyvän temppelin esipihan vaiheilla kuhisevassa kansanjoukossa joku sukulainen. Heidän mielensä oli epäilemättä täysin keskittynyt siihen mitä Jeesus sanoi. Kuuntelemalla häntä he osoittautuivat viisaiksi. He saivat uskoa rakentavaa ja elämää ylläpitävää tietoa Jumalan omalta Pojalta.

⁶ Apostolit kuuntelivat koko Jeesuksen palvelusajan niin tarkkaavaisesti, että he kykenivät muistamaan vuosia jälkeenpäin yksityiskohtia hänen puheistaan. Kahdeksan vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen Matteus kirjoitti nämä yksityiskohdat, ja se kirjoitus tunnetaan nyt Matteuksen nimeä kantavana Raamatun kirjana. Apostoli Johannes kirjoitti 65 vuotta myöhemmin useita tuttavallisia yksityiskohtia siitä, mitä Jeesus sanoi ja teki, kirjaan, joka on nyt Johanneksen nimellä. Jumalan henki auttoi heitä muistamaan, mitä he olivat kuulleet, mutta jos he eivät olisi kuunnelleet, eivät yksityiskohdat olisi olleet heidän mielessään pyhän hengen muistiin palautettavina. (Joh. 14:26) Kuuntelemistottumuksen kehittäminen, kun joku puhuu Jumalan sanan totuuksista, on yhtä tärkeätä meille nykyään kuin se oli apostoleille.

TEE KUUNTELEMISESTA TOTTUMUS

 7. Millainen on tavallinen kuuntelutehomme, ja mitä voidaan tehdä sen parantamiseksi?

⁷ Kaikesta siitä ajasta, minkä vaihdamme ajatuksia toisten kanssa, me käytämme 45 prosenttia kuunteluun. Vaikka tämä on yksi elämässämme useimmin suorittamiamme tekoja, niin on arvioitu, että meidän kuuntelutehomme on noin 25 prosentin tasoa. Joidenkuiden taso saattaa olla vieläkin alhaisempi. Varmasti jokapäiväisessä elämässäsi kovin tärkeän kuuntelukykysi parantaminen on sen tarvitseman ponnistelun arvoinen. Tämän tekemiseksi on ryhdyttävä tietoisesti ponnistelemaan. Kohta kun huomaat ajatustesi harhailevan puheen aikana, palauta ne siihen, mitä korvasi kuulevat. Koska Jumalan sanan tuntemus on ensiarvoisen tärkeä hyville suhteille hänen kanssaan, niin se kannustaa sinua kiinnittämään siihen enemmän huomiota kuin vain ohimennen.

 8. Miten joku voi tulla kuuroksi puhujalle, vaikka hänen korvansa toimivatkin moitteettomasti?

⁸ Ponnistelemalla hyvä kuunteleminen voi muodostua tottumukseksi, mutta eroon pääseminen pahasta tavasta antaa mielen harhailla puheen aikana vapaasti yhdestä irrallisesta ajatuksesta toiseen vie aikaa. Sellaiset ajatusten harharetket voivat tehdä sinut kuuroksi sille, mitä puhuja sanoo, vaikka korvasi toimisivatkin moitteettomasti. Vasta kun palaat tuolta harharetkeltä, käyvät korviisi tulevat sanat ymmärrettäviksi mielessäsi. Mutta silloin on menetetyn aineiston takia vaikeata saada enää kiinni puhujan perustelu- ja todisteluketjusta. Olisi paljon hyödyllisempää ponnistella tarpeeksi voittaaksesi ajatustesi harhailutaipumuksen. Kun totut kuuntelemaan, ajatustesi pitäminen siinä, mitä korvasi kuulevat, käy helpommaksi.

 9. Mitä tarkoitetaan ’tavallista suuremman huomion kiinnittämisellä’ kuultuihin asioihin?

⁹ Hepr. 2:1:ssä (Um) on kirjoitettu: ”Sen tähden on meidän välttämätöntä kiinnittää tavallista suurempaa huomiota kuulemiimme asioihin, jottemme koskaan ajelehtisi pois.” Tapa, jolla apostolit kuuntelivat Jeesusta, oli ’tavallista suuremman huomion kiinnittämistä’. Se oli tarkkaavaista kuuntelua. Tavallista suuremman huomion kiinnittäminen ei merkitse puolella korvalla kuuntelemista. Se ei salli ajatusten harhailla siihen, mitä teit eilen tai suunnittelet huomiseksi. Se ei merkitse painiskelua jonkin henkilökohtaisen pulman kanssa eikä jostakin huolehtimista, kun joku puhuu. Se merkitsee sen pohdiskelemista mielessäsi, mitä hän sanoo, ja niiden Raamatun periaatteitten tai neuvojen soveltamista omaan elämääsi, joita hän esittää. Raamatullista puhetta ei tee tärkeäksi ja arvokkaaksi puhuva henkilö, vaan se tieto, mitä hän selittää Jumalan sanasta. Kaikki tästä Jumalan sanasta oleva ansaitsee enemmän kuin sen tavallisen huomion, minkä omistamme joka päivä kuulluille arkitapahtumille.

KUUNTELUTOTTUMUKSEN PARANTAMISKEINOJA

10–12. a) Miksi kiinnostus on suuri tekijä hyvässä kuuntelussa? b) Mitä ennakkoajatuksia hyvä kuuntelija välttää?

¹⁰ Kiinnostus on suuri tekijä hyvässä kuuntelussa. Kun Jumala antoi Nooalle arkin mitat, niin Nooa sai ne kaikki oikein, koska hän oli kiinnostunut siitä, mitä Jumala sanoi hänelle, ja kuunteli kiinteän tarkkaavaisesti. Mutta se, joka päättelee, että aihe, mistä puhujan on määrä puhua, on kuiva ja kiinnostamaton, tekee erehdyksen, joka on yleinen huonoilla kuuntelijoilla. Tällainen johtopäätös aiheuttaa välinpitämättömyyttä ja on omiaan saamaan mielen harhailemaan muihin ajatuksiin. Toinen henkilö, joka kuuntelee, saattaa mainita puheen loputtua joitakin puhujan esittämiä kiinnostavia tosiasioita ja hyviä todisteluja, jotka menivät ohi siltä, joka ei kuunnellut. Silloin tämä voi toivoa, että olisi kiinnittänyt tarkempaa huomiota, ja saattaa olla yllättynyt, että hän menetti niin paljon.

¹¹ Hyvä kuuntelija torjuu sellaisen ennakkoajatuksen, ettei jokin aihe ole kiinnostava. Hän päättelee, ettei puhuja olisi lavalla puhumassa, jollei hänellä olisi jotain sanomisen arvoista, ja niin hän virittäytyy oikeaan mielentilaan nähdäkseen mitä voi oppia. On parempi tehdä näin kuin tuhlata aikaa hermostuneeseen liikehtimiseen tuolillaan toivoen puhujan lopettavan. Päätä mielessäsi löytää jotain kiinnostavaa aiheesta, kuten jokin asia, joka ei ollut tuttu sinulle ennen, uusi tapa ilmaista jotain, käyttökelpoinen todistelu jne., sen sijaan että hätiköiden päättelisit, ettei aihe kiinnosta. Kun yrität kovasti löytää jotain kiinnostavaa, niin se voi auttaa sinua suuresti tarkkaavaisessa kuuntelussa.

¹² Vielä yksi seikka, joka johtaa huolimattomaan kuuntelemiseen, on, jos päättelee etukäteen, ettei puhujalla ole mitään arvokasta sanottavaa. Tämä on kuunteluansa, jonka hyvät kuuntelijat välttävät. He ymmärtävät toisten tietävän sellaista, mitä he eivät tiedä, ja että puhujalla on todennäköisesti arvokkaita tietoja, jotka hän on kerännyt puheensa valmistamisen aikana suorittamissaan tutkimuksissa. Siksi he kuuntelevat noukkiakseen nuo tiedonjyväset ja lisätäkseen ne tietovarastoonsa.

13. Miksi on väärin päätellä, ettei huonolla puhujalla ole mitään arvokasta sanottavaa?

¹³ Ehkä puhujalla on huono puhumiskyky, mutta se ei ole mikään syy päätellä, ettei hän ansaitse kuulevaa korvaa. Se ei merkitse sitä, että hänen aineistonsa olisi vähäarvoista. Apostoli Paavali ei ilmeisestikään ollut hioutunut puhuja, mutta asiat, jotka hänellä oli, olivat kiinteän tarkkaavaisuuden arvoisia. Toisessa Korinttolaiskirjeessään hän ilmaisee, mitä mieltä jotkut olivat hänen puhujanlahjoistaan, kun hän sanoo: ”Sillä hänen kirjeensä ovat, sanotaan, kyllä mahtavat ja pontevat, mutta ruumiillisesti läsnäollessaan hän on heikko, eikä hänen puheensa ole minkään arvoista.” (2. Kor. 10:10) Tästä mielipiteestä huolimatta, mikä eräillä oli hänestä, ne, jotka sivuuttivat hänen puutteensa puhujana ja kuuntelivat, mitä hänellä oli sanottavana, lisäsivät runsaasti kykyään ymmärtää Jumalan sanaa ja päätöksiä. Esitystaito, oikea kieliopillisuus, yhtenäisyys ja oikea lausuminen eivät ole siis tärkeimpiä tekijöitä puheessa, joskin ne tekevät kuuntelemisen helpommaksi. Perustelut, tosiasiat ja periaatteet ovat tärkeämpiä.

14. Selitä, miksi ajattelunopeutemme voi myötävaikuttaa huonoon kuunteluun.

¹⁴ Vielä yksi tekijä, joka vaikuttaa huonoon kuunteluun, on puhe- ja ajatusnopeuksiemme suuri ero. Suomea puhutaan keskimäärin 100 sanan nopeudella minuutissa, mutta kuulijakunnalle puhuttaessa tämä nopeus todennäköisesti hidastuu hiukan, noin 75 sanaan minuutissa. Kun mielessämme ajattelemme keskimäärin ainakin 300–400 sanan nopeudella minuutissa, niin mielelle jää melkoisesti aikaa muille asioille. Tämä houkuttelee sitä etsiskelemään asiaan liittymättömiä ajatuksia. Hyvä kuuntelija käyttää tätä nopeuseroa painaakseen mieleensä mitä puhuja sanoo, ja tämä voidaan tehdä eri tavoin.

15, 16. Miten voimme panna suuren ajattelunopeutemme hyvään käyttöön parantaaksemme kuuntelukykyämme?

¹⁵ Koeta aavistella, mitä puhuja paraillaan puhumansa jälkeen sanoo. Tällä tavalla voit käyttää ajatustesi suurempaa nopeutta ehtiäksesi puhujan edelle, ja jos odotettu kohta on oikea, niin kahdesti mieleen tuleva kohta vahvistaa oppimista. Kun taas toisaalta odotetaan eri kohtaa, niin voidaan niitä kahta verrata toisiinsa sen selville saamiseksi, miksi puhuja valitsi tuon toisen kohdan. Näin käytämme hyväksemme parhainta oppimistapaa vertailun ja vastakohtaisuuden avulla.

¹⁶ Etsi ne perustekijät, joita puhuja käyttää ydinkohtien tueksi. Se auttaa arvostamaan puhetta. Tee taukojen aikana mielessäsi nopeita yhteenvetoja siitä, mitä hän on sanonut, pannen merkille, miten teemaa korostetaan ja kehitellään. Erittele hänen esiin tuomansa kohdat niiden suhteessa teemaan. Teemaa voidaan verrata pyörän napaan, johon kaikki kannattavat kohdat puolien tavoin ovat kiinnitetyt ja josta käsin ne tukevat koko puhetta. Jotkut puhujat eivät valitettavasti puhu yhtenäisesti eivätkä korosta teemaansa. Kun näin sattuu, sinun on välttämättä ponnisteltava vielä enemmän estääksesi ajatuksiasi harhailemasta syrjäteille.

17. Miksi on parasta kuunnella periaatteita mieluummin kuin tosiseikkoja?

¹⁷ Pelkkä tosiseikkojen kuunteleminen ei tee sellaista kuuntelijaa, joka säilyttää kuulemansa muistissaan. Tosiseikat voidaan muistaa parhaiten, kun nähdään selvästi, miten ne liittyvät todisteluun ja miten ne tukevat sitä. Jollei jotain yhteyttä voida havaita, niin erilliset tosiseikat unohtuvat pian. Tästä syystä hyvät kuuntelijat kuuntelevat pääasiassa pääajatusta, jota tosiseikat tukevat. Tällä tavalla he saavat mieleensä periaatteet ja voivat käyttää niitä yhdyslankoina koko puheen yhdistämiseksi tosiseikkoineen tajuttavaksi kokonaisuudeksi. Vahvistavat tosiseikat voidaan muistaa palauttamalla mieleen periaatteet ja ymmärtämällä syy niihin. Ne toimivat kannattimina, joihin tosiseikat ripustetaan. Kun periaatteet otetaan muististasi, niin ne tuovat tavallisesti tosiseikat mukanaan.

18. Mikä on yksi sellainen tapa tehdä muistiinpanoja, joka voi parantaa kuuntelukykyä ja sen muistamista, mitä puhuja sanoo?

¹⁸ Muistiinpanojen tekeminen auttaa suuresti muistamaan, mitä on sanottu. On hyvä tapa käyttää kahta paperiliuskaa. Merkitse toiseen ”Periaatteet” ja toiseen ”Tosiasiat”. Kun puhe edistyy, niin kirjoita muistiin puhujan esittämät periaatteet ja sitten toiseen liuskaan vahvistavat tosiseikat. Tee muistiinpanot lyhyesti, niin että voit kuunnella suurimman osan ajasta. Hyvä kuuntelija kuuntelee tavallisesti useita minuutteja tekemättä mitään muistiinpanoja ja sitten tekee lyhyen yhden virkkeen yhteenvedon kuulemastaan. Sillä välin mielen nopea ajatuskyky voi eritellä puhetta tehden yhteenvedon sanotusta ja odottaen mitä seuraavaksi sanottaisiin.

HYVÄN KUUNTELUTOTTUMUKSEN HYÖTY

19. Mitä hyötyä mm. on hyvästä kuuntelutottumuksesta?

¹⁹ Ihminen tekee liikemaailmassa itsestään arvokkaan työntekijän, kun hän osoittaa olevansa hyvä kuuntelija ja luotettava siinä, että hän käsittää suulliset ohjeet oikein. Mutta paljon tärkeämpää on se hyödyllinen hengellinen tieto, minkä hän voi saada olemalla hyvä kuuntelija, kun pidetään puheita raamatullisista aiheista, jollaisia pidetään Jehovan todistajain eri konventeissa vuodesta toiseen sekä heidän valtakunnansaleissaan. Koska tavallisella ihmisellä ei ole aikaa suorittaa kaikkea sitä raamatullista tutkimista, mitä nämä puheet vaativat, niin hän voi laajentaa suuresti henkilökohtaista tietoaan Jumalan sanasta olemalla hyvä kuuntelija. Tällaisten puheitten verekset, elvyttävät näkemykset ja todistelut voivat vahvistaa hänen uskoaan ja syventää hänen arvostustaan Raamatun totuutta kohtaan. Hyvät neuvot auttavat häntä säilyttämään hyvän käytöksen ja terveen asenteen. Tarkkaavaisen huomion kiinnittämisestä on paljon hyötyä.

20. Mihin voidaan nykyisiä raamatullisia puheita verrata, ja mitä hyötyä niistä on?

²⁰ Voisimme verrata näitä raamatullisia puheita niihin tilaisuuksiin, joissa Israelin kansa kokoontui yhteen suunnattoman suureksi kuulijakunnaksi ja puhuja puhui sille Jumalan laista. Yksi näistä tilaisuuksista oli kohta sen jälkeen, kun israelilaiset olivat menneet Jordanin poikki Luvattuun maahan. Jerikon ja Ain kaupungin kukistumisen jälkeen he kokoontuivat Eebalin ja Garissimin vuorten väliseen kapeaan laaksoon. Joosua luki heille Jumalan lain edullisesta paikasta, luultavasti Eebalin vuoren rinteeltä, mihin hän oli rakentanut alttarin. (Joos. 8:30–35) Ääni voi kantaa hyvin helposti tämän kapean laakson yli. Se, mitä he kuulivat, virkisti heidän muistiaan sen suhteen, mitä Jumala vaati heiltä, ja muistutti heitä heidän riippuvaisuudestaan hänestä. Samoin tekevät raamatulliset puheet nykyään.

21. Missä on järkevää päätellä israelilaislasten olleen, kun Joosua puhui kokoontuneelle kansalle, ja miksi se oli hyvä?

²¹ On vaikea kuvitella, että vanhemmat siinä kokouksessa olisivat sallineet lastensa juoksennella ympäri, puhella tai kävellä päämäärättömästi kokoontuneen väen joukossa Joosuan puhuessa. On enemmän kuin todennäköistä, että lapset olivat vanhempiensa vieressä ja kuuntelivat tarkkaavaisesti, vaikka Joosuan sanat saattoivatkin olla heille joskus vaikeasti ymmärrettäviä. He oppivat kunnioitusta Jumalan sanaa kohtaan ja saivat hyvän perustuksen hengelliseen kypsyyteen kasvamiselle. Pitäisikö nykyään olla mitenkään toisin?

22. Miten vanhemmat voivat opettaa lapsiaan tulemaan hyviksi kuuntelijoiksi?

²² Varhaisesta iästä lähtien lapset voidaan opettaa istumaan puheen aikana ja olemaan tarkkaavaisia. Heitä voidaan kehottaa poimimaan kohta tai pari puheesta ja olemaan valmiit kertomaan vanhemmilleen niistä ohjelman päätyttyä. Vanhemmat voivat tosiaan tehdä heille muutamia kysymyksiä. Sen pitäisi kannustaa lapsia varhaisesta iästä lähtien kehittämään hyvää kuuntelutottumusta, joka auttaa heitä heidän kasvaessaan suuriksi olemaan ”valmiit vastaamaan jokaiselle”, joka kysyy syytä heidän toivoonsa. – 1. Piet. 3:15.

23. Miten vaikeasti ymmärrettävistä asioista pidetyt raamatulliset puheet voivat hyödyttää kuulijaa?

²³ Vaikeasti ymmärrettävistä aiheista pidetyt puheet ovat kuuntelukyvyn hyvä koetin. Jos joku on huono kuuntelija, niin hänen mielensä harhailee pian päämäärättömänä. Hän menee puheen päätyttyä pois ilman että on hyötynyt siinä olleesta vahvasta hengellisestä ravinnosta, ja niin hän on menettänyt tilaisuuden kasvaa hengellisesti. Toisaalta taas hyvä kuuntelija pyrkii olemaan tavallista tarkkaavampi ponnistellen enemmän huomatakseen periaatteet ja pohtiakseen todisteluja. Vaikkei hän ymmärtäisikään kaikkea puheesta, niin se, mitä hän käsittää, lisää hänen raamatuntuntemustaan ja laajentaa hiukan enemmän hänen ymmärrystään. Hänen hengellinen kasvunsa ei ehkäisty, niin että hän olisi kykenemätön nauttimaan mitään muuta kuin hengellistä maitoa. Sillä tavalla hän vahvistaa uskonsa perustuksia, ja hänen kykynsä sulattaa hengellisesti syviä Jumalan sanan asioita kasvaa. – Hepr. 5:12–14.

24. Mitä hyötyä on puheista, jotka tuovat esiin Jumalan sanan neuvot ja kurin, ja miten voi osoittaa arvostavansa niitä?

²⁴ Olkoonpa joku kypsä tai epäkypsä, niin hän tarvitsee Jumalan sanan neuvoja ja kuria samoin kuin israelilaisetkin tarvitsivat, jotta hän tietäisi, miten hänen tulee ohjata askeleensa tulevaisuudessa. ”Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.” (Sananl. 19:20) Ilman sitä opastusta on hyvin helppo ottaa väärä askel, mikä voi viedä sinut lavealle tielle, joka johtaa pois ikuisen elämän päämäärästä. (Matt. 7:13, 14) Sitä neuvoa annetaan puheissa valtakunnansalissa ja erityisesti Jehovan kansan suurissa vuotuisissa piirikonventeissa. Miten käy nyt sen, joka vaeltelee ympäri konventtialueella, kun tällaisia neuvoja annetaan? Noudattaako hän Sananl. 19:20:n neuvoa? Oppiiko hän tietämään, miten voi pitää elämäntiensä suorana Jumalan silmissä? Oppiiko hän välttämään kohtalokkaat salahaudat? Ja miten on sen henkilön laita, joka lähtee ennen kuin puhuja lopettaa? Eikö hän hyötyisi enemmän, jos odottaisi muutaman minuutin kauemmin ja kuuntelisi kaiken, mitä puhuja sanoo? Eikö se osoittaisi suurempaa arvostusta sitä ennalta varattua huolenpitoa kohtaan, joka on suunniteltu hänen hengelliseksi opettamisekseen ja vahvistamisekseen?

25, 26. Miksi kristityille on ensiarvoisen tärkeätä olla hyviä kuuntelijoita tänä aikana?

²⁵ Me tarvitsemme sinä lyhyenä aikana, mikä tällä vanhalla asiainjärjestelmällä on jäljellä, vahvaa uskoa sekä sitä tietoa, mikä suo meidän antaa erinomaisen todistuksen tämän vanhan asiainjärjestelmän väestölle ja sen hallitusmiehille. Tätä varten me tarvitsemme raamatullista valistusta, niitä vahvistavia todisteita, rohkaisun elvyttäviä sanoja ja sitä oikaisevaa neuvoa, jota esitetään konventtipuheissa sekä valtakunnansaleissa pidettävissä puheissa. Niiden avulla Jehovan järjestö opettaa meitä korvan välityksellä antaen meille mahdollisuuden olla viisaita siinä tulevassa vaelluksessa, jota haluamme noudattaa. On sen tähden ensiarvoisen tärkeätä olla hyvä kuuntelija. Pidä kuuntelukykyä yhtä tärkeänä meille kuin puhekykyä. Samoin kuin Raamattu velvoittaa meidät puhumaan Jumalan sanan erinomaisista asioista, velvollisuutemme on myös kuunnella niitä.

²⁶ Kun olet hyvä kuuntelija, niin hengellinen edistymisesi ei käy ilmeiseksi ainoastaan itsellesi vaan myös toisille, joiden kanssa puhut. (1. Tim. 4:15, 16) Kuuntele tarkasti ja käytä oikein Jumalan sinulle antamia korviasi. Kasva sen tiedon avulla, jota voit saada kuuntelemalla, hengellisessä terveydessä ja lihavuudessa omaksi ikuiseksi hyvinvoinniksesi!