Raamatun kanta
Koetteleeko Jumala sinua pahalla?
IHMISTEN keskuudessa on yleistä kieltäytyä omaksumasta vastuuta väärinteoista. Mies voi juoda liikaa ja harrastaa uhkapelejä, niin että joutuu lopulta puutteeseen, ja sitten hän syyttää Jumalaa vaikeuksistaan. Sananlaskujen 19:3 kuvailee realistisesti tilannetta: ”Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.”
Mutta voitaisiin kysyä: Onko tästä olemassa poikkeuksia? Kiusaako Jumala koskaan ketään tekemään väärin?
Kristitty opetuslapsi Jaakob auttaa meitä ymmärtämään tämän erittäin hyvin. Hän kirjoitti: ”Älköön kukaan koettelemuksessa ollessaan sanoko: ’Jumala koettelee minua.’ Sillä pahalla ei Jumalaa voida koetella eikä hän itse koettele ketään.” (Jaak. 1:13) Nämä sanat osoittavat, että on vastoin Jehova Jumalan persoonallisuutta, jos hän koettelisi yhtäkään älyllistä luomustaan pahalla.
Korkein on pyhä ja puhdas ehdottomassa merkityksessä. Hän ei ole koskaan minkään pahan lähde. Valitusvirsien 3:38 (UM) sanoo: ”Korkeimman suusta ei lähde sekä paha että hyvä.” Jehova on myös kaiken hyvän ylin mitta. Raamattu kuvailee enkeliluomusten, serafien, sanovan: ”Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot.” (Jes. 6:3) Jopa Jeesus Kristus, Jumalan ainosyntyinen Poika, kieltäytyi omaksumasta nimitystä ”hyvä” osaksi arvonimeään. Tämä osoitti hänenkin ymmärtäneen, että hänen Isänsä on sen lopullinen mittapuu, mikä on hyvää. – Mark. 10:17, 18.
Koska Kaikkivaltias on läpikotaisin hyvä eikä hänessä ole vähäisintäkään vikaa, häntä ei voi mitenkään saada tekemään pahaa. Siksi ’häntä ei voida koetella pahalla’. Pahuudella ei ole mitään vetovoimaa häneen. Hän inhoaa sitä. Profeetta Habakuk kirjoitti Jehovasta: ”Sinun silmäsi ovat puhtaat, niin ettet voi katsoa pahaa etkä saata katsella turmiota [hyväksyvästi].” (Hab. 1:13) Koska Korkein on ehdottomasti vailla pienintäkään pahuuden tahraa, hän ei voi koetella ketään pahalla. Hän ei koskaan aseta mitään ihmisten eteen houkutellakseen heitä kääntymään vanhurskaalta tieltä tekemään väärin.
Jotkut voivat tietysti väittää, että ellei Jumala olisi luonut niin voimakasta vetovoimaa sukupuolien välille, olisi vähemmän moraalittomuutta. Samoin jos ihmisille ei olisi luotu niin tarkkaa näkö-, haju-, tunto- ja makuaistia, monet houkutukset eivät tuntuisi läheskään niin suurilta, ja silloin alkoholijuomien, aineellisen omaisuuden, huvitusten ja muun sellaisen haluaminen saattaisi ihmisen vähemmän todennäköisesti väärään menettelyyn.
Mutta onko sellainen järkeily tervettä? Esimerkiksi auto voi kulkea lyhyessä ajassa melkoisen matkan. Mutta tulisiko auton valmistajaa syyttää, kun ajaja ylittäessään melkoisesti nopeusrajoitusta jyrkässä kaarteessa joutuu onnettomuuteen? Kukaan ei voisi varmaankaan aiheellisesti syyttää valmistajaa siitä, että hän olisi houkutellut ajajaa rikkomaan turvallisuusmääräyksiä rakentaessaan auton sellaiseksi, että se voi kulkea suuremmalla nopeudella kuin tieolot sallivat.
Samoin se, että Jumala varusti ihmiset lisääntymiskyvyllä, ei merkitse sitä, että hän houkuttelisi heitä harjoittamaan haureutta. Ei myöskään ruumiin tekeminen sellaiseksi, että se voi nauttia ruokaa ja juomaa, ole houkutus juoppouteen tai ylensyömiseen. Haureus, juoppous, ylensyöminen ja muu sellainen on ruumiin väärinkäyttämistä. Kristitty apostoli Paavali teki tämän selväksi korinttolaisille: ”Ruoat vatsaa varten ja vatsa ruokia varten, mutta Jumala on tekevä lopun sekä siitä [vatsasta] että niistä [ruoista]. Mutta ruumis ei ole haureutta varten.” – 1. Kor. 6:13.
Ihmiset harjoittavat pahuutta todellisuudessa siksi, että he antavat perään omille väärille haluilleen, eivätkä siksi, että Jumala koettelisi heitä pahalla. Opetuslapsi Jaakob jatkaa: ”Kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä. Kun sitten halu on hedelmöitynyt, se synnyttää synnin; kun synti on vuorostaan suoritettu, se tuottaa kuoleman.” (Jaak. 1:14, 15) Jos ihminen näin ollen antaa perään väärälle halulle, hänellä ei ole aihetta syyttää Jumalaa syntisen menettelynsä katkerista seurauksista. Hänen tulisi painaa sydämeensä Raamatun kysymykseen sisältyvä ojennus: ”Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?” – Valit. 3:39.
On totta, että Jehova Jumala sallii monenlaisia olosuhteita, jotka saattavat osoittautua koetteleviksi kristityille. Mutta Korkein ei pane vääryyttä näyttämään houkuttelevalta. Hänen Sanansa Raamattu tuomitsee kiistattomasti kaiken pahuuden ja esittää selvästi sen epämieluisat tulokset. Ihmisen oma suhtautuminen häntä kohdanneeseen tilanteeseen ratkaisee koettelemuksen lopputuloksen. Esimerkiksi kristitty voi saada osakseen ruumiillista pahoinpitelyä uskonsa takia. Hän voi alkaa haluta helpotusta siitä niin suuresti, että hän alkaa ajatella sovittelemista. Jos hän antaa perään tuolle halulle, hän tekee syntiä. Mutta hän ei voi syyttää Jehova Jumalaa siitä, että hän jättää huomioon ottamatta Raamatun kehotuksen ja suorittaa rikkomuksen.
Kaikkivaltias on oikeastaan erittäin halukas auttamaan, niin, onnellinen voidessaan auttaa palvelijoitaan selviytymään menestyksellisesti koettelemuksista. Viisaudesta, jota tarvitaan koettelemuksista selviytymiseksi, opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, hän pyytäköön sitä jatkuvasti Jumalalta, sillä hän antaa kaikille anteliaasti ja soimaamatta, ja sitä annetaan hänelle.” (Jaak. 1:5) Jehova Jumala palauttaa henkensä avulla ihmisen mieleen sen, mitä hänen on tiedettävä ja miten hänen tulee soveltaa muistamiaan asioita kestääkseen vaikeassa tilanteessa. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jeesus Kristus sanoi opetuslapsilleen Jumalan hengen toiminnasta: ”Auttaja, pyhä henki, jonka Isä tulee lähettämään minun nimessäni, se opettaa teille kaikki ja palauttaa mieleenne kaiken, minkä minä olen teille sanonut.” – Joh. 14:26.
Tuleepa eteemme siis mitä tahansa, meidän tulisi varoa ajattelemasta väärin Tekijästämme. Opetuslapsi Jaakob neuvoi: ”Älkää eksykö, rakkaat veljeni. Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja on ylhäältä, sillä se tulee alas taivaan valojen Isältä, jonka luona ei ole varjon kääntymisen vaihtelua.” – Jaak. 1:16, 17.
Koska Jehova on muuttumaton hyvyyden Jumala, voit luottaa siihen, että hän ei koskaan koettele sinua pahalla. Hän on vain hyvien asioiden lähde, ei pahojen. Siksi kun eteesi tulee koettelemuksia, etsi Jehova Jumalalta apua. Hän ei jätä antamatta sinulle tarpeellista viisautta selviytyäksesi menestyksellisesti vaikeassa tilanteessa. Älä myöskään koskaan salli itsesi syyttää Jumalaa ongelmista, joita saatat aiheuttaa itsellesi. Käänny sen sijaan katuvaisesti hänen puoleensa, ja hän antaa sinulle jalomielisesti anteeksi. (Jes. 1:18) Niin, pysymällä lähellä Luojaamme me saamme jatkuvasti hänen ’hyviä lahjojaan’ kautta koko ikuisuuden.