Auttaako suhde Jumalaan meitä nykyään?
”Herra on lähellä kaikkia, jotka häntä avuksensa huutavat, . . . hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.” – Ps. 145:18, 19.
1, 2. Miten Daavidin sanat osoittavat meille sen miehen erinomaisen tilan, jolla on läheinen suhde Jumalaan?
KUNINGAS DAAVID, joka oli myös profeetta, puhui sen miehen onnellisuudesta, jonka hyväksi Jumala lukee ”vanhurskauden ilman tekoja”, ja sanoi: ”Onnellisia ovat ne, joiden laittomat teot on annettu anteeksi ja joiden synnit on peitetty; onnellinen on se mies, jonka syntiä Jehova ei missään tapauksessa ota lukuun.” (Room. 4:6–8; Ps. 32:1, 2) Sellaisen miehen synnit on annettu anteeksi – hän on puhdas Jumalan silmissä. Jehova hyväksyy hänet läheiseksi ystäväksi ja suhtautuu häneen, niin kuin hänessä ei olisi lainkaan epävanhurskautta, sillä epävanhurskaus aiheuttaa eron Jumalasta.
2 Viitattuaan siihen, miten erinomaista on omata tällainen asema Jumalan edessä, Daavid sanoi edelleen: ”Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, hän joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella, joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.” – Ps. 103:2–5.
JUMALAN YSTÄVÄT
3. a) Millä kiintymystä ilmaisevalla nimityksellä niiden sallitaan puhutella Jumalaa, joiden synnit annetaan anteeksi Kristuksen uhrin perusteella? b) Miten ihminen voi säilyttää tämän aseman?
3 Sellainen ihminen voi kutsua Jumalaa Isäksi. (Matt. 6:9) Kun hän erehtyy ja tekee syntiä, niin kuin kaikki epätäydelliset ihmiset tekevät, hän voi havaitessaan menetelleensä siten anoa Jumalalta anteeksiantoa ja puhdistusta ja säilyttää siten tuon oikean aseman. Apostoli Johannes kirjoitti tästä: ”Jos sanomme: ’Meillä ei ole syntiä’, niin me eksytämme itseämme, eikä totuus ole meissä. Jos tunnustamme syntimme, niin hän on uskollinen ja vanhurskas antaakseen meille syntimme anteeksi ja puhdistaakseen meidät kaikesta epävanhurskaudesta.” – 1. Joh. 1:8, 9.
4. Miten Kristus osoitti läheisen suhteensa niitä kohtaan, jotka ovat hänen opetuslapsiaan?
4 Miten läheinen suhde Jumalaan ’tyydyttää halajamisesi hyvyydellä’ jokapäiväisessä elämässä? Ja millainen tämä suhde on? Jeesus paljasti, miten läheinen hän oli uskollisten apostoliensa kanssa, kun hän sanoi heille: ”En sano teitä enää orjiksi, koska orja ei tiedä, mitä hänen isäntänsä tekee. Mutta olen sanonut teitä ystäviksi, koska olen tehnyt teille tunnetuksi kaiken, mitä olen kuullut Isältäni.” (Joh. 15:15) Eikä hän ”häpeä kutsua heitä ’veljiksi’”. (Hepr. 2:11) Tosin Raamattu sanoo kristittyjä Jumalan ja Kristuksen orjiksi, mutta Raamattu käyttää usein ihmisten sanontoja, ts. meille tuttuja sanontoja, tehdäkseen jotkin asiat meille selviksi. Tämä tapahtuu meidän epätäydellisyytemme takia ja joskus siksi, että olemme epäkypsiä kristillisessä tiedossa ja ymmärryksessä. (Vrt. Room. 6:19; 1. Kor. 3:1, 2; ks. myös Luuk. 17:7–10.) Vaikka siis käytetään sanaa ”orja”, niin Jeesus Kristus rakastaa todellisuudessa meitä paljon enemmän kuin kukaan isäntä on koskaan rakastanut ketään orjaa, ja hän haluaa meidän olevan vakuuttuneita siitä, että hän pitää meitä ystävinään.
5. Miten Jeesus ilmaisi Jumalan läheisen yhteyden ja kiintymyksen niitä kohtaan, jotka rakastavat häntä?
5 Jeesus osoitti, että Jumala on yhtä lähellä niitä, jotka tulevat Kristuksen luo, kun hän sanoi: ”Jos joku rakastaa minua, niin hän noudattaa minun sanaani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja teemme hänen luokseen asuntomme.” (Joh. 14:23) Mitä läheisempää suhdetta kukaan voisi haluta? (Vrt. Ilm. 3:20.) Kerrottuaan opetuslapsilleen menevänsä pois ollakseen Isänsä kanssa Jeesus osoitti, että Jumala oli lähempänä heitä kuin he kuvittelivatkaan, kun hän sanoi: ”Sinä päivänä ette kysy minulta kerrassaan mitään. Totta totisesti minä sanon teille: jos pyydätte Isältä mitä tahansa, niin hän antaa sen teille minun nimessäni. Tähän mennessä ette ole pyytäneet yhtään mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin saatte, jotta ilonne tulisi täydeksi. Olen puhunut nämä asiat teille vertauksin. Tulee hetki, jolloin en puhu teille enää vertauksin, vaan kerron teille Isästä selvästi. Sinä päivänä te pyydätte minun nimessäni, enkä sano teille, että minä tulen esittämään Isälle pyynnön teistä. Sillä Isä itse on kiintynyt teihin, koska te olette olleet kiintyneitä minuun ja olette uskoneet minun tulleen Isän edustajana.” – Joh. 16:23–27.
SUOJELEMINEN PAHAN TEKEMISELTÄ
6, 7. a) Houkutteleeko Jumala todellisuudessa ketään syntiin? b) Miten hän ’panee vartijan vartioitsemaan’ meitä?
6 Varmaankin sellainen, jolla on läheinen suhde Jumalaan, iloitsisi siitä, että häntä suojeltaisiin lankeamasta pahuuteen. Jeesus sanoi, että meidän pitäisi rukoilla Jumalalta: ”Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan vapauta meidät paholaisesta.” (Matt. 6:13) Tämä muistuttaa psalmistan rukousta: ”Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea. Älä salli minun sydämeni taipua pahaan.” – Ps. 141:3, 4.
7 Vaikka Jumala salli Kristuksen kohdata kiusauksen, joka on yhteinen kaikille ihmisille, hän ei koettele ketään pahalla. (Jaak. 1:13) Toisaalta hän ei väkisin estä jotakuta valitsemasta pahaa menettelyä. Sen sijaan Jumala suojelee ihmistä, jolla on läheinen suhde häneen, kiusauksen tai koettelemusten tullessa avaamalla hänen silmänsä selvästi ja terävästi näkemään, millaisessa vaarassa hän on. Hän ’panee vartijan vartioitsemaan’ häntä. Jumalan yhteydessä olevan huomio kiinnitetään voimakkaisiin varoitusmerkkeihin.
8. Miten Jumala vastaa rukoukseen: ”äläkä saata meitä, kiusaukseen”?
8 Esimerkiksi ihmistä, jolla on kiusaus varastaa tai puhua panettelevasti, muistutetaan heti eräistä hälyttävistä tosiseikoista: paha teko kiristää tai vahingoittaa hänen hyvää suhdettaan Jumalaan; sellaiset teot ovat vastoin rakkauden lakia; ne tuottavat häpeää Jumalan ja Kristuksen hyvälle nimelle, koska kristitty tunnustautuu heidän edustajakseen; jos hän antaa periksi sellaisille väärille haluille, hän aiheuttaa häpeää ja murhetta itselleen ja omaisilleen; hän tuottaa häpeää kristilliselle seurakunnalle, jonka jäsen hän on. Hyvää omaatuntoa, jota hän pyysi ilmaistessaan uskovansa syntien edestä annettuun Kristuksen uhriin, loukataan pahoin. Tällaiset varoittavat ajatukset nousevat mieleen sen vuoksi, että kristitty lukee alituisesti Raamattua, ja Jumalan hengen vaikutuksesta tai joskus toisen kristityn välityksellä. Ne ehkäisevät häntä noudattamasta suin päin ja hätiköiden lihallista halua, niin kuin tapahtuisi, jos hänellä ei olisi Jumalaan omattavan hyvän suhteen antamaa suojaa. – Vrt. Sananl. 7:22, 23 ja Daavidin kokemukseen, joka on 1. Sam. 25:32–35:ssä.
AJATUKSEN JA PUHEEN VAPAUS
9. Miten Jumalan sanan voima ilmenee, kun tarkastelemme ”kristikunnaksi” nimitettyjä kansoja?
9 Tärkeä siunaus, joka seuraa hyvästä suhteesta Jumalaan, on suuresta ajatuksen ja puheen vapaudesta nauttiminen. Katso todistukseksi Jumalan sanan voimasta tässä asiassa ”kristikunnaksi” nimitettyjä kansoja. Vaikka ne eivät olekaan koskaan olleet todella lähellä Jumalaa, ne ovat viimeisten 200 vuoden aikana yleensä sallineet vapaan Jumalan sanan levikin. Raamatusta on tullut joka kodin kirja ja vaikka monet hylkäävätkin sen nykyään, jopa hallitusasemissa on ollut miehiä, jotka ovat yrittäneet noudattaa Raamatun hyviä moraaliperiaatteita. Tämä on edistänyt ajatuksen ja puheen vapautta ja on vapauttanut ihmisiä uskonnollisten perinteitten kahleista ja pimeän keskiajan taikauskosta. Sitä mukaa kuin Raamattu on levinnyt näissä maissa, ihmisten elintaso on parantunut.
10. a) Kuinka paljon tiedemiehet ja muut, jotka tutkivat luomakunnan ihmeitä, ovat oppineet ymmärtämään Jumalaa? b) Mitä sellaisen ihmisen täytyy tehdä, joka haluaa todella päästä läheiseen suhteeseen Jumalan kanssa?
10 Jos kerran tällainen sattumanvarainenkin yhteys Jumalaan hänen Sanansa välityksellä on edistänyt valistusta ja parempaa elämää, ihmiset, jotka todella lukevat Raamattua ja tekevät siitä elämänsä oppaan, hyötyvät paljon suuremmassa määrin. Patriarkka Job osoittaa, että tarvitaan enemmän kuin vain pinnallista tietoa Jumalalta. Mainittuaan joitakin luomakunnan ihmeitä, jotka tiedemiehet voivat ymmärtää ja selittää vasta paljon tutkimisen jälkeen, hän sanoo: ”Katso, nämä ovat ainoastaan hänen [Jumalan] tekojensa äärten häämötystä, ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus, jonka hänestä kuulemme!” Myöhemmin Job osoittaa, että tosi viisaus edellyttää meiltä enemmän kuin vain ”hänen tekojensa äärten häämötyksen” oppimista – enemmän kuin vain tieteellisten tosiasioitten tuntemusta. Meidän täytyy oppia tuntemaan Jumalan persoonallisuuden erinomaisuus, pelkäämään häntä Sellaisena, joka pitää yllä oikeita periaatteita, ja noudattamaan näitä periaatteita. Tällainen viisaus voidaan saavuttaa vain hänen Sanaansa tutkimalla. Job sanoo: ”Katso, Herran pelko – se on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä.” (Job 26:14; 28:28) Sille, joka pyrkii Raamattua tutkimalla saamaan hyvän suhteen Jumalaan, psalmista kirjoitti: ”Autuas se, jonka sinä valitset ja otat tykösi, esikartanoissasi asumaan! Salli meidän tulla ravituiksi sinun huoneesi hyvyydellä.” – Ps. 65:5.
KUKA VOI NAUTTIA LÄHEISESTÄ YHTEYDESTÄ JUMALAAN?
11, 12. Millaisen ihmisen Jumala hyväksyy läheiseen ystävän suhteeseen kanssaan?
11 Näin ollen siis suhteesta, jossa Jumala tunnustaa ihmisen ystäväkseen, olisi tavattoman suuria ja pysyviä siunauksia. Psalmissa 15 kuvaillaan, kenet Jumala valitsisi tällaiseen läheiseen yhteyteensä:
”Herra, kuka saa vierailla sinun majassasi,
kuka asua sinun pyhällä vuorellasi?
Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka tekee vanhurskauden
ja puhuu sydämessänsä totuutta;
joka ei panettele kielellänsä,
joka ei tee toiselle pahaa
eikä saata lähimmäistään häväistyksen alaiseksi;
joka halveksuu hylkiötä,
mutta kunnioittaa niitä, jotka pelkäävät Herraa;
joka ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen;
joka ei anna rahaansa korolle
eikä ota lahjuksia viatonta vastaan.
Joka näin tekee, hän ei ikinä horju.” – Ps. 15:1–5.
12 Vain sellainen ihminen voi oppia pelkäämään Jumalaa ja tulla todella tuntemaan hänet. Tällainen Jumalan ystävä kohtaa samat yleiset ongelmat kuin kaikki muutkin. Mutta hän ei jää vaille apua.
APUA SAIRAUDEN AIKANA
13. Mitä Jumala tekee vakavasti sairaan kristityn hyväksi, ja miten kristitty suhtautuu kestävyyteen sairauden aikana?
13 Kristitty voi sairastua vakavasti. Ruumiillisella sairaudella on usein häiritsevä vaikutus ihmisen hengelliseen terveyteen. Hyvää tasapainoa on vaikea säilyttää sairauden aikana. Jumala tuntee syvää myötätuntoa sairasta kohtaan. Lisäksi hän antaa apua. Psalminkirjoittaja sanoo: ”Herra tukee häntä tautivuoteessa; hänen sairasvuoteensa sinä peräti muutat.” (Ps. 41:4) Jumala ei lupaa että hänen palvelijansa toipuisi kaikissa tapauksissa täysin terveeksi. Mutta hän vakuuttaa kristitylle tukevansa häntä ja tekevänsä hänen sairautensa siedettäväksi. Psalmin kielenkäyttö tuo mieleen sairaanhoitajan, joka alituisesti hoitaa potilasta, niin ettei millään ruumiinosalla ole epämukava olo, tai äidin, joka huolehtii rakkaudellisesti sairaasta lapsesta, tekee hänen olonsa miellyttäväksi, pesee häntä, vaihtaa vuodevaatteita ja kohentaa hänen vuodettaan, niin että hän virkistyy ja ilahtua. Jos jollekulle on parasta, niin Jumala voi nostaa hänet hänen tautivuoteestaan ja muuttaa sen terveyden vuoteeksi. Mutta vaikka hän ei toivukaan, Jumala panee kaiken vaikuttamaan hänen hyväkseen. (Room. 8:28) Hänet tehdään hengellisesti voimakkaammaksi ja hän kestää sairauden ja pitää sitä yhtenä kurituksen tai valmennuksen muotona, joka muovaa häntä olemaan voimakkaampi, huomaavaisempi ja myötätuntoisempi kristitty. Hän muistaa, että Kristus kärsi. Jeesuksen kokemus vaikutti hänen hyväkseen ja meidän hyväksemme. Jumala ei hylännyt Jeesusta, ja hänen palkkansa kärsivällisestä kestämisestä oli suuri. – Hepr. 4:15; 5:8, 9.
APUA VAINON AIKANA
14. Pitäisikö meidän hämmästyä vainon tulemista ja mikä vakuutus avun saamisesta meillä on?
14 Koska kristitty kannattaa Raamatun periaatteita, voi herätä vastustusta ja jopa vainoa. Niin kävi Daavidille, jota kuningas Saul ajoi takaa kuin eläintä, jonka hyvä ystävä petti ja jota vastaan hänen omat poikansa tekivät salaliiton, kun hän oli sairas. (1. Sam. 24:2; Ps. 41:10; 2. Sam. 15:31; 1. Kun. 1:1, 5) Kuitenkin hän kirjoitti henkilökohtaisesta kokemuksesta: ”Hän [Jehova] kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa.” ”Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt, niin Herra minut korjaa.” – Ps. 27:5, 10.
VAPAUS TALOUDELLISISTA HUOLISTA
15. Miksi kristityn ei pitäisi pelätä, ettei hän saa elämän aineellisia välttämättömyyksiä?
15 Taloudellisen tilanteenkaan ei pitäisi liiaksi huolestuttaa kristittyä. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Olkoon elintapanne vapaa rahanrakkaudesta, samalla kun tyydytte siihen, mitä teillä nyt on. Sillä hän on sanonut: ’En missään tapauksessa jätä sinua enkä suinkaan hylkää sinua.’ Voimme siten olla rohkealla mielellä ja sanoa: ’Jehova on minun auttajani; en pelkää. Mitä voi ihminen minulle tehdä?’” (Hepr. 13:5, 6) Myös Daavid julisti: ”Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.” Hän sanoi myös: ”Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.” – Ps. 34:11; 37:25.
RAUHA JA TOISTEN AUTTAMISESTA TULEVA ILO
16. Mitä erittäin arvokasta hyötyä kristitty muun muassa nykyään saa suhteestaan Jumalaan?
16 Suurimpia nykyisiä etuja, jotka saadaan läheisestä suhteesta Jumalaan, ovat mielenrauha ja vapaus maailmaa ja omaa itseä kohtaavan tulevaisuuden pelosta. Kristityllä, joka on kokenut Jumalan rakkaudellisen huolenpidon ja hänen suojeluksensa niitä kohtaan, joilla on läheinen yhteys häneen, on varma toivo paremmasta tulevaisuudesta. Jumalan lupauksen mukaan hän odottaa uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus on asuva. (2. Piet. 3:13) Hänellä on sellainen toivo, että vaikka hän kuolisikin, niin hän saa ylösnousemuksen tuohon vanhurskaaseen asiainjärjestelmään. (Apt. 24:15) Hän voi todistaa joka päivä siitä, mitä apostoli Paavali sanoi omasta kokemuksestaan: ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen [kaiken erinomaisen, mitä kristitty voisi kuvitella], on varjeleva teidän sydämenne ja mielenkykynne Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” – Fil. 4:7.
17. Mitä muuta iloa kristitty voi saada siitä, että hänellä on läheinen yhteys Jumalaan?
17 Samalla kun kristitty nauttii tällaisesta hyvästä suhteesta, hän voi auttaa toisia saamaan tietoa näistä asioista. Ei ole olemassa suurempaa iloa kuin auttaa toisia tulemaan Jumalan totuuden tuntemukseen ja vedetyiksi hyvään suhteeseen Jehovan ja hänen Poikansa kanssa. Sen tähden Jehovan todistajat käyvät ihmisten kodeissa kautta maapallon ja kertovat heille ”hyvää uutista” ja käyvät uudelleen johtamassa raamatuntutkisteluja. Kun uudet täten saatetaan kristillisen seurakunnan yhteyteen, hekin kokevat ilon, joka saadaan läheisestä Isän tuntemisesta ja hänen tuntemisestaan, jonka Isä lähetti, Jeesuksen Kristuksen. Kaikille sellaisille ”tämä merkitsee ikuista elämää”. – Joh. 17:3.
[Kuva s. 18]
Jumala suojelee ihmistä, jolla on läheinen suhde häneen, avaamalla hänen silmänsä näkemään selvästi, missä vaarassa hän on
[Kuva s. 21]
Samoin kuin äiti huolehtii rakkaudellisesti sairaasta lapsesta, Jumala vaikuttaa sairaiden kristittyjen hyväksi