Toinen osa

 1. a) Keiden Paavali sanoi maaherra Feeliksille tulevan esiin ylösnousemuksessa? b) Miten voimme varmistua siitä, voidaanko sellaisten henkilöitten odottaa saavan ylösnousemuksen?

KRISTITTY apostoli Paavali puhui kerran oikeusistuimessa roomalaisen maaherran Feeliksin edessä, joka ei uskonut Raamattuun eikä sen ylösnousemusoppiin. Paavali sanoi: ”Minä . . . palvelen isieni Jumalaa, [ja] minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettu laissa ja profeetoissa, ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin [epävanhurskasten, Um].” (Apt. 24:14, 15) Opettaako Raamattu siis, että Šeolissa eli Haadeksessa on epävanhurskaita ihmisiä, tuossa paikassa, jonka Jumalan valtakunta tyhjentää kaikista sen kuolleista? Voimme varmistua tähän kysymykseen annettavasta vastauksesta. Miten? Ottamalla selvää siitä, keitä muitakin on Šeolissa (Haadeksessa), ja mitä Raamattu sanoo heidän moraalistaan ja asemastaan heidän menneen maallisen elämänsä ajalta.

EPÄVANHURSKAAT HENKILÖT MYÖS ŠEOLISSA (HAADEKSESSA)

 2. Miten Mooses käyttää 4. Mooseksen kirjassa sanaa Šeol pyytäessään tuomiota kolmelle kapinoitsijalle ja heidän huonekunnilleen?

² Heprealainen sana Šeol (Haades, kreikkal. LXX) esiintyy neljä kertaa Raamatun ensimmäisessä kirjassa, jota kutsutaan Ensimmäiseksi Mooseksen kirjaksi ja jonka kirjoitti profeetta Mooses. Seuraavan kerran Šeol esiintyy Raamatun neljännessä kirjassa, Neljännessä Mooseksen kirjassa, minkä Mooses myös kirjoitti. Tätä sanaa on käytetty siinä kahdesti israelilaisten Koorahin, Daatanin ja Abiramin perheitten yhteydessä. Nuo kolme miestä kapinoivat Jehovaa vastaan, ja niin hän käytti profeettaansa Moosesta lausumaan heille tuomionsa. Muita israelilaisia käskettiin ensin väistymään pois noiden kolmen kapinallisen ja heidän huonekuntiensa telttojen lähettyviltä. Sitten Mooses osoitti, että tuomio oli tuleva Jumalalta, sanomalla: ”Jos Herra antaa jotakin erikoista tapahtua ja maa avaa kitansa ja nielaisee heidät kaikkinensa, niin että he elävältä suistuvat [Šeoliin], niin siitä tietäkää, että nämä miehet ovat pilkanneet Herraa.” – 4. Moos. 16:20–30.

 3. Mitä rangaistusta Mooses pyysi siis noille tuomituille, ja mihin he menivät, kun heidät hävitettiin?

³ Huomaa, että profeetta Mooses ei rukoillut eikä pyytänyt noiden kolmen perheryhmän menoa iankaikkiseen hävitykseen. Hän ei vaatinut pahinta mahdollista rangaistusta niille. Hän pyysi niiden alla olevaa maata avautumaan ja nielemään ne elävinä sekä hautaamaan ne näkyvistä, jotta ne siten suistuisivat ”Šeoliin”. Menivätkö nuo ihmiset Šeoliin (Haadekseen) vai johonkin pahempaan paikkaan? Seuraavat jakeet (4. Moos. 16:31–33) kertovat sanoen: ”Tuskin oli hän saanut kaiken tämän sanotuksi, niin maa halkesi heidän altansa ja maa avasi kitansa ja nielaisi heidät, heidän asuntonsa, kaiken Koorahin väen ja kaikki heidän tavaransa. Ja he suistuivat kaikkinensa elävältä tuonelaan [Šeoliin, Um; Haadekseen, LXX], ja maa peitti heidät; ja niin heidät hävitettiin seurakunnan keskeltä.”

 4, 5. a) Miten Koorah itse tuhottiin silloin? b) Ketkä niistä huonekunnista säästettiin ja miksi?

⁴ Ilmeisesti ei johtohenkilö Koorah ollut niiden joukossa, jotka vaipuivat elossa tällä tavalla Šeoliin. Hän oli leeviläinen ja oli nähtävästi palvontatabernaakkelin pihalla niiden 250 leeviläisen kanssa, jotka asettuivat Koorahin kanssa Moosesta ja Aaronia vastaan. ”Mutta tuli lähti Herran tyköä ja kulutti ne kaksisataa viisikymmentä miestä, jotka olivat tuoneet suitsutusta.” – 4. Moos. 16:35.

⁵ Ne kolme kapinallista ja heidän huonekuntansa puhdistettiin siten Israelin seurakunnasta pois suunnilleen samanaikaisesti maan haljetessa yliluonnollisella tavalla ja yliluonnollisen tulen kuluttaessa. Šeol eli Haades pitää heidät. Koorahin pojat eivät asettuneet isänsä puolelle, joten heitä ei poltettu. 4. Moos. 26:9–11 kertoo tästä: ”Mutta Koorahin pojat eivät kuolleet.” Katso tämän tueksi myös Psalmien 42–49, 84, 85, 87 ja 88 alkusanoja.

 6. Miten kauas ulottuva on Jumalan vihan ilmaus 5. Moos. 32:22:n mukaan, ja miten Aam. 9:2 on sopusoinnussa tämän kanssa?

⁶ Raamatun viidennessä kirjassa, jonka nimi on Viides Mooseksen kirja, Mooses käytti sanaa Šeol. Pitäessään jäähyväispuhetta Israelin seurakunnalle Mooses varoitti sitä, miten perusteellisesti Jumala ilmaisisi kiivaan vihansa niitä kohtaan, jotka kiihottavat hänet kiivauteen väärällä palvonnallaan. Antaessaan tämän varoituksen Jehova Jumala sanoo Mooseksen kautta: ”Minun vihani tuli on syttynyt, ja se leimuaa [Šeolin] syvyyksiin saakka; se kuluttaa maan kasvuinensa ja polttaa vuorten perustukset.” (5. Moos. 32:22) Tämä varoittaa kuvakielellä meitä, että Jehovan tulinen viha ulottuu juuriin saakka. Se on niin perusteellinen toteutuksessaan, että jos ihmiset yrittäisivät kaivautua aina Šeoliin asti maahan paetakseen, niin Jehovan tutkiva viha saavuttaa heidät. Hänen kykynsä toimeenpanna tuhotuomionsa ulottuu niin etäälle kuin maasta oleva ihminen voi mennä. (Aam. 9:2) Jerusalem oli vuorenhuipulle rakennettu kaupunki, mutta Jumalan vihan ilmaus tavoitti sen ja aiheutti sen hävityksen.

 7. Keitä vastaan Koorah, Daatan ja Abiram puhuivat suoraan, ja miksi heidän kapinoimisensa johdosta olisi muuten käynyt paljon pahemmin?

⁷ Edellä mainituissa israelilaisia Koorahia, Daatania ja Abiramia koskevissa tapauksissa meidän täytyy muistaa, että he kapinoivat ja puhuivat esikuvallisia eli profeetallisia henkilöitä vastaan. Sekä Mooses profeettana että Aaron ylimmäisenä pappina olivat esikuvia Jeesuksesta Kristuksesta samoissa viroissa. (5. Moos. 18:15–19; Apt. 3:20–23; Hepr. 3:1, 2; 5:4–6; 9:23–26) Kun Jeesus oli maan päällä ja kun häntä vastaan puhuttiin, niin hän sanoi: ”Jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.” (Matt. 12:32) Koorah, Daatan ja Abiram puhuivat kahta miestä, Moosesta ja Aaronia, vastaan, jotka olivat esikuvia ihmisen Pojasta, Jeesuksesta Kristuksesta. Jollei siten olisi ollut, niin heidän olisi saattanut käydä paljon pahemmin kuin vain siten, että he vajosivat huonekuntineen Šeoliin eli Haadekseen.

 8. Miten kuningas Daavid käytti samanlaista kieltä kuin Mooses puhuessaan Salomolle benjaminilaisesta Siimeistä?

⁸ Eräs toinen mies, joka käytti samanlaista kieltä kuin profeetta Mooses, oli Daavid, Jerusalemin ensimmäinen juutalainen kuningas. Hänkin oli esikuva eli profeetallinen kuvaus Jeesuksesta Kristuksesta, joka syntyi Daavidin omaan kuninkaalliseen perheeseen. Kun Daavid antoi viimeisiä ohjeitaan pojalleen Salomolle, jolle hän oli luovuttanut Jerusalemin valtaistuimen, niin hän sanoi: ”Ja katso, vielä on sinun luonasi Siimei, Geeran poika, benjaminilainen Bahurimista, joka hirveillä kirouksilla kiroili minua, kun minä menin Mahanaimiin. Kun hän tuli minua vastaan alas Jordanille, vannoin minä hänelle Herran kautta ja sanoin: ’Minä en surmaa sinua miekalla’. Mutta älä sinä jätä häntä rankaisematta, sillä sinä olet viisas mies ja tiedät, mitä sinun on hänelle tehtävä, saattaaksesi hänen harmaat hapsensa verisinä alas [Šeoliin].” Aikanaan Salomo toteutti isänsä määräyksen. – 1. Kun. 2:8, 9, 42–46.

 9. Miten tämä piti paikkansa myös Daavidin entiseen sotaväenpäällikköön Jooabiin nähden?

⁹ Entisestä sotaväenpäälliköstään Jooabista iäkäs Daavid sanoi seuraajalleen Salomolle: ”Sinä tiedät myöskin, mitä Jooab, Serujan poika, on tehnyt minulle – tiedät, mitä hän teki kahdelle Israelin sotapäällikölle, Abnerille, Neerin pojalle, ja Amasalle, Jeterin pojalle: kuinka hän tappoi heidät, vuodattaen sotaverta rauhan aikana ja tahraten sotaverellä vyönsä, joka hänellä oli vyötäisillään, ja kenkänsä, jotka hänellä oli jalassaan. Niin tee nyt viisautesi mukaan äläkä anna hänen harmaiden hapsiensa rauhassa mennä alas [Šeoliin]”. Aikanaan Salomo havaitsi valtakunnan rauhan ja ykseyden hyväksi välttämättömäksi lähettää sotaväen upseerinsa Benajan teloittamaan Jooabin, joka yritti etsiä turvaa Jehovan alttarin luota. ”Niin Benaja, Joojadan poika, meni ja löi hänet kuoliaaksi; ja hänet haudattiin omaan taloonsa erämaahan.” (1. Kun. 2:5, 6, 28–34) Täten Jooabin harmaat hapset eivät menneet rauhassa Šeoliin. – Vrt. 1. Moos. 42:38.

10. Ymmärsikö Daavid sanojensa käytön Šeolin suhteen, ja mihin hän sen tähden pyysi Salomoa toimittamaan Jooabin ja Siimein?

¹⁰ Antaessaan tällaiset ohjeet pojalleen Salomolle Jooabista ja Siimeistä kuningas Daavid tiesi mistä puhui. Hän ymmärsi käyttämänsä kielen merkityksen. Hän tiesi, mitä Šeol merkitsi. Daavid käytti yhdessätoista psalmissaan henkeytettynä sanaa Šeol, ja hän käytti sitä oikealla tavalla.a Hän ennusti Ps. 16:10:ssä Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen Šeolista. Tämä Jeesuksen ylösnousemus laski perustan kaikkien toisten Šeolissa olevien ylösnousemukselle Jumalan valtakunnan hallitessa hänen Messiaansa Jeesuksen, Daavidin jälkeläisen, johdolla. Kun Daavid määräsi Salomon saattamaan Jooabin ja Siimein väkivaltaisesti Šeoliin, niin hän siis tiesi, ettei hän pyytänyt Salomoa syöksemään näitä tottelemattomia miehiä iankaikkiseen hävitykseen ilman tulevan elämän toivoa.

11. Mihin Daavid pyysi Ps. 31:18, 19:ssä vaivuttamaan jumalattomat, ja miksi se oli oikea paikka?

¹¹ Daavidin ja muiden israelilaisten psalmit ovat sopusoinnussa Daavidin Salomolle antamien määräysten kanssa sen paikan suhteen, mihin sellaiset miehet kuin Siimei ja Jooab piti toimittaa. Ps. 31:18, 19:ssä Daavid vetoaa Jumalaan ja sanoo: ”Herra, älä salli minun tulla häpeään, sillä sinua minä huudan avukseni. Jumalattomat tulkoot häpeään, vaietkoot ja vaipukoot [mihin?] [Šeoliin]. Mykistykööt valheen huulet, jotka puhuvat vanhurskasta vastaan röyhkeästi, ylpeästi ja ylenkatseellisesti.” Muistakaamme lukiessamme Daavidin rukousta, että se kirjoitettiin Jumalan hengen vaikutuksesta ja että siinä käytetään oikeita sanoja ja paikkoja.

12. Minkä vetoomuksen Daavid esittää Ps. 9:18–21:ssä niitä kansoja vastaan, jotka jättävät Hänet pois laskelmistaan?

¹² Ps. 9:18–21:ssä henkeytetty Daavid vetoaa Jumalaan kansojen suhteen, jotka jättävät Jumalan pois laskelmista ja jotka sen tähden marssivat hyökkäämään Daavidia ja hänen kansaansa vastaan: ”Jumalattomat peräytyvät [Šeoliin], kaikki pakanat, jotka unhottavat Jumalan. Sillä ei köyhää unhoteta iäksi, eikä kurjien [nöyrien, Um] toivo huku ainiaaksi. Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon pakanat sinun kasvojesi edessä. Saata, Herra, heidät pelkoon. Tietäkööt pakanat olevansa vain ihmisiä.”

13. Keiden Job sanoi kirjansa 21:7–14:ssä vaipuvan Šeoliin?

¹³ Se, mitä Job sanoi jumalattomien ihmisten paikasta kuoleman jälkeen, ei ollut kuolemansairaan miehen hourailevaa puhetta: ”Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa [varallisuudessa, Um] vahvistua? . . . He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas [Šeoliin]. Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: ’Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.’” – Job 21:7–14.

14. Minkä Job 24:19, 20 sanoi ahmaisevan syntiset?

¹⁴ Näihin sanoihin Job lisäsi syntisistä: ”Kuivuus ja kuumuus ahmaisevat lumiveden, samoin [Šeol] ne, jotka syntiä tekevät. Äidin kohtu unhottaa hänet, madot syövät hänet herkkunaan, ei häntä enää muisteta; niin murskataan vääryys kuin puu.” – Job 24:19, 20.

15, 16. a) Menevätkö eläimet Šeoliin eli Haadekseen kuollessaan? b) Miksi typerät on määrätty Šeoliin kuin lampaat, vaikka he olisivat kunniassakin, mutta miten oikeamielisten laita on toinen?

¹⁵ Menevätkö eläimet, kuten lampaat, Šeoliin eli Haadekseen? Eivät, vaikka niiden raadot olisikin haudattu ihmisruumiitten ohella tai vaikka eläinkuvia olisi pantu niiden hautoihin, jotka uskovat eläinsielujen samoin kuin ihmissielujenkin kuolemattomuuteen. Mutta samoin kuin avuttomia lampaita teurastetaan suurin määrin, niin on myös kaikenlaisissa asemissa olleita ihmisiä, ylhäisiä ja alhaisia, rikkaita ja köyhiä, teurastettu eli tapettu suurin joukoin ja siten saatettu niiden ihmisten yhteiseen hautaan, jotka ovat kuolleina maan tomussa. (Ps. 44:23; Room. 8:36) Koorahin leeviläispojat lauloivat tästä Ps. 49:13–16:ssa (Um):

¹⁶ ”Ja kuitenkaan ei kuolevainen ihminen, vaikka olisi kunniassakin, voi asua jatkuvasti; hän on todella verrattavissa eläimiin, jotka on hävitetty. Tämä on niiden tie, joilla on typeryyttä, ja niiden heidän jäljessään tulevien, jotka nauttivat heidän mahtipontisista puheistaan. Kuin lampaat heidät on määrätty Šeoliin; kuolema kaitsee heitä [ikään kuin he olisivat teurastettuja lampaita, kuoleman laumaa], ja [oikeamielisten vapautuspäivän] aamulla he ovat oikeamielisten alamaisia, ja heidän muotonsa on häivyttävä. Šeol eikä mikään ylhäinen asunto on jokaista varten. Mutta Jumala itse lunastaa minun sieluni Šeolin kädestä, sillä hän ottaa minut vastaan.”

17. Miten Ahitofelin neuvoa arvostettiin, mutta kenet hän petti?

¹⁷ Oli mies, joka oli korkeassa kunniassa kuningas Daavidin hovissa. Tämä mies oli Ahitofel, Daavidin läheinen neuvonantaja. ”Ahitofelin antama neuvo oli siihen aikaan niinkuin Jumalalta saatu vastaus: sen arvoinen oli jokainen Ahitofelin neuvo sekä Daavidille että Absalomille.” (2. Sam. 16:23) Mutta Ahitofel petti kuningas Daavidin, ja hän liittyi Daavidin pojan Absalomin kapinaan.

18. a) Miten Ahitofel kuoli, ja keiden luo hänet haudattiin? b) Mitä rangaistusta Daavid rukoili Ps. 55:14–17:ssä petolliselle?

¹⁸ Jumala teki Ahitofelin kavalan neuvon tyhjäksi Absalomin neuvonantajain huoneessa. Ahitofel lähti siitä syystä ja teki itsemurhan hirttäytymällä. ”Hänet haudattiin isänsä hautaan.” (2. Sam. 17:23) Se petollinen henkilö, johon kuningas Daavid viittaa Psalmissa 55, on ymmärretty Ahitofeliksi. Daavid sanoo henkeytettynä tästä petollisesta ystävästä: ”Sinä minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni, jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa! Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas [Šeoliin], sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.” – Ps. 55:14–17.

19. a) Kenestä Daavid oli tässä yhteydessä esikuva? b) Kenen perikuva Ahitofel oli, ja miksi tältä jälkimmäiseltä on evätty ylösnousemus?

¹⁹ Kuningas Daavid oli esikuva eli profeetallinen kuvaus huomattavimmasta jälkeläisestään Jeesuksesta Kristuksesta, valtakunnan pysyvästä Perillisestä. Ahitofel ei ollut siis petollinen itselleen Messiaalle eli Kristukselle, vaan eräälle, joka oli ainoastaan Messiaan esikuva. Tämän mukaisesti Daavid rukoili, että ne, jotka Ahitofelin tavalla harjoittavat petosta häntä kohtaan, menisivät elävältä alas Šeoliin samoin kuin Koorahin, Daatanin ja Abiramin huonekunnat olivat menneet Mooseksen aikana. Ahitofel oli kuitenkin Juudas Iskariotin perikuva, hänen, joka petti todellisen Kristuksen hänen vihollisilleen kolmestakymmenestä hopearahasta. Juudas Iskariotin rikos oli sen tähden paljon vakavampi kuin Ahitofelin, ja Jeesus sanoikin Juudasta ”kadotuksen lapseksi” eikä Šeolin lapseksi.b Jeesus kutsui häntä myös ”herjaajaksi” eli ”perkeleeksi”. (Joh. 17:12; 6:70, 71) Juudaksen kadotus eli tuho estää häneltä kokonaan ylösnousemuksen.

20. Miksi monet miehet ovat Sananl. 5:5, 6:n ja 7:27:n mukaan menneet ennenaikaisesti Šeoliin eli Haadekseen?

²⁰ Israelilaistenkin keskuudessa oli niitä, jotka eivät kiinnittäneet lainkaan huomiota Jumalan lakiin. Hän salli siksi toisten saattaa heidät Šeoliin pikemmin kuin olisi ollut välttämätöntä. Niihin henkilöihin, joita on käytetty miehen saattamiseksi kuolleen ihmiskunnan yhteiseen hautaan ennenaikaisesti, on kuulunut portto eli prostituoitu. Sananl. 5:5, 6 varoittaa meitä hänestä seuraavin sanoin: ”Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, [Šeoliin] vetävät hänen askeleensa. Ei käy hän elämän tasaista polkua.” Jos me seuraamme häntä, niin me siis tiedämme, mihin me päädymme – kuolemaan, Šeoliin. Älä mene siis hänen taloonsa tai alueelleen: ”Hänen majastaan käyvät [Šeolin] tiet, jotka vievät alas kuoleman kammioihin.” (Sananl. 7:27) Tästä syystä ovat monet miehet menneet Šeoliin eli Haadekseen varhain moraalittomuutensa takia.

21. Keiden seuraan Sananl. 9:13–18:n mukaan saattavat itsensä miehet, jotka tyhmästi antavat perään prostituoidulle?

²¹ Meidän ei tule olla niin tyhmiä kuin prostituoitu kuuntelemalla hänen sanojaan, joilla hän houkuttelee meitä sukupuoliseen saastaisuuteen. ”Sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo: ’Varastettu vesi on makeata, ja salattu leipä on suloista’. Eikä toinen tiedä, että haamuja on siellä [että ne, jotka ovat voimattomina kuolemassa, ovat siellä, Um], että hänen kutsuvieraansa ovat [Šeolin] laaksoissa.” (Sananl. 9:13–18) Prostituoitu saattaa olla uskonnollisen pakanatemppelin yhteydessä, mutta se ei muuta asioita. Sellaisessa temppelissä palvottu väärä jumala ei voi pelastaa palvojaa moraalittoman elämän tuhoisilta seurauksilta, vaikka se olisi uskonnollistakin.

22. Mistä ”elämän tie” kääntyy pois erityisesti prostituoituun nähden?

²² Elämän tie johtaa päinvastaiseen suuntaan kuin missä portto asuu ja harjoittaa ammattiaan. ”Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen [Šeolin], joka alhaalla on.” (Sananl. 15:24) Tie laittomaan sukupuolihimon tyydyttämiseen ja prostituoidun luo on tie ennenaikaisesti kuolleitten valtakuntaan.

MITEN ON PAKANAIN LAITA?

23. Kun olemme tutkineet pääasiassa Jobin, Aabrahamin ja Aabrahamin jälkeläisten kaltaisten henkilöiden tapauksia, niin mitkä kysymykset heräävät toisten suhteen?

²³ Olemme asian raamatullisessa tutkinnassamme tähän saakka katselleet enimmäkseen sellaisten henkilöitten tapauksia, jotka ovat olleet yhteydessä Jehovaan hänen kanssaan tehdyn liiton tai hänen puhtaan palvontansa välityksellä, kuten Job, Aabraham ja Aabrahamin jälkeläiset, israelilaiset, juutalaiset eli heprealaiset olivat. Mutta miten on niiden ihmisten laita, joita juutalaiset kutsuvat pakanoiksi? Missä he ovat kuoltuaan? Mihin Jumalan kirjoitettu sana sijoittaa heidät? Koskeeko Jumalan varaus, ylösnousemus Šeolista, heitä?

24, 25. a) Miten Jehova käski kansaansa suhtautumaan epäjumalia palveleviin egyptiläisiin? b) Mitä profeetta Hesekiel (31:1–18) sanoi Egyptin faaraolle ja hänen joukolleen?

²⁴ Epäjumalia palvelevat egyptiläiset olivat pakanoita. He sortivat julmasti israelilaisia monta vuotta 16. ja 17. vuosisadalla ennen meidän kristillistä ajanlaskuamme. Kuitenkin sanoi Jumalan profeettansa Mooseksen kautta antama laki israelilaisille: ”Älä inhoa egyptiläistä, sillä sinä olet asunut muukalaisena hänen maassaan. Lapset, jotka heille syntyvät kolmannessa polvessa, pääskööt Herran seurakuntaan.” (5. Moos. 23:7, 8) Verratessaan Egyptin kuningasta huomattavaan puuhun muiden puiden joukossa Jehova Jumala sanoi seuraavat sanat profeettansa Hesekielin kautta puhuessaan ”faraolle, Egyptin kuninkaalle, ja hänen meluaville joukoillensa”:

²⁵ ”Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä, jona hän astui alas [Šeoliin], minä verhosin syvyyden suruun hänen tähtensä, pidätin virrat, . . . Hänen kaatumisensa ryskeestä minä panin kansakunnat vapisemaan, kun minä syöksin hänet alas [Šeoliin], hautaanvaipuneitten pariin. Mutta lohdutetuiksi tulivat maan syvyydessä kaikki Eedenin puut, Libanonin valiot ja parhaat, kaikki, jotka vettä juovat. Myöskin ne olivat hänen kanssansa astuneet alas [Šeoliin] miekalla kaadettujen pariin; samoin hänen auttajansa, ne, jotka istuivat hänen varjossaan kansojen joukossa. . . . Näin käy faraon ja koko hänen meluavan joukkonsa, sanoo Herra, Herra.” – Hes. 31:1, 2, 15–18.

26–29. Ketkä muut Egyptin faaraon ja hänen joukkojensa ohella ovat Hesekielin (32:18–31) mukaan Šeolissa?

²⁶ Mutta Egyptin kuningas faarao ja hänen joukkonsa eivät ole ainoat Šeolissa eli Haadeksessa olevat pakanat. Jehova Jumala, jolle Šeol eli Haades on alaston ja avoin, kertoo meille kuolleitten egyptiläisten ohella monista muistakin pakanoista, jotka ovat siellä. Jatkaessaan muinaista Egyptiä koskevaa ennustustaan Jehova Jumala sanoo profeetalleen Hesekielille:

²⁷ ”lhmislapsi, veisaa kuolinvalitus Egyptin meluisasta joukosta, saata se ja mahtavain pakanakansojen tyttäret alas maan syvyyksiin, hautaanvaipuneitten pariin.” Muinaisilla egyptiläisillä oli tapana suorittaa ympärileikkaus, mutta harmikseen he menivät lepäämään samaan kuolemaan pakanain kanssa, joilla ei sitä tapaa ollut:

²⁸ ”Mahtavimmat sankareista puhuvat [Šeolin] keskeltä sille ynnä sen auttajille: ’Alas ovat astuneet, siellä makaavat ympärileikkaamattomat, miekalla surmatut’. Siellä on Assur kaikkine joukkoinensa. . . . Siellä on Eelam, ja koko hänen meluisa joukkonsa on hänen hautansa ympärillä; kaikki tyynni surmattuja, miekkaan kaatuneita, jotka ympärileikkaamattomina astuivat alas maan syvyyksiin, nuo, jotka levittivät kauhuansa elävien maassa, mutta saavat kantaa häpeänsä hautaanvaipuneitten parissa. . . .

²⁹ ”Siellä on Mesek-Tuubal kaikkine meluisine joukkoineen. Niitten haudat ovat hänen ympärillänsä; . . . He eivät [Eivätkö he, Um] makaa sankarien parissa, jotka ovat kaatuneet ympärileikkaamattomien joukosta, jotka ovat astuneet alas [minne?] [Šeoliin] sota-aseinensa, . . . Siellä ovat kaikki pohjoisen maan ruhtinaat, ja kaikki siidonilaiset, jotka ovat astuneet surmattujen pariin. Ne on farao näkevä ja tuleva lohdutetuksi kaikesta meluisasta joukostansa. Miekalla on surmattu farao kaikkine sotaväkineen, sanoo Herra, Herra.” – Hes. 32:18–31.

30. a) Onko Šeolissa muita pakanoita kuin Hesekielin nimeämät, ja missä se on ilmaistu? b) Miten suurta huomiota herättäväksi Jesaja sanoi Babylonian kuningassuvun hävityksen tulevan?

³⁰ Pane tässä merkille pakanakansain rivi, joiden kuolleet ovat Šeolissa eli Haadeksessa, nimittäin Egypti, Assyria, Eelam, Mesek, Tuubal, Edom ja Siidon. Mutta siellä on vielä muidenkin pakanakansojen kuolleet, mikä ilmaistaan Jehovan profeetan Jesajan Babylonian kuninkaalle puhumissa sanoissa. Hän ennusti niiden Babylonian kuninkaitten suvun hävityksen, jotka pitivät juutalaisia pakkosiirtolaisuudessa yli 70 vuotta. Tämän hävityksen sanotaan olevan niin suurta huomiota herättävä, että se saa ihmiskunnan yhteisessä haudassa olevat kuolleetkin kiihtymään. Se on niin suuri sensaatio, että se herättää heidät kuolonunestaan ja panee heidät puhumaan hämmästyksissään.

31. Mihin Jesajan 14. luku vertasi ”Baabelin kuningasta”?

³¹ Jehovan profeetta Jesaja vertaa ”Baabelin kuningasta” majesteettiseen puuhun, jolle ei yksikään puunhakkaaja ollut voinut mitään, mutta joka on lopultakin kaadettu. Tälle Babylonian kuningassuvulle profeetta Jesaja sanoo:

32, 33. a) Minkä piti liikkua kuninkaan tullessa, ja keiden piti puhua hänelle? b) Millaisessa häpeällisessä tilassa ”Baabelin kuningas” piti tuotaman Šeoliin?

³² ”[Šeol] tuolla alhaalla liikkuu sinun tähtesi, ottaaksensa sinut vastaan, kun tulet. Se herättää haamut [voimattomina kuolemassa olevat, Um] sinun tähtesi, kaikki maan [vuohimaiset, Um] johtomiehet, nostattaa valtaistuimiltansa [joiden kanssa heidät on haudattu] kaikki kansojen kuninkaat. Kaikki he lausuvat ja sanovat sinulle: ’Myös sinä olet riutunut niinkuin mekin, olet tullut meidän kaltaiseksemme’. Alas [Šeoliin] on vaipunut sinun komeutesi, sinun harppujesi helinä; sinun allasi ovat vuoteena madot, toukat ovat peittonasi.”

³³ ”Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja! . . . sinut heitettiin alas [Šeoliin] pohjimmaiseen hautaan. . . . Kansojen kuninkaat kaikki lepäävät kunniassa, kukin kammiossansa. Mutta sinä olet kaukana haudastasi, poisviskattuna niinkuin hylkyvesa, olet peittynyt surmattujen, miekalla lävistettyjen, kiviseen kuoppaan suistuneitten alle, olet kuin tallattu raato. Et sinä saa yhtyä heidän kanssaan haudassa, sillä sinä olet maasi hävittänyt, kansasi tappanut.” – Jes. 14:4, 9–20.

34, 35. a) Mitä Jesajan ennustus paljastaa näin ollen Šeolin asukeista? b) Missä ilmestyy lisätietoja tästä aiheesta?

³⁴ Näin on Babylonian ”kuningas” eli kuninkaallinen hallitsijasuku saatettu Šeoliin, mutta ei sellaisin loistavin hautajaisin, mitkä on annettu maan kuninkaille ja maailman hallitsijoille. Jesajan ennustus osoittaa kuitenkin tämän ohella, että ”maan vuohimaiset johtomiehet” ja ”kansojen kuninkaat” ovat Šeolissa eli Haadeksessa. Tämänkaltaiset henkilöt ovat niitä ”suuria”, jotka seisovat suuren valkoisen tuomioistuimen edessä, kun, kuten Ilm. 20:11–13 (Um) sanoo, ”kuolema ja Haades [Šeol] luovuttivat niissä olevat kuolleet”.

³⁵ Lisää tästä aiheesta ilmestyy kumminkin tämän sarjan jatkokirjoituksissa, jotka julkaistaan tulevissa Vartiotornin numeroissa.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 164]

Kapinoivat israelilaiset suistuvat Šeoliin