21. luku
”He eivät ole osa maailmasta”
1. a) Mitä Jeesus rukoili opetuslastensa puolesta kuolemaansa edeltäneenä iltana? b) Miksi oli niin tärkeää, etteivät he olleet ”osa maailmasta”?
PAALUUN naulitsemistaan edeltäneenä iltana Jeesus rukoili hartaasti opetuslastensa puolesta. Koska hän tiesi, että Saatana kohdistaisi heihin valtavan painostuksen, hän sanoi Isälleen: ”En pyydä sinua ottamaan heitä pois maailmasta, vaan valvomaan heitä paholaisen takia. He eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta.” (Joh. 17:15, 16) Miksi maailmasta erossa pysyminen on niin tärkeää? Koska Saatana on sen hallitsija. Ne, jotka ovat osa maailmasta, ovat hänen valvonnassaan. (Joh. 14:30; 1. Joh. 5:19) Tämän vuoksi jokaisen kristityn on erittäin tärkeää ymmärtää, mitä se, etteivät he ole ”osa maailmasta”, täsmällisesti merkitsee. Mitä se merkitsi Jeesukselle?
2. Millä tavoin Jeesus ei ollut ”osa maailmasta”?
2 Jeesus ei missään tapauksessa eristäytynyt muista ihmisistä. Se, ettei hän ollut ”osa maailmasta”, ei merkinnyt rakkauden puutetta toisia kohtaan. Päinvastoin hän kulki kaupungista kaupunkiin ja kertoi ihmisille Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Hän paransi sairaita, palautti sokeitten näkökyvyn, herätti kuolleita ja antoi jopa oman henkensä ihmiskunnan puolesta. Hän ei kuitenkaan rakastanut maailman hengen täyttämien ihmisten jumalattomia asenteita eikä heidän pahoja tekojaan. Hän varoitti moraalittomista haluista, materialistisesta elämäntavasta ja itsekkäästä huomattavan aseman tavoittelusta. (Matt. 5:27, 28; 6:19–21; Luuk. 12:15–21; 20:46, 47) Jeesus ei jäljitellyt Jumalasta vieraantuneitten ihmisten elämäntapaa, vaan hän vaelsi Jehovan teitä. (Joh. 8:28, 29) Vaikka Jeesus oli juutalainen, hän ei ottanut kantaa Roomaa ja juutalaisia koskeviin poliittisiin kiistoihin.
”MINUN VALTAKUNTANI EI OLE OSA TÄSTÄ MAAILMASTA”
3. a) Mistä juutalaisten uskonnolliset johtajat syyttivät Jeesusta Pilatuksen edessä ja miksi? b) Mikä osoittaa, ettei Jeesus halunnut lainkaan tulla ihmiskuninkaaksi?
3 Siitä huolimatta juutalaisten uskonnolliset johtajat syyttivät Jeesusta kansallisten etujen vastaisesta toiminnasta. He käskivät pidättää hänet ja viedä hänet roomalaisen maaherran Pontius Pilatuksen luo. Heidän ärtymyksensä varsinainen syy oli se, että Jeesuksen opetukset paljastivat heidän ulkokultaisuutensa. He esittivät kuitenkin seuraavan syytöksen saadakseen maaherran ryhtymään toimenpiteisiin: ”Tämän miehen olemme todenneet villitsevän kansaamme ja kieltävän maksamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi.” (Luuk. 23:2) Tosiasiassa Jeesus oli kuitenkin vuotta aiemmin kieltäytynyt kuninkuudesta, jota ihmiset olivat halunneet tarjota hänelle. (Joh. 6:15) Hän tiesi, että hänestä oli määrä tulla taivaallinen Kuningas ja että hänen aikansa tulla Kuninkaaksi ei ollut vielä koittanut. Hän tiesi myös, ettei häntä asetettaisi valtaistuimelle demokraattisin perustein eikä kansan toiminnan ansiosta vaan että hänen virkaanasettajansa oli Jehova Jumala.
4. Mitä tosiasiat osoittavat Jeesuksen suhtautumisesta ’verojen maksamiseen keisarille’?
4 Vain kolme päivää ennen Jeesuksen pidättämistä fariseukset olivat yrittäneet saada hänet sanomaan verojen maksamisesta jotain sellaista, josta he olisivat voineet syyttää häntä. Jeesus oli kuitenkin vastannut heidän ovelaan kysymykseensä seuraavasti: ”Näyttäkää minulle denaari [roomalainen kolikko]. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on?” Kun he sanoivat: ”Keisarin”, hän vastasi: ”Maksakaa toki sitten takaisin keisarille, mikä on keisarin, mutta Jumalalle, mikä on Jumalan.” – Luuk. 20:20–25.
5. a) Minkä opetuksen Jeesus antoi opetuslapsilleen, kun hänet pidätettiin? b) Minkä Jeesus sanoi Pilatukselle olleen syynä siihen, mitä hän oli tehnyt?
5 Jeesuksen pidätyksen yhteydessä sattuneet tapahtumat osoittivat, ettei hän yllyttänyt ihmisiä kapinaan Roomaa vastaan ja ettei hän halunnut opetuslastensakaan tekevän niin. Roomalaiset sotilaat ja juutalaiset tulivat ottamaan Jeesusta kiinni miekat ja nuijat mukanaan. (Joh. 18:3, 12; Mark. 14:43) Tämän nähdessään apostoli Pietari veti esiin miekkansa, iski yhtä noista miehistä sivaltaen siten hänen oikean korvansa irti. Mutta Jeesus nuhteli Pietaria ja sanoi: ”Pistä miekkasi takaisin paikalleen, sillä kaikki jotka miekan ottavat, ne miekkaan tuhoutuvat.” (Matt. 26:51, 52) Ollessaan seuraavana aamuna Pilatuksen edessä Jeesus selitti syyn toimintaansa ja sanoi: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi osa tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, jottei minua luovutettaisi juutalaisille. Mutta näin ollen minun valtakuntani ei ole täältä.” – Joh. 18:36.
6. Mikä oli tuon oikeudenkäynnin lopputulos?
6 Punnittuaan todisteita Pilatus totesi, ettei hän löytänyt ”mitään perustetta niihin syytöksiin”, joita Jeesusta vastaan esitettiin. Hän taipui kuitenkin väkijoukon vaatimuksiin ja luovutti hänet paaluun pantavaksi. – Luuk. 23:13–15; Joh. 19:12–16.
OPETUSLAPSET SEURAAVAT HERRAN ESIMERKKIÄ
7. Miten varhaiskristityt osoittivat karttavansa maailman henkeä mutta rakastavansa silti ihmisiä?
7 Sekä Raamattuun että muihin historianteoksiin muistiin merkitty varhaiskristittyjen historia osoittaa Jeesuksen opetuslasten ymmärtäneen, mitä se, etteivät he olleet ”osa maailmasta”, vaati heiltä. He pyrkivät karttamaan maailman henkeä. Koska he pysyivät erossa roomalaisen sirkuksen ja teatterin tarjoamasta väkivaltaisesta ja moraalittomasta viihteestä, heitä syytettiin ihmisvihaajiksi. Todellisuudessa he eivät suinkaan vihanneet lähimmäisiään, vaan tekivät sen sijaan uhrauksia auttaakseen toisia hyötymään Jumalan rakkaudellisesta pelastusjärjestelystä.
8. a) Mitä nuo ensimmäiset opetuslapset saivat kokea, koska he eivät olleet ”osa maailmasta”? b) Miten he kuitenkin suhtautuivat poliittisiin hallitsijoihin ja verojen maksamiseen ja miksi?
8 He joutuivat Herransa tavoin kiihkeän vainon kohteiksi, jonka toimeenpanijoina usein olivat harhaanjohdetut hallituksen virkailijat. (Joh. 15:18–20) Noin vuonna 56 apostoli Paavali kuitenkin kirjoitti kristityille tovereilleen Roomaan vahvistaen Jeesuksen antamaa neuvoa. Paavali kannusti heitä ’olemaan alamaisia esivalloille’, ts. poliittisille hallitsijoille, ”sillä ei ole valtaa muutoin kuin Jumalalta”. Jehova ei tosin muodosta maallisia hallituksia, mutta hän sallii niiden hallita. Paavali selitti, että ne ”ovat suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina”, koska Jumala näki ja kertoi ennalta, missä järjestyksessä ne nousisivat valtaan. ”Esivallat” ovat siis nykyajalle tehty ”Jumalan järjestely”, joka on voimassa, kunnes Jumalan omasta, Jeesuksen Kristuksen hallinnassa olevasta Valtakunnasta tulee ainoa maata hallitseva hallitus. Näin ollen Paavali kehotti kristittyjä osoittamaan asianmukaista kunnioitusta maallisia viranomaisia kohtaan ja maksamaan niiden määräämät verot. – Room. 13:1–7; Tiit. 3:1, 2.
9. a) Mitä ei tule jättää huomioon ottamatta, kun ollaan alamaisia ”esivalloille”? b) Miten historia osoittaa, että varhaiskristityt noudattivat tunnollisesti Jeesuksen esimerkkiä?
9 Paavali ei kuitenkaan käskenyt heitä olemaan ehdottoman alamaisia ja jättämään huomiotta Jumalaa, Jumalan sanaa ja omaa kristillistä omaatuntoaan. He tiesivät, että Jeesus oli palvonut vain Jehovaa, että Jeesus ei ollut antanut ihmisten tehdä hänestä kuningasta ja että hän oli käskenyt Pietarin panna miekkansa pois. He noudattivat tunnontarkasti Herransa esimerkkiä. Heistä kerrotaankin eräässä kirjassa seuraavaa: ”Kristityt kieltäytyivät osallistumasta eräisiin Rooman kansalaisten velvollisuuksiin. Kristityt – – pitivät sotapalvelukseen osallistumista uskostaan luopumisena. He eivät halunneet olla poliittisessa virassa. He eivät palvoneet keisaria.” – Heckel ja Sigman, On the Road to Civilization – A World History, s. 237, 238.
10. a) Mikä sai Jerusalemissa olleet kristityt toimimaan vuonna 66? b) Millä tavoin tämä on arvokas malli meille?
10 Jeesuksen opetuslapset pysyivät täysin puolueettomina aikansa poliittisten ja sotilaallisten kiistojen suhteen. Vuonna 66 roomalaisen Juudean provinssin juutalaiset kapinoivat keisaria vastaan. Rooman armeija piiritti nopeasti Jerusalemin. Mitä kaupungissa olleet kristityt tekivät? He muistivat Jeesuksen kehotuksen pysyä puolueettomina ja lähteä pois sotivien armeijoitten välistä. Kun Rooman armeija väliaikaisesti perääntyi, kristityt käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja pakenivat Jordanin yli Pellan vuoristoseudulle. (Luuk. 21:20–24) Pysymällä puolueettomina he antoivat uskollisuuden mallin myöhemmille kristityille.
PUOLUEETTOMAT KRISTITYT LOPUN AIKANA
11. a) Missä työssä Jehovan todistajat ahkeroivat ja miksi? b) Minkä suhteen he ovat puolueettomia?
11 Osoittaako historia, että jokin ryhmä on tänä ”lopun aikana” vuodesta 1914 lähtien pitänyt kiinni kristillisestä puolueettomuudesta varhaiskristittyjä jäljitellen? Osoittaa, sillä Jehovan todistajat ovat toimineet niin. He ovat saarnanneet ahkerasti kautta koko maailman, että ainoastaan Jumalan valtakunnan välityksellä voivat vanhurskautta rakastavat ihmiset kaikkialla maailmassa saavuttaa rauhan, hyvinvoinnin ja pysyvän onnellisuuden. (Matt. 24:14) Kansojen välisten kiistojen suhteen he kuitenkin ovat pysyneet täysin puolueettomina.
12. a) Miten Jehovan todistajien puolueettomuus on vastakohta papiston toimintatavoille? b) Mitä poliittinen puolueettomuus edellyttää Jehovan todistajilta?
12 Kristikunnan papisto on heidän jyrkkä vastakohtansa, sillä se sekaantuu suuressa määrin maailman politiikkaan. Joissakin maissa papit järjestävät aktiivisesti kampanjoita joidenkin ehdokkaitten puolesta tai heitä vastaan. Joillakin papeilla on itsellään poliittinen virka. Toiset puolestaan painostavat suuresti poliitikkoja tukemaan kirkon hyväksymiä ohjelmia. Muualla ”vanhoillinen” papisto on läheisessä yhteistyössä vallanpitäjien kanssa, kun taas ”edistykselliset” papit saattavat tukea sissiliikkeitä, joiden tarkoitus on vallanpitäjien kukistaminen. Jehovan todistajat eivät kuitenkaan sekaannu politiikkaan, elävätpä he missä maassa hyvänsä. He eivät puutu siihen, miten toiset toimivat johonkin poliittiseen puolueeseen liittymisen, viran tavoittelun tai vaaleissa äänestämisen suhteen. Mutta koska Jeesus sanoi, että hänen opetuslapsensa eivät olisi ”osa maailmasta”, Jehovan todistajat eivät osallistu minkäänlaiseen poliittiseen toimintaan.
13. Miten tosiasiat osoittavat Jehovan todistajien suhtautuneen sotimiseen?
13 Jeesuksen ennustuksen mukaisesti kansat ovat tänä ”lopun aikana” toistuvasti sotineet keskenään, ja jopa kansojen sisäiset ryhmittymät ovat tarttuneet aseisiin toisiaan vastaan. (Matt. 24:3, 6, 7) Minkä asenteen Jehovan todistajat ovat kuitenkin kaikesta tästä huolimatta omaksuneet? Kaikkialla maailmassa ollaan selvillä heidän puolueettomuudestaan tällaisten yhteenottojen suhteen. Sen asenteen mukaisesti, joka oli Jeesuksella Kristuksella ja jota hänen ensimmäiset opetuslapsensa myöhemmin osoittivat, lehti Jumalan Valtakunta (nyk. Vartiotorni] totesi elokuun 15. päivän numerossaan vuonna 1940 seuraavasti: ”Kaikki, jotka ovat Herran puolella, pysyvät erossa tämän maailman saastasta ja ovat kokonaan ja ehdottomasti suuren Jumalvaltiaan [Jehovan] ja Hänen Kuninkaansa [Jeesuksen Kristuksen] puolella.” Tosiasiat osoittavat, että Jehovan todistajat pitävät kiinni tästä näkemyksestä kaikissa kansoissa ja kaikissa olosuhteissa. He eivät ole sallineet maailman hajaannusta aiheuttavan politiikan ja sotien murtaa kansainvälistä veljeyttään, joka heillä Jehovan palvojina on. – Jes. 2:3, 4; vrt. 2. Kor. 10:3, 4.
14. a) Mitä muuta Jehovan todistajat ovat kieltäytyneet tekemästä puolueettoman asenteensa vuoksi? b) Minkä he selittävät syyksi tähän?
14 Historiallisten tosiasioitten tarkastelu osoittaa, että Jehovan todistajat ovat kieltäytyneet pukeutumasta sotilaspukuun ja tarttumasta aseisiin, mutta sen lisäksi he ovat jo runsaan 50 vuoden ajan kieltäytyneet aseettomasta palveluksesta ja asepalveluksen korvaavasta siviilipalveluksesta. Miksi? Koska he ovat perehtyneet Jumalan vaatimuksiin ja tehneet sitten omantuntonsa perusteella henkilökohtaisen ratkaisunsa. Kukaan ei sano heille, mitä heidän täytyy tehdä. He eivät myöskään puutu siihen, mitä toiset päättävät tehdä. Mutta kun Jehovan todistajia on pyydetty selittämään näkemystään, he ovat tehneet tiettäväksi, että koska he ovat vihkiytymisensä yhteydessä tarjoutuneet Jumalalle, heidän velvollisuutensa on käyttää ruumistaan hänen palveluksessaan, eivätkä he näin ollen voi luovuttaa sitä maallisten herrojen palvelukseen, jotka toimivat vastoin Jumalan tarkoitusta. – Room. 6:12–14; 12:1, 2; Miika 4:3.
15. a) Mitä Jehovan todistajat ovat joutuneet kokemaan sen vuoksi, että he pysyttelevät erossa maailmasta? b) Miten kristilliset periaatteet ovat ohjanneet heitä, silloinkin kun he ovat olleet vangittuina?
15 Seuraukset ovat olleet Jeesuksen sanojen mukaiset: ”Koska ette ole osa maailmasta – – maailma teitä vihaa.” (Joh. 15:19) Monia Jehovan todistajia on vangittu, koska he eivät ole rikkoneet kristillistä puolueettomuuttaan. Joitakin on kohdeltu julmasti ja jopa tapettu. Toiset puolestaan ovat jatkuvasti osoittaneet puolueettomuutensa vuosikausia kestäneen vankeuden aikana. Anna Pawelczynskan kirjassa kerrotaan: ”Jokainen tiesi, ettei kukaan Jehovan todistaja [keskitysleirillä] täyttäisi mitään uskonsa ja vakaumustensa vastaista käskyä tai ryhtyisi mihinkään toista henkilöä vastaan tähdättyyn toimintaan, vaikka tämä henkilö olisi murhaaja tai SS-upseeri. Toisaalta hän suorittaisi jokaisen muun tehtävän, mitä vastenmielisimmänkin, parhaan kykynsä mukaan, jos se olisi hänelle moraalisesti neutraalia.” – Values and Violence in Auschwitz, s. 89.
16. a) Mitä kohti kaikki kansat parhaillaan marssivat, ja mitä Jehovan todistajien tulee sen vuoksi huolellisesti karttaa? b) Miksi maailmasta erossa pysyminen on sitten niin vakava asia?
16 Jehovan todistajat tajuavat, että kaikki kansat marssivat parhaillaan kohti Harmagedonissa käytävää ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaa”. Jehovan palvelijat ovat yhdistettynä kansana asettuneet kannattamaan Hänen messiaanista Valtakuntaansa. Niinpä he pyrkivätkin huolellisesti välttämään sitä, että heidät saataisiin houkutelluksi tuota Valtakuntaa vastustavien joukkoon. (Ilm. 16:14, 16; 19:11–21) He ymmärtävät sen Jeesuksen lausunnon vakavuuden, jonka mukaan hänen tosi seuraajansa eivät ole ”osa maailmasta”. He tietävät että vanha maailma häviää pian ja että vain ne, jotka todella tekevät Jumalan tahdon, pysyvät ikuisesti. – 1. Joh. 2:15–17.
Kertauskysymyksiä
● Mitä Jeesus osoitti sisältyvän siihen, ettei ole ”osa maailmasta”?
● Mistä tiedämme, miten varhaiskristityt suhtautuivat 1) maailman henkeen, 2) maallisiin hallitsijoihin ja verojen maksamiseen, 3) asepalvelukseen?
● Millä tavoin nykyajan Jehovan todistajat ovat osoittaneet kristillisen puolueettomuutensa?