Mikä on Raamatun kanta?

Kuoliko Jeesus ristillä?

OLIKO kysymyksessä erehdys? Olivatko kirkon johtajat erehtyneet? Sellaiset kysymykset ovat hyvinkin saattaneet risteillä Espanjassa sijaitsevan Cartagenan asukkaitten mielessä joitakin aikoja sitten. Miksi? Siksi, että pääsiäisviikon juliste ei esittänyt Jeesusta Kristusta naulittuna ristille vaan pystysuoraan paaluun, josta poikkipuu puuttui.

Vuosisatojen ajan kristityiksi tunnustautuville on opetettu, että Jeesus Kristus surmattiin ristillä. Krusifikseilla, jotka esittävät Jeesusta naulittuna ristille, on ollut monille ihmisille erityisen suuri merkitys. Onko kuitenkin mahdollista, että Jeesus ei kuollut ristillä?

Erilaiset ristit olivat yleisiä muinaisina aikoina. The Encyclopædia Britannica -tietosanakirja sanoo: ”Yksinkertaisen muotonsa tähden ristiä on käytetty sekä uskonnollisena vertauskuvana että koristeena ihmiskunnan sivistyksen aamunkoitosta saakka. Kaikkialta vanhasta maailmasta on löydetty erilaisia esineitä, jotka ovat olleet peräisin paljon kristillistä aikakautta edeltäneeltä ajalta ja joissa on erimuotoisia ristinkuvia.” (11. painos, 7. osa, s. 506) Näin ollen ristin alkuperä ei ole, kuten jotkut saattaisivat sanoa, ”kristillinen”. Tämä ei tietenkään merkitse sitä, että Jeesus ei kuollut ristillä.

Joitakuita ihmisiä on teloitettu ristiinnaulitsemalla. Roomalaiset surmasivat kuitenkin ihmisiä usein paaluissa, joissa ei ollut poikkipuuta. Olisiko niin voinut käydä Jeesuksen tapauksessa?

Jos Jeesuksen ajan taiteilija olisi seissyt Golgatalla kuolevan Jeesuksen edessä, hän olisi saattanut piirtää meille oikeaperäisen kuvan tuosta erittäin merkittävästä tapauksesta. Mutta yhtään tällaista taideteosta ei ole olemassa, ja myöhempi perinne ei varmastikaan ole ehdottoman ratkaiseva. Meillä on kuitenkin erään silminnäkijän muistiinmerkinnät. Kuka hän oli?

Kun Jeesus katsoi alas tuolta kidutus- ja tappovälineeltä, hän näki ”sen opetuslapsen, jota hän rakasti”, apostoli Johanneksen. Hänelle Jeesus uskoi äitinsä Marian huolenpidon. (Joh. 19:25–30) Niin, Johannes oli siellä. Hän tiesi, kuoliko Jeesus ristillä.

Kuvaillessaan Jeesuksen kuoleman välikappaletta Johannes käytti kreikkalaista sanaa staurós, joka on käännetty ”kidutuspaaluksi” englanninkielisessä Uuden maailman käännöksessä. (Joh. 19:17, 19, 25) Klassisessa kreikassa staurós merkitsee samaa kuin se merkitsi Raamatun kristillisissä kirjoituksissa, jotka on kirjoitettu yleiskreikaksi, nimittäin ensisijaisesti pystysuoraa paalua eli salkoa, jossa ei ole poikkipuuta. Myös John Denham Parsons kirjoittaa kiinnostavasti kirjassaan The Non-Christian Cross (Ei-kristillinen risti): ”Missään Uuden testamentin muodostavissa lukuisissa kirjoituksissa ei ole ainuttakaan lausetta, joka todistaisi alkuperäisellä kreikan kielellä edes epäsuorasti sen puolesta, että Jeesuksen tapauksessa käytetty stauros oli jotakin muuta kuin tavallinen stauros, ja vielä vähemmän sen puolesta, että se olisi koostunut, ei yhdestä puunkappaleesta, vaan kahdesta kappaleesta, jotka oli naulattu yhteen ristin muotoon.”

The Interpreter’s Dictionary of the Bible -sanakirja mainitsee sanasta staurós: ”Kirjaimellisesti pystysuora paalu, pylväs tai salko . . . Teloitusvälineenä risti oli maahan pystysuoraan upotettu paalu. Usein, mutta ei suinkaan aina, pystysuoraan osaan kiinnitettiin vaakasuora kappale.” Toinen hakuteos sanoo: ”Kreikankielinen rististä käytetty sana staurós tarkoittaa oikeastaan paalua, pystysuoraa salkoa tai paalutusvälinettä, johon voidaan ripustaa mitä tahansa tai jota voidaan käyttää maapalstan paaluttamiseen [aitaamiseen]. . . . Roomalaistenkin keskuudessa crux (josta sana ’risti’ on johdettu) näyttää alun perin olleen pystysuora paalu ja se on aina ollut sen tärkein osa.” – The Imperial Bible-Dictionary.

Hermann Fuldan kirjassa The Cross and Crucifixion (Risti ja ristiinnaulitseminen) sanotaan: ”Jeesus kuoli yksinkertaisessa surmanpaalussa. Tämän puolesta puhuu a) tämän teloitustavan yleinen käyttö itämailla, b) epäsuorasti itse kertomus Jeesuksen kärsimyksistä ja c) monet varhaisten kirkkoisien ilmaukset.” Fulda osoittaa myös, että joissakin vanhimmissa Jeesuksen naulitsemista esittävissä kuvissa hän riippuu yksinkertaisessa paalussa.

Kristitty apostoli Paavali sanoi: ”Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme – sillä kirjoitettu on: ’Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu’.” (Gal. 3:13) Tämä oli lainaus 5. Mooseksen kirjasta, joka sanoo, että teloitetun ihmisen ruumis tuli ripustaa ”hirteen” eli ”paaluun” (Um), ja lisää sitten: ”Älköön hänen ruumiinsa jääkö hirteen yöksi, vaan hautaa hänet samana päivänä, sillä Jumalan kiroama on se, joka on hirteen ripustettu; älä saastuta . . . maata.” – 5. Moos. 21:22, 23.

Oliko tämä ”hirsi” tai ”paalu” risti? Ei. Itse asiassa heprealaisilla ei ollut lainkaan sanaa, joka merkitsi perinteellistä ristiä. Sellaisen välineen kuvailemiseksi he käyttivät sanontaa ”kude ja loimi”, joka viittasi kangaspuissa olevan kankaan pituus- ja poikkisuuntaan kulkeviin lankoihin. 5. Moos. 21:22, 23:ssa käytetty heprealainen ”hirreksi” eli ”paaluksi” käännetty sana on ‵ets, joka merkitsee ensisijaisesti kasvavaa puuta tai hirttä, erityisesti puista pylvästä. Heprealaiset eivät käyttäneet teloitusristejä. Arameankielinen sana ’a’, joka vastaa heprealaista sanaa ‵ets, esiintyy Esra 6:11:ssä, missä Persian kuninkaan säädöksen rikkojista sanotaan: ”Hänen talostaan revittäköön hirsi, ja hänet ripustettakoon ja naulittakoon siihen.” Selvästikään yksinkertaisessa hirressä ei ollut poikkipuuta.

Kääntäessään 5. Moos. 21:22, 23:n ja Esra 6:11:n sanat (”hirsi”, ”paalu”) Septuaginta-käännöksen laatijat käyttivät kreikkalaista sanaa xylon, samaa sanaa, jota Paavali käytti Gal. 3:13:ssa. Sitä käytti myös Pietari sanoessaan, että Jeesus ”kantoi meidän syntimme omassa ruumiissaan paaluun”. (1. Piet. 2:24, Um) Sanaa xylon käytetään useita kertoja tarkoittamaan ”puuta” eli ”paalua” (Um), johon Jeesus oli naulittu. (Apt. 5:30; 10:39; 13:29) Tämän kreikkalaisen sanan perusmerkitys on ”puu”. Ei ole mitään, mikä viittaisi siihen, että Jeesuksen naulitsemisen tapauksessa se olisi merkinnyt paalua, jossa on poikkipuu.

Todisteet osoittavat näin ollen, että Jeesus ei kuollut perinteellisellä ristillä. Niinpä Jehovan todistajat, joiden Vartiotorni-lehden kansisivulla oli aikaisemmin kuvattuna risti, eivät enää käytä sellaista vertauskuvaa. He eivät myöskään pidä paalua suuressa kunniassa. Jeesuksen kärsimyksen ja kuoleman väline ei varmasti ansaitse sellaista suurta kunnioitusta sen enempää kuin sitä ansaitsisi hirsipuu, jossa jonkun rakastama ihminen olisi saattanut kuolla epäoikeudenmukaisesti. Lisäksi Jumalan sana kieltää sellaisen kunnioituksen osoittamisen, sillä se sanoo: ”Paetkaa epäjumalanpalvelusta”, ja: ”Kavahtakaa epäjumalia.” – 1. Kor. 10:14; 1. Joh. 5:21.

Merkitseekö tämä sitä, että Jehovan todistajat välittävät tuskin lainkaan Jeesuksen Kristuksen kuolemasta? Ei. He tietävät, että sen välityksellä Jumala varasi lunnaat, jotka vapauttavat uskovan ihmiskunnan synnin ja kuoleman orjuudesta. (1. Tim. 2:5, 6) Näistä asioista keskustellaan usein heidän kokouksissaan. Lisäksi varhaiskristittyjen tavoin he joka vuosi muistelevat Jeesuksen kuolemaa Herran illallisen vieton aikana. (1. Kor. 11:23–26) Olet sydämellisesti tervetullut kaikkiin sellaisiin kokouksiin, joita pidetään paikkakuntasi valtakunnansalissa.