mies. Mahdollisesti jälkeenpäin vain tämä yksi mies halusi seurata Jeesusta. Jeesus ei kuitenkaan sallinut sitä, vaan käski hänen tehdä tunnetuksi, mitä Jehova oli tehnyt hänen hyväkseen. (Mark. 5:18–20) Jokseenkin vastaavanlainen tilanne oli se, kun Matteus puhui kahdesta Jeesuksen parantamasta sokeasta miehestä, kun taas Markus ja Luukas mainitsivat vain yhden. (Matt. 20:29–34; Mark. 10:46; Luuk. 18:35) Koska Jeesuksen keskustelu ilmeisesti suuntautui erikoisesti yhteen henkilöön kummassakin tapauksessa, Markus ja Luukas eivät maininneet sitä seikkaa, että läsnä oli toinenkin demonin riivaama ja toinenkin sokea mies. Matteuksen evankeliumikertomus ei kuitenkaan ole väärä siksi, että hän mainitsee nämä yksityiskohdat.

Kuka kantoi Jeesuksen kidutuspaalua? Apostoli Johannes sanoi Jeesuksesta: ”Kantaen itse kidutuspaaluaan hän meni ulos” Jerusalemista. (Joh. 19:17) Mutta Matteus, Markus ja Luukas sanovat, että ’ulos mennessään he pakottivat Simonin palvelukseen, kantamaan kidutuspaalua’. (Matt. 27:32; Mark. 15:21; Luuk. 23:26) Todellisuudessa Jeesus kantoi omaa kidutuspaaluaan, niin kuin Johannes ilmoitti. Mutta Johannes ei tiivistetyssä kertomuksessaan maininnut sitä seikkaa, että myöhemmin Simon pakotettiin palvelukseen kantamaan paalua. Evankeliumikertomukset ovat näin ollen sopusointuiset tässä asiassa.

Miten Juudas Iskariot kuoli? Matteuksen 27:5 sanoo, että Juudas hirttäytyi. Mutta Apostolien tekojen 1:18 sanoo: ”Syöksyen pää edellä hän rusahtaen halkesi keskeltä, ja kaikki hänen sisälmyksensä valuivat ulos.” Matteus näyttää käsittelevän Juudaan itsemurhayrityksen tapaa, kun taas Apostolien teot kuvailee seurauksia. Kun näitä kahta kertomusta tarkastelee yhdessä, näyttää siltä, että Juudas yritti hirttäytyä jonkin jyrkänteen yläpuolella, mutta joko köysi tai puunoksa katkesi, niin että hän syöksyi alas ja ruhjoutui alhaalla oleviin kiviin. Sellainen mahdollisuus on hyvin todennäköinen, kun otetaan huomioon Jerusalemin ympäristön pinnanmuodostus.

SE ON JUMALAN TOTUUDEN SANAA

Tutkittuamme vain muutamia esimerkkejä, jotka osoittavat Raamatun sopusointuisuuden, olet epäilemättä samaa mieltä psalminkirjoittajan kanssa, joka sanoi Jumalalle: ”Sinun sanasi on kokonansa totuus.” (Ps. 119:160) Samoin Tessalonikan kristityt ensimmäisellä vuosisadalla ottivat ”Jumalan sanan” vastaan arvostaen. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Ja sen vuoksi me myös kiitämme Jumalaa lakkaamatta, että kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, te otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan niin kuin se todella on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä uskovissa.” – 1. Tess. 2:13.

Samoin nykyään Jehovan kristityt todistajat pitävät koko Raamattua Jumalan totuuden sanana. (2. Tim. 3:16, 17) He lukevat ja tutkivat Raamattua ahkerasti kyetäkseen puhumaan siitä, kertoakseen sen elämää pelastavaa sanomaa toisille. Raamatun aitojen opetusten ymmärtäminen vapauttaa ihmisen taikauskosta ja väärästä uskonnosta. (Joh. 8:32; Ilm. 18:4) Raamatun moraalilakien ja periaatteiden soveltaminen johtaa onnelliseen, tyydyttävään elämään jo nyt ja antaa odotteen ikuisesta elämästä Jumalan lupaamassa uudessa järjestyksessä. Hanki ja säilytä siksi ”luja ote elämän sanaan”, joka löytyy Raamatusta, ja iloitse kallisarvoisesta suhteesta Jehova Jumalan, ihmiskunnan suurimman Ystävän, kanssa. – Fil. 2:14–16.

Tyytyväisyys

Ihminen voi suuresti lisätä tyytyväisyyttään elämässä oppimalla olemaan tyytyväinen siihen, mitä hänellä on, eikä harmittelemalla jatkuvasti sitä, mitä hänellä ei ole.