sitä, mikä on ainoa keino todella auttaa näitä ihmisiä? Rakastanko Jehovaa niin paljon, että osoitan rakkauteni tällä tavalla?

²⁶ Eräs kristitty, joka oli palvellut vaimonsa kanssa Irlannissa Jehovan todistajien tienraivaajapalvelijana neljätoista vuotta, sanoi: ’Päivän toisensa jälkeen saatoimme kulkea talosta taloon löytämättä yhtä ainoata, joka olisi ilmaissut vastakaikua. Kun illalla tulin kotiin, minun oli jatkuvasti kysyttävä itseltäni, miksi teen täten. Ja vastaus oli aina: koska rakastan Jehovaa.’

27. Jos kohtaamme välinpitämättömyyttä tai vastustusta palveluksessamme, niin minkä Raamatun neuvon palauttaminen mieleemme on hyödyllistä?

²⁷ Miten on sinun itsesi laita? Kohtaatko välinpitämättömyyttä tai vastustusta alueellasi? Jos kohtaat, niin muista apostoli Paavalin sanat, jotka Hepr. 10:35–39 esittää: ”Te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on. Sillä ’vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele; mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen’. Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.”

28. Mitä meidän tulee näin ollen ajatella edusta olla Jehovan todistajia?

²⁸ Kun otamme huomioon kaikki nämä seikat, niin meidän kaikkien on hyvä tutkia itseämme ollaksemme varmoja siitä, mikä henki meillä on. Jos meistä on tullut Jehovan kastettuja todistajia, niin me emme totisesti halua kehittää kielteistä asennetta sen loistavan aseman suhteen, jossa olemme. Tämän suurenmoisen Jehovan suosion pitäisi vaikuttaa meissä niin, että meillä on palava kiinnostus ja halu auttaa toisia. Sen tulisi saada meidät haluamaan suorittaa kokosieluista palvelusta Jehovalle. (Saarn. 9:10) Koska meillä on omistuksessamme totuuden aarre ja meitä on suosittu kristillisellä palveluksella, ei meillä ole nyt varaa koettaa päästä vastuustamme järkeilemällä välinpitämättömyyttä ilmaisevalla tavalla tai tekosyillä.

29. Mikä auttaa meitä katsomaan kohti Jehovan ”päivää” iloisen luottavaisina?

²⁹ Jehova kannustaa meitä profeetta Jesajan kautta sanoen: ”Katso, minä lasken Siioniin peruskiven, koetellun kiven, kalliin kulmakiven, lujasti perustetun; joka uskoo, se ei pakene.” (Jes. 28:16) Jesajan aikana ihmiset panivat luottamuksensa väärään rauhaan ja turvallisuuteen. Me tiedämme nykyisin, että Kuningas Jeesus Kristus hallitsee ja että loistava uusi tosi rauhan ja turvallisuuden järjestys on aivan käsillä. Jos meillä on usko, niin me olemme lujia eivätkä epäilykset horjuta meitä. Ei ole epäilystäkään siitä, mitä meiltä vaaditaan, jotta saisimme elää tuossa uudessa järjestyksessä. Luja usko ”pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa” varmistaa pelastuksemme. Silloin me seisomme hyväksyttyinä ihmisen Pojan edessä, kun Jehovan tulinen ”päivä” saapuu.

Lukijain kysymyksiä

● Millainen on Jehovan todistajien käsitys rotujen välisestä avioliitosta? – Ranska.

Jehovan todistajat pyrkivät aina harkitsemaan Raamatun kantaa asioissa. Raamattu ei käsittele nimenomaan rotujen välistä avioliittoa, mutta se osoittaa kuitenkin, miten Jehova Jumala suhtautuu ihmiskuntaan, ja antaa ohjaavat periaatteet avioliittoa harkitseville.

Raamatussa ei opeteta eikä anneta ymmärtää missään kohdassa, että jokin rotu on toista parempi. Jehova Jumala kelpuuttaa hyväksytyiksi palvelijoikseen ihmisiä kaikista roduista erotuksetta. Raamattu sanoo: ”[Jumala] on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää.” (Apt. 17:26, 27) ”Jumala [ei] katso henkilöön, vaan . . . jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.” – Apt. 10:34, 35.

Raamattu ei siis ilmaise missään, että rotueroavuuksilla itsessään olisi mitään tekemistä avioliittoon sopivuuden kanssa. Leskien uudelleen avioitumisesta apostoli Paavali kirjoitti: ”Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa.” (1. Kor. 7:39) Kristitty on siis vapaa avioitumaan kenen kanssa tahansa, joka on raamatullisesti ja laillisesti vapaa tekemään siten, mikäli tuo toinen on myös todella uskova.

Onko sitten mitään muita tekijöitä, jotka ansaitsevat tarkastelua? Kyllä, sillä kristityt koettavat noudattaa hyvää arvostelukykyä ja viisautta kaikessa, mitä he tekevät. Heitä kehotetaan muun muassa: ”Vaelluksessanne olkaa viisaat ulkopuolella olevia kohtaan”, niitä kohtaan, jotka ovat kristillisen seurakunnan ulkopuolella. – Kol. 4:5.

Rotujen väliset avioliitot ovat monin paikoin tulemassa yleisemmiksi. Ihmiset matkustelevat enemmän ja havaitsevat usein toisten maiden ihmisten menettelytavat ja tottumukset viehättäviksi. Sotakin on näytellyt osaansa, ja monet eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset sotilaat ovat ottaneet aasialaisen vaimon. Monien katsantokanta rotujen välisiin avioliittoihin nähden on näin ollen jossain määrin avartunut.

Kaikki eivät kuitenkaan omaksu tätä avartunutta katsantokantaa, eivätkä kaikki arvosta Raamatun mittapuita. Ihmismaailmassa on jäljellä monia syvälle juurtuneita ennakkoluuloja. Koska kristitty on realistinen, niin hänen täytyy suhtautua elämään sellaisena kuin se on – eikä sellaisena kuin hän toivoo sen ehkä olevan.

Muutamissa paikoissa on jopa lakeja, jotka tekevät rotujen väliset avioliitot laittomiksi. Kun näin on, niin kristittyjen raamatullinen velvollisuus on totella niitä, koska sellaiset lait eivät tee heille mahdottomaksi palvoa Jumalaa ”hengessä ja totuudessa”. (Joh. 4:24; Room. 13:1) Jos kristitty haluaisi muuttaa seudulle, jossa tällaiset lait eivät ole pakollisia, niin hän on luonnollisesti vapaa tekemään siten.

Toisissa yhdyskunnissa aiheuttavat paikalliset ennakkoluulot syrjintää ja epäystävällistä suhtautumista joitakin ihmisrotuja kohtaan. Nämä ennakkoluulot eivät tee rotujen välisiä avioliittoja vääriksi, mutta ne voivat kuitenkin antaa arvostelukykyiselle kristitylle aiheen ajatella sellaisen avioliiton mielekkyyttä. Siitä huolimatta, millainen rodullinen tausta puolisoilla on, avioliitto itsessään vaatii kummaltakin paljon mukautumista, jotta se olisi menestyksellinen ja tuottaisi onnea. Inhimillinen epätäydellisyys aiheuttaa sen, että kaikki avioliitot tuovat jossain määrin ”ruumiillista vaivaa”, kuten apostoli Paavali viisaasti osoittaa. (1. Kor. 7:28) Joillakin seuduilla, joissa rotuennakkoluulot ovat voimakkaat, tämä voi aiheuttaa lisäkireyttä aviosuhteeseen ja voi olla erittäin koettelevaa tuleville lapsille. Kristityn tulee sen tähden harkita hyvin syvällisesti todennäköisiä seurauksia, ennen kuin hän alkaa ajatella rotujen välisen avioliiton mahdollisuutta.

Eri rotuihin kuuluvilla ihmisillä saattaa olla hyvin samanlainen entisyys yhteiskunnallisesti samoin kuin sivistyksen ja koulutuksen suhteen. Tai heidän entisyytensä voi olla hyvin erilainen. Toisinaan erilaiset tavat, asenteet ja tottumukset, joilla on eri tausta, näyttävät lisäävän kiinnostusta avioliittoa kohtaan. Kuitenkin kovin erilainen entisyys samaankin rotuun kuuluvien aviopuolisoiden keskuudessa voi aiheuttaa ja aiheuttaakin pulmia ja tekee avioelämään sopeutumisen vaikeammaksi. Ratkaisua tehdessään kristityn tulee myös oikein punnita nämä seikat – sekä toisen onnen että oman onnensa hyväksi.

Kristityn velvollisuus on julistaa toisille Valtakunnan hyvää uutista. (Matt. 24:14; 28:19, 20) Hän voi näin ollen yhtenä tekijänä harkita, tuleeko rotujen välinen avioliitto todennäköisesti vaikuttamaan vakavan epäedullisesti hänen yhdyskunnassaan olevan väestön asenteeseen hänen Valtakunnan julistustyötään kohtaan. Kristuksen Jeesuksen ja hänen apostoliensa esimerkit osoittavat, että he olivat halukkaita luopumaan sellaisesta, mihin heillä oli oikeus, sen sijaan että olisivat vakavasti estäneet ihmisiä ottamasta vastaan Jumalan sanan totuutta. – Room. 15:3; 1. Kor. 10:32, 33.

Mutta punnittuaan syvällisesti kaikki nämä tekijät kunkin kristityn täytyy tehdä oma ratkaisunsa – hyvin omintunnoin ja Jumalaan ja lähimmäiseensä kohdistuvan rakkauden perusteella.

● Eikö ollut väärin, että Juuda oli suhteissa naisen kanssa, jonka hän luuli olevan portto, niin kuin Raamattu sanoo? – USA.

Todellisuudessa Juuda ei ollut suhteissa porton kanssa, vaan otti tietämättään poikansa Seelan paikan ja toteutti lankousavioliiton ja tuli laillisen jälkeläisen isäksi. Katsokaamme asian taustaa:

Kun Juudan toinen poika Oonan kuoli Jumalan tuomion toimeenpanossa, niin Juuda lähetti miniänsä Taamarin takaisin tämän isän kotiin, kunnes Juudan kolmas poika Seela olisi tullut kyllin vanhaksi yhdistettäväksi hänen kanssaan. Mutta sittenkään, kun Seela oli kasvanut aikuiseksi, Juuda ei antanut häntä avioon Taamarin kanssa. Kun sitten Juudan vaimo oli kuollut, Taamar pukeutui portoksi ja istuutui sen tien varteen, jota Juudan piti kulkea. Kun Juuda ei tuntenut miniäänsä ja otaksui hänet portoksi, niin hän oli suhteissa hänen kanssaan. – 1. Moos. 38:11–18.