Paras ystävyys kestää epäystävällisessä maailmassa
”Tehkää itsellenne ystäviä epävanhurskaalla rikkaudella, niin että kun se loppuu, he ottaisivat teidät ikuisiin asuinpaikkoihin.” – LUUKAS 16:9.
1. Miksi Sananlaskujen 14:20 ei soveltunut Jeesukseen Kristukseen hänen ollessaan maan päällä?
”KÖYHÄÄ vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.” (Sananlaskut 14:20) Tämä Israelin kuninkaan Salomon sananlasku ei soveltunut suurimpaan koskaan maan päällä olleeseen ihmiseen, Jeesukseen Kristukseen, joka oli suurempi kuin Salomo. Jeesus ei vetänyt israelilaisia läheiseen seuraansa aineellisten rikkauksien välityksellä; hän ei myöskään pitänyt maallisia rikkauksia todellisen, kestävän ystävyyden perustana.
2. Keistä Jeesus kehotti opetuslapsiaan tekemään ystäviään, ja mistä syystä?
2 On totta, että Jeesus sanoi eräässä tilaisuudessa: ”Tehkää itsellenne ystäviä epävanhurskaalla rikkaudella, niin että kun se loppuu, he ottaisivat teidät ikuisiin asuinpaikkoihin.” (Luukas 16:9) Jeesus tarkoitti ”ystävillä” kuitenkin Jehova Jumalaa, kaikkien arvokkaitten omaisuuksien Lähdettä, ja itseään, rajattoman rikkaan Isänsä Poikaa. Jos me nykyään noudatamme tätä samaa neuvoa, saamme nauttia parhaasta ystävyydestä maan päällä, Jehova Jumalan ystävyydestä hänen itsensä uhranneen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, välityksellä.
3. Mihin ”asuinpaikkoihin” nämä taivaalliset ystävät voivat saattaa meidät?
3 Koska näillä taivaallisilla Persoonilla on kuolematon elämä, he voivat pysyä järkkymättä Ystävinämme ja saattaa meidät ”ikuisiin asuinpaikkoihin”. Tämä pitää paikkansa riippumatta siitä, tulevatko nämä ”ikuiset asuinpaikat” olemaan ylhäällä taivaassa kaikkien pyhien enkelien kanssa vai alhaalla tänne maan päälle ennallistettavassa paratiisissa. – Luukas 23:43.
Parhaaseen ystävyyssuhteeseen pääseminen
4. a) Mikä Raamatun esimerkki osoittaa, voidaanko Jumalan ystävyys ostaa? b) Miten voimme käyttää omaisuuttamme oikein?
4 Korkeimman Jumalan ja hänen ainosyntyisen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, ystävyyttä ei voida ostaa rahalla. Tätä tosiasiaa korosti ensimmäisen vuosisadan kristilliseen seurakuntaan kuuluneiden Ananiaan ja Safiiran tapaus. Etsimättä heidän tavallaan kunniaa ja mainetta me voimme käyttää maallista omaisuuttamme tavalla, jonka Jehova Jumala ja Jeesus Kristus hyväksyvät. (Apostolien teot 5:1–11) Tätä Jeesus Kristus tarkoitti sanoessaan: ”Käyttäkää maallista varallisuutta hankkiaksenne itsellenne ystäviä, niin että sen loppuessa teidät toivotetaan tervetulleiksi iankaikkisiin asuntoihin.” – Luukas 16:9, New International Version.
5. Miten Sakkeus menetteli, ja mihin se johti?
5 Esittäessään nuo sanat Jeesus ei yrittänyt saada osakseen Rooman valtakunnan veronkantajien ja muiden syntisten suosiota. Hän ei ollut kiinnostunut saamaan maan päällä itselleen aineellista rikkautta, sillä hän oli kehottanut opetuslapsiaan kokoamaan itselleen aarteita ylhäällä oleviin taivaisiin. Rooman hallituksen palveluksessa työskennellyt juutalainen veronkantaja Sakkeus päätti toimia Messiaan Jeesuksen neuvon mukaan ja julisti avoimesti aikovansa tehdä niin. Kuullessaan hänen ryhtyvän toimiin Valtakunnan etujen tukemiseksi Sakkeuksen huomattavin vieras julisti: ”Tänä päivänä on pelastus tullut tälle talolle, koska hänkin on Aabrahamin poika. Sillä Ihmisen Poika tuli etsimään ja pelastamaan sitä, mikä oli kadonnut.” (Luukas 19:1–10) Siihen ”mikä oli kadonnut” sisältyi itse veronkantaja Sakkeuskin.
6. Minkä Sakkeus sai osakseen, mutta keiden väärä käytös on varoitus?
6 Sakkeus sai osakseen koko kaikkeuden parhaan ystävyyden, sen erikoisvieraan Jumalan ja Isän ystävyyden, jota hän oli palvellut. Raamatun kertomus ei mainitse, näkikö Sakkeus Jeesuksen Hänen kuolleista herättämisensä jälkeen ja oliko hän niiden 120 opetuslapsen joukossa, jotka olivat koolla Jerusalemin ylähuoneessa vuoden 33 merkittävänä helluntaipäivänä. Epäilemättä Sakkeus oli kuitenkin niiden 5 000 hengestäsiinneen, voidellun opetuslapsen joukossa, joista mainittiin pian sen jälkeen. (Apostolien tekojen 2. ja 4. luku; 1. Korinttolaisille 15:1–6) Mutta miten suuren vastakohdan näemmekään aiemmin mainituissa Ananiaassa ja Safiirassa! Nuo kaksi Jerusalemin seurakunnan yhteydessä ollutta henkilöä yrittivät parantaa mainettaan opetuslasten keskuudessa esittämällä tekemänsä lahjoituksen määrän väärässä valossa. He saivat epärehellisyydestään rangaistuksen, joka maksoi heille parhaan ystävyyden ja on varoituksena kaikille kristityille nykyään. – Apostolien teot 4:34–5:11.
7. Mistä harvinaisesta edusta Jehovan todistajat saavat nauttia tämän maailman epäystävällisyydestä huolimatta?
7 Tämän 1900-luvun maailman epäystävällisyydestä huolimatta Jehovan todistajat nauttivat jatkuvasti parhaasta ystävyydestä mitä on olemassa. Mutta miksi he saisivat nauttia näin harvinaisesta edusta, kun taas yli tuhat erilaista uskonnollista järjestelmää ei nauti siitä? Todisteet osoittavat sen johtuvan siitä, että Jehovan todistajat ovat tehneet jotakin hyvin tärkeää, mitä kristikunnan uskonnonharjoittajat eivät ole tehneet. Ensinnäkin todistajat ovat lähteneet pois vääristä uskonnollisista järjestelmistä, sillä he ymmärtävät niiden muodostavan väärän uskonnon maailmanmahdin, jota Raamattu kutsuu Suureksi Babyloniksi. Jostakin väärästä uskonnosta pois lähtevä ei tietenkään automaattisesti ole Jehovan järjestössä, sillä hän voisi liittyä johonkin muuhun väärän uskonnon maailmanmahdin uskonnolliseen järjestelmään.
8. Keille käsky lähteä ulos Suuresta Babylonista on nykyään suoranaisesti osoitettu?
8 Meidän tulisi panna merkille, että Jumalan käsky lähteä ulos Suuresta Babylonista on osoitettu ”minun kansalleni”. (Ilmestys 18:4) Heprealaisten kirjoitusten mukaan tämä Jumalan kehotus on samanlainen kuin käsky, jonka Jumala antoi Israelin pakkosiirtolaisille Babylonin maassa. (Jesaja 52:11) Nimitys ”minun kansani” soveltuu siis suoranaisesti Jeesuksen Kristuksen hengestäsiinneitten, voideltujen opetuslasten vielä maan päällä olevaan jäännökseen. Vuosina 1914–1918 käydyn ensimmäisen maailmansodan aikana Suuri Babylon oli vanginnut nämä voidellut tämän maailman poliittisten, sotilaallisten ja tuomiovaltaa käyttävien ainesten välityksellä estääkseen tätä hengellistä jäännöstä toimimasta. Jäännös joutui kuvaannollisesti puhuen ikään kuin vankeuteen. Se menetti liikkumisvapautensa Jehovan palveluksessa.
9. Miten pitkälle Jehovan todistajien täytyi mennä lähteäkseen pois Suuresta Babylonista?
9 Ilmestyksen 17. luvussa Suuren Babylonin kuvataan olevan portto, joka ratsastaa seitsenpäisellä ja kymmensarvisella pedolla. Tuo vertauskuvallinen peto, joka menee syvyyteen ja nousee jälleen, kuvaa nykyään maailman rauhan hyväksi toimivaa järjestöä, Yhdistyneitä Kansakuntia, joka on toisen maailmansodan puhjetessa syvyyteen menneen Kansainliiton seuraaja. Kun siis Jehovan kansa, jota hän kutsuu ”minun kansakseni”, noudatti hänen kutsuaan lähteä ulos Suuresta Babylonista, niin mitä se teki? Se ei lähtenyt ulos ainoastaan väärän uskonnon maailmanmahdin herruuden ja vallan alaisuudesta vaan myös sen poliittisten tovereitten herruuden alaisuudesta, poliittisten ainesten, jotka muodostavat nykyään YK:n.
10. Minkä nykyisen kansainvälisen järjestön kanssa Jehovan todistajilla ei ole mitään tekemistä, ja miksi on niin?
10 Voideltu jäännös on omaksunut ja säilyttänyt ehdottoman puolueettomuuden tämän asiainjärjestelmän poliittisiin ja sotilaallisiin asioihin nähden. (Johannes 15:19) Se seisoo yhtenä rintamana Jeesuksen Kristuksen hallinnassa olevan Jumalan valtakunnan puolella, joka perustettiin taivaissa pakanain aikojen päättyessä vuonna 1914. Tuota Valtakuntaa uhmaten perustettiin ensimmäisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1918 Kansainliitto, jota Suuri Babylon kannatti. Tämä kansainvälinen, ihmistekoinen järjestö on siksi inhottava ja iljettävä Jehova Jumalalle ja myös maan päällä olevien hengellisten israelilaisten uskolliselle jäännökselle. Se luottaa itse Jehovan valtakuntaan eikä sen mihinkään oletettuun maalliseen korvikkeeseen. (Matteus 24:15, 16) Ja sama pitää paikkansa nykyajan ”suuresta joukosta”, jota temppelipalvelijat (netinim) ja ”Salomon palvelijain jälkeläiset” vertauskuvasivat. – Ilmestys 7:9–17; Esra 2:43–58.
11. a) Miksi Jeesuksen opetuslasten on väärin olla tämän maailman ystäviä? b) Miten tämä maailma suhtautuu Jehovan todistajiin, mutta mistä he saavat jatkuvasti nauttia?
11 Kun Jeesus seisoi roomalaisen maaherran Pontius Pilatuksen edessä tuomittavana asiasta, jossa hänen elämänsä oli vaakalaudalla, hän sanoi: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi osa tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, jottei minua luovutettaisi juutalaisille. Mutta näin ollen minun valtakuntani ei ole täältä.” (Johannes 18:36) Jeesuksen ”palvelijoitten” eli opetuslasten olisi siis täysin väärin olla tämän maailman ystäviä. Jeesus oli aikaisemmin sanonut ensimmäisille ”palvelijoilleen”, yhdelletoista uskolliselle apostolille, että he eivät ole ”osa maailmasta”, jonka ”hallitsija” on Saatana Panettelija. (Johannes 14:30; 15:19; vrt. 2. Korinttolaisille 4:4.) Siksi maailma vihasi heitä tai suhtautui heihin epäystävällisesti. Tällä 1900-luvulla elävät Jeesuksen opetuslapset havaitsevat maailman vähintäänkin yhtä epäystävälliseksi heitä kohtaan. Tästä huolimatta he saavat jatkuvasti nauttia koko kaikkeuden parhaasta ystävyydestä, tulevan vanhurskaan maailman, ”uusien taivaitten ja uuden maan”, Jumalan ystävyydestä. – 2. Pietari 3:13.
12. Kun joku lähtee ulos Suuresta Babylonista ja pois sen maailmallisten rakastajien luota, niin ainoastaan mille puolelle hänen täytyy asennoitua, ja mitä se merkitsee?
12 Kun joku lähtee ulos Suuresta Babylonista ja eroon sen maailmallisista rakastajista, suurliikemaailmasta, politiikasta ja militarismista, hänellä on vain yksi paikka mihin mennä: ainoan elävän, tosi Jumalan, Jehovan, yleisjärjestön puolelle. Ei ole olemassa välimaastoa. Tämä edellyttää sitä, että ihminen kestää tämän maailman epäystävällisyyden, ja juuri se tekee niin vaikeaksi päätöksen hylätä Suuri Babylon ja maailma, jonka tärkeä osa se on.
”Uusi nimi” parhaalta ystävältä
13. Miten Jeesuksen opetuslapsia kutsuttiin Jumalan sallimuksesta ensimmäisellä vuosisadalla?
13 Koska me pidämme ystävyyttämme Jumalaan suuressa arvossa, me olemme onnellisia siitä, että meitä kutsutaan Jehovan todistajiksi. On totta, että Kristuksen opetuslapset eivät olleet omaksuneet ensimmäisellä vuosisadalla nimeä ”Jehovan todistajat”. Harkitsehan kuitenkin heidän suhdettaan kaikkein parhaaseen Ystävään. Apostolien tekojen 11:26 kertoo: ”[Syyrian] Antiokiassa ensiksi kutsuttiin Jumalan sallimuksesta opetuslapsia kristityiksi.” Huomaat Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksen sanovan, että heitä ”kutsuttiin Jumalan sallimuksesta” ”kristityiksi”. Tässä sanoilla ”kutsuttiin Jumalan sallimuksesta” käännetty kreikkalainen sana merkitsee enemmän kuin umpimähkäistä nimittämistä. Kaikkeuden paras Ystävä hyväksyi tuon nimen ”kristityt”.
14. Mitä voidaan sanoa ilmauksesta ”kristikunta”, ja mitkä kysymykset vaativat harkintaa?
14 Ilmauksesta ”kristitty” on kehittynyt nimi kristikunta. Se sovelletaan kristityiksi tunnustautuvien koko valta-alueeseen joka sisältää runsaasti uskonnollisia lahkoja ja ryhmäkuntia. Nimeä ”kristikunta” ei siis ole annettu ”Jumalan sallimuksesta” apostolien välityksellä eikä Jumalan tahdon mukaan. Tilanne on siis nykyään hyvin erilainen kuin ensimmäisellä vuosisadalla. Vain aidot kristityt voivat nauttia parhaasta ystävyydestä tässä epäystävällisessä maailmassa. Suuri kysymys on siis nykyään: keitä ovat aidot ja todelliset kristityt, jotka mukautuvat henkeytettyyn Raamattuun? Toinen merkittävä kysymys on: ovatko Jehovan todistajat tosi kristittyjä, joiden Ystäviä ovat Jehova Jumala ja Jeesus Kristus? Tässä on kysymys Jumalan, Jehovan, itsensä valitsemasta nimestä.
15. Mitkä olosuhteet huomioon ottaen Jehovan on tullut aika tehdä nimi itselleen, ja mikä osa ’hänen nimelleen otetulla kansalla’ on nyt tässä yhteydessä?
15 Miten kristikunta monine uskontoineen voisi nauttia Jehovan ystävyydestä? Kristikunta on työntänyt etualalle Jeesuksen Kristuksen nimen, niin että hänen taivaallisen Isänsä nimi, Jehova, on jäänyt melkein kokonaan varjoon. Raamatun ennustusten mukaan Jehovan on kuitenkin tullut aika tehdä nimi itselleen. Siksi hänen nimensä täytyy tulla tunnetuksi. Tässä hän käyttäisi tosi todistajiaan, valittua kansaansa, niitä jotka ovat saaneet osakseen hänen ystävyytensä. Eräässä Jeesuksen Kristuksen apostolien ja muiden huomattavien seuraajien ensimmäisellä vuosisadalla pitämässä erikoiskokouksessa opetuslapsi Jaakob sanoi: ”Symeon on selostanut perusteellisesti, miten Jumala ensi kerran käänsi huomionsa kansojen ihmisiin ottaakseen heistä kansan nimelleen.” – Apostolien teot 15:14.
16, 17. Mitä Jumalan nimelle on tehty kristikunnan raamatunkäännöksissä, mutta miten on Uuden maailman käännöksen laita tässä suhteessa?
16 Olisi odotettavissakin, että ’Jumalan nimelle otettuun kansaan’ kuuluvat olisivat hänen ystäviään ja kannattaisivat Jumalan nimeä. Mutta mitä on tapahtunut kristikunnassa? Sen suosituissa raamatunkäännöksissä Jehovan nimi on jäänyt arvonimen varjoon. Nykyään yleisimmässä suomalaisessa käännöksessä, Kirkkoraamatussa, hänen nimensä esiintyy vain kaksi kertaa, alaviitteessä! (2. Mooseksen kirja 3:14; 6:3) Sen lisäksi jopa Raamatun heprealaisten kirjoitusten juutalaisissa käännöksissä Jumalan nimi on käännetty vastineella ”Herra”. Tällaiset yritykset Jehovan nimen tukahduttamiseksi eivät ole hänen ystäviensä työtä.
17 Mutta vuonna 1950 ”Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös” alkoi tulla uskonnolliselle näyttämölle, ja se on palauttanut Jumalan nimen jokaiseen kohtaan, jossa se esiintyy Raamatun alkuperäisessä heprealaisessa tekstissä. Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös on myös palauttanut Jumalan nimen oikealle paikalleen niin sanotun Uuden testamentin varsinaiseen tekstiin – se esiintyy siinä 237 kertaa. Tämä on Jehovan ystävien työtä.
18. Minkä askeleen Jumalan kansa otti vuonna 1931 Jesajan 62:2:n hengessä, ja mitä velvollisuutta se on täyttänyt?
18 Jesajan 62:2:n sanat kiinnostavat Jehovan ystäviä. Tämä jae, joka osoitettiin Jumalalle vihkiytyneistä, kastetuista, hengestäsiinneistä Messiaan opetuslapsista koostuvalle näkyvälle järjestölle, kuuluu: ”Ja kansat näkevät sinun vanhurskautesi, kaikki kuninkaat sinun kunniasi; ja sinulle annetaan uusi nimi, jonka Herran suu säätää.” Tuo ”nimi” viittaa siihen siunaukselliseen tilaan, johon nämä nykyajan voidellut opetuslapset on koottu. Lisäksi jotta Jumalan näkyvän järjestön jäsenten jäännös voisi olla ’kansa Jumalan nimelle’, on aivan oikein, että sitä tulisi kutsua hänen nimellään, sen tulisi kantaa hänen nimeään. Tämä tosiasia ymmärrettiin aikanaan. Siksi Jumalan hengestäsiinnyt järjestö, joka oli kokoontunut Columbuksessa Ohiossa Yhdysvalloissa konventtiin vuonna 1931, omaksui iloiten Jesajan 62:2:n hengessä nimen ”Jehovan todistajat”. Tuota esimerkkiä noudattaen kaikki Jehovan vihkiytyneen kansan seurakunnat omaksuivat tämän nimen. Ja tämä nimi on säilynyt huolimatta siitä, että maailma ennusti käyvän päinvastoin. Kirkastettu Jeesus Kristus sanoi Ilmestyksen 3:14:ssä itseään ”uskolliseksi ja totuudelliseksi todistajaksi”. On siksi sopivaa, että hänen maan päällä olevien opetuslastensa seurakunnat ovat tuosta muistettavasta vuodesta 1931 lähtien Jumalan sallimuksesta omaksuneet tuon nimen. Siitä lähtien he ovat pyrkineet täyttämään velvollisuutensa elää tuon nimen mukaisesti ja tehdä sitä tunnetuksi. Siksi Jehovan nimeä – heidän parhaan Ystävänsä verratonta nimeä – on tehty tunnetuksi kautta koko maailman. Ja Jehova on antanut huomattavia todisteita siitä, että hänen ystävyytensä hänen todistajiaan kohtaan on säilynyt aina tähän myöhäiseen ajankohtaan saakka.
19. a) Miksi Jehovan vihkiytyneet todistajat eivät pelkää tämän maailman epäystävällisyyttä, ja millä edulla nuhteettomuuden säilyttäjät palkitaan Har-Magedonissa? b) Mistä meidän tulisi kiittää ja ylistää Jehovaa?
19 Koska Jehova Jumala on meidän, hänen vihkiytyneitten todistajiensa, puolella, niin kuka voi tosiaan olla menestyksellisesti meitä vastaan? (Roomalaisille 8:31–34) Me emme siis pelkää tämän vihollismaailman epäystävällisyyttä. Siksi me jatkamme työtämme messiaanisen Valtakunnan lähettiläinä tai lähetteinä kehottaen lampaankaltaisia ihmisiä tulemaan sovitetuiksi Jehova Jumalan kanssa hänen kuninkaallisen Ylimmäisen Pappinsa, Jeesuksen Kristuksen, välityksellä. (2. Korinttolaisille 5:20) Vaikka tämän maailman vihamielisyys voideltua jäännöstä ja sen tovereita, ”suurta joukkoa”, kohtaan lisääntyy jatkuvasti, niin koko maailmankaikkeuden paras ystävyys, Jehova Jumalan ystävyys, pysyy uskollisena. (Ilmestys 7:9) Se ei koskaan petä, jos säilytämme nuhteettomuutemme häntä kohtaan. Pian tuo ystävyys ilmenee voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin Har-Magedonissa käytävässä kaikkien sotien sodassa, ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa”. (Ilmestys 16:14, 16) Jehova on siinä vastatusten Saatana Panettelijan ja hänen demonijoukkonsa ja koko hänen näkyvän maallisen järjestönsä kanssa ja saattaa kunniaan kaikkeudensuvereenisuutensa saamalla kaikkien aikojen valtavimman voiton. Me, jotka olemme tähän saakka saaneet osaksemme Jehovan erinomaisen ystävyyden, saamme silloin edun säilyä hengissä ja kunnian olla sen suuren voiton silminnäkijöitä, jonka hän saa voittoisan Kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen, välityksellä. (Psalmit 110:1, 2; Jesaja 66:23, 24) Me kiitämme ja ylistämme sydämestämme Jehova Jumalaa hänen kestävästä ystävyydestään! – Psalmit 136:1–26.
Miten vastaisit?
◻ Keistä Jeesus kehotti opetuslapsiaan tekemään ystäviään, ja mihin ”asuinpaikkoihin” heidät voidaan siten saattaa?
◻ Miten maailma suhtautuu Jehovan todistajiin, mutta mistä ystävyydestä he saavat jatkuvasti nauttia?
◻ Minkä Jumalan nimeen liittyvän velvollisuuden ’hänen nimelleen otettu kansa’ on täyttänyt?
◻ Miksi Jehovan vihkiytyneet todistajat eivät pelkää tämän maailman epäystävällisyyttä?
[Kuva s. 15]
Sakkeus sai osakseen koko kaikkeuden parhaan ystävyyden. Oletko sinä kokenut saman?
[Kuva s. 18]
Onnellisena siitä, että Jumala on heidän paras Ystävänsä, Jehovan todistajat päättivät vuonna 1931 tulla tunnetuiksi hänen verrattomalla nimellään