ja yksinvaltiutensa kunniaansaattamiseen koko kaikkeuden edessä. Kun olemme vakuuttuneet mielessämme siitä, mikä Jumalan tahto on, niin meidän täytyy nyt tehdä tämä hyvä, otollinen ja täydellinen tahto.

21. Miten ja miksi sinun täytyy ’vyöttää mielesi toimintaan’?

²¹ Tämä vaatii mielemme lujittamista. ”Siksi”, sanoo apostoli Pietari, ”vyöttäkää mielenne toimintaan, pysykää täysin tasapainossa ja pankaa toivonne siihen ansaitsemattomaan hyvyyteen, mikä teille suodaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä. Lakatkaa kuuliaisten lasten tavoin muodostumasta niiden halujen mukaan, joita teillä aikaisemmin oli tietämättömyydessänne, ja tulkaa sen sijaan sen pyhän mukaan, joka teidät kutsui, tekin pyhiksi kaikessa käyttäytymisessänne, koska on kirjoitettu: ’Teidän täytyy olla pyhiä, koska minä olen pyhä.’” (1. Piet. 1:13–16, Um) Meidän täytyy vyöttää mielemme totuuden vyöllä vielä edessämme olevaan ankaraan toimintaan. Ja päämme suojaksi me voimme ottaa ”kypäräksi pelastuksen toivon, koska Jumala määräsi meidät, ei vihaan, vaan pelastuksen hankkimiseen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta”. Ja tätä totuuden tarpeellista vyötä ja toivon kypärää varten meidän täytyy jälleen ravita itseämme jatkuvasti Jumalan Sanalla hänen henkensä valistamina ja hänen teokraattisen järjestönsä avustamina. – 1. Tess. 5:8, 9, Um.

22. Minkä uuden näkemyksen uudistunut mieli antaa meille kärsimyksistä, mitkä johtuvat Jumalan tahdon tekemisestä?

²² Kuinka uuden näkemyksen uusi mieli antaakaan siitä toiminnasta, mikä on välttämätön Jumalan hyvän, otollisen ja täydellisen tahdon tekemiselle! Minkä kirkkauden se antaakaan tälle toiminnalle! Meitä varoitetaan edeltäkäsin sen suhteen, että me saamme kärsiä uskollisen toimintamme tähden. Mutta tässäkin tapauksessa auttaa se mieli, mikä on Jumalan Sanan ja hengen uudistama, näkemään kärsimyksemme eri valossa. Me katselemme niitä suurena etuna, koska meidän ymmärryksen silmämme näkevät, että ne on tarkoitettu koettelemaan meidän nuhteettomuuttamme Jumalan edessä hänen yksinvaltiutensa kuuliaisina kannattajina ja hänen Kristuksen hallitseman valtakuntansa uskollisina orjina. Kohdataksemme ja kestääksemme nämä kärsimykset me ’aseistaudumme samalla mielentilalla, mikä Kristuksella Jeesuksella oli’, ja säilytämme siten nuhteettomuutemme niinkuin hänkin. Meidän täytyy kärsiä, koska emme voi vaeltaa tämän maailman mukana sen menettelytavoissa. Meidän uusi mielemme ei salli meidän kulkea maailman menettelyjen mukana, ja siksi me valitsemmekin kärsimisen. Mutta kun me siten todistamme nuhteettomuutemme, niin meillä on sanomaton palkka Jumalan uuden maailman uusien taivaitten ja uuden maan loputtomassa ilossa. – 1. Piet. 4:1, 2; 2. Piet. 3:13.

23. Mitä me päätämme nyt, ja mitä me odotamme?

²³ Kuinka lähellä tuo uusi vanhurskas maailma onkaan kaikista todisteista päättäen! Älkäämme siis muodostuko enää tämän jumalattoman maailman mukaan, mikä on niin lähellä täydellistä loppuaan, vaan hankkikaamme uusi mieli, mikä on Jumalan tahdon tuntemuksen täyttämä. Säilyttäkäämme tämä mieli uudistuneena tekemällä uskollisesti hänen tahtonsa ja eläkäämme nyt Jumalan valtakunnan siunattuina julistajina ja hänen loistavan uuden maailmansa perijöinä. Jos Jumala suosii meitä sitten varjellen meidät Harmagedonin taistelussa hengissä, siten että me astumme uuteen maailmaan kuolematta, niin vaikka meillä ei olekaan heti paikalla uutta ruumista, meillä on kumminkin oleva uusi mieli, mikä on kokonaan sopusoinnussa uuden maailman kanssa.

Lukijain kysymyksiä

● Olisiko jollekulle Jehovan todistajalle viisasta sanoa, että hän ottaa kuin Herralta ja totena jokaisen Vartiotornin numeron, ennen kuin hän avaakaan sitä, vai tulisiko hänen sanoa, että se on ”uskollisen ja arvosteluälyisen orjan” varaama, mutta hän tahtoo koetella kaiken siinä olevan, ennen kuin hyväksyy sen? – L. P., Montana.

Jollei taivaallinen Isä halua antaa kiveä eikä käärmettä eikä skorpionia lapselle, joka pyytää leipää tai kalaa tai munaa häneltä, ja jos Vartiotorni on Jehovan Kristuksen kautta ja ”uskollisen ja arvosteluälyisen orjan” välityksellä antama lahja, niin tuleeko meidän ottaa jokainen Vartiotornin numero käsiimme ikään kuin kivi murskaisi meidät tai käärme tai skorpioni pistäisi meitä? (Matt. 7:7–11; Luuk. 11:9–13) Onko meidän oltava epäileviä ja luulevaisia jokaisen saapuvan numeron suhteen? Berealaiset ”ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti” ja sitten ”tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin”. (Apt. 17:11) Meidänkin tulisi siis ottaa Vartiotorni välineenä, joka yrittää aina tuoda meille totuutta, jos meidän mennyt kokemuksemme sallii sen, ja sitten meidän tulisi berealaisten tavalla todistaa Raamatun avulla, mitä se sanoo, mutta ei kiistanhaluisessa hengessä. Me haluamme teidän tekevän näin, jotta voisitte tulla vakuuttuneiksi ja jotta nämä asiat tulisivat teidän omiksenne.

● Miksi Jesajan 45:7 sanoo, että Jehova Jumala luo pahan, kun tiedämme hänen olevan hyvä ja vanhurskas kaikilla teillään? – C. S., Ontario, Kanada.

Jesajan 45:7 sanoo: ”Minä teen valon ja luon pimeyden; minä teen rauhan ja luon pahan; minä olen Jehova, joka teen kaiken tämän.” (As) Jehova Jumala antaa valon vanhurskasmielisille ja valistaa Sanansa Raamatun kautta heidän mielensä, mutta tuottaa henkisen pimeyden niille, jotka pysyvät tahallaan väärällä tiellä. (Ps. 82:5–7; 97:11; 2. Piet. 2:4; Juud. 13) Mielenrauha on nytkin niiden osana, jotka ovat pyhittäytyneet Jumalalle ja hänen palvelukseensa, ja kaikki uudessa maailmassa hänen Rauhan Ruhtinaansa alaisuudessa elävät riemuitsevat silloin ikuisesti tuossa siunatussa tilassa. (Ps. 72:1, 4, 7, 8; Jes. 9:5, 6) Mitä tulee siihen lausuntoon, että Jumala luo pahan, niin se ei merkitse mitään sellaista tekoa, mikä olisi moraalisesti väärä. ”Paha” ei merkitse tässä käytettynä moraalisesti pahaa, mihin Jumala ei voi olla koskaan syypää, vaan tarkoittaa onnettomuutta eli hävitystä eli tuhoa, jollaisen hän tuottaa katumattomille vihollisilleen erityisesti Harmagedonin taistelussa. Rangaistus on tullut kapinallisen Aadamin ajasta lähtien Jumalalta tahallisesti jumalattomille, ja se on ollut täysin oikeutettua Jumalan puolelta, mutta se on ollut pahaa niille, joita se on kohdannut. Tätä asiaa on käsitelty perusteellisesti kaksiosaisessa kirjoituksessa ”Rauha ja paha” heinäkuun 1. ja 15. p:n Vartiotorneissa 1930.