Kaste

”Jeesus . . . kastettiin . . . ja heti [Jeesuksen] tullessa ylös vedestä . . . henki [laskeutui] kuin kyyhkynen hänen päälleen. Ja taivaasta tuli ääni: ’Sinä olet minun Poikani, se rakastettu. Minä olen hyväksynyt sinut.’” – Mark. 1:9–11, Um.

 1. a) Mikä askel seuraa antautumista? b) Mikä vertauskuvasi Jeesuksen antautumisen, ja milloin hän sai pyhän hengen?

KUN henkilö on antautunut mielessään ja sydämessään palvelemaan Kaikkivaltiasta Jumalaa, niin miten hän toteuttaa tämän antautumisen? Toinen askel tulee välttämättömäksi, ja se on sen ilmoittaminen eli tunnustaminen julkisesti toisille tulemalla kastetuksi vedessä. On kiinnostavaa panna merkille, että Kristus Jeesus antoi esimerkin tälle oikealle menettelylle. ”Tultuaan kastetuksi Jeesus nousi heti vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan hengen tulevan päälleen laskeutuen kuin kyyhkynen. Katso, taivaista tuli myöskin ääni, joka sanoi: ’Tämä on minun Poikani, se rakastettu, jonka minä olen hyväksynyt.’” (Matt. 3:16, 17, Um) Me huomaamme näistä sanoista, että Kristuksen Jeesuksen antautuminen vertauskuvattiin avoimesti kasteella. Kun Jeesus oli noussut vedestä, niin Jehovan henki laskeutui hänen päälleen, ja Jehova Jumala lausui silloin Johannes Kastajan kuullen, että Hän oli täysin tyytyväinen siihen menettelyyn, mihin hänen Poikansa oli ryhtynyt.

 2. a) Mitä se kreikkalainen sana merkitsee, mistä ”kaste” on käännetty? b) Miten kastaminen tulee suorittaa?

² Sana ”kaste” on käännetty kreikkalaisesta sanasta báptisma, mikä merkitsee ”upottamista”. Se ei siis viittaa millään tavalla ripottelemiseen. Huomaa myöskin Jeesuksen vapaaehtoinen menettely, kun hän antautui Johannes Kastajalle kastettavaksi. Hän asettautui täydelleen Johanneksen käytettäväksi, jotta hänet vajotettaisiin taaksepäin veteen. Se tapa, millä Jeesus vajotettiin eli kätkettiin kokonaan Jordanin veteen, kuvasi hyvin sitä, kuinka Jeesus haudattiin kuin kuollut entiseen maalliseen elämäänsä nähden. Hänen nostamisensa sitten vedestä osoittaa, miten hänet tehtiin eläväksi, jotta hän suorittaisi Jehovan tahdon siitä eteenpäin. Kuinka sopiva onkaan näin ollen vesikaste oikeana julkisena merkkinä eli vertauskuvana henkilökohtaisesta antautumisesta! Kukaan ei avustanut Johannesta, kun hän kastoi Jeesuksen, eikä mainita kenenkään muun henkilön olleen läsnä tässä kastetoimituksessa. Tämäkin antaa varmasti siis mallin siitä sopivasta tavasta, millä Kristuksen seuraaja tulee kastaa, so. siten, että ainoastaan yksi henkilö upottaa kastettavan veteen taaksepäin ja nostaa hänet sitten jälleen ylös täydellisen veden alle vajottamisen jälkeen.

 3. Keille Jeesus antoi valtuuden suorittaa kasteen?

³ Sekin on tärkeätä, että Jeesus meni Kaikkivaltiaan Jumalan antautuneen palvelijan luo kastetoimitusta varten. Samoin kuin Jeesus meni kasteelle antautuneen palvelijan luokse, niin hän käski yhtätoista uskollista opetuslastaankin kastamaan toisia. Palauta mieleesi tapaus, kun Jeesus lähestyi sitä Galilean vuorta, millä hän oli järjestänyt noiden opetuslasten tapaamisen: ”Kaikki valta on annettu minulle taivaassa ja maan päällä. Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkiin kansoihin kuuluvista ihmisistä kastaen heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä, opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt.” Jeesus ei lausunut näitä sanoja papeille, saddukeuksille eikä fariseuksille, vaan ainoastaan niille opetuslapsille, jotka olivat hänen uskollisia lähettiläitään. Me huomaamme lisäksi, että heitä käskettiin tekemään opetuslapsia ihmisistä. Se merkitsi opetuksen ja tiedon antamista ensin toisille, ja heidät kastettiin myöhemmin tällä ehdolla, ja kasteen suorittivat samat Kaikkivaltiaan Jumalan antautuneet palvelijat. He kuulivat ja ottivat vastaan silloin totuuden ainoastaan Jehovan todistajilta. Nykyään vallitsee samanlainen tilanne. Ihmiset kuulevat ja ottavat vastaan totuuden opetusta ainoastaan niiltä, jotka ovat Kaikkivaltiaan Jumalan tosi todistajia ja antautuneita palvelijoita, ja kastaminen tulee suorittaa niiden, jotka ovat myöskin jo itse kastettuja. – Matt. 28:18–20, Um.

 4. a) Keneltä etiopialainen eunukki sai ymmärrystä Jumalan Sanan suhteen? b) Miten hänen antautumisensa vertauskuvattiin?

⁴ Meidän lisäopastukseksemme on annettu kiinnostava kertomus Filippuksesta ja etiopialaisesta eunukista. ”Filippus avasi suunsa, ja hän julisti hänelle tästä Kirjoituksesta lähtien Jeesusta koskevaa hyvää uutista. Kun he nyt kulkivat tietä, niin he tulivat veden luo, ja eunukki sanoi: ’Katso, vettä! Mikä estää minua tulemasta kastetuksi?’ Sitten hän käski pysäyttämään vaunut, ja he menivät molemmat veteen, sekä Filippus että eunukki, ja hän kastoi hänet. Kun he olivat tulleet pois vedestä, niin Jehovan henki johdatti nopeasti Filippuksen pois.” Me huomaamme tästä, että Kaikkivaltiaan Jumalan palvelija antoi neuvoja, ja kun oppilas sai hyviä uutisia, niin hänkin halusi olla palvelija ja tulla kastetuksi. Tämä merkitsi sen avointa eli julkista tunnustamista, että hän oli antautunut palvelemaan Jehova Jumalaa. – Apt. 8:35–39, Um.

 5. Keneltä Saulus Tarsolainen sai ohjeita, ja mikä sitä seurasi?

⁵ Kun Saulus Tarsolaista neuvottiin menemään Damaskoon, niin vasta kun Jehovan palvelija Ananias lähetettiin sinne, missä Saulus oleskeli, ja kun Saulus sai opetusta Ananiaalta, hänen näkönsä palautui ja hän täyttyi pyhällä hengellä. Raamatun kertomus tästä sanoo: ”Ja heti putosi hänen silmistään sellainen, mikä näytti suomuilta, ja hän sai jälleen näkönsä, ja hän nousi ja hänet kastettiin, ja hän nautti ruokaa ja voimistui.” Hänen täytyi välttämättä tulla kosketuksiin Jehovan opetuslasten eli todistajien kanssa, ja Ananias toimitti sitten epäilemättä Jumalan tosi palvelijana Sauluksen kastamisen. – Apt. 9:18, 19, Um.

 6. Ketkä ainoastaan saivat hyväksymyksen opettaa ja kastaa varhaiskristillisen seurakunnan päivinä, ja minkä rinnakkaisuuden me näemme nykyään?

⁶ Eräs toinen kohta, mikä on äärimmäisen tärkeä, on se, että Jehova ei käskenyt kaikkia ihmisiä opettamaan ja kastamaan kaikkia kansoja, vaan Jeesus lausui nämä sanat 1 900 vuotta sitten ainoastaan todistajatovereilleen eli Jumalan, Jehovan, lapsille. Vasta kun ihmiset tulivat heidän luokseen, saivat opetusta ja tulivat kastetuiksi, he täyttyivät pyhällä hengellä joko juuri varsinaisen vesikasteen edellä tai kohta sen jälkeen. Sama pitää paikkansa nykyäänkin. Ihminen saa täsmällisen tiedon totuudesta ainoastaan Jehovan käyttämän välityskanavan kautta. Samoin on sopivaa, että ainoastaan Jehovaa hartaasti palvelevat henkilöt kastavat nuo opetetut, jotka antautuvat palvelemaan Jumalaa.

 7. a) Miksi pirskottaminen ei ole oikea kaste? b) Miksi missään kristikunnan uskontojärjestelmässä suoritettu kaste ei ole otollinen Jehovan silmissä?

⁷ Joku saattaisi sanoa, että hänet oli kastettu jo aikaisemmin jossakin kirkossa, ja hänestä voi jopa tuntua, että se oli jonkinlainen antautuminen. Mutta tässä herää kysymys: Mille opetukselle tai periaatteille hän antautui? Jos hänet pirskotettiin lapsena tai missä iässä hyvänsä, niin voiko sellainen antautua Jehovalle? Ei, koska pirskottaminen ei ole oikea raamatullinen kaste. Mutta jos joku on alistunut upotettavaksi veteen jossakin monista nimellisistä uskontojärjestelmistä, niin voiko kastettu pitää sellaista kastetta nykyään otollisena Jumalalle? Ei, koska nuo uskontojärjestelmät ovat olleet tuomiolla vuodesta 1918 lähtien. Niiden jäsenille on myöskin opetettu Jumalaa häpäiseviä uskontunnustuksia ja ihmisten perimätietoja, mitkä tekevät kokonaan tyhjäksi Jehova Jumalan Sanan. Todellisuudessa on kaste missä tahansa noista monista kirkollisista järjestelmistä pelkästään alistumista sen nimenomaisen uskontojärjestelmän ihmistekoiseen muotomenoon. Useimmat kristikunnan lahkot uskovat ja opettavat esimerkiksi ”pyhää kolminaisuus” -oppia, mikä kieltää Raamatun opin Jehovan iankaikkisesta ylimmyydestä ja siitä, että hänen Poikansa on aina tottelevainen Isälleen ja häntä alempi eikä tasavertainen hänen kanssaan. Kuolematonta ihmissielua koskeva oppi on myöskin ristiriidassa sen tavan kanssa, millä Raamattu opettaa Jehova Jumalan luoneen ihmiset. Useimmat kristikunnan järjestelmät tunnustavat nykyään tämän asiainjärjestelmän hallitsijat niiksi korkeammiksi valloiksi, joille niiden täytyy olla alamaisia. Miten tämä onkaan vastoin sitä, että tosi kristittyjä kehotetaan olemaan alamaisia Jehovan valtaistuimelle asettamalle Kuninkaalle, Kristukselle Jeesukselle, ja osoittamaan kunnioitusta sitä yhtenäiseksi sulatettua, puhdasta järjestöä kohtaan, mitä Jehova nyt käyttää maailmanlaajuisesti julistamaan perustetun valtakuntansa hyvää uutista! Tosi Jumalalle otollinen antautuminen ja vesikaste ovat siis täysin sopusoinnussa niiden Jehovan vaatimusehtojen kanssa, mitkä on kirjoitettu hänen Sanaansa, Raamattuun, ja jokainen halukas oppija mukautuu vapaaehtoisesti näihin vanhurskaisiin vaatimuksiin.

 8. Mitä kastaminen Isän nimessä merkitsee?

⁸ Palauta mieleesi sanat: ”Kastaen heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä, opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt.” Isän aseman täytyy olla ehdottomasti tunnettu oppilaalle eli opetetulle. Nimi ”Isä” osoittaa vanhemman aseman, etusijan. Se viittaa tosi Jumalan, Jehovan, ylimmyyteen ja oikeudenmukaiseen yksinvaltiuteen ja on myöskin Jehovan täydellisen ylimmän arvovaltaisuuden merkki. Oppilaan eli opetuslapsen täytyy tuntea tämän ainoalaatuisen aseman ja voiman arvostus. Hänen tulee myöskin sopivasti tietää ja tunnustaa, että koko kaikkeuden edessä on tänä aikana hallitusvaltaa koskeva suuri kysymys ja että Jehova suorittaa menestyksellisesti tämän kysymyksen oikean ratkaisemisen.

 9. Mitä kastaminen Pojan nimessä merkitsee?

⁹ Ja se, että kastetaan Pojan nimessä, osoittaa ilmeisesti opetuslapsen arvostavan Pojan korkeaa valtuutta ja asemaa, mitkä kummatkin Jehova on antanut hänelle. Opetuslapsen täytyy tuntea samaten Pojan lunastusarvo katuvien tottelemattomien ihmisten Lunastajana. Hänen on kunnioitettava Poikaa Jumalan voitelemana, hallitsevana Jehovan uuden maailman Kuninkaana sen ohella, että hän tunnustaa Pojan niiden hyvää tahtovien ihmisten suuren joukon iankaikkiseksi Isäksi, jotka saavat hänen kauttaan elämän maan päällä.

10. Mitä kastaminen pyhän hengen nimessä merkitsee?

¹⁰ Oppilas tulee myöskin tietämään, että pyhä henki ei ole ”kolminaisuuden” kolmas persoona, vaan todellisuudessa Jehovan toimiva voima. Se on se voima, mikä antaa halukkaille ihmisille ymmärrystä Jumalan tahdosta ja päätöksestä. Tämä sama voima henkeytti Jumalan muinaiset profeetat kirjoittamaan hänen pyhän Sanansa. Se on se voima, mikä on ohjannut kristittyjä Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen helluntaina ja siitä lähtien meidän aikaamme saakka. Tämä sama voima, tämä jumalallinen voima, johtaa Jumalan teokraattista järjestöä maailmassa nykyään. Samalla tavalla tämä voima ylläpitää ja panee jatkuvasti toimimaan Jumalalle antautuneet palvelijat tänä aikana, ja he alistuvat tämän toimivan voiman vaikutukseen.

11. a) Milloin kaste voi olla epäpätevä? b) Miksi muinaisten efesolaisten ensimmäinen kaste ei ollut pätevä?

¹¹ Mikä muu kaste tahansa kuin se oikea, minkä antautunut henkilö suorittaa, on arvoton. Se on myöskin merkityksetön, jollei henkilö ymmärrä asiaa oikein antautumisaikanaan. Paavali valaisee tätä asiaa, kun hän meni Efesoon ja tapasi eräitä opetuslapsia. Hän kysyi heiltä: ”Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?” ”He sanoivat hänelle: ’Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan’. Ja hän sanoi: ’Millä kasteella te sitten olette kastetut?’ He vastasivat: ’Johanneksen kasteella’. Niin Paavali sanoi: ’Johannes kastoi parannuksen [katuvien] kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen’. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he . . . ennustivat.” Tämä osoittaa meille, ettei Johanneksenkaan kaste tuottanut pyhää henkeä asianomaiselle, mikä ilmaisee, kuinka tärkeätä ja välttämätöntä on tulla kastetuksi Johanneksen jälkeen tulevan, so. Jeesuksen, nimessä. Se osoittaa esimerkkinä, että niiden, jotka olivat olleet Johanneksen kasteella, oli välttämättä uusittava kasteensa helluntain jälkeen v. 33, jotta he olisivat saaneet pyhän hengen. – Apt. 19:1–7.

JOHANNEKSEN KASTE

12. a) Mikä tarkoitus Johanneksen kasteella oli? Entä lailla? b) Miten Johanneksen kaste voi valmistaa israelilaisia?

¹² Joku voi kysyä: Eikö kaste ollut syntien poistamiseksi? Johanneksen kaste ei ollut syntien poistamiseksi, vaan vanhaa eli lakiliittoa vastaan tehdyn synnin katumiseksi. Me luemme Markuksen 1:4, 5:nnessä (Um): ”Johannes Kastaja saapui autiomaahan saarnaten niiden kastetta, jotka katuivat syntien anteeksisaamiseksi. . . . ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat avoimesti syntinsä.” Juutalaiset olivat olleet liittokansaa, ja he olivat syypäitä tuota liittoa vastaan tehtyihin synteihin. Johanneksen kaste antoi heille tilaisuuden katua ja tunnustaa, että he olivat rikkoneet liittosuhteensa Jehovaan, ja sitten he voivat noudattaa oikeaa menettelyä, mikä oli opastava heidät Messiaan luo. Muuten he eivät tunnustaisi Messiasta. Tämä oli todellisuudessa lain tarkoitus, kuten Paavali selittää: ”Miksi sitten Laki? Se lisättiin rikkomusten tekemiseksi ilmeisiksi, kunnes saapuisi siemen, jolle lupaus oli tehty, ja se toimitettiin enkelien välityksellä välittäjän käden kautta. Onko Laki sen tähden Jumalan lupauksia vastaan? Ei koskaan! Sillä jos olisi annettu sellainen laki, mikä olisi kyennyt antamaan elämän, niin vanhurskaus olisi todellisuudessa tullut lain kautta. Mutta Raamattu jätti kaiken yhdessä synnin haltuun, jotta Jeesukseen Kristukseen kohdistuvasta uskosta johtuva lupaus annettaisiin niille, jotka uskovat. Kuitenkin, ennen kuin tämä usko tuli, varjeltiin meitä lain alaisuudessa, kun meidät oli yhdessä jätetty valvontaan ja me odotimme sitä uskoa, minkä oli määrä ilmaantua. Niin muodoin on Laista tullut Kristuksen luo ohjaava kasvattaja, jotta meidät julistettaisiin vanhurskaiksi uskon johdosta. Mutta kun tämä usko on nyt tullut, niin me emme ole enää kasvattajan alaisia.” (Gal. 3:19, 21–25, Um) Jotta juutalaisilla olisi voinut olla mitään kunnioitusta lakia kohtaan ja jotta he olisivat saattaneet ymmärtää sitä, niin heidän olisi pitänyt myöntää olevansa syntisiä ja rikkojia. Synti liittoa vastaan vaati verenvuodatusta: ”Melkein kaikki puhdistetaan verellä Lain mukaan, ja jollei verta vuodateta, niin ei anteeksiantoa tapahdu.” Johannes Kastaja ei ilmeisestikään siis varannut tällaista puhdistusta. Kuitenkin varattiin Johanneksen kaste, jotta israelilaisille olisi annettu oppivaisuuden nöyryyden asenne lain edessä, ja sitä tietä he olisivat valmistautuneet tunnustamaan Messiaan. Laki annettiin israelilaisille, jotta he olisivat tulleet johdetuiksi ottamaan vastaan Jeesuksen lunastajana, koska syntien anteeksiantoa ei voitu millään muulla tavalla hankkia. – Hepr. 9:22, Um.

JEESUKSEN KASTE

13. a) Miksi Jeesuksen kaste ei tapahtunut syntien anteeksiantamiseksi? b) Mitä Jeesuksen kaste aikaansai ja merkitsi?

¹³ On totta, että Jeesus antoi itsensä lunnaiksi syntien anteeksiantamiseksi, mutta muista, että hänen kasteensa ei ollut poistanut syntejä, koska hänellä ei niitä ollut. Pietari sanoi: ”Hän ei tehnyt syntiä.” (1. Piet. 2:22, Um) Jeesus oli viaton, saastaton ja täysin erossa syntisistä. Miksi hänet sitten kastettiin? Johannes tosiaan kysyi häneltä: Miksi sinä tulet minun luokseni? Jeesus sanoi hänelle vastaukseksi: ”Salli se tällä kertaa.” Jeesuksen kaste ei tapahtunut synnin poispesemiseksi, eikä hän asettanut kastetta kristittyjen noudatettavaksi esimerkiksi syntien anteeksisaamista varten. Hänen kasteensa merkitsi täydellistä ja ehdotonta antautumista. Mooseksen laki ei voinut varata elämää. Jeesus tuli sen tähden täyttämään lain, jotta ihmiset eläisivät jälleen, koska hänen lunastusvarauksensa voi laskea perustuksen sille uudelle liitolle, minkä Jumala teki kristittyjen kanssa. Jeesus ilmaisi painottaen, että hän oli kuollut menneelle elämälleen, kun hänet haudattiin veden alle, ja että hän oli yhtä eloisan elävä, kun hänet nostettiin vedestä, tehdäkseen Jehovan tahdon. – Matt. 3:14, 15, Um.

14. a) Milloin Kristuksen seuraaja on valmis kasteelle? b) Miksi tule välttää kasteen lykkäämistä antautumisen jälkeen?

¹⁴ Sama koskee sitäkin osaa kristittyjä, joka noudattaa samanlaista menettelyä kasteessa. Kun siis joku oppilas antautuu tekemään Jehovan tahdon siitä lähtien, niin hän on valmis kasteelle. Sen täytyy tietysti olla kokosydäminen ratkaisu ilman mitään varauksia. Se merkitsee sitä, että kaste on hyvin vakava tilaisuus, mutta ei suinkaan surullinen. Asiaa tulee harkita painavasti. Ketään ei voida kastaa vain siksi, että toiset menevät kasteelle. Sen vakavuus havaitaan Saarnaajan 5:4, 5:nnestä, missä sanotaan, että kun Jumalalle tehdään lupaus, niin ei saada jättää täyttämättä sitä. Joku, joka huomaa, kuinka tärkeätä on täyttää Jumalalle annettu lupaus, saattaisi sanoa: ”Ehkä minun tulisi pysyä poissa tällä kertaa. Kenties tämä ei käykään siten, kuin minä ajattelen, ja laiminlyönti minun puoleltani tämän antaumuksen täyttämisessä merkitsisi kuolemaa.” Se on totta, liiton rikkojat ”ovat kuoleman ansainneet”. (Room. 1:32) Kenenkään ei tule koskaan kadottaa näköpiiristään sitä tosiasiaa, että antautumattomuus merkitsee myös kuolemaa asianomaiselle, kun hänellä on tilaisuus tuntea totuus ja saada tieto siitä, mitä elämän antaminen Jehovalle merkitsee, ja kun hän sitten jättää sen tekemättä. Kun joku on tullut tähän kohtaan, niin hänellä on tieto, ja hän on vastuussa siinä määrin, kuin hän ymmärtää asian.

15, 16. a) Mitä henkilön elämässä tulee tapahtua ennen kastetta? b) Missä olosuhteissa kaste olisi kelpaamaton? c) Millaisissa olosuhteissa tulisi henkilö kastaa toisen kerran?

¹⁵ On ilmeistä, että henkilön elämässä tapahtuu jokin muutos ennen kastetta. Hänen on puhdistettava elämänsä, jos hän oli elänyt moraalittomasti tai osallistunut sellaiseen, mikä on epäpuhdasta Jumalan mittapuitten mukaan. Jos joku kastettiin, mutta ei ollut puhdistanut elämäänsä oikealla tavalla, vaan eli yhä moraalittomasti tai muutoin rikkoi Jumalan lakia vastaan, niin kaste ei voinut täydellistää antautumista tekemään Jehovan tahdon. Tällainen antautumisteeskentely ei saa Jehovan hyväksymystä. Epäpuhdas uhri ei ole otollinen Kaikkivaltiaalle Jumalalle, ja meidän on tarjouduttava tekemään Jumalan puhdas tahto.

¹⁶ Jos joku huomaa olevansa tällaisessa tilassa, niin hänen on välttämättä puhdistettava elämänsä, antauduttava toden teolla ja tultava sitten kastettavaksi uudelleen. Vaikka epäpuhdas henkilö olikin kastettu, niin hänen antautumisensa Jehovalle ei voinut olla otollinen Jehovalle. Kun hän puhdistautuu, niin hänet tulee kastaa uudelleen, koska hänen antautumisensa voi olla otollinen Kaikkivaltiaalle Jumalalle sellaisissa olosuhteissa, ja vesikaste on silloin pätevä.

17. a) Mitä antautuminen ja kaste merkitsevät henkilön elämässä? b) Miten tärkeä henkilön kastepäivä on?

¹⁷ Elämää ei anna ainoastaan muodollinen eli vertauskuvallinen kaste vedessä. Sen antaa päinvastoin se, mikä seuraa jälkeenpäin Jumalan uskollisessa palveluksessa. Vedessä kastaminen merkitsee julkisesti vain jonkin sellaisen alkamista, minkä täytyy jatkua läpi elämän. Tällä antautumisella ei ole todellakaan loppua. Sen täytyy olla ikuinen ja se täytyy tehdä pysyvyys, kestävyys mielessä. Ihminen ei voi koskaan päästä siitä vastuusta, minkä Kaikkivaltias Jumala laskee hänen kannettavakseen antautumis- ja kastehetkellä. Hän ei voi suhtautua siihen välinpitämättömästi ja huolimattomasti eikä olla epäluotettava sen vaatimusten suhteen. Antautumispäivästä lähtien se merkitsee sitä, että saarnaaminen on tuon henkilön kutsumus. Hän osallistui epäilemättä todistamiseen sitä ennenkin, mutta hän ei ollut antautumissuhteessa Jehovaan, ennen kuin hän oli antautunut, mitä seurasi mahdollisimman nopeasti kaste. Kastepäivä on tässä mielessä päivä, jona henkilön syntyminen uuteen elämään vertauskuvataan. Se julistaa julkisesti uuden elämän alun, mihin hän osallistuu toisten Jumalan antautuneitten palvelijoitten kanssa uuden maailman yhteiskunnassa nyt ja ikuisesti. Antautuminen ynnä kaste merkitsee aikaa, jolloin henkilö tulee kuolleeksi vanhalle maailmalle ja sitten eläväksi uudelle maailmalle poikkeuksitta. Se merkitsee itse asiassa kristityn tulemista eläväksi Jehovan antautuneena palvelijana ja Jeesuksen Kristuksen seuraajana. Kaste on sen vuoksi sekä julkinen tunnustus henkilön antautumisesta että virkaanasetustoimitus. Tämä tärkeä kastepäivä tulee ottaa muistiinmerkittävänä seikkana elämässä ilmoittamalla se seurakunnalle sekä merkitsemällä se muistiin itseään varten. Se on päivä, jolloin Jehovan näkyvä järjestö asettaa asianomaisen virkaan.

18, 19. a) Miten nuori voi kastettava olla? b) Onko kasteella mitään ylä-ikärajaa?

¹⁸ Usein herää kysymys: Miten vanhana tulee antaa kastaa itsensä? Ikävuosi ei ole määräävä tekijä. Huolimatta iästä, olkoonpa kysymyksessä varhaiset vuodet toisella kymmenellä tai myöhempi aika, niin jos pojalle tai tytölle on opetettu Jumalan totuutta, niin että hän tuntee Jehovan päätökset ja vaatimukset ja jos hän rakastaa häntä ja haluaa palvella häntä ja antautuu, hän on valmis vesikasteelle. Oikea asia on valaistu Jeesuksen sanoissa: ”Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.” ”Jos te pidätte minun käskyni, niin te pysytte minun rakkaudessani, niinkuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan.” – Joh. 14:15; 15:10.

¹⁹ Toisaalta voi joku jo monia vuosia elänyt ajatella, että hän on liian vanha antautuakseen ja mennäkseen kasteelle. Tässäkään ei ikä ole tärkeä. Jos henkilö on mielessään päättänyt vilpittömästi toteuttaa Jumalan käskyt, mitkä Jeesus on esittänyt, ja haluaa palvella Jehovaa sekä kaipaa iankaikkista elämää, niin vanheneva tai vanhentunutkin on valmis kasteelle vertauskuvaamaan antautumisensa, eikä hänen tulisi viivyttää sitä.

20. Mikä tuo pysyvän tosi onnen?

²⁰ Se, joka rakastaa elämää, haluaa sitä niin täydellisessä määrässä, jollaisena vain Jehova voi sen antaa kaikkine sitä seuraavine siunauksineen. Juuri tämä rakkaus ja epäitsekäs antautuminen panee hänet palvelemaan vapaaehtoisesti saadakseen iankaikkisen elämän Jumalalta ja siihen liittyvän ikuisen olemassaolon onnessa.

SOPIVA KASTAMISAIKA

21. Minä aikoina voidaan kastaminen järjestää?

²¹ Kastetilaisuuksia tarjoutuu yleensä Jehovan todistajain suurissa konventeissa sekä kierroskonventeissa, joita pidetään kahdesti vuodessa. Jos joku ei sattuisi pääsemään johonkin näistä säännöllisistä konventeista tai jos jotkin vajavaisuudet estäisivät niistä, niin voidaan järjestää muukin aika. Jehovan antautunut palvelija tulee määrätä suorittamaan kaste aikaan tai paikkaan katsomatta.

22, 23. a) Mitkä tärkeät kysymykset tulee esittää kastettaville kastetta varten? b) Mikä vastaus osoittaa jokaisen kastettavan olevaan valmis kastettavaksi?

²² On tärkeätä, että suun tunnustuksella annetaan julkinen julistus uskosta. Sen tähden tehdään kastettaville kaksi kysymystä: 1) Oletko sinä havainnut Jehova Jumalan edessä olevasi syntinen, joka tarvitsee pelastusta, ja oletko sinä tunnustanut hänelle, että tämä pelastus tulee häneltä, Isältä, hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kautta? 2) Oletko sinä tämän Jumalaan ja hänen pelastusvaraukseensa omaamasi uskon perusteella antautunut ehdoitta Jumalalle tehdäksesi hänen tahtonsa sitä mukaa kuin hän paljastaa sen sinulle Jeesuksen Kristuksen ja Raamatun välityksellä pyhän hengen valistavalla voimalla?

²³ Jokainen, joka voi vastata ”olen” näihin kysymyksiin, on kelvollinen kastettavaksi, ja hänen tulee ottaa tämä askel empimättä tai viivyttelemättä.