Kastaminen seuraa opetuslapseksi tekemistä
1. Mikä kaste on, ja miten Jeesus kastettiin?
EI OLLUT epäilystäkään siitä, mitä Jeesus tarkoitti käskiessään seuraajiaan ”kastamaan” opetuslapsia. Johannes Kastaja oli ensimmäinen mies, joka valtuutettiin suorittamaan vesikaste. Jotkut apostolit olivat aiemmin hänen opetuslapsiaan, joten hän oli kastanut heidät. Johannes kastoi Jeesuksen. Tekikö Johannes sen pirskottamalla vettä hänen päälleen? Kertomus osoittaa, että Jeesus kastettiin Jordanissa ja että ”kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä”. Raamatussa mainittu kaste merkitsee upottamista, sillä se on käännetty kreikkalaisesta sanasta baptisma, joka merkitsee johonkin kastamista, nimittäin upottamista ja nostamista esiin. Kasteessa tapahtuu siis se, että henkilö tilapäisesti ’haudataan’ näkyvistä ja nostetaan sitten vedestä. – Matt. 3:13–16; Joh. 1:33; ks. myös Room. 6:3, 4.
2. Miksi Johannes Kastaja kastoi?
2 Johannes Kastaja lähetettiin kastamaan niitä Israelin kansan jäseniä, jotka olivat antautuneet Jehova Jumalalle ja olivat velvolliset pitämään lakiliiton, mutta jotka olivat syyllistyneet Jehovan järjestelyä vastaan kohdistuneisiin synteihin ja joiden tarvitsi katua. Saamalla israelilaiset katumaan, jotta heidät puhdistettaisiin synneistään, ja kastamalla heidät julkisesti katumuksen vertauskuvaksi hän valmisti Jumalan liittokansalle tien tulla Kristuksen luo. – Luuk. 3:3, 4; Apt. 19:4.
3, 4. Miksi Jeesuksen kaste oli erilainen kuin toisten, ja mitä se merkitsi?
3 Tämä ei merkitse sitä, että kun Jeesus tuli Johanneksen luo kastettavaksi, se olisi johtunut siitä, että hänen olisi täytynyt katua syntejä. 1. Piet. 2:22 todistaa, ettei Jeesus tehnyt koskaan yhtään syntiä. Johannes ajatteli ilmeisesti kastamista katumuksen vuoksi, kun hän vastusteli Jeesuksen kastamista Jordanissa, mutta Jeesus ilmaisi, että hänen tapauksessaan oli kysymys jostakin muusta, sillä hän sanoi: ”Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus.” – Matt. 3:13–15.
4 Mitä kaste sitten merkitsi Jeesuksen tapauksessa? Myöhemmät kirjoitukset Heprealaiskirjeen 10. luvussa sanovat, että Jeesus ”maailmaan tullessaan”, ts. ryhtyäkseen evankeliuminpalvelukseensa ja tarjotakseen oman ’valmistetun’ ruumiinsa tottelevaisena Jehovan tahdolle, ikään kuin sanoi yhtäpitävästi Psalmin 40 jakeiden 7–9 (Septuaginta-käännös) kanssa: ”Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; . . . ’Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu – tekemään sinun tahtosi, Jumala’.” (Hepr. 10:5, 6) Koska Jeesus oli Jehova Jumalalle antautuneen ja Hänen kanssaan liittosuhteessa olevan kansan jäsen, niin hän ei vertauskuvannut antautumista, vaan tarjoutui tekemään Jehovan tahdon. Sen, että Jehova hyväksyi hänen tarjoutumisensa, todisti hänen voitelemisensa pyhällä hengellä ja taivaasta tullut ääni, joka sanoi: ”Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt.” – Mark. 1:11.
5. Millaista kastamista Jeesuksen seuraajat suorittivat hänen maallisen palveluksensa aikana?
5 Apostolit tiesivät tästä, ja opetuslapset osallistuivat Jeesuksen palveluksen alussa vesikasteiden suorittamiseen Jeesuksen ohjauksessa. Heidän suorittamansa kaste tapahtui niille Israelin kansan jäsenille, jotka olivat tehneet syntiä, ja se oli vertauskuva katumuksesta Johanneksen kasteen tavalla. (Joh. 3:25, 26; 4:1, 2) Johanneksen kaste ei ollut kuitenkaan jatkuva määrättömästi, sillä hän sanoi Kristuksesta Jeesuksesta: ”Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.” (Joh. 3:30) Sen sijaan piti tulla kristillinen kaste, jonka Jeesus mainitsi Matt. 28:19:ssä. Milloin tämä oli sitten toteutuva? Johanneksen kaste oli ainoastaan niitä varten, jotka olivat lakiliittosuhteessa Jehovan kanssa, ja tämä liitto oli voimassa eli vaikuttamassa vain vuoteen 33 saakka.
6. Milloin Johanneksen kasteen tarkoitus päättyi, ja miten tämä todistettiin Efesossa?
6 Se, että Johanneksen kaste ei ollut enää voimassa sen jälkeen eikä sitä pitänyt suorittaa ns. kristillisen aikakauden kuluessa, tehtiin selväksi Efeson seurakunnan kokemuksella. Apollos saarnasi efesolaisille, mutta hän tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen. Kun Paavali saapui Efesoon, hän tapasi siellä kaksitoista opetuslasta, jotka oli kastettu Johanneksen kasteella eikä Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä. Siksi he eivät olleet saaneet pyhää henkeä. Kun Paavali selitti asiat, niin heidät kastettiin Jeesuksen nimessä, minkä jälkeen he voivat saada pyhän hengen Paavalin pannessa kätensä heidän päälleen. – Apt. 18:25; 19:1–7.
OPETUSLASTEN KRISTILLINEN KASTE
7. a) Mikä ero on Johanneksen kasteella ja kristillisellä kasteella helluntaista lähtien? b) Peseekö kristillinen kaste pois synnit?
7 Jeesuksen Kristuksen Matt. 28:19:ssä mainitsema vesikaste eroaa Johanneksen kasteesta; se suoritetaan Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä. Kohta sen jälkeen, kun Jeesus lausui nuo sanat, nimittäin helluntaina, kiinnitti apostoli Pietari puhuessaan kokoontuneelle kansanjoukolle anteeksiannosta ja kristillisestä kasteesta erityisesti huomion siihen, mitä he juutalaisina ja käännynnäisinä nimenomaan tarvitsivat, sanoen: ”Tehkää parannus [katukaa, Um] ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.” Tämän lausunnon jälkeen hän selitti ”monilla muillakin sanoilla” ja kehotti heitä: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta.” Siten he saivat tietää yksityiskohtia Jehovan tarkoitusperistä ja saattoivat nähdä, ettei olisi pelastusta, jos jää juutalaisen asiainjärjestelmän alaisuuteen. Saadakseen pyhän hengen heidän täytyi ottaa vastaan Jehovan Poikansa välityksellä tekemä varaus. He voivat henkilökohtaisesti päättää tehdä Jehovan tahdon. Seuraus oli, että noin kolmetuhatta henkeä kastettiin ”Jeesuksen Kristuksen nimeen” sinä päivänä. Tämä ei merkitse sitä, että siellä suoritettu kaste olisi pyyhkinyt pois heidän syntinsä. Ei, vaan heidän uskonsa Kristuksen Jeesuksen vuodattamaan vereen puhdisti heidät heidän synneistään. – Apt. 2:38–41; 3:19; 1. Joh. 1:7.
8. a) Miten Filippuksen työ johti opetuslasten kastamiseen? b) Mistä tiedämme, ettei Filippus jättänyt huomioon ottamatta opetuslasten tekemistä omista lapsistaan?
8 Jerusalemissa raivonneen suuren vainon aikaan, kun Filippus meni Samariaan saarnaamaan, ihmisjoukot kiinnittivät huomiota häneen. Heistä tuli opetuslapsia sen johdosta, mitä he saivat tietää, ja he hylkäsivät kaikki yhteydet spiritismiin. Koska Filippus julisti hyvää uutista Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin miehet ja naiset voivat nähdä, mikä Jehovan tahto oli, ja päättää tehdä sen, ja heidät kastettiin vedessä. (Apt. 8:5–12) Filippus toimi opetuslasten tekemiseksi toisistakin, sillä Jehovan enkeli ohjasi kohta hänet etiopialaisen eunukin luo, joka yritti ymmärtää Jesajan ennustusta. Filippus opetti häntä ja vastasi kysymyksiin, niin että hän ymmärsi hyvän uutisen Jeesuksesta ja saattoi tulla Kristuksen Jeesuksen opetuslapseksi. Kun he tulivat paikkaan, missä oli upotuskasteeseen riittävästi vettä, niin eunukki kastettiin. (Apt. 8:26–39) Filippus teki epäilemättä myös omista lapsistaan opetuslapsia; tämän vuoksi hänen neljä tytärtään profetoivat. – Apt. 21:8, 9.
9. Mitä Pietari mm. kertoi Korneliukselle ja hänen huonekuntansa jäsenille ennen heidän kastamistaan?
9 Pietarilla oli osuutensa Korneliuksen ja hänen huonekuntansa jäsenten tekemisessä opetuslapsiksi. Kornelius uskoi Jehovaan, ja hän esitti jatkuvasti anomuksia Jumalalle ja halusi palvella häntä. Kornelius saatettiin enkelin välityksellä kosketukseen Pietarin kanssa, ja kun Pietari saapui hänen kotiinsa, niin kaikki läsnä olevat olivat kokoontuneet Jumalan eteen kuulemaan kaikkea, mitä Jehova käski. Kun he kuuntelivat Pietarin opettavaa puhetta, jonka Apt. 10:34–43 kertoo, he saivat pyhän hengen, minkä jälkeen heidät kastettiin.
10. Miten Paavali teki opetuslapsia Filippissä, kuten kerrotaan Apostolien tekojen 16. luvussa?
10 Paavalilla oli useita tilaisuuksia tehdä opetuslapsia. Filippissä hän puhui naisryhmälle joen varrella. Heidän joukossaan ollut Lyydia, Jehovan palvoja, kiinnitti huomiota siihen, mitä Paavali opetti, minkä jälkeen hänet ja hänen huonekuntansa kastettiin. (Apt. 16:14, 15) Siellä Paavali ja Silas saivat vainon kohteeksi joutuneina puhua Jehovan sanaa eräälle vanginvartijalle ja hänen huonekunnalleen, jotka jälkeenpäin kastettiin. – Apt. 16:27–34.
11. Mikä oli Paavalin menetelmä opetuslasten tekemiseksi Korintossa?
11 Korintossa, missä Paavalin oli jonkin aikaa tehtävä telttoja, hän käytti säännöllisesti sapattia opettavien puheitten pitoon aluksi synagoogassa ja toimi pontevasti sanan palveluksessa todistaen juutalaisille. Krispus, synagoogan esimies, ja monet korinttolaiset uskoivat ja heidät kastettiin. Paavali viipyi siellä kaikkiaan vuoden ja kuusi kuukautta opettamassa heitä noudattamaan kaikkia Kristuksen Jeesuksen käskyjä ja Jumalan sanaa. – Apt. 18:1–11.
12. a) Mitä Raamatun esimerkit osoittavat tehtävän ennen kastetta? b) Miksei kerrota mitään lapsikasteesta, ja miksi se on sopimaton kristittyjen keskuudessa?
12 Kaikki edellä mainitut varhaiset esimerkit opetuslasten tekemisestä ja sen jälkeisestä kasteesta osoittavat Jeesuksen käskyn mukaisen tapahtumajärjestyksen, jonka Matt. 28:18–20 esittää. Hyvää uutista Valtakunnasta, Jeesuksen Kristuksen nimeä ja Jumalan sanaa julistettiin ja opetettiin. Opetusta saaneet ilmaisivat uskoa Jehovaan ja Kristukseen Jeesukseen ja halusivat palvella Jumalaa. Vasta kun he olivat tulleet tuntemaan Jehovan tahdon ja ymmärsivät suhteensa häneen, heidät kastettiin ”Jeesuksen Kristuksen nimeen”. (Apt. 10:48) Kasteen jälkeen he oppivat lisää tietoa Jeesuksen Kristuksen käskyistä ja noudattivat niitä. Pienten lasten kastamisesta ei ole mitään muistiinmerkintöjä, mikä onkin oikein, sillä miten sitä olisi voitu suorittaa sen Jeesuksen käskyn mukaan, että oli tehtävä opetuslapsia ennen kastamista? Jokaisen oli tultava vastuulliseksi omasta menettelystään ja suoritettava tekemänsä täysin tietoisena siitä, mitä siihen sisältyi.
13. a) Miten kaste yhdistetään hyvän omantunnon saamiseen? b) Mikä on kastettujen kristittyjen päämäärä, kuten 1. Piet. 4:1–3 osoittaa?
13 Nämä kasteelle aikovat ymmärsivät, että he eivät olleet hyvissä suhteissa Jehovan kanssa Aadamin synnin takia, jonka vaikutukset he perivät, ja että heidän oli ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka sallisivat heidän saada hyvän omantunnon Jumalan edessä. Pietari kertoo, miten kaste vaikuttaa ihmisten pelastukseksi – se ”ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta – Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta”. (1. Piet. 3:21) Päämääränä on Kristuksen kaltaisuus: ”Ottakaa tekin aseeksenne sama mieli – sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä – ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan. Riittäähän, että menneen ajan olette täyttäneet pakanain tahtoa vaeltaessanne irstaudessa, himoissa, juoppoudessa, mässäyksissä, juomingeissa ja kauheassa epäjumalain palvelemisessa.” (1. Piet. 4:1–3) Tämä osoittaa, että kastetut kristityt ovat antautuneet Jehovalle ja tekevät Jumalan tahdon eivätkä pakanain eli kansakuntiin kuuluvien tahtoa.
14. Miten ies valaisee opetuslapsen suhdetta Kristukseen Jeesukseen, ja miksi se rohkaisee meitä?
14 Jeesuksen Kristuksen mielen asenteena oli tehdä Jehovan tahto, joten ne, jotka ovat hänen opetuslapsiaan, haluavat saada saman lujan päättäväisyyden, vaikka siihen liittyykin kärsimystä. Heidän tulee todella noudattaa samaa mallia kuin Jeesus, jos he aikovat olla tosi opetuslapsia, sillä hän sanoi: ”Ottakaa minun ikeeni päällenne [Tulkaa minun ikeeni alle minun kanssani, Um (alav.)] ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.” (Matt. 11:29, 30) Jos ”ies”, johon Jeesus viittasi, oli se, minkä Jehova pani hänen kannettavakseen, niin se merkitsisi saman työn tekemistä, mitä Jeesus teki, tai itse asiassa työskentelemistä hänen rinnallaan, koska kaksoisies sallii kahden kantaa yhdessä samaa kuormaa. Jeesuksen kanssa saman ikeen alaisuudessa palveleva havaitsee kuorman keveäksi, ja hänellä on suurenmoinen apu työn hoitamisessa menestyksellisesti Jehova Jumalan palvelijana eli orjana.
15. a) Millainen suhde Jehova Jumalaan on niillä, jotka lunastusvarauksen alaisuudessa ovat pelastukseen johtavalla tiellä? b) Mitä heidän tulee tehdä tässä suhteessa ollessaan?
15 Tosiasia on, että pelastus on mahdollinen ainoastaan Kristuksen Jeesuksen lunastusuhrin perusteella. Jeesus maksoi tämän hinnan taivaassa olevalle Isälleen. Kaikki, jotka tulevat Jehovan laumaan sen perusteella, että uskovat Kristuksen vuodatettuun vereen, antautuvat ja kastetaan, ovat kuin orjamarkkinoilta johonkin hintaan ostettuja orjia. Paavali sanoi kristityille valvojille: ’Kaitkaa Jumalan seurakuntaa, jonka hän osti omansa verellä.’ Korinttolaisille Paavali sanoi: ’Ette ole itsenne omat. Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.’ (Apt. 20:28, Um; 1. Kor. 6:19, 20) Se, joka on orja, tekee Omistajansa käskyn mukaan, minkä vuoksi Paavali sanoi Rooman seurakunnalle: ”Ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä. Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.” (Room. 14:7, 8) Ja korinttolaisille hän sanoi: ”Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet; ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.” – 2. Kor. 5:14, 15. (Ks. myös Luuk. 17:7–10.)
16. Miten kastetoimitus ilmaisee hyvin henkilön aseman muutoksen Jumalaan nähden?
16 Kun siis joku kastetaan, hänet ikään kuin haudataan veden alle, mikä lopettaa hänen entisen vaelluksensa, ja hänet nostetaan ylös ihmisenä, joka on omistautunut tekemään Omistajansa tahdon.
KUKA VOI OLLA OPETUSLAPSI?
17. Mitä Jeesus tähdensi Luukkaan 14. luvun jakeissa 25–33
17 Toisinaan Jeesuksen luo tuli paljon ihmisiä, joten hän antoi heidän tietää, mitä opetuslapseksi tulemiseen sisältyi: ”Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni. Ja joka ei kanna ristiänsä [kidutuspaaluaan, Um] ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni. Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi, etteivät, kun hän on pannut perustuksen, mutta ei kykene saamaan rakennusta valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät, rupeaisi pilkkaamaan häntä sanoen: ’Tuo mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi’? . . . Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.” (Luuk. 14:25–33) Mitä Jeesus tähdensi heille? Sitä, että jokaisen, joka haluaa olla Kristuksen opetuslapsi, täytyy olla halukas ja kyetä panemaan opetuslapseus ensi sijalle, elämän kaikkien muiden arvokkaiden asioitten edelle, ja haluta kestää mitkä kärsimykset tai koettelemukset tahansa, jotka seuraavat sen edun mukana. Alussa täytyy kyetä ottamaan vastaan kaikki, mikä sen mukana tulee, ja laskemaan, että voi saattaa päätökseen opetuslapsena vaeltamisen, niin kuin mies, joka haluaa rakentaa tornin, saattaa päätökseen sen rakentamisen.
18. a) Miksi on sen tähden käytännöllistä, että opettaminen edeltää kastetta? b) Miksi kaikki yhteydet väärään uskontoon täytyy katkaista?
18 Tästä syystä opetustyö edeltää kastetta. Jehovan tulevan orjan täytyy saada tietää ja ymmärtää kaikki, mitä asiaan kuuluu, ja olla halukas kokemaan kaikki tarpeelliset muutokset sekä poistamaan kaiken hänen uudelle Omistajalleen vastenmielisen. Hänen tulee ottaa kasteaskel vain, jos hän voi antaa itsensä kokosieluisesti antaumuksessa. Fil. 3:4–8 esittää apostoli Paavalin kuvauksen hänen edullisesta asemastaan juutalaisessa uskonnossa, jonka hän hylkäsi omaksuessaan kristillisen opetuslapseuden, ja lisäsi sitten: ”Hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana – että voittaisin omakseni Kristuksen.” (Ks. myös Apt. 22:3; Gal. 1:14.) Kaikki yhteydet väärään uskontoon täytyy katkaista. – 2. Kor. 6:17, 18; Ilm. 18:4.
19. Mitkä ovat joitakin huonoja tapoja, joista Raamattu osoittaa ihmisen pitävän puhdistautua ennen kastetta?
19 Oppivan täytyy nähdä tarve katua ja kääntyä pois kaikista entisistä huonoista tavoista. ”Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, sillä niiden tähden tulee Jumalan viha, ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte. Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne. Älkää puhuko valhetta toisistanne [toisillenne, Um], te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen [persoonallisuuden, Um] tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.” (Kol. 3:5–10) Monet, jotka saavat parhaillaan tietoa Jumalan vaatimuksista, eivät ole ymmärtäneet, että kaikki nuo asiat ovat pahoja Jumalan silmissä, mutta kun he saavat tämän tiedon ja heillä on oikea sydämentila, niin he heti lopettavat huonon tavan ja käyttävät hyväkseen Kristuksen Jeesuksen uhrinsa välityksellä antamaa varausta tullakseen pestyiksi puhtaiksi. (1. Kor. 6:9–11; Gal. 1:4) Tämän täytyy tapahtua ennen kastetta.
20. Mitä merkitsee se, ettei ole ”osa maailmasta”?
20 Sekaantuminen maailman poliittisiin asioihin täytyy myös lopettaa, sillä Jeesus sanoi opetuslapsistaan rukoillessaan Jumalaa: ”Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.” (Joh. 17:14) Ja ollessaan Pilatuksen edessä Jeesus sanoi: ”Minun kuninkuuteni [valtakuntani, Um] ei ole [osa, Um] tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä.” – Joh. 18:36; ks. myös Jes. 2:4.
21. a) Olisiko meidän odotettava, että Jumalan palvelukseen ryhtyminen miellyttää kaikkia tuntemiamme ihmisiä? b) Miten Jeesus osoitti Matteuksen 10. luvussa, että vastustusta voi tulla omasta perhepiiristä, mutta mitä sen suhteen tulee tehdä?
21 On odotettavissa, että uusi palvonta tai muuttuneet elämäntavat eivät miellytä entisiä tovereita, sillä Pietari sanoi: ”Sentähden he oudoksuvat sitä, ettette juokse heidän mukanansa samaan riettauden lätäkköön, ja herjaavat.” (1. Piet. 4:4) Mutta Jeesuksen voittoisa vaellus lohduttaa meitä tässä yhteydessä: ”Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.” (Hepr. 12:3) Vastustus voi tulla suoraan perhepiiristä. (Matt. 10:35, 36) Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jeesus sanoi opetuslapseuden kustannusten laskemisesta.
22. Miksi meidän ei pidä olla hämmästyneitä, kun tulee vainoa, ja miten meidän tulee suhtautua siihen?
22 Oppivan täytyy myös tietää, että vainoja tulee. Jeesus selitti: ”Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa. Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: ’Ei ole palvelija Herraansa suurempi’. Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin teidänkin sanastanne. Mutta kaiken tämän he tekevät teille minun nimeni tähden, koska he eivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt.” (Joh. 15:19–21; 16:1) Apostolit ymmärsivät kiistakysymykset, ja kun heitä vainottiin, niin he iloitsivat ”siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden”. (Apt. 5:41) Näiden seikkojen tunteminen auttaa tulevaa kristittyä laskemaan opetuslapseuden hinnan ”nähdäkseen, onko hänellä varoja” sen saattamiseen päätökseen. Hänen täytyy kysyä itseltään, onko hän valmis noudattamaan Jeesuksen ja hänen uskollisten apostoliensa menettelytapaa Jumalan palveluksessa, ei ainoastaan suorittamaan opetuslasten tekemisen työtä, vaan myös pitämään voimassa vanhurskautta silloinkin, kun maailma saattaa hänet jonkinlaisen painostuksen alaiseksi.
23. Mikä vakuus avusta niillä on, jotka ryhtyvät palvelemaan Jumalaa?
23 Kun oppiva antautuu ja kastetaan, niin hän voi luottaa siihen, että Jehova ja Kristus Jeesus auttavat häntä onnistumaan uskolliseksi osoittautumisessa. Jumalan sana takaa meille hänen rakkaudellisen huolenpitonsa: ”Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava.” (1. Piet. 5:10) Rukous on välttämätön, niin kuin Paavali tähdentää: ”Olkaa . . . rukouksessa kestävät.” Hän sanoi myös: ”Rukoilkaa meidän edestämme, että Herran sana nopeasti leviäisi ja tulisi kirkastetuksi muuallakin niinkuin teidän keskuudessanne, ja että me pelastuisimme nurjista ja häijyistä ihmisistä; sillä usko ei ole joka miehen. Mutta Herra on uskollinen, ja hän on vahvistava teitä ja varjeleva teidät pahasta [paholaiselta, Um].” – Room. 12:12; 2. Tess. 3:1–3.
24. Mitä oppivan tulee tietää ennen kastetta?
24 Oppiminen ei pääty kasteeseen, mikä merkitsee sitä, että opetuslapsen ei tarvitse tietää kaikkea, ennen kuin hän voi antautua ja hänet voidaan kastaa vedessä. Apostolit oppivat paljon enemmän sen jälkeen, kun heistä oli tullut Jeesuksen Kristuksen seuraajia, ja hän lupasi: ”Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.” (Joh. 14:26; ks. myös Sananl. 4:18.) On siis tärkeätä, että opetuslapsella on riittävästi tietoa, jotta hän ymmärtää, mikä Jumalan tahto on, uskoo, osoittaa katuvansa entistä vaellustaan, päättää sydämessään tulla Kristuksen Jeesuksen antautuneeksi seuraajaksi ja hänet sitten kastetaan vedessä. Sen jälkeen Jumala vaatii häntä palvelemaan omaten samanlaisen asenteen, mikä Jeesuksella oli kaikessa, ja Jeesus sanoi: ”Älköön . . . tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun.” – Luuk. 22:42.
25. a) Mistä tiedämme, että Jehova haluaa meidän lähestyvän häntä ja antautuvan hänelle? b) Mitä peruskysymyksiä se voi tarkastella, joka harkitsee kastetta? c) Jos joku haluaa tulla kastetuksi, niin mitä hänen tulee tehdä?
25 Jos olet sellainen, joka on oppinut, ja edellä julkaistua harkittuasi haluat noudattaa Jeesuksen Kristuksen käskyjä, niin mitä sinun pitäisi tehdä? Pietari muistuttaa sinua siitä, että tie on avoinna sinulle; Jehova haluaa sinun tulevan sopusointuun kanssaan: ”Herra . . . on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” (2. Piet. 3:9; ks. myös 2. Kor. 5:18–6:2; Ilm. 22:17.) Kun etiopialainen oli saanut tietoa Filippukselta, niin hän kysyi: ”Mikä estää kastamasta minua?” (Apt. 8:36) Jos ajattelet samoin Jehova Jumalan palvelemisesta ja Kristuksen ikeen ottamisesta kantaaksesi, niin kehotamme sinua harkitsemaan kahta seuraavaa kysymystä, jotka tehdään kasteelle aikoville.
1) Oletko katunut syntejäsi ja tehnyt täyskäännöksen tunnustaen olevasi Jehova Jumalan edessä tuomittu synnintekijä, joka tarvitsee pelastusta, ja oletko tunnustanut hänelle, että tämä pelastus on lähtöisin hänestä, Isästä, hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta?
2) Oletko tämän Jumalaan ja hänen pelastusvaraukseensa omaamasi uskon perusteella antautunut varauksitta Jumalalle tehdäksesi hänen tahtonsa tästä lähtien, sitä mukaa kuin hän paljastaa sen sinulle Jeesuksen Kristuksen ja Raamatun kautta pyhän hengen valistavalla voimalla?
Jos havaitset voivasi vastata ”OLEN” näihin kysymyksiin, niin sinun sopisi puhua sen Jehovan todistajien seurakunnan esivalvojalle, jonka yhteydessä olet, kastetuksi tulemisestasi. Kasteen jälkeen sinäkin voit odottaa saavasi osallistua maailmanlaajuiseen opetuslasten tekemisen työhön ja saada Kristuksen Jeesuksen siunauksen, hänen, joka lupasi olla seuraajiensa kanssa ”asiainjärjestelmän päättymiseen asti”. – Matt. 28:18–20, Um.
[Kuva s. 313]
Jeesuksen käskyä totellen hänen apostolinsa kastoivat ne, joista tuli opetuslapsia