Teokraattisen järjestön tunnustaminen elämän saamiseksi

”Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, ja ’heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen’.” – 1. Piet. 5:6, 7.

 1. Miksi Jehovan teokraattisen järjestön tunnustamista ei voida painottaa liian voimakkaasti ottaen huomioon elämän, ykseyden ja rauhan?

JEHOVAN teokraattisen järjestön tunnustamista ei voida painottaa liian voimakkaasti. Jos ihmisen elämä olisi riippuvainen jostakin menettelytavasta, niin hänen pitäisi ryhtyä erittäin mielellään noudattamaan sitä menettelytapaa nöyrtyen, vaikka se loukkaisi hänen ylpeyttään. Näin pitäisi olla teokraattisen järjestön ja sen Jumalan käden alaisuudessa tapahtuvan toimintatavan tunnustamisen ollessa kyseessä. Anarkistit kieltäytyvät tunnustamasta järjestöä ja alistumasta siihen. Jos sanotaan, ettei ole teokraattista järjestöä, niin se haiskahtaa laittomuudelta eli anarkismilta, sillä se merkitsisi sitä, että Jumalalla ei ole järjestöä ja että hän ei ole järjestänyt kansaansa, laumaansa. Hänelle on tärkeämpää, että hänen elävät älylliset luomuksensa ovat järjestetyt tarkoituksenmukaisesti, kuin että hänen elottomat luomuksensa, aurinko, kuu ja tähdet, on järjestetty, sillä hänen maailmankaikkeutensa ykseys, sopusointu, rauha ja työteho ovat riippuvaisia siitä, että ne on järjestetty ja että ne toimivat teokraattisesti.

 2. Keitä varten muinaiset Heprealaiset Kirjoitukset kirjoitettiin järjestön tunnustamisen hyväksi?

² Pyhä Raamattu on Jumalan Kirja, joka sisältää ohjeita hänen älyllisille maanpäällisille luomuksilleen. Jotta me voisimme toteuttaa Jumalan Kirjan eli Raamatun ohjeet, niin meidän täytyy tunnustaa teokraattinen järjestö, koska Raamattu itse tunnustaa sen kannesta kanteen. Raamattu on itse asiassa näkyvän teokraattisen järjestön Kirja. Sanat, jotka ovat sen ensimmäiset Jumalan itsensä omalla ”sormellaan” kirjoittamat, olivat teokraattista järjestöä varten, nimittäin ”ne kymmenen sanaa”, kymmenet käskyt, hänen esikuvalliselle teokraattiselle järjestölleen, Israelin kansalle. (5. Moos. 10:1–4) Profeetta Mooses kirjoitti Jehova Jumalan henkeyttämänä kaikki muut Tooran, Lain, osat Ensimmäisestä Mooseksen Kirjasta Viidenteen Mooseksen Kirjaan asti samaa järjestöä varten. Totuus on, että kaikki muinaisten Heprealaisten Kirjoitusten muutkin kirjat kirjoitettiin Israelin esikuvallista teokraattista järjestöä varten. Mutta ei yksistään sitä varten, koska kristitty apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan kristilliselle seurakunnalle ja lainaa Psalmin 69:10 esittääkseen seuraavan todistelun: ”Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: ’Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun’. Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.” (Room. 15:3, 4) Muinaiset Heprealaiset Kirjoitukset kirjoitettiin siis Ensimmäisestä Mooseksen Kirjasta Malakiaan asti etupäässä Jumalan kristillisen seurakunnan opetukseksi.

 3. Keitä varten Kristilliset Kreikkalaiset Kirjoituksetkin kirjoitettiin, ja miksi heidän on välttämättä tähdennettävä järjestöä?

³ Sama pitää paikkansa Kristillisistä Kreikkalaisista Kirjoituksista Matteuksesta Ilmestyskirjaan asti. Kaikki Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten kirjat, paitsi Luukkaan evankeliumikertomus, Apostolien teot, kirjeet Timoteukselle, Tiitukselle ja Filemonille sekä apostoli Johanneksen toinen ja kolmas kirje, kirjoitettiin suoraan kristilliselle seurakunnalle ja pääasiallisesti kristillistä seurakuntaa varten. Mutta nämäkin kahdeksan poikkeusta kirjoitettiin kristilliseen teokraattiseen järjestöön kuuluville henkilöille ja nimenomaan tuon järjestön hyväksi. Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten kaikki 27 kirjaa kuuluvat siitä syystä Jumalan kristilliselle laumalle eivätkä kenellekään yksilölle, ja nämä kirjat muodostavat yhdessä Heprealaisten Kirjoitusten 39 kirjan kanssa koko henkeytetyn Raamatun. Koska Raamatulla on rikkoutumaton yhteys kristilliseen teokraattiseen järjestöön, niin se on järjestöä tähdentävä, eikä sitä voida ymmärtää täysin pitämättä teokraattista järjestöä mielessä. Tämä tekee aivan välttämättömäksi niille, jotka nöyrtyvät Jumalan mahtavan käden alle, teokraattisen järjestön huomioonottamisen ja tunnustamisen. Kaikkien Jumalan lauman lampaitten täytyy tajuta järjestö niinkuin Raamattukin tähdentää sitä.

RAKENNE JA TOIMINTA

 4. Mikä todistaa kristikunnan tilasta huolimatta, että Jumalalla on näkyvä järjestö, ja millainen se on järjestelyiltään ja menettelytavoiltaan?

⁴ Me olemme nyt tuhannenyhdeksänsadan vuoden päässä kristillisen ajan ensimmäisen vuosisadan näkyvästä teokraattisesta järjestöstä. Kristilliseksi tunnustautuva järjestö on läpikäynyt kaikkina noina vuosisatoina monta muutosta ja jakautunut satoihin uskonnon lahkoihin ja palvontamuotoihin, mistä on ollut seurauksena uskonnollisen lauman hajaantuminen. Kristikunnan uskonnollinen hajaantuminen on sentähden ottanut useasti raivoisien uskonsotien ja pienempien ja uudempien lahkojen vainoamisen muodon. Jotta meillä voisi olla kristillinen teokraattinen järjestö, niin meidän täytyy tunkeutua kristikunnan uskonnollisten perimätietojen läpi ja palata ensimmäisen vuosisadan apostolisiin ohjeisiin ja järjestelyihin. Jumalalla on nykyään maan päällä lammaslaumansa Oikean Paimenensa alaisuudessa, ja siksi hänellä täytyy olla ja hänellä on näkyvä järjestö nyt mahtavan kätensä varjossa. Todistuksena siitä, että se on teokraattinen samoin kuin Jeesuksen Kristuksen apostolit olivat, tämä hänen järjestetty lammaslaumansa on apostolinen järjestelyiltään ja toimintatavoiltaan. Se on samalla sovellettu niihin tarpeisiin, mitkä Jumalan määräämä palvelus asettaa nykyajallemme.

 5. Mitä se, että järjestö on nyt apostolinen, ei merkitse?

⁵ Vaikka järjestö on apostolinen, niin se ei merkitse, että sillä olisi eläviä niin sanottuja ”apostoleita” tai edes ”apostolisia seuraajia”. Sillä ei voi olla niitä, koska Karitsan Jeesuksen Kristuksen kaksitoista apostolia olivat kristillisen seurakunnan peruskiviä ja kuuluivat sen alkuun, perustamis- eli lapsuusaikaan. (Ilm. 21:14, 19) Ensimmäisen vuosisadan loppuessa olivat kaikki aidot apostolit kuolleet, eivätkä he määränneet keitään seuraajia. Henkeytetty Raamattu puhuu niin sanottuja ”apostolisia seuraajia” vastaan, jotka – kuten esim. Samariasta kotoisin oleva Simon noita – haluavat ahnaasti käyttää apostolien valtaa Jumalan laumassa. ”Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi.” Tällaiset kunnianhimoiset itseään korottavat ihmiset eivät tunnusta teokraattista järjestöä eivätkä nöyrry Jumalan mahtavan käden alle. – 2. Kor. 11:5, 12–15; Apt. 8:9–24.

 6, 7. a) Milloin ja kuinka monen jäsenen voimalla näkyvä teokraattinen järjestö alkoi, ja miten monta lisättiin siihen ensimmäisenä päivänä? b) Mitä Raamattu sanoo heidän apostolisesta järjestöstään ja toiminnastaan?

⁶ Kristillinen seurakunta alkoi v. 33 jKr. näkyvänä teokraattisena satakaksikymmentä jäsentä käsittävänä järjestönä helluntain juhlapäivänä eräässä Jerusalemin yläsalissa. Jumalan pyhä henki vuodatettiin siinä tilaisuudessa hänen Pääpaimenensa Jeesuksen Kristuksen kautta tuolle Jeesuksen uskollisten seuraajien pienelle laumalle. Sille pienelle seurakunnalle tapahtuneen pyhän hengen vuodatuksen avulla ja hengen ihmeellisten ilmaumien yhteydessä tuli annetuksi tehokas todistus Jehova Jumalasta ja hänen korotetusta Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta Pietarin ja toisten apostolien saarnatessa vuodatetun pyhän hengen voiman vaikutuksesta. Kolmetuhatta kuulijain parvessa ollutta otti vastaan sanoman, ja heidät kastettiin vedessä todistukseksi siitä, että he alkoivat uskoa Jeesukseen Kristukseen Jehova Jumalan Poikana, Herrana ja Kristuksena. Me luemme heidän apostolisesta järjestöstään ja senmukaisista toiminnoistaan seuraavaa: ”Sentähden ne, jotka omaksuivat hänen sanansa halukkaasti, kastettiin, ja sinä päivänä lisääntyi heitä noin kolmetuhatta sielua. Ja he antautuivat jatkuvasti apostolien opetuksiin ja keskinäiseen yhteyteen, aterioitten nauttimiseen ja rukouksiin.” – Apt. 2:1–42; 1:15.

⁷ Kertomus sanoo edelleen selittäen heidän toimintaansa: ”Ja he olivat päivästä päivään alituisesti läsnä temppelissä yksimielisesti, ja he söivät ateriansa yksityiskodeissa ja nauttivat ravintonsa suuresti riemuiten ja vilpittömin sydämin, ylistäen Jumalaa ja saaden hyväksymyksen kaikilta ihmisiltä. Samalla Jehova liitti heihin jatkuvasti pelastuvia.” (Apt. 2:46, 47, Um) Jerusalemin seurakunta noudatti tätä menettelyä senkin jälkeen, kun epäuskoiset juutalaiset hyökkäsivät heidän kimppuunsa: ”Ja he jatkoivat joka päivä temppelissä ja talosta taloon opettamista ja hyvän uutisen julistamista Kristuksesta, Jeesuksesta.” – Apt. 5:42, Um.

 8. Mitä menettelyihin kuului siis Raamatun kertomuksesta päättäen noina päivinä?

⁸ Me huomaamme tästä kertomuksesta, että apostolien päivien menettelyyn kuului seuraavaa: antautuminen apostolien opetukseen, mitä tukivat Heprealaiset Kirjoitukset, joista he ottivat monia lainauksia; keskinäinen yhteys uskovina toveruksina ja uuden seurakunnan muodostaminen erossa juutalaisesta synagoogasta; aterioitten nauttiminen yhdessä yksityiskodeissa riemuiten ja vilpittömin sydämin. Tämä tapahtui sen yhteydessä, että he saarnasivat talosta taloon, sillä kun he opettivat ja julistivat hyvää uutista Jeesuksesta Kristuksesta, niin ne, jotka omaksuivat tämän hengellisen ravinnon, halusivat jakaa aineellisen ravintonsa heidän kanssaan heidän ruumiilliseksi virkistyksekseen. (Gal. 6:6) Tämän talosta taloon suoritetun saarnaamisen ohella he pitivät yleisiä kokouksia temppelin esipihoilla käyden niissä päivästä päivään tavoittaakseen sanomallaan temppeliin tungeksivat joukot. He toimivat siis jatkuvasti ylistäen Jehova Jumalaa ja julistaen hyvää uutista Jeesuksesta Kristuksesta sekä yksityisesti että julkisesti. Tämä menettely oli menestyksellinen, sillä Jehova lisäsi uskovia heidän joukkoonsa joka päivä.

 9. Ketkä antautuvat nykyään apostolien opetukseen ja miten?

⁹ Mikä oli teokraattista silloin, se on teokraattista nytkin. Mikä menestyi silloin teokraattisen luonteensa vuoksi, sen pitäisi menestyä nytkin. Siksi Jehovan todistajat ovatkin palanneet apostolien aikaan koettaen noudattaa heidän antamaansa esimerkkiä. Tämä on eräs tapa, jolla antaudumme nykyään apostolien opetukseen: me noudatamme heidän menetelmätapaansa. Mitä heidän suulliseen opetukseensa tulee, niin meillä ei ole keskuudessamme apostoleita henkilökohtaisesti lihassa nykyään, mutta meillä on heidän kirjoituksensa sekä heidän opetuslapsitovereittensa henkeytetyt kirjoitukset, sellaisten kuin Markus, Luukas, Jaakob ja Juudas. Noudattamalla läheisesti näitä henkeytettyjä kristillisiä kirjoituksia ja hylkäämällä henkeyttämättömien ihmisten uskonnolliset perimätiedot me antaudumme nykyään henkeytettyjen apostolien kirjoittamaan opetukseen. Tämä kirjoitettu opetus neuvoo meille, miten oikea kristillinen seurakunta tulee nykyään järjestää ja miten sitä on johdettava pätevien valvojien ja evankeliuminpalvelijain välityksellä, jotka kaikkialla maailmassa olevan koko kristillisen seurakunnan hallitseva elin määrää. Jehovan todistajat ovat keskinäisessä yhteydessä niinkuin apostolien päivinä kokouspaikoissaan ja tekevät siten säännöllisesti eivätkä lankea pahaan tapaan ja laiminlyö kokoontumistaan yhteen, vaan kannustavat toisiaan aina enemmän, kun he näkevät Harmagedonin taistelupäivän lähestyvän. Jerusalemin temppeli hävitettiin v. 70 jKr. eivätkä Jehovan todistajat voi nyt mennä sinne pitämään yleisiä kokouksia, mutta he pitävät yleisiä esitelmiä nykyään missä vain voivat, sisällä niinkuin ulkonakin. – Apt. 14:23; 20:28–35; 1. Tim. 3:1–13; Tiit. 1:5–9; Hepr. 10:25.

10. Mikä apostolien päivien erittäin huomattava piirre leimaa Jehovan todistajain nykyisen toiminnan?

¹⁰ Eräs erityisen huomattava piirre apostolien päiviltä antaa leimansa Jehovan todistajain toiminnalle nykyään. Mikä se on? Se, että he saarnaavat hyvää uutista talosta taloon ja silloin kun heitä pidetään vieraina yksityiskodeissa, kuten suurissa konventeissa eräissä kaupungeissa, mitkä vastaavat Jerusalemia, muinaista konventtikaupunkia. Apostoli Paavali osoitti, että apostolit itsekin olivat velvollisia saarnaamaan talosta taloon, sanoessaan Efeson seurakunnan vanhimmille: ”Minä en empinyt kertoa teille mitään, mikä oli hyödyllistä, enkä opettaa teitä julkisesti ja talosta taloon. Vaan minä annoin perusteellisen todistuksen sekä juutalaisille että kreikkalaisille katumuksesta Jumalan edessä ja uskosta Herraamme Jeesukseen. . . . Minä en pidä henkeäni mitenkään rakkaana itselleni, jos minä vain voin täyttää juoksuni ja sen palveluksen, minkä minä sain Herralta Jeesukselta, antaakseni perusteellisen todistuksen Jehovan ansaitsemattoman hyvyyden hyvästä uutisesta.” – Apt. 20:20, 21, 24, Um.

11. Mistä on tämän toiminnan vastustus tullut ja miksi?

¹¹ Niin syvällekäypä on tämä talosta taloon suoritettu toiminta ollut Jumalan sanoman viemiseksi useimmille ihmisille tällä kahdennellakymmenennellä vuosisadalla, että kristikunnan uskonnolliset papit ovat epäteokraattisesti vastustaneet ja soimanneet heitä ja saattaneet asian maan poliittisten, juridisten ja poliisiviranomaisten eteen samoin kuin juutalaiset papitkin tekivät apostolien päivinä. Seurauksena on ollut, että Jehovan todistajain on täytynyt taistella oikeusistuimissa pitääkseen avoinna mahdollisuuden saarnata Jumalan valtakunnan sanomaa. Maissa, joissa Jehovan todistajat on kielletty tai joissa valtionuskonto ei salli heidän pitää yleisiä esitelmiä, he noudattavat apostolien esimerkkiä käymällä teokraattisesti talosta taloon ja saarnaten hiljaisuudessa herättämättä yleistä huomiota.

RUHTINASORJAT

12. Millä perustuksella meidän täytyy levätä ollaksemme teokraattisia nykyään?

¹² Sopusointuun asettautuminen ensimmäisellä vuosisadalla vallinneitten apostolien menetelmätapojen ja järjestelyjen kanssa kuuluu osana siihen, että tunnustamme nyt teokraattisen järjestön henkemme tähden. Me tiedämme, että uudella Jerusalemilla kuvataan olevan kaksitoista peruskiveä, joissa on ”Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä”. (Ilm. 21:14, 19) Meidän täytyy nyt, ollaksemme teokraattisia, levätä yhä näiden kristillisten apostolien ja profeettojen kahdellatoista perustuksella Jeesuksen Kristuksen itsensä ollessa se peruskulmakivi, joilla kaikki nämä apostoliset perustukset lepäävät. – Ef. 2:20–22.

13. Mitkä järjestön muut piirteet meidän täytyy ottaa huomioon nykyään tunnustaaksemme täysin sen, ja mistä lähtien on näin?

¹³ Mutta nyt, tänä tämän maailman ”lopun aikana”, on vielä eräs teokraattisen järjestön piirre, mikä meidän täytyy tunnustaa. Mikä se on? ”Uskollinen ja ymmärtäväinen orja”. Kun Jeesus ennusti yksityiskohtaisesti ne merkit, joiden piti ilmaista ”lopun aika”, jolloin hän oli oleva näkymättömänä läsnä, niin hän sanoi asettavansa silloin tällaisen ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan”. ”Kuka on tosiaan se uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka hänen isäntänsä määräsi valvomaan huonekuntalaisiaan ja antamaan heille heidän ruokansa sopivaan aikaan? Onnellinen on se orja, jos hänen isäntänsä saapuessaan tapaa hänet tekemästä siten. Totisesti minä sanon teille, että hän määrää hänet valvomaan kaikkea itselleen kuuluvaa.” (Matt. 24:45–47, Um) Vuodesta 1914 lähtien esiintyneet maailman tapahtumat ja varsinkin Jehovan kansan keskuudessa vuodesta 1918 lähtien sattuneet tapaukset ovat näkyvä todistus siitä, että Herra Jeesus Kristus on valtakuntaansa saavuttuaan tullut Jumalan hengelliseen temppeliin toimeenpanemaan lopullista tuomiotaan ”Jumalan huoneessa”, ja hän on tuomiotyönsä ilmaisemiseksi löytänyt ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” ja on asettanut hänet valvomaan kaikkea itselleen kuuluvaa, kaikkia näkyviä Valtakuntansa etuja maan päällä. (1. Piet. 4:17) Jotta me siis voisimme tunnustaa oikealla tavalla nykyään teokraattisen järjestön, niin meidän täytyy ottaa huomioon tämä ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja”, jonka takaisintullut Herra ja Tuomari on määrännyt valvomaan kaikkea itselleen kuuluvaa. Me emme voi syrjäyttää tätä.

14. Kuka tämä ”orja” on, ja keille hän antaa nyt ravintoa?

¹⁴ Vuosikausia ajateltiin, että tämä ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” on yksi ihminen tai yhden ihmisen täyttämä vastuutehtävä. Mutta onko näkyvä teokraattinen järjestö riippuvainen kenestäkään yksityisestä ihmisestä hengellisen ”ruoan ajallansa” saamiseksi? Ei, ja me näemme nyt täyttyneitten ennustusten valossa aivan oikein, että tämä asetettu ”orja” on luokka, Jeesuksen Kristuksen voideltujen hengellisten seuraajien jäännös eli jäljelläolevat jäsenet, jotka on kutsuttu hänen perijätovereikseen hänen taivaalliseen valtakuntaansa. Tämä ”orja”-luokka, joka hoitaa Herran Jeesuksen kaikkea omaisuutta maan päällä, ei tarjoa ”ruokaa sopivaan aikaan” ainoastaan voidellun jäännöksen jäsenille, vaan nyt myöskin Herran ”muiden lampaitten” ”suurelle joukolle”, niille uskollisille uskoville, jotka odottavat elämää maan päällä uudessa maailmassa. Koska Herra on määrännyt ”orja”-luokan hoitamaan kaikkea näkyvää omaisuuttaan, niin Herra Jeesus ei ruoki Oikeana Paimenena maan päällä nykyään olevia lampaitaan keidenkään muiden kuin tämän ”orjan” kautta.

15. Minkä esimerkin mukaisesti ”orja”-luokalla on hallitseva elin, ja keitä siihen kuuluu?

¹⁵ Koska ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” on luokka, niin sen jatkuva uskollisuus ja älykkyys ei riipu keidenkään yksityisten elämästä ja käyttäytymisestä. Koska monet voidellut kristityt muodostavat tämän ”orja”-luokan, niin sillä täytyy olla hallitseva elin. Sillä onkin se, samoin kuin apostolien aikojenkin teokraattisella seurakunnalla oli hallitseva elimensä. Pietari ei väittänyt olevansa tuo hallitseva elin. Eikä Paavalikaan tehnyt sitä. Kumpikin näistä apostoleista tunnusti hallitsevan elimen käsittävän enemmän ihmisiä kuin heidät, ja he alistivat kiistanalaiset asiansa hallitsevan elimen ratkaistaviksi. Koska Karitsan kaksitoista apostolia muodostivat ainoastaan pienen joukon, niin kaikki heidän aikansa hengellisesti pätevät miehet eivät voineet kuulua noihin erikoisiin apostoleihin. Siksi hallitseva elin käsitti noiden Karitsan kahdentoista apostolin ohella muitakin Jerusalemissa olevan teokraattisen järjestön vanhempia miehiä, sellaisia kuin Jaakob, Jeesuksen Kristuksen velipuoli. (Apt. 15:1–29; Gal. 1:18, 19; Jaak. 1:1) Nykyisen ”uskollisen ja ymmärtäväisen orja”-luokan hallitseva elin ei käsitä luonnollisesti keitään noista kahdestatoista apostolista, jotka ovat olleet jo kauan poissa maan näyttämöltä, mutta se noudattaa noiden apostolien sekä heidän ohellaan Kristillisiä Kreikkalaisia Kirjoituksia kirjoittaneitten toisten vanhempien miesten ohjeita. Nykyiseen teokraattiseen hallitsevaan elimeen kuuluu voidellun jäännöksen vanhempia, hengellisesti kykeneviä miehiä.

16. Minkä yhteydessä hallitseva elin on läheisesti, ja miten sen laajentumista kautta maailman hoidellaan?

¹⁶ Koska nykyinen näkyvä teokraattinen järjestö on sovellettu tämän ajan olosuhteisiin ja vaatimuksiin ja koska sen täytyy antaa keisarille keisarille kuuluva, niin sillä on laillisesti vahvistettu palvelustoimisto, Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura, joka rekisteröitiin v. 1884 Pennsylvanian (USA) valtion lakien mukaan. (Matt. 22:21) ”Uskollisen ja ymmärtäväisen orja”-luokan hallitseva elin on läheisessä yhteydessä tähän lailliseen yhdistykseen hallinnollisissa, laillisissa ja julkaisutarkoituksissa, jotta ”tämä hyvä uutinen valtakunnasta” tulisi saarnatuksi koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille. (Matt. 24:14, Um) Kun Valtakunnasta saarnaaminen on laajentunut jo 150 maahan, niin tällä laillisella yhdistyksellä on haaratoimistoja useammassa kuin kuudessakymmenessä tällaisessa maassa. Alkuperäinen laillinen yhdistys antaa oikeutetusti ja välttämättömyyden pakosta rahallista apua näille haaratoimistoille. Näiden haaratoimistojen hoitajiksi asetetut kristityt miehet ovat antautuneita Jehovan todistajia, ja heitä sanotaan ”haaratoimistonpalvelijoiksi”. Haaratoimistonpalvelijat ovat juuri sellaisia, ”palvelijoita”, eivät pomoja. Kaiken huomioonottaen täytyy siihen, että me tunnustamme nykyisen teokraattisen järjestön, sisältyä myös kaikkien näiden järjestelyjen ja varausten tunnustaminen, jotka Jehova Jumala on tehnyt Kristuksen Jeesuksen kautta meidän ajallemme. Todistukseksi siitä, että me tunnustamme uskollisesti ne, on meidän pyrittävä olemaan uskollisesti yhteistoiminnassa teokraattisen järjestön ja sen määräysten ja toimivien osien kanssa.

17. Mistä lähtien on Jesajan 32:1, 2 soveltunut ja miten?

¹⁷ Sen jälkeen kun Jumala perusti Valtakunnan taivaissa v. 1914 ja varsinkin 1919:n jälkeen on Jesajan 32:1:sen (Ts) ennustus ollut sovellettavissa valtaistuimelle asetettuun Jeesukseen ja hänen maan päällä oleviin, tehtäviin nimitettyihin palvelijoihinsa: ”Katso, kuningas on hallitseva vanhurskaudessa ja ruhtinaat [hepreaksi sariim] vallitsevat oikeudenmukaisuudessa. Kukin on kuin kätköpaikka tuulelta, suoja myrskyltä, kuin vesivirrat kuivassa paikassa, kuin suuren kallion varjo nääntyvässä maassa.” Koska ”ruhtinaat” eli sariim eivät merkitse tässä maailman ruhtinaita, vaan teokraattisia esimiehiä, niitä, jotka ovat johonkin vaikka vain kymmenen hengen muodostamaan joukkoon eli ryhmään määrättyjä päämiehiä, niin ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” luokalla on ruhtinaan asema Jehovan todistajain ”muihin lampaisiin” nähden. Haaratoimistonpalvelijat ovat teokraattisia ruhtinaita eli sariim kunkin haaratoimiston alaisella alueella, olkootpa he sitten voidellun jäännöksen jäseniä tai ”muiden lampaitten” luokan jäseniä. Jokainen miespalvelija, jonka hallitseva elin on asettanut ja joka ’vallitsee oikeudenmukaisesti’ kymmenen Jehovan todistajan keskellä, on teokraattinen ruhtinas eli sar. Teokraattisten sarien pitäisi kaikkien maan päällä olevien Jehovan todistajain joukosta erityisesti tunnustaa nykyään toiminnassaoleva teokraattinen järjestö.

18. Millä perusteella pidetään keitään sareina palveluksessa, ja mitä ’oikeudenmukaisesti vallitseminen’ vaatii heiltä?

¹⁸ Jehovan teokraattinen Kuningas, Jeesus Kristus, pitää palveluksessaan maan päällä ainoastaan uskollisia ja tottelevaisia ”ruhtinaita”. Jotta sariim pidettäisiin erikoispalveluksessaan, niin heidän täytyy tunnustaa Herransa, Jehovan valtaistuimelle asettama Kuningas, ja heidän täytyy nöyrtyä hänen kuninkaallisen kätensä alaisuuteen ja vallita oikeudenmukaisuudessa. Oikeudenmukaisuudessa vallitseminen merkitsee sitä, että sarien täytyy tehdä oikein Kuningastaan Jeesusta Kristusta kohtaan, täytyy tehdä oikein Kuninkaan ”uskollista ja ymmärtäväistä orjaa” kohtaan, joka on määrätty valvomaan koko hänen maan päällä olevaa omaisuuttaan, ja täytyy tehdä oikein Kuninkaan muita lampaita, hänen alamaisiaan, kohtaan. Ihmiset eivät voi kuninkaan sarien asemassa noudattaa tapaa, mikä onnettomuudeksi oli vallalla Israelissa tuomarien aikana: ”Niinä päivinä ei ollut kuningasta Israelissa. Kukin oli tottunut tekemään, mikä oli hänen omissa silmissään oikein.” (Tuom. 21:25, Um) Sarien itsensä tulee noudattaa järjestön ohjeita ollen esimerkkeinä niiden keskuudessa, joita he palvelevat. Tämä merkitsee sitä, että heidän täytyy ottaa huolellisesti selvää näistä ohjeista – muinaisen Israelin papit jopa opettelivat ulkoa heille kuuluvat Raamatun neuvot – ja tutkia niitä yhä uudelleen. Sillä tavalla he voivat ymmärtää niiden merkityksen ja myös niistä tehtävät johtopäätökset ja kykenevät niin ollen huolehtimaan monista asioista, joita ei ole nimenomaisesti mainittu ohjeissa. Hallitakseen oikeudenmukaisesti he yrittävät sen jälkeen olla aina sopusoinnussa järjestön ohjeitten kanssa.

19. Jos otamme esimerkiksi haaratoimistonpalvelijan, niin etupäässä mistä syystä hänen tulee tunnustaa järjestö ja alistua sen ohjeisiin?

¹⁹ Esimerkiksi haaratoimistonpalvelija pitää mielessään, ettei viinipuun tai muunkaan puun oksa kannata runkoa, vaan runko ylläpitää kaikkia oksia. Oksa ei voi toimia erossa rungosta, vaan sen täytyy pysyä siinä tuottaakseen hedelmää. Samoin on haarajärjestönkin laita. Se on vain sen laillisen yhdistyksen väline, mikä hankkii varat ja muut toimintavälineet, joten se on rahallisessa suhteessa riippuvainen alkuperäisestä yhdistyksestä. Tällainen rahallinen riippuvaisuus jo itsessään velvoittaa haaratoimistonpalvelijan tekemään, niinkuin häntä on käsketty tekemään, sillä varat hankkiva Seura on velvollinen käyttämään rahaa haaratoimiston hyväksi, ja sen täytyy tehdä tili Jumalalle siitä, miten se käyttää varojaan. Seuran teokraattiset lahjoittajat pitävät sitä vastuullisena siitä, että se käyttää varoja viisaimmalla, tehokkaimmalla tavalla. Tässä maailmassakin pidetään sellaista menettelyä tavallisena, hyvänä, terveenä liiketapana. Haaratoimistonpalvelijan täytyy tämänmukaisesti totella järjestön ohjeita ja pyrkiä olemaan pätevä palveluspaikassaan saadakseen haaratoimiston toimimaan taloudellisimmalla tavalla parhaimmin ja suurimmin tuloksin. Mutta koska hän on yksi Kuninkaan sareista, niin vaikuttimen tulee olla paljon korkeampi kuin raha-asioita koskeva velvollisuus ja riippuvaisuus, sillä meidän järjestömme ei ole kaupallinen. Tämä korkeampi vaikutin johtuu siitä, että järjestö on teokraattinen, Jehova Jumalan alainen ja hänen hallitsemansa hänen hallitsevan Kuninkaansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Etupäässä juuri tästä syystä kaikkien Jumalalle antautuneitten tulee tunnustaa järjestö, olla alamaisia sille ja osoittautua uskollisiksi sille.