11. luku
Miksi on sairautta ja kuolemaa?
TEKEVÄTPÄ ihmiset mitä tahansa pitääkseen huolta terveydestään, he vanhenevat, sairastuvat ja lopulta kuolevat. Kukaan ei voi välttyä siltä. Eivät edes Jumalalle antautuneet miehet voineet välttyä siltä. (1. Kuningasten kirja 1:1; 2:1, 10; 1. Timoteukselle 5:23) Miksi on näin?
2 Ruumiimme soluilla näyttäisi olevan kyky korvata kuluneet solut paljon kauemmin kuin ne nyt korvaavat, ja aivojemme suorituskyky on suurempi kuin me pystyisimme koskaan käyttämään, vaikka eläisimme monta kertaa ihmisen eliniän. Mutta miksi – jos meidän ei tarkoitettu käyttävän näitä kykyjä? Tosiasiassa tiedemiehet eivät pysty selittämään, miksi me vanhenemme, sairastumme ja kuolemme. Mutta Raamattu pystyy.
SAIRAUDEN JA KUOLEMAN SYY
3 Apostoli Paavali kohdistaa huomiomme oikeaan suuntaan sanomalla: ”Kaikki kuolevat Aadamissa.” (1. Korinttolaisille 15:21, 22) Paavali viittaa tässä Raamatun kertomukseen Aadamista ja Eevasta, jonka kertomuksen Jeesus Kristus vahvisti paikkansapitäväksi. (Markus 10:6–8) Luoja oli asettanut ensimmäiset ihmiset paratiisikotiin, ja heidän onnellisena odotteenaan oli loputon elämä sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa. He saivat runsaasti terveellistä ruokaa erilaisista puista ja muusta kasvillisuudesta. Aadam ja Eeva olivat lisäksi täydellisiä ihmisiä. Heidän mielensä ja ruumiinsa olivat täysin virheettömät eikä niillä ollut mitään syytä rappeutua, kuten ihmisen mieli ja ruumis nykyään rappeutuvat. – 5. Mooseksen kirja 32:4; 1. Mooseksen kirja 1:31.
4 Tuolle ensimmäiselle ihmisparille annettiin ainoastaan yksi rajoitus. Jumala sanoi: ”Hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” (1. Mooseksen kirja 2:17) Mukautumalla tähän rajoitukseen he osoittaisivat tunnustavansa Jumalan vallan päättää siitä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa ihmisille. Aikanaan he kuitenkin asettivat omat hyvän ja pahan mittapuunsa. (1. Mooseksen kirja 3:6, 7) Olemalla tottelemattomia Jumalan selvästi esitettyä käskyä kohtaan he tekivät sitä, mitä Raamattu kutsuu ”synniksi”. Sekä heprean että kreikan kielessä ”synnin tekeminen” merkitsee ’harhaan osumista’. Aadam ja Eeva osuivat harhaan eli jäivät vajaiksi täydellisen tottelevaisuuden suhteen. He eivät enää heijastaneet Jehovan täydellisyyttä, ja niin he saivat osakseen Jumalan oikeudenmukaisen tuomion. – Luukas 16:10.
5 Aadamin ja Eevan synti vaikutti sekä heihin että meihin. Miksi meihin? Jumala ei pannut täytäntöön heidän tuomiotaan heti. Jehova oli huomaavainen kaikkia asianosaisia kohtaan ja antoi ensimmäisen ihmisparin saada lapsia. Mutta Aadam ja Eeva eivät olleet enää täydellisiä; kun he tekivät syntiä, he alkoivat rappeutua sekä fyysisesti että henkisesti. Niinpä he eivät enää voineet tuottaa täydellisiä lapsia. (Job 14:4) Tilannetta voitaisiin verrata sellaisen nykyään elävän pariskunnan tilanteeseen, jolla on jokin perinnöllinen vika, joka siirtyy heidän lapsiinsa. Me olemme perineet vian, nimittäin synnin, sillä me kaikki olemme lähtöisin ensimmäisestä epätäydellisestä ihmisparista. Paavali selittää: ”Yhden ihmisen [Aadamin] kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” – Roomalaisille 5:12; Psalmit 51:7.
6 Oliko tilanne toivoton? Sekä historia että Raamattu vahvistavat sen, että jos se olisi jätetty ihmisten selvitettäväksi, niin se olisi ollut toivoton. Me emme pysty puhdistamaan itseämme synnin tahrasta tai vapauttamaan itseämme Jumalan tuomiosta. Vain Jumala voisi aikaansaada vapautuksen. Koska hänen lakiaan rikottiin, hän olisi Se, joka päättäisi, miten täydellisen oikeuden vaatimukset täytettäisiin ja saataisiin aikaan vapautus. Jehova Jumala osoitti ansaitsematonta huomaavaisuutta tehdessään vapautuksen mahdolliseksi Aadamin ja Eevan jälkeläisille, siis myös meille. Raamattu selittää, miten se on mahdollista ja miten me voimme hyötyä siitä.
7 Seuraavat otteet ovat perusta asian ymmärtämiselle:
”Jumala rakasti [ihmis]maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” – Johannes 3:16.
”Ei Ihmisen Poikakaan [Jeesus] tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaina monien korvaukseksi.” – Markus 10:45.
”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla, ja heidän vanhurskaiksi julistamisensa hänen ansaitsemattomasta hyvyydestään Kristuksen Jeesuksen maksamiin lunnaisiin perustuvan vapautuksen välityksellä on ilmainen lahja. Jumala asetti hänet uhriksi, joka sovittaa hänen vereensä kohdistuvan uskon välityksellä.” – Roomalaisille 3:23–25.
MITÄ OVAT ”LUNNAAT”?
8 Äskeisistä raamatunkohdista kahdessa mainitaan ”lunnaat”. Ne ovat pohjimmiltaan hinta, joka maksetaan vangin vapauttamiseksi. (Jesaja 43:3) Me kuulemme tuota sanaa käytettävän usein siinä yhteydessä, kun puhutaan kaapatun uhrin vapauttamisrahasta. Meidän tapauksessamme ihmiskunta on tuo vanki. Aadam myi meidät synnin orjuuteen, minkä vuoksi me sairastumme ja kuolemme. (Roomalaisille 7:14) Mikä kallisarvoinen asia voisi lunastaa ihmiskunnan ja antaa meille odotteen synnin vaikutuksista vapaasta elämästä?
9 Muista, että Raamattu sanoo Jeesuksen ’antaneen elämänsä lunnaina’. (Markus 10:45) Tästä voimme havaita, että tarvittiin ihmiselämä. Aadam menetti täydellisen ihmiselämänsä tekemällä syntiä. Jotta ihmiskunnalle voitaisiin avata mahdollisuus saada täydellinen elämä takaisin, niin tarvittiin toinen täydellinen ihmiselämä vastaamaan sitä elämää, minkä Aadam menetti, eli ostamaan se takaisin. Tämä tähdentää sitä, miksi kukaan Aadamin epätäydellinen jälkeläinen ei voinut maksaa noita lunnaita. Psalmi 49:8, 9 sanookin: ”Ihminen ei voi maksaa lunnaita hengestään, ei voi antaa Jumalalle maksua itsestään. Kalliiksi käyvät heille heidän henkensä lunnaat, ne jäävät iäksi maksamatta.” – Psalmit nykysuomeksi.
10 Maksaakseen lunastushinnan Jumala lähetti täydellisen Henkipoikansa taivaasta syntymään ihmiseksi. Eräs enkeli selitti siveälle neitsyelle Marialle, miten Jumala voisi varmistaa sen, että Jeesus olisi syntyessään täydellinen: ”Korkeimman voima peittää sinut varjoonsa. Siksi myös sitä, mikä syntyy, kutsutaan pyhäksi, Jumalan Pojaksi.” (Luukas 1:35; Galatalaisille 4:4) Koska Jeesuksella ei ollut epätäydellistä ihmisisää, hän oli vapaa perisynnistä. – 1. Pietari 2:22; Heprealaisille 7:26.
11 Elettyään ensin ihmisenä täysin sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa Kristus luovutti täydellisen ihmiselämänsä. Se oli sitä vastaava elämä, joka Aadamilla oli kun hänet oli juuri luotu, joten Jeesus antoi ”vastaavat lunnaat kaikkien puolesta”. (1. Timoteukselle 2:5, 6; 1. Korinttolaisille 15:45) Niin, ne olivat ”kaikkien puolesta” siinä merkityksessä, että hän maksoi ostohinnan koko ihmisperheestä. Tämän mukaan Raamattu sanookin, että meidät ”ostettiin tietyllä hinnalla”. (1. Korinttolaisille 6:20) Näin Jumala Jeesuksen kuoleman kautta laski perustuksen sen tyhjäksi tekemiseksi, mitä Aadam sai aikaan tuottaessaan synnin, sairauden ja kuoleman ihmiskunnalle. Tällä totuudella voi olla todellista merkitystä tehdessämme elämämme onnelliseksi.
MITEN SYNTIMME VOIDAAN ANTAA ANTEEKSI?
12 On suurenmoista saada tietää Raamatusta, että Jeesus maksoi lunastushinnan. Mutta jokin voi silti yhä estää meitä saamasta Jumalan hyväksymystä ja siunausta. Se on se tosiasia, että me henkilökohtaisesti olemme synnintekijöitä. Me ’osumme harhaan’ monta kertaa. Paavali kirjoitti: ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla.” (Roomalaisille 3:23) Mitä tämän suhteen voidaan tehdä? Miten me voimme tulla vanhurskaan Jumalamme, Jehovan, hyväksymiksi?
13 Me emme varmaankaan odottaisi Jumalan hyväksyvän meitä, jos me jatkaisimme menettelytapaa, jonka tietäisimme olevan vastoin hänen tahtoaan. Meidän täytyy vilpittömästi katua vääriä halujamme, puheitamme ja käytöstämme ja sitten pyrkiä mukautumaan hänen Raamatussa esittämiinsä mittapuihin. (Apostolien teot 17:30) Silti meidän sekä menneet että nykyiset syntimme täytyy peittää. Tässä Jeesuksen lunastusuhri hyödyttää meitä. Paavali osoittaa tämän kirjoittamalla, että Jumala ’asetti Jeesuksen uhriksi, joka peittää hänen vereensä kohdistuvan uskon välityksellä’. – Roomalaisille 3:24, 25.
14 Apostoli viittasi tässä johonkin sellaiseen, minkä Jumala järjesti kauan aikaisemmin ja minkä oli määrä kuvata Kristusta eli viitata häneen. Muinaisessa Israelissa uhrattiin syntien takia säännöllisesti eläinuhreja kansan puolesta. Lisäksi yksilöt saattoivat itse uhrata syntiuhreja erityisissä väärintekotapauksissa. (3. Mooseksen kirja 16:1–34; 5:1–6, 17–19) Jumala hyväksyi nämä veriuhrit sovitukseksi eli ihmisten syntien poispyyhkimiseksi. Mutta tämä ei tuonut pysyvää vapautusta, sillä Raamattu sanoo, että ”sonnien ja vuohien veren on mahdotonta ottaa pois syntejä”. (Heprealaisille 10:3, 4) Kuitenkin nämä palvonnan piirteet, joihin liittyivät papit, temppelit, alttarit ja uhrit, olivat ”kuvaus” tai ”tulevan hyvän varjo”, mihin liittyi Jeesuksen uhri. – Heprealaisille 9:6–9, 11, 12; 10:1.
15 Raamattu osoittaa, miten tärkeä tekijä se on syntiemme anteeksi saamisessa, sanoen: ”Hänen välityksellään meillä on vapautus lunnaiden perusteella hänen [Jeesuksen] verensä kautta, niin, hairahdustemme anteeksianto.” (Efesolaisille 1:7; 1. Pietari 2:24) Siis sen lisäksi että hänen kuolemansa tuottaa lunastuksen, se voi peittää meidän syntimme; me voimme saada syntimme anteeksi. Mutta meiltä vaaditaan jotain. Koska meidät on ostettu, niin, ’ostettu tietyllä hinnalla’ Kristuksen lunnaitten kautta, meidän tulee olla halukkaita hyväksymään Jeesus Herraksemme eli Omistajaksemme ja totella häntä. (1. Korinttolaisille 6:11, 20; Heprealaisille 5:9) Näin ollen meidän täytyy katua syntejämme ja uskoa Jeesuksen, meidän Herramme, uhriin.
16 Jos me teemme näin, meidän ei tarvitse odottaa anteeksiantoa siihen asti, kun Jumala vapauttaa ihmiskunnan kaikista synnin vaikutuksista sekä lopettaa sairauden ja kuoleman. Raamattu puhuu tällaisesta anteeksiannosta sellaisena, josta me voimme nauttia jo nyt ja jonka ansiosta meillä voi olla puhdas omatunto Jumalan edessä. – 1. Johannes 2:12.
17 Jeesuksen uhrilla pitäisi näin ollen olla hyvin henkilökohtainen merkitys meille joka päivä. Sen avulla Jumala voi antaa anteeksi tekemämme väärinteot. Apostoli Johannes selittää: ”Kirjoitan teille näitä asioita, jottette tekisi yhtäkään syntiä. Ja jos joku tekeekin synnin, niin meillä on auttaja Isän luona, Jeesus Kristus, vanhurskas.” (1. Johannes 2:1; Luukas 11:2–4) Tämä on Raamatun perusopetuksia, ja se on elintärkeä pysyvää onnellisuuttamme ajatellen. – 1. Korinttolaisille 15:3.
MITÄ SINÄ AIOT TEHDÄ?
18 Miten sinuun vaikuttaa se, mitä Raamattu sanoo sairauden ja kuoleman syystä, lunastuksesta ja mahdollisuudesta saada anteeksianto Jeesuksen Kristuksen kautta? Joku voisi painaa nämä tiedot mieleensä niiden koskettamatta hänen sydäntään tai elämäänsä. Mutta meiltä odotetaan enemmän.
19 Arvostammeko me Jumalan rakkautta, joka ilmenee siinä että hän on järjestänyt lunastuksen? Apostoli Johannes kirjoitti: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa.” (Johannes 3:16) Muista, että nuo ihmiset olivat synnintekijöitä, Jumalasta vieraantuneita. (Roomalaisille 5:10; Kolossalaisille 1:21) Luovuttaisitko sinä rakkaimpasi sellaisten ihmisten puolesta, joista useimmat osoittaisivat olevansa vain vähän tai eivät lainkaan kiinnostuneita sinusta? Silti Jehova pani puhtaan ja uskollisen Poikansa, rakkaan Esikoisensa, tulemaan maan päälle kohtaamaan halveksuntaa, häpeää ja kuoleman, jotta ihmiskunta saisi vapautuksen. Tämä sai Paavalin kirjoittamaan: ”Jumala suosittelee omaa rakkauttaan meille siinä, että Kristus kuoli puolestamme ollessamme vielä syntisiä.” – Roomalaisille 5:8.
20 Poikakin osoitti oman rakkautensa. Kun määräaika tuli, hän halukkaasti alentui tulemaan ihmiseksi. Hän palveli epätäydellisiä ihmisiä, opetti ja paransi heitä. Ja vaikka hän oli syytön, hän kesti pilkkaa, kidutusta ja häpeällisen kuoleman totuuden vihollisten käsissä. Jotta ymmärtäisit tämän paremmin, varaa aikaa lukeaksesi kertomus Jeesuksen kavalluksesta, oikeudenkäynnistä, pahoinpitelystä ja teloittamisesta, joka on merkitty muistiin Luukkaan 22:47–23:47:ään.
21 Miten sinä suhtaudut kaikkeen tähän? Varmaankaan kenenkään ei tulisi puolustella väärää käytöstä sillä, että hän hyväksyy rakkaudellisen lunastusjärjestelyn. Se olisi tuon tarkoituksen väärinkäyttämistä ja voisi jopa johtaa anteeksiantamattomaan syntiin. (Heprealaisille 10:26, 29; 4. Mooseksen kirja 15:30) Meidän tulisi sen sijaan pyrkiä elämään tavalla, joka tuottaa kunniaa Luojallemme. Lisäksi uskon tuohon hänen Poikansa kautta tehtyyn suurenmoiseen järjestelyyn tulisi panna meidät puhumaan siitä toisille ja auttamaan heitä ymmärtämään, miten hekin voivat hyötyä siitä. – Apostolien teot 4:12; Roomalaisille 10:9, 10; Jaakob 2:26; 2. Korinttolaisille 5:14, 15.
22 Ollessaan maan päällä Jeesus Kristus sanoi, että Jumala oli antanut hänellekin vallan antaa syntejä anteeksi. Jotkut viholliset arvostelivat häntä tämän takia. Niinpä Jeesus todisti sen parantamalla halvaantuneen miehen. (Luukas 5:17–26) Samoin kuin synti tuotti ruumiillisia haittoja ihmiskunnalle, niiden anteeksiannosta on hyötyä. On tärkeätä tietää tämä. Se, mitä Jeesus teki maan päällä, osoittaa, että Jumala voi lopettaa sairauden ja kuoleman. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jeesus Kristus itse sanoi, nimittäin että Jehova Jumala antoi Poikansa, jotta uskovilla olisi ”ikuinen elämä”. (Johannes 3:16) Mutta miten se on mahdollista? Milloin se tapahtuu? Entä mitä on sanottava omaisistamme, jotka ovat jo kuolleet?
[Tutkistelukysymykset]
Miksi sairaus ja kuolema ovat arvoitus? (1, 2)
Miksi sairaus ja kuolema alkoivat vaikuttaa meissä? (3–5)
Miksi vapautus sairaudesta ja kuolemasta riippuu Jumalasta? (6, 7)
Miten lunastus on järjestetty? (8–11)
Millä perusteella meidän syntimme voidaan antaa anteeksi? (12–17)
Miten suhtaudut siihen, mitä Jumala ja Kristus ovat tehneet? (1. Johannes 4:9–11) (18–21)
Mikä odote voi liittyä syntiemme anteeksi saamiseen? (22)
[Tekstiruutu s. 103]
Tieteellisten teosten kirjoittaja Isaac Asimov selitti, että ihmisaivojen RNA-molekyylit ovat ”arkisto, joka voi tallettaa täydellisesti kaikki ihmisen elinaikanaan todennäköisesti hankkimat tiedot ja muistikuvat – ja jopa miljardi kertaa sen määrän”. – ”The New York Times Magazine.”
[Kuva s. 108]
Uhrit Israelissa viittasivat eteenpäin Jeesuksen lunastusuhriin