1. luku
Elämällä on tarkoitus
1, 2. Mitkä hämmentävät kysymykset voivat vaivata sellaistakin ihmistä, jonka elämä on tyydyttävää? (Saarnaaja 1:2–4, 10, 11)
MITEN mieluista onkaan olla elossa, tuntea että saa jotakin aikaan ja että elämällä on todella tarkoitus! Kukaan ei todellisuudessa nauti elämästä, jolla ei ole päämäärää – tarkoituksettomasta elämästä.
2 Miljoonat ihmiset ympäri maapallon tekevät kovasti työtä ja yrittävät saada onnea elämisestä. Mutta tulee aika, jolloin ihmiset pysähtyvät kysymään: mihin minä olen oikeastaan menossa? Voi näyttää siltä, että elämä koostuu vain muutamasta ohikiitävästä vuodesta ja lasten kasvattamisesta perheen nimen säilyttämiseksi, minkä jälkeen lapset aloittavat taas saman kiertokulun. Eikö elämällä ole mitään suurempaa tarkoitusta?
3, 4. a) Mitkä seikat voivat nopeasti muuttaa kaikki elämämme suunnitelmat? (Psalmi 90:10) b) Jos haluamme jotakin, mikä voi antaa suuremman tarkoituksen elämällemme, niin mihin kysymyksiin haluamme vastauksen?
3 Ihmiset tietävät myös, että aivan liian usein jokin taloudellinen romahdus, sota tai jokin muu onnettomuus voi pyyhkäistä pois elinikäisen ponnistelun tulokset. Vielä murheellisempaa on, kun rakkaan omaisen menetys sairauden, onnettomuuden tai rikoksen takia voi äkkiä saada elämän tuntumaan hirvittävän tyhjältä, tarkoituksettomalta. Parhaimmillaankin elämä tuntuu kovin lyhyeltä. Verrattuna meitä ympäröivään iättömään kaikkeuteen ihmisen elinikä on kuin kellon tikityksen yksi ainoa tik.
4 Ihmiskunnalla on varmasti odotettavissa jotakin parempaa, sellaista mikä voi antaa elämällemme tosi tarkoituksen. Mitä se siinä tapauksessa olisi? Voidaksemme vastata tähän kysymykseen meidän on ensin selvitettävä vielä perimmäisempi kysymys: onko tämä maailmankaikkeus ja kaikki siinä oleva elämä ”Mestariarkkitehdin”, Jumalan, aikaansaannosta?
ONKO OLEMASSA MESTARIARKKITEHTI JOLLA ON TARKOITUS?
5. Mikä vaikutus voi epävarmuudella tai epäilyksellä Luojan olemassaolon suhteen olla elämäämme ja toisten ihmisten elämään?
5 Näkemyksemme kaiken alkuperästä voi vaikuttaa elämänkatsomukseemme ja asenteeseemme toisiin ihmisiin paljon voimakkaammin kuin monet luulevatkaan. Epävarmuus siitä, onko kaikkeuden Luojaa olemassa, voi aiheuttaa sen, ettemme tiedä varmasti, onko elämällä täsmällinen tarkoitus. Se voi saada meidät myös epäröiviksi sen suhteen, mitkä ovat velvollisuutemme toisia ihmisiä kohtaan. Mitä siitä seuraa? Epävarmuus saa suunnittelemaan elämämme sen mukaan minkä kukin meistä näkee parhaaksi. Se merkitsee, ettei meillä ole mitään selvää mittapuuta oikean ja väärän ratkaisemiseksi, ei mitään tosiasiallista velvollisuudentunnetta toisia ihmisiä kohtaan. Ei ole vaikea nähdä, miten monia ongelmia tämä voisi aiheuttaa ja miten tuhoisaa se voisi olla elämän onnellisuudelle.
6, 7. a) Miksi jotkut ihmiset päättelevät, ettei Luojaa ole, mutta mitä he eivät ehkä ota huomioon? b) Mitä Luojaa koskevia johtopäätöksiä voidaan johdonmukaisesti tehdä vertaamalla maailmankaikkeutta kelloon? (Jesaja 40:26)
6 Mitä syytä on uskoa Mestariarkkitehtiin, tarkoituksen Jumalaan? Nähdessään ympärillään niin paljon vääryyttä ja kärsimyksiä jotkut päättelevät, ettei Luojaa ole olemassakaan. Mutta heiltä jää silloin huomaamatta se tosiasia, että on olemassa monia seikkoja, joita ei voida selittää millään muulla tavalla kuin luomisen avulla. Jos ihmiselle näytetään kello ja sanotaan, että sillä ei ole tekijää, niin hän ei usko sitä. Vai uskooko? Luultavasti hän myöntää, että tämä ajannäyttäjä palvelee tiettyä tarkoitusta, mikä puolestaan osoittaa, että sen tekijälläkin on ollut tarkoitus. Mitä me sitten sanomme meitä ympäröivästä suunnattoman paljon monimutkaisemmasta ja kunnioitusta herättävästä maailmankaikkeudesta? Ehkä ongelma on siinä, ettei ymmärretä Luojan tarkoitusta. Tarkastelkaamme muutamia todisteita siitä, että täytyy olla olemassa Luoja, jolla on tarkoitus.
7 Taivaankappaleet ovat kiertäneet suunnattomia ratojaan hirvittävällä nopeudella hämmästyttävän täsmällisesti lukemattomia miljoonia vuosia. Kiertotähdet kiertävät aurinkoa hyvässä järjestyksessä; lukemattomat tähdet ja muut taivaankappaleet muodostavat galakseja ja jopa galaksijoukkoja. Niiden suunnaton koko ja hämmästyttävä liikkeiden tarkkuus saa hienoimmankin kellon näyttämään niihin verrattuna sangen kömpelöltä. Eikö meidän ole pakko kysyä itseltämme: miten voisi olla mahdollista, että kellolla täytyy olla tekijä, mutta ei paljon suurempaa kunnioitusta ja pelkoa herättävällä täsmällisesti toimivalla maailmankaikkeudella? Edelleen: voisiko niin monimutkainen ja tarkka järjestelmä olla vailla tarkoitusta?
8. Miksi on vastoin todisteita väittää, että kaikkeus on sattuman tai sokeitten voimien aikaansaannos? (Heprealaisille 3:4)
8 Sellainen väite, että kaikki tämä tarkkuus ja järjestys syntyi sattumalta tai sokeitten voimien vaikutuksesta, sotii kaikkia todisteita vastaan. Tunnemmeko mitään järjestelmää, joka olisi koskaan syntynyt pelkästä sattumasta? Mitä tahansa ajattelemmekin – konetta, tuotantolinjaa, taloa tai vain yksinkertaista luutaa – niillä kaikilla on suunnittelijansa: ihminen. Eloton aine ei koskaan järjestäydy sattumalta järjestykselliseksi tuotteeksi tai tapahtumasarjaksi. Riippumatta siitä, miten paljon aikaa annetaan puhaltavalle tuulelle tai virtaavalle vedelle, ne eivät koskaan kokoa ainetta muodostaakseen niistä kaikkein yksinkertaisintakaan konetta. Kaikki, mikä on tehty palvelemaan jotakin tarkoitusta, vaatii älyllistä järjestäjää ja tekijää.
9. Miten radioaktiiviset aineet todistavat, ettei ainetta ole aina ollut olemassa?
9 Otaksukaamme, että omaksuisimme sellaisen asenteen, ettei Luojaa ole. Silloin meidän olisi pakko sanoa, että maailmankaikkeus on ollut aina olemassa, että siinä oleva aine on ikuista. Kuitenkin selvät todisteet osoittavat, ettei ainetta ole ollut aina olemassa. Me tiedämme esimerkiksi, että eräät, maan alkuaineet ovat pysymättömiä, ts. ne ovat radioaktiivisia. Esimerkiksi uraani luovuttaa radioaktiivisia hiukkasia, kunnes se lopulta muuttuu lyijyksi. Mutta jos ainetta olisi ollut aina olemassa, mitään radioaktiivisia alkuaineita ei enää olisi jäljellä. Radioaktiivisuus olisi kauan sitten ʹloppunutʹ samaan tapaan kuin kaikki vesi ennen pitkää häviää vuotavasta astiasta.
10. Miten erilaisten lämpötilojen olemassaolo osoittaa, että kaikkeudella on ollut alku?
10 Kaikkeuden lämpötilaerot, jotka vaihtelevat auringon hehkuvasta kuumuudesta avaruuden jäätävään kylmyyteen, ovat toinen todiste. Tieteellisesti hyväksytyt lait lämmön käyttäytymisestä (ns. termodynaamiset lait) selittävät, että lämpö virtaa aina kuumasta kappaleesta kylmään, kunnes molempien lämpötila on sama. Jos siis kaikkeus ja siinä oleva aine olisivat olleet aina olemassa, niin kaikkialla vallitsisi (termodynamiikan lakien mukaan) sama lämpötila, joka olisi kaiken lisäksi varsin alhainen. Onneksi näin ei ole. Aurinko säteilee lämpöä ja energiaa lukemattomien muiden tähtien tavoin. Tämä todistaa, että maailmankaikkeudella ja aineella, josta se on koostunut, on ollut alku.
11, 12. Mihin johtopäätökseen atomin tutkiminen saattaa meidät?
11 Kun tiedemiehet tutkivat ainetta, etenkin atomia, he löytävät todisteita siitä, että kaikki aine on muodostunut energiasta – suunnattomasta energiamäärästä. He uskoivat kerran, että atomi on aineen yksinkertaisin osa, kaiken aineen jakamaton rakenneosa. Vuosien tutkimuksen jälkeen he ovat kuitenkin havainneet atomin rakenteen niin monimutkaiseksi, että he eivät ole vieläkään päässeet perille kaikista sen salaisuuksista. Ilmeisesti sen suunnattoman energian lähteen, joka muodosti atomin ja kaiken aineen ja pani maailmankaikkeuden liikkeeseen, täytyy olla persoona, jonka äly on monin verroin suurempi kuin ihmisen. Nämä seikat ovat todella voimakkaita, tosiasioihin perustuvia todisteita siitä, että maailmankaikkeus on saanut alkunsa jonakin täsmällisenä ajankohtana menneisyydessä. Se on luotu.
12 Entä mitä voidaan sanoa siitä kiertotähdestä, tästä maasta, jonka päällä me ihmiset elämme? Mitä todisteita älyllisestä, tarkoituksenmukaisesta suunnitelmasta paljastaa sen kyky ylläpitää elämää?
AURINGON JA MAAN SUHDE TÄSMÄLLEEN OIKEA
13, 14. Miten aurinko todistaa voimakkaasta, hyvänsuovasta Mestariarkkitehdistä? (Psalmi 74:16)
13 Ihmiset ovat rakentaneet atomivoimaloita – ydinreaktoreita – ja niiden energiantuotto on suurempi kuin millään muulla tavalla aikaansaatu. Niitä on kuitenkin valvottava jatkuvasti tuhoisien räjähdysten pelosta. Siitä huolimatta on jo joitakin onnettomuuksia sattunut. Ihmistekoiset reaktorit ovat kuitenkin vähäpätöisiä, mitättömiä aurinkoomme verrattuina. Elleivät auringossa tapahtuvat valtavat räjähdyssarjat olisi valvottuja, maa voisi palaa poroksi silmänräpäyksessä. Kuitenkin aurinko on tuottanut jatkuvasti valoa ja lämpöä miljardeja vuosia ilman mitään olennaisia vaihteluja. On laskettu, että jos vain yksi prosentti auringon massasta muuttuisi energiaksi, sen valonvoimakkuus säilyisi nykyisellään ainakin miljardi vuotta.
14 Miten järkevää on siksi päätellä, että ihmistekoiset reaktorit ovat kyllä vaatineet älykästä suunnittelua, mutta suunnattomasti suurempi ja paljon luotettavampi reaktori, aurinko, on syntynyt pelkän sattuman oikusta? Eikö meidän sen sijaan pitäisi antaa kunnia hyvänsuovalle Mestariarkkitehdille sellaisen aurinkoreaktorin suunnittelusta, joka säteilee turvallisesti juuri oikean määrän suunnattomasta energiastaan halki avaruuden noin 150000000 kilometrin matkan tänne maan päälle?
15. Mikä tarkoituksenmukaisuus ilmenee maan etäisyydessä auringosta?
15 Tarkastelkaamme lähemmin niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat sen, että maa voi käyttää hyväkseen auringon energiaa tavalla, mikä varmistaa elämisen jatkumisen. Maan etäisyys auringosta on täsmälleen oikea. Jos aurinko olisi lähempänä, maan päällä olisi liian kuumaa elämälle; jos se olisi kauempana, olisi liian kylmää.
16. a) Mitä tekemistä maan pyörimisellä akselinsa ympäri on ihmisille ja eläimille varattavan ravinnon kanssa? (Psalmi 104:14, 19–22) b) Mikä meitä hyödyttävä tarkoitus on maan akselin kaltevuudella, kun maa kiertää radallaan auringon ympäri? (1. Mooseksen kirja 1:14; 8:22)
16 Maan pyörimisnopeuden ansiosta vuorottelevat päivä ja yö kasvien kasvulle sopivan pituisina jaksoina kautta maapallon. Kasvit käyttävät hyväkseen auringon energiaa muuttaessaan veden ja hiilidioksidin sokereiksi. Tämä fotosynteesinä tunnettu tapahtuma on välttämätön ravinnon tuottamiseksi eläimille ja ihmiselle. (1. Mooseksen kirja 1:29, 30) Maan akselin noin 23,5 asteen kaltevuus kohtisuorasta määräsuuntaan aikaansaa vuodenajat. Aika, jonka maa viipyy matkallaan auringon ympäri, tekee vuodenajat juuri sopivan pituisiksi. Vaikka päivien ja vuodenaikojen pituudet vaihtelevat jonkin verran eri osissa maapalloa, niin lukemattomat kasvilajit saavat kuitenkin kasvuaan varten tarvitsemansa energian.
ILMAKEHÄMME – IHANTEELLINEN VÄLIAINE ELÄMÄLLE
17. Miten aurinko ja maan ilmakehä varaavat yhdessä suojan auringon kuolettavalta säteilyltä?
17 Jos jokin edellä mainituista seikoista muuttuisi merkittävästi, se merkitsisi elämän tuhoutumista maan päältä. Kuitenkin ne edustavat vain pienen pientä osaa seikoista, jotka ovat välttämättömiä elämälle. Niinpä esimerkiksi auringon valo ja energia olisivat hyödyttömiä, jopa vaarallisia, ilman maatamme ympäröivää ilmakehää. Maan korkealle ulottuva ilmakehä suojaa elämää kuolettavilta säteiltä. Ja itse auringon säteily auttaa ilmakehää muodostamaan kerroksen otsonia, erästä hapen muotoa, joka suodattaa kuolettavia ultraviolettisäteitä.
18. Onko ”sattuma”, että maan ilmakehässä on paljon happea ja että typpi laimentaa sitä suuresti? Selitä.
18 Maan ilmakehän koostumus on myös hyvin tärkeä elämän jatkumiselle. Esimerkiksi me ihmiset emme voi elää ilman happea. Jos joudumme olemaan ilman sitä vain muutaman minuutin, niin aivot vaurioituvat vakavasti. Tavallisesti seurauksena on kuolema. Eikö ole hyvä, että happea on ilmakehässä runsaasti? Toisaalta happi tekee myös palamisen mahdolliseksi. Jos siis ympärillämme olisi suuret määrät tätä kaasua, niin se voisi olla tuhoisaa elämälle; me voisimme olla vaarassa palaa kuoliaiksi. Miksi sellaista ei tapahdu? Koska ilmakehämme happea laimentaa suuresti typpi, joka on verraten tehoton kaasu.
19. Mitä johtopäätöksiä voimme tehdä verratessamme auringon ja maan ilmakehiä toisiinsa?
19 Ilmakehä on valmistettu ikään kuin tarkan ”reseptin” mukaan, sillä muutkin välttämättömät ainekset ovat oikeassa suhteessa: hiilidioksidi, vesihöyry jne. Auringossa pääasiassa vedystä koostuva ilmakehä on välttämätön, mutta maan ilmakehässä hapen seassa herkästi räjähtävä vety olisi jatkuvana uhkana. Ellei olisi Mestariarkkitehtiä, jolla on tarkoitus, miksi sekä auringon että maan ilmakehissä vallitsisi sellainen tasapaino tai niin sanoaksemme ”yhteistoiminta”, että maa soveltuu niin ihailtavasti elämää varten, kun taas kaukana oleva aurinko on varustettu ylläpitämään tätä elämää?
VESI – ELÄMÄÄ YLLÄPITÄVÄ NESTE
20, 21. a) Minkä elintärkeän aineen runsas esiintyminen maan päällä tekee maasta ainutlaatuisen kiertotähtien joukossa? b) Mitkä ovat muutamia arvokkaita tarkoitusperiä, joita mahtavat valtameret palvelevat?
20 Ilmakehän lisäksi – jonka muodostaa juuri oikea kaasuseos – on normaalissa nestemuodossa olevan veden runsas esiintyminen välttämätöntä aineelliselle elämälle. Maa on kaikkien kiertotähtien joukossa ainoalaatuinen tässä suhteessa. Valtamerten suunnaton tilavuus muodostaa perustan sateen kiertokululle, mikä tekee kasvien kasvun mahdolliseksi. Valtameret estävät myös äärimmäisiä lämpötilan vaihteluita.
21 Ilman valtameriä ei toinenkaan kiertokulku, nimittäin hapen ja hiilidioksidin, olisi mahdollinen. Eläimet käyttävät happea ja kasvit hiilidioksidia. Valtameret sitovat ja vapauttavat miljardeja tonneja hiilidioksidia, mikä on tarpeellista kokonaismäärän pitämiseksi jatkuvassa tasapainossa. Valtameret ovat tietenkin myös yltäkylläisten mineraali- ja eläinrikkauksien lähde. – 5. Mooseksen kirja 33:19.
22. Miksi vesi on niin arvokasta kasvien ja eläinten ravitsemisessa?
22 Vesi on ainoalaatuinen, melkein ”ihmeneste”. Sen liuotuskyky on suurempi kuin minkään muun nesteen. Siitä syystä se voi varastoida niitä kemiallisia yhdisteitä, jotka ovat välttämättömiä kasvien elämän ylläpitämiselle. Vesi tunkeutuu maaperään ja liuottaa siinä olevat elämää ylläpitävät kemikaalit. Se kuljettaa sitten mukanaan näitä ravinteita kulkeutuessaan kasvien eri osiin. (Jesaja 55:10) Vesi on pääasiallisin aineosa veressä, joka kuljettaa elämän antavaa ravintoa ihmisten ja eläinten ruumiin soluihin. Ruumiistamme onkin noin 70 prosenttia vettä.
23. Miksi veden pysyminen nestemäisenä laajalla lämpötila-alueella on tärkeätä elämällemme?
23 Merkittävää on myös se, että vesi pysyy nestemäisenä laajalla alueella normaaleissa lämpötiloissa. Jos se haihtuisi nopeammin, sadevesi ei voisi pysyä maan pinnalla tai maaperässä riittävän kauan liuottaakseen mineraaleja ja kuljettaakseen niitä kasveihin. Kasvillisuus menettäisi kosteutensa liian nopeasti, ja suuret alueet muuttuisivat autiomaaksi. Jos veden kiehumispiste olisi paljon nykyistä alhaisempi, olisi olemassa vaara, että veremme alkaisi kiehua ollessamme kuumassa auringonpaisteessa. Jos vesi jäätyisi tai jähmettyisi liian helposti, sateet olisivat harvinaisia ja kasvit kuolisivat.
24. Mitä tarkoituksia palvelee veden poikkeuksellinen ominaisuus laajeta jäätyessään?
24 Lisäksi vesi laajenee hiukan jäätyessään, joten jää kelluu sen sijaan että se painuisi pohjaan. Tämä estää järvien ja muiden suurten vesistöjen jäätymisen pohjaa myöten, mistä olisi tietenkin tuhoisat seuraukset elämälle. Tämä laajeneminen edistää mullan muodostumista, sillä vesi valuu kallioitten rakoihin ja halkeamiin ja laajenee sitten jäätyessään ja murentaa kalliota hienoksi, viljelyskelpoiseksi mullaksi – ja tekee tämän kaiken ihmisen tarvitsematta huolehtia siitä.
25. Minkä johtopäätöksen me joudumme tekemään harkitessamme sitä, että maapallolla on niin suunnattomat vesivarat? (Jeremia 10:12, 13)
25 Mistä johtuu, että maapallon kaikista nesteistä tätä arvokasta vettä on niin paljon? Se ei totisesti ole pelkkä sattuma. Sen olemassaolon täytyy olla Mestariarkkitehdin työtä – hänen joka on todella kiinnostunut elollisesta luomakunnastaan maan päällä!
TODISTEET OVAT PÄIVÄNSELVIÄ
26. Vaikka Jumala on ihmissilmille näkymätön, niin mistä voimme tietää, että sellainen Mestarirakentaja ja Luoja on olemassa?
26 Ihminen, joka katselee tarkkaavaisena ympärillään olevia näkyviä todisteita, voi nähdä, että täytyy olla olemassa huippuälykäs Persoona, Mestarirakentaja ja Luoja. Vaikka tätä hyvänsuopaa Rakentajaa ei voikaan nähdä luonnollisin silmin, niin ”hänen näkymättömät ominaisuutensa ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien, koska ne havaitaan siitä, mikä on tehty, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensakin”. – Roomalaisille 1:20.
27. Miksi ei olisi järkevää vaatia Jumalan näkemistä, ennen kuin voisi uskoa hänen olevan olemassa?
27 Jotkut vaativat, että saisivat nähdä Jumalan, ennen kuin he suostuvat uskomaan hänen olemassaoloonsa. Mutta onko järkevää odottaa näkevänsä Hänet, joka on luonut kaiken tämän suurenmoisen? Me voimme tuskin kestää suoraan aurinkoon katsomista, ja varmasti me tulisimme sokeiksi ja palaisimme, jos jotkin suuremmista auringoista olisivat yhtä lähellä maapalloamme kuin oma aurinkomme. Millainen loisto säteilisikään näiden aurinkojen Luojasta, jos hän paljastaisi itsensä ihmissilmille! Kun Mooses kerran pyysi nähdä Jumalan kirkkauden, Jumala vastasi: ”Sinä et voi nähdä minun kasvojani; sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.” – 2. Mooseksen kirja 33:20.
28. Miten voimme nähdä todisteita rakkaudellisesta ja huolehtivasta Mestariarkkitehdista tarkastellessamme maailmankaikkeutta sopusoinnussa Roomalaiskirjeen 1:20:n kanssa?
28 Mutta jos me käytämme ajattelukykyämme, voimme nähdä luomakunnan ilmentävän rajatonta voimaa ja valvontaa. Sattuma tai sokeat voimat eivät voi aikaansaada tarkoituksenmukaista valvontaa tai luoda lakeja. Laki ja valvonta ovat todistuksia Mestariarkkitehdin näkymättömistä ominaisuuksista. Suurta rakkautta ja huolenpitoa osoittaa myös se huolellisuus, millä maailmankaikkeus (myös aurinkokuntamme ja oma kiertotähtemme) on rakennettu varaamaan kaikkea hyvää ihmiselämää varten. Nämä ovat vain älylliselle ja sääliväiselle persoonalle kuuluvia ominaisuuksia.
29. Pääteltyämme, että Luoja on olemassa, mitkä kysymykset ansaitsevat seuraavaksi huomiomme?
29 Mutta huolehtiiko Jumala luomakunnastaan meidän päivinämme? Onko hän yhä kiinnostunut maailmankaikkeudesta suunniteltuaan ja luotuaan sen? Onko Jumalan mielessä tulevaisuus ihmiselle ja tarkoitus jokaista elävää tai joskus elänyttä ihmistä varten?
[Kokosivun kuva s. 4]
[Kuva s. 6]
Kellolla on tekijänsä . . .
[Kuva s. 7]
. . . entä kunnioitusta herättävällä kaikkeudella?
[Kuva s. 11]
Ihminen ei voi kunnolla katsoa suoraan aurinkoa. Pitäisikö hänen odottaa voivansa katsoa sen kunnioitusta ja pelkoa herättävää Luojaa?
[Kuva s. 13]
Miksi maan päällä sattuu olemaan niin paljon tätä aineelliselle elämälle välttämätöntä nestettä?