Mitä perustetta on toivolle?

YHDYSVALLOISSA oli ahkera 60 vuotta täyttänyt mies. Hän oli kasvanut New Jerseyssä, viettänyt hyvin toimeliasta elämää eikä ollut koskaan ollut sairas, kunnes hän yhtäkkiä alkoi tuntea itsensä sairaaksi. Hän yritti olla välittämättä tunteesta, mutta se ei antanut periksi. Eikä ihme, sillä taudinmääritys ilmaisi, että hänessä oli syöpä. Hän kokeili monenlaisia parannuskeinoja, ja häntä hoidettiin useita viikkoja kuuluisalla syöpäklinikalla. Hän vaikutti sieltä palatessaan parantuneelta, uudelta mieheltä, niin sanoaksemme. Mutta ei kauan. Hänen terveytensä alkoi jälleen hitaasti heiketä, ja pian oli ilmeistä, ettei mikään auttaisi. Kaiken tämän läpi hän säilytti kuitenkin iloisen mielen. Miksi? Koska hänellä oli peruste toivolle.

Eräs kanadalainen aviopari puolestaan aloitti avioelämänsä hyvin rakastuneena. Mutta sitten mies sai työpaikan soittajana erään hotellin orkesterissa ja radiossa, minkä vuoksi hän oli työssä myöhään joka ilta, kun taas hänen vaimonsa työskenteli päiväsaikaan. Niinpä he alkoivat ajelehtia erilleen toisistaan. Pian näytti siltä, että avioero oli ainoa ratkaisu. Mutta sitten heidän elämäänsä tuli jotakin sellaista, mikä veti heidät yhteen sekä sydämeltä että mieleltä. Mikä se oli? Peruste toivolle.

Tyypillinen oli myös erään virginialaisen hipin kohtalo. Hän oli perin pohjin pettynyt sen suhteen, miten itsekkäät ihmiset hoitivat maailman asioita. Seuraus oli se, että hän antoi ihanteittensa haihtua. Mutta kun hän huomasi, ettei se tehnyt häntä onnelliseksi, hän etsi onnea muualta. Lopulta hän niin kuin niin monet muutkin hänen kaltaisensa löysi toivon perusteen, joka toi hänelle onnen.

TOIVON PERUSTE

Monet tosin puhuvat toivosta halveksivasti. Mutta se, osoittautuuko jonkun toivo arvokkaaksi vai pettymystä aiheuttavaksi, riippuu täysin siitä, mihin toivo on perustettu. Kenenkään, joka vilpittömästi haluaa tehdä sitä, mikä on oikein, ei tarvitse olla ilman toivoa. Miksi voidaan sanoa siten? Siksi, että Jehova Jumala, kaiken Luoja, Jumala, joka on rakkaudellinen, viisas ja kaikkivaltias, on todella olemassa. – Room. 1:20.

Totisesti järkikin sanoo, ettei tämä suurenmoinen maailmankaikkeus eivätkä sen kauneus, symmetria, järjestys ja loputon vaihtelu tulleet olemassaoloon itsestään, vain sattumalta. Niinpä sir Isaac Newton, jonka monet tieteen historiankirjoittajat luokittelevat ”suurimmaksi tiedemieheksi, mitä maailma on koskaan nähnyt”, kirjoitti kirjeessä eräälle ystävälleen, että hän suurimmassa teoksessaan Principia halusi nimenomaan esittää todisteita siitä, että Jumala tosiaan oli olemassa, ja että hän oli iloinen havaitessaan näiden todisteitten vaikuttavan ihmisiin.

Tuossa maineikkaassa teoksessa hän oli kirjoittanut: ”Tämä mitä kaunein auringon, kiertotähtien ja pyrstötähtien järjestelmä voi olla lähtöisin vain älykkään ja voimallisen Olennon suunnitelmasta ja herruudesta. . . . Tämä Olento hallitsee kaikkea . . . kaiken Herrana . . . Korkein Jumala on iankaikkinen, ääretön, ehdottoman täydellinen Olento.”

Mutta joku voi väittää vastaan ja sanoa: ’Ei se kyllä niin ole. Katsokaa kaikkea kurjuutta ja pahuutta, mitä maan päällä on.’ Mutta sellaiset olosuhteet eivät järkevästi ajatellen merkitse sitä, ettei Jumala olisi olemassa ja ettei Häneen voisi uskoa. Miksi eivät? Koska hänen Sanansa, Pyhä Raamattu, selittää tyydyttävällä tavalla, miksi Jumala on sallinut pahuuden jatkua niin kauan. Lyhyesti sanottuna Jumala on sallinut näitä olosuhteita kahdesta perussyystä. Ensiksi siksi, että Saatana esitti haasteen kiistäessään Jumalan hallitusvallan ja kerskuessaan, että hän voisi kääntää kaikki luomukset pois Jumalasta. Jumala tiesi, että jotkut pysyisivät nuhteettomina kaikesta siitä huolimatta, mitä Saatana voisi tehdä. Ja toiseksi antaakseen epätäydellisen ihmisen osoittaa täydellisen kykenemättömyytensä rauhan, hyvinvoinnin ja onnellisuuden aikaansaamiseksi ilman Jumalaa.

Ja mainittakoon, että on olemassa monia ja hyvin pakottavia syitä hyväksyä Raamattu Jumalan henkeytetyksi sanaksi samoin kuin uskoa Jumalan olemassaoloon. Ennen kaikkea sellaisia ovat niin monien Raamatun ennustusten täyttyminen vuosisatojen aikana; sen monien kirjoitusten suurenmoinen sopusointu, vaikka ne kirjoitettiin yli 1 500 vuoden aikana ja vaikka niiden kirjoittajat usein asuivat pitkien matkojen päässä toisistaan; sen kirjoittajien rehellisyys sekä maallisen historian ja arkeologian sille antama tuki.a

RAAMATTUUN PERUSTUVA TOIVO HYÖDYTTÄÄ NYT

Jehova Jumalaan ja hänen Sanaansa pantua toivoa voidaan sopivasti verrata ankkuriin. Samoin kuin ankkuri voi antaa laivalle vakavuutta raivoavassa myrskyssä, niin myös Raamattuun perustuvan toivon ankkuri voi antaa meille vakavuutta elämän myrskyissä. Sitä on verrattu myös kypärään, joka voi suojella ihmisen mieltä häiritseviltä epäilyiltä. – 1. Tess. 5:8; Hepr. 6:19.

Sen tähden mainitsemamme New Jerseystä kotoisin ollut mies voi pysyä iloisena, vaikka hänen elämänsä oli päättymäisillään syövän vuoksi. Hänellä oli ylösnousemustoivo, ja hän uskoi, että Jumala palkitsee ne, jotka palvelevat häntä uskollisesti. – 2. Tim. 4:8; Hepr. 11:6.

Ylösnousemustoivon merkitys havaitaan myös erään hindunaisen kokemuksesta. Hän asui Durbanissa Etelä-Afrikassa. Hän noudatti tunnollisesti hinduperinteitä ja -tapoja ja oli syvästi omistautunut aviomiehelleen. Kun hänen miehensä yhtäkkiä kuoli sepelvaltimontukokseen, hän oli niin epätoivoinen, ettei voinut syödä. Hän oli itse asiassa päättänyt tehdä itsemurhan näännyttämällä itsensä nälkään, ja hän jopa kirjoitti Jumalalle kirjeen, jossa hän pyysi Häneltä anteeksi elämän riistämistä itseltään. Mutta neljänkymmenen päivän paaston jälkeen hän alkoi jälleen syödä. Miksi? Koska Jehovan kristityt todistajat, jotka uskovat ylösnousemukseen, kykenivät lohduttamaan häntä toivolla, että jonakin päivänä hän jälleen näkisi rakkaan puolisonsa. – Apt. 17:31; 24:15; Joh. 5:28, 29.

Ja kuinka Raamattuun perustuva toivo paransi mainitsemamme kanadalaisen avioparin särkyneen avioliiton? Auttamalla heitä ymmärtämään paremmin Jumalan vaatimukset ja antamalla heille yhteisen päämäärän, johon ponnistella. – Matt. 6:33; 19:3-6.

Samoin kävi nuorukaiselle, joka oli viehtynyt hippielämään, koska maailmalla ei ollut mitään tarjottavaa eikä hän nähnyt mitään aitoa tulevaisuuden toivoa. Kun hän oli Vietnamissa amerikkalaisena sotilaana, hän sai kosketuksen kristittyihin lähetystyöntekijöihin, Jehovan todistajiin, jotka auttoivat häntä näkemään Jumalan lupausten varmuuden ja antoivat hänelle perustan toivolle, joka tulee pian toteutumaan. Mistä voimme tietää varmasti, että se aika on lähellä?

JUMALAN AIKATAULU VIITTAA NYKYAIKAAN

Jumalan sana vakuuttaa: ”Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.” (Saarn. 3:1) Niinpä Jehova Jumala salli vedenpaisumusta edeltävän maailman pahuutta ja väkivaltaa vain aikansa ja lähetti sitten vedenpaisumuksen, joka pyyhkäisi maapallon puhtaaksi kaikista pahoista ja väkivaltaisista ihmisistä. (1. Moos. 6:3–12; 7:11–24) Samoin Jumala määräaikanaan toi viheliäisessä orjuudessa olleet israelilaiset pois Egyptistä ja asetti heidät asumaan Kanaaniin, maahan, joka vuoti maitoa ja hunajaa. – 2. Moos. 1:8–14; 2:23–25; Joos. 21:45.

Entä mitä on sanottava nykyisistä ”vaikeista ajoista”? Raamattu sanoo: ”Kun jumalattomat rehottavat niinkuin ruoho ja väärintekijät kaikki kukoistavat” – niin kuin nykyään tapahtuu – ”on se heidän ikuiseksi häviöksensä.” Silloin kun pahuus tuhotaan, on tullut Jumalan määräaika ’hänen tahtonsa tapahtumiselle myös maan päällä niinkuin taivaassa’. ”Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva.” – 2. Tim. 3:1–5; Ps. 92:8; Matt. 6:10; Ilm. 21:4.

Mutta miksi voimme olla niin varmoja, että nämä lupaukset tulevat täyttymään? Koska Raamattu sanoo, että meillä on ”toivon peruste, jonka Jumala, joka ei valhettele, on luvannut”. (Tiit. 1:2) Varsin monet Raamatussa esitetyt ennustukset ovat täyttyneet, esimerkiksi ennustus Juudan maan olemisesta autiona seitsemänkymmentä vuotta sekä ennustukset Messiaan tulemisen ajasta, hänen syntymäpaikastaan, siitä mitä hän tekisi ja miten hän kuolisi ja tulisi herätetyksi kuolleista. – Jer. 29:10; Jes. 53:1–12; Dan. 9:2, 24–27; Miika 5:1; Ps. 16:10.

Sen, että juuri tämä sukupolvi voi toivoa näkevänsä maapallon tulevaisuutta koskevien Jumalan lupausten täyttyvän, varmistaa se, mitä tämä nykyinen sukupolvi on nähnyt Jeesuksen ja hänen apostoleittensa ennustusten täyttymykseksi. (Ks. Matteuksen lukuja 24 ja 25, Markuksen 13. lukua ja Luukkaan 21. lukua.) Sen yhteydessä, mitä me nykyään olemme omin silmin nähneet, Jeesus sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat.” – Matt. 24:34.

MITEN VOIT VAHVISTAA TOIVOASI

Haluatko saada lujan, hengen ylläpitämän toivon? Jos haluat, niin sinun on ryhdyttävä ponnistelemaan innokkaasti ja vilpittömästi sen hankkimiseksi. Eräs tunnettu amerikkalainen sosiologi huomautti kerran ironisesti: ”Toivon sanomaa saarnaavat johtajat eivät ole koskaan erityisen tervetulleita, sillä he vaativat . . . ponnistelemista, toimintaa, uskollisuutta ja sitoutumista.” Hän tarkoitti tietysti johtajia, jotka esittävät inhimilliseen ajatteluun perustuvaa toivoa, mutta sama periaate soveltuu Jumalan sanaan perustuvaan toivoon.

Sinun on ensiksi tärkeätä tutustua Toivon Kirjaan, Pyhään Raamattuun, ja sen esittämiin toivon syihin. Koeta lukea tätä kirjaa vähän joka päivä. Tieto on uskon välttämätön edellytys, ja usko tekee mahdolliseksi toivon.

Pelkkä Raamatun lukeminen ei tietenkään anna sinulle uskoa; sinun täytyy ymmärtää lukemasi. Raamattu itse esittää tämän selvästi kertoessaan etiopialaisesta virkamiehestä, joka oli lukemassa Jesajan profetian 53. lukua mutta tunnusti, ettei hän ymmärtänyt, ketä profetiassa tarkoitettiin. Evankelista Filippus selitti ennustuksen tarkoittavan Jeesusta Kristusta. – Apt. 8:27–38.

Ketkä voivat auttaa sinua ymmärtämään Raamattua? Ilmeisesti heidän täytyisi olla kristittyjä, jotka todella uskovat Raamatun olevan Jumalan sana. Siitä, mitä edellä on sanottu, voit nähdä, että tätä lehteä julkaisevat – ja levittävät – ihmiset, jotka uskovat Raamatun olevan Jumalan sana. Lisäksi nämä Jehovan kristityt todistajat pyrkivät vilpittömästi elämään sen mukaisesti, mitä he saarnaavat, minkä perusteella edelleen voit todeta heidän olevan Raamatun totuuksien vilpittömiä tutkijoita ja opettajia.

Tämän ovatkin huomanneet yhä useammat ihmiset, jotka eivät ole todistajia. Lehden New York Amsterdam News pääkirjoitussivulla oli 10. elokuuta 1974 suuri piirros, jossa pystyssä olevan Raamatun päällä seisoi Jehovan todistaja katsellen kaukoputkella tulevaisuutta. Kuvateksti kuului: ”Uskon säilyttämistä.” Pääkirjoituksessaan sanomalehti sanoi: ”Tämä on uskonnollinen ryhmä, joka on vuosia horjumatta pitänyt kiinni uskostaan opetuksellaan ja esimerkillään ja noudattanut päättäväisesti käytännössä sitä, mitä se saarnaa maailmassa, missä sellainen on harvinaista. . . . Sellaiset uskon säilyttäjät ovat hyödyksi kaupungillemme ja hyödyksi syntiselle kansakunnallemme sen esimerkin takia, jonka he antavat aikamme skandaalien, murhien ja moraalisten luhistumisten keskellä. Tervetuloa New Yorkiin, Jehovan todistajat!”

Nämä Jehovan kristityt todistajat ovat täysin varustautuneet auttamaan sinua uskosi vahvistamiseksi Jumalaan ja Raamattuun, jotta sinulla voisi olla kirkas ja luja tulevaisuuden toivo. He eivät ainoastaan julkaise Raamattuja ja Raamatun tutkimisen apuvälineitä, vaan he ovat myös valmiita auttamaan sinua ymmärtämään Raamattua johtamalla joka viikko raamatuntutkistelua omassa kodissasi täysin ilmaiseksi. Lisäksi he kutsuvat sinut tervetulleeksi valtakunnansaliinsa. Siellä he pitävät joka viikko viisi tunnin pituista kokousta, joissa selitetään ja opetetaan Raamatun opetuksia ja periaatteita.

Koska siis Jehova Jumala, Luoja, on olemassa, koska hänellä on erinomaiset ominaisuudet ja koska hän on kiinnostunut maallisista luomuksistaan ja koska hänen Sanansa Raamattu on totuudenmukainen, sinulla on epäilemättä runsaasti syitä toivoon. Mutta sinun täytyy ponnistella saadaksesi tämän toivon itsellesi.

[Alaviitteet]