Ihmisten vai Lunastajanne orjia?

”Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia.” – 1. Kor. 7:23.

 1. Kuinka monet ihmiskunnasta ovat syntyneet orjuuteen?

TIEDÄTKÖ, että olet syntynyt orjana? Tosiasia on, että kaikki maallisille ihmisille syntyneet ihmiset ovat orjina, orjien lapsina. Jos tutkit rehellisesti tosiseikkoja ja näet, miten totta se on, niin se auttaa sinua ymmärtämään monta seikkaa itsestäsi. Se johtaa sinut ymmärtämään, miten voit vapautua tästä orjuudesta.

2, 3. a) Kuka huomattu vapauden asiaa ajanut työntekijä kuului tästä orjuudesta vapautuneitten joukkoon? b) Miten tämä vapauden työntekijä nimitti itseään?

² Tästä maailmanlaajuisen orjuuden huoneesta vapauteen johtavat ovet avautuivat tuhatyhdeksänsataa vuotta sitten. Silloin, ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla, oli tästä orjuudesta vapautuneiden joukossa mies, joka on nyt tullut tunnetuksi ympäri maapallon. Mutta hänen oli aina valvottava ja ponnisteltava välttääkseen joutumasta orjuuteen uudelleen. Hän iloitsi hyvin suuresti omasta vapaudestaan ja yritti auttaa mahdollisimman monia muitakin saavuttamaan sellaisen vapauden. Hän ei käynyt sotaa Rooman valtakuntaa, miljoonien ihmisten orjuuttajaa, vastaan, eikä hän johtanut vapaudenmarssia Roomaan orjuuden vastalauseeksi. Miksi ei? Koska hän toimi suuremman vapauden asialla kuin se on, minkä ihmiset voivat antaa.

³ Tämän miehen vapautustyön johdosta eräät uskontojärjestöt ovat sanoneet hänen olevan yksi niiden ”pyhimyksistä”, minkä vuoksi he kutsuvat häntä ”pyhäksi Paavaliksi”. Mutta hän puhui itsestään pelkästään Paavalina. Hän sanoi esimerkiksi niille, jotka halusivat tehdä hänestä erityisen johtajansa: ”Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?” ”Kun toinen sanoo: ’Minä olen Paavalin puolta’, ja toinen: ’Minä olen Apolloksen’, ettekö silloin ole niinkuin ihmiset ainakin? Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, . . . [niin kuin] Herra on heille kullekin antanut.” – 1. Kor. 1:13; 3:4, 5.

 4. a) Millainen oli Paavalin poliittinen asema Rooman valtakunnassa ja mistä syystä? b) Mistä orjuudesta vapautumisesta Paavali oli kiinnostunut?

⁴ Paavalilla oli Rooman kansalaisoikeudet. Tästä syystä Rooman hallitus piti häntä vapaana miehenä. Kerran kysyi eräs roomalainen kiliarkki, sotilaskomentaja, häneltä: ”Sano minulle: oletko sinä Rooman kansalainen?” Hän vastasi: ”Olen.” Sotilaskomentajakin väitti olevansa Rooman kansalainen sanoen: ”Minä olen paljolla rahalla hankkinut itselleni tämän kansalaisoikeuden.” Silloin Paavali sanoi: ”Mutta minulla se on syntymästäni asti.” (Apt. 22:27, 28) Paavali oli itse asiassa ympärileikattu juutalainen, mutta koska hän oli syntynyt aasialaisessa Tarson kaupungissa, niin hän oli syntynyt Rooman kansalaiseksi, sillä roomalainen poliitikko Antonius oli toistasataa vuotta aikaisemmin suonut Rooman kansalaisoikeuden kaikille Tarson asukkaille, ja myöhemmin keisari Augustus vahvisti nämä edut. (Apt. 21:39; 22:3) Paavalia ei siis vapautettu Rooman valtakunnan orjuudesta, eikä hän astunut poliittiselle areenalle auttamaan toisia pääsemään vapaiksi siitä orjuudesta. Oli olemassa toinen orjuus, joka oli paljon kauaskantoisempi ja joka johti kuolemaan. Rooman kansalainen Paavali oli kiinnostunut tästä orjuudesta vapautumisesta.

5, 6. a) Missä kirjeessä Paavali selitti tämän suuremman orjuuden? b) Mikä vaikutti Paavalissa estäen häntä tekemästä, mitä hän halusi tehdä?

⁵ Miten Paavali oli joutunut tähän suurempaan orjuuteen? Miten me kaikki olemme joutuneet siihen? Miten se on vaikuttanut meihin? Paavali selitti tämän hyvin ymmärrettävästi kirjoittaessaan Roomassa oleville uskoville tovereilleen. Puhuen Jumalan – ei Rooman – laista Paavali sanoi:

⁶ ”Laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen. Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen. Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä. Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu. Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei; sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.

 7. Minkä epämieluisan lain Paavali havaitsi jäsenissään, ja missä määrin hän oli sen alainen?

⁷ ”Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin, mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia [olen mieleltäni Jumalan lain orja, mutta lihaltani synnin lain, Um].” – Room. 7:14–25.

 8. Mitä itsessään olevaa vastaan Paavalin oli taisteltava, ja mikä sen aiheutti?

⁸ Paavalin ruumis oli ”lihallinen” niin kuin meidänkin ruumiimme. Hän havaitsi liharuumiissaan vaikuttavan lain, minkä mekin voimme havaita toimivan omassa ruumiissamme. Se oli synnin laki. Kun hän sen tähden halusi tehdä, mikä on oikein ja sopusoinnussa Jumalan hyvän lain kanssa, niin hän ei havainnut kykenevänsä tekemään sitä täydellisesti ja kaiken aikaa. Hänen lihassaan asustava synti sai yliotteen ja esti häntä toteuttamasta haluaan. Sydämessään ja mielessään hän oli sopusoinnussa Jumalan lain kanssa, niin että hän mieleltään oli Jumalan lain orja. Mutta hänen lihansa ei aina ollut yhtä mieltä hänen mielensä kanssa, ja siksi hänen oli taisteltava lihassaan olevaa synnin lakia vastaan. Mikä oli syynä? Paavali oli ”myyty synnin alaisuuteen”. Jos se piti paikkansa apostoli Paavalista, niin se on totta myös meistä kaikista.

 9. Miksi meidän ei ole hyvä olla halusta synnin lain orjia?

⁹ Meidän ei ole hyvä olla halusta synnin lain orjia, lain, joka aina koettaa vaikuttaa hillitsemättä lihamme kautta. Jos sallimme synnin lain vaikuttaa vastustamattomana lihamme kautta, niin se voi tuottaa jotain mielihyvää hetkeksi, mutta ei koidu iankaikkisen onnellisen elämän saavuttamiseksemme. Jumalan laki näytti juutalaisille, mitä synti on. Hänen lakinsa tuomitsi syntiset kuolemaan. Siksi Paavali sanoi, että synti tuotti hänelle kuoleman sen tuomion mukaan, minkä Jumalan laki julisti syntisille. – Room. 7:13.

10. Mitä pelastusta me Paavalin tavalla ikävöimme, ja kenen kautta se tulee?

¹⁰ Jos me siis haluamme iankaikkista elämää täydellisessä onnessa, niin kuin Paavali itsekin halusi, niin me kaipaamme pelastusta itsessämme olevasta synnistä, joka panee liharuumiimme kokemaan kuoleman. Nimeten hänet, jonka kautta tämä pelastus oli tuleva meille, Paavali huudahti: ”Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta!” (Room. 7:25) Miten tämä pelastus tulee sitten Jumalalta Kristuksen kautta?

11. Mitä Paavalille piti tehdä hänen vapautumisekseen ”synnin lain” orjuudesta, ja mikä kysymys herää Paavalin myymisestä?

¹¹ Paavali sanoi olevansa ”myyty synnin alaisuuteen”. Hän oli sen tähden ”synnin lain” orja. Vapautuakseen tästä orjuudesta hänet piti ostaa takaisin eli lunastaa. Miten Paavali, vapaasyntyinen Rooman kansalainen, joutui myydyksi ”synnin alaisuuteen”? Vastauksen löytäminen tähän kysymykseen auttaa meitä ymmärtämään, miten meidät kaikki muutkin oli ”myyty synnin alaisuuteen”, niin että me nyt havaitsemme ’synnin tuottavan kuoleman’ meille kaikille. Miten Paavali ostettiin takaisin? Miten meidät voidaan ostaa?

SYNNIN LAIN PÄÄSY IHMISLIHAAN

12. Kenen kautta me kaikki saimme liharuumiimme Raamatun luomiskertomuksen mukaan?

¹² Paavali sanoi olevansa ”lihallinen”. Me kaikki olemme nykyään samaa lihaa kuin Paavali, joka oli ”apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia, jonka Jumala on edeltä luvannut profeettainsa kautta pyhissä kirjoituksissa”. (Room. 1:1, 2) Me kaikki saimme liharuumiimme naisen välityksellä ensimmäiseltä mieheltä Aadamilta. Hänen vaimonsa Eeva, ensimmäinen nainen, oli lihaa ensimmäisen miehen lihasta ja luuta hänen luistaan. Siksi apostoli Paavali oli yhtä mieltä ihmisen luomista koskevan Raamatun kertomuksen kanssa ja kirjoitti: ”Samoin kuin vaimo on alkuisin miehestä, samoin myös mies on vaimon kautta; mutta kaikki on Jumalasta.” – 1. Kor. 11:12.

13, 14. a) Miksi meidän ei pidä myöntyä kansallismielisyyden vaatimukseen eikä pöyhistyä kansallisesti? b) Miksi Jumala ei voinut myydä meitä synnin alaisuuteen?

¹³ Tiede ei ole nykyään, noin kuusituhatta vuotta sen jälkeen, kun Jumala loi ihmisen, kyennyt todistamaan vääräksi sitä, mitä apostoli Paavali sanoi Kreikan pakanallisille tuomareille Ateenassa: ”Jumala . . . on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maan piiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa.” (Apt. 17:24–27) Miksi kukaan ihminen näin ollen ylpeästi antaisi perään kansallismielisyydelle?

¹⁴ Tämänhetkisestä kansallisuudestamme riippumatta meidät kaikki on ”myyty synnin alaisuuteen”, me olemme kaikki ”synnin lain” orjia. Koska olemme kaikki orjia, niin miksi kerskuisimme tai pöyhkeilisimme, kansallisuus toista vastaan? Me emme voi tehdä sitä Jumalan silmissä ja saada erikoissuosiota häneltä. Siksi kysymme nyt: kuka myi meidät kaikki? Varmastikaan Luoja Jumala ei sitä tehnyt. Oman ehdottoman vanhurskautensa, hyvyytensä ja pyhyytensä tähden hän ei voinut luoda ensimmäistä miestä ja naista ”synnin alaisuuteen” myydyiksi luomuksiksi. Millainen oli siis ensimmäisen miehen ja naisen ruumiillinen eli lihallinen tila, kun Jumala loi heidät? Mitä hänen oma henkeytetty Kirjansa, Pyhä Raamattu, sanoo siitä?

15. a) Mikä Jumalan oli oltava voidakseen tehdä meidät luomukset? b) Miten Jumalan arviointi meistä ihmisluomuksista erosi itämaisen uskonnonfilosofian arvioinnista?

¹⁵ Voidakseen tehdä meidät, jotka olemme niin ihmeellisesti rakennettuja luomuksia, Jumalan täytyi olla suurin elossa oleva Tiedemies, vähintään kuusituhatta vuotta edellä kaikkia nykyisiä maallisia tiedemiehiä. Pyhään Raamattuun kirjoitettu Jumalan tieteellinen kertomus luomisesta ei ole sopusoinnussa sen hindujen, buddhalaisten eikä muidenkaan uskovaisten filosofian kanssa, että kaikki aineellinen on syntistä, karkeaa, raakaa, pahaa itsessään. Raamattu sanoo, että kun Jumala oli luonut ensimmäisen miehen ja naisen ja siunannut heidät ja käskenyt heitä täyttämään maan lihallisella suvullaan, niin ”Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää”. (1. Moos. 1:31) Jumala ei ole sellainen Jumala, joka sanoisi pahaa hyväksi ja hyvää pahaksi ja joka pitäisi pimeyttä valona ja karvasta makeana. Hän tuottaa onnettomuutta ihmisille, jotka vääristävät asiat sillä lailla. (Jes. 5:20–23; Sananl. 17:15) Kun hän julistaa työnsä hyväksi, sen on oltava hyvää. Koska siis Jumala julisti ensimmäisen miehen ja naisen hyviksi, niin heidän täytyi olla hyvät.

16, 17. a) Miten lääkäri Luukas seuraa täydellisen ihmisen sukuluetteloa? b) Millainen Aadamin on täytynyt alussa olla, koska Luukas kutsuu häntä tässä yhteydessä Jumalan pojaksi?

¹⁶ Paitsi Aadamia on maan päällä ollut toinenkin täydellinen ihminen. Eräs ensimmäisen vuosisatamme lääkäri seuraa tämän toisen täydellisen miehen sukuluetteloa taaksepäin alkuun asti. Ensin lääkäri Luukas sanoo: ”Kun siis kaikkea kansaa kastettiin ja myöskin Jeesus oli saanut kasteen ja rukoili, niin tapahtui, että taivas aukeni ja Pyhä Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: ’Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt’.” (Luuk. 3:21, 22) Sitten lääkäri Luukas ryhtyy seuraamaan Jeesuksen maallista sukuluetteloa sanoen: ”Ja hän, Jeesus, oli alottaessaan vaikutuksensa noin kolmenkymmenen vuoden vanha, ja oli, niinkuin luultiin, Joosefin poika. Joosef oli Eelin poika.” Siitä lääkäri Luukas siirtyy taaksepäin mainiten yli seitsemänkymmentä muuta sukupolvea ja lopettaa sanoen: ”tämä Enoksen, tämä Seetin, tämä Aadamin, tämä Jumalan.” – Luuk. 3:23–38.

¹⁷ Puhuttuaan täydellisestä, hyväksytystä Jumalan Pojasta Jeesuksesta Kristuksesta lääkäri Luukas sanoo siis, että ensimmäinen ihminen Aadam oli ”Jumalan” poika. Koska hän sanoo Aadamia Jumalan pojaksi täydellisen, hyväksytyn Jumalan Pojan Jeesuksen ohella, niin Aadaminkin on täytynyt alussa olla täydellinen ihmisluomus, koska hänet voitiin luokitella Jumalan pojaksi. Aadam olikin täydellinen Raamatun mittojen mukaan.

18, 19. a) Miksi Aadam ja Eeva eivät voineet alussa olla syntisiä sen säännön mukaan, jonka Johannes lausui sen ratkaisemisesta, ketkä ovat Jumalan lapsia? b) Miksi he eivät olleet silloin paholaisen vallassa?

¹⁸ Jos Aadam olisi alussa ollut syntinen, epätäydellinen, niin hän ei olisi ollut Jumalan poika. Todistukseksi tästä kristitty apostoli Johannes kirjoittaa Jumalan henkeyttämänä: ”Kukaan Jumalasta syntynyt ei jatka synnin tekemistä, koska Hänen uudestiluova siemenensä pysyy sellaisessa, eikä hän voi harjoittaa syntiä, koska hän on syntynyt Jumalasta. Jumalan lapset . . . käyvät ilmi tästä: kukaan, joka ei noudata vanhurskautta, ei ole alkuisin Jumalasta, eikä sekään, joka ei rakasta veljeään. Me tiedämme olevamme alkuisin Jumalasta, mutta koko maailma on paholaisen vallassa.” – 1. Joh. 3:9, 10; 5:19; Um.

¹⁹ Tämän säännön mukaan ensimmäinen mies Aadam ja hänen vaimonsa Eeva eivät olleet alussa syntisiä eivätkä synnin harjoittajia, koska he olivat alkuisin Jumalasta. He olivat Jumalan suoranaisia lapsia. Hän ei luo syntisiä, sillä hän ei ole synnin lähde. Aadam ja Eeva eivät luotaessa olleet minkään paholaisen vallassa, vaan heidät luotiin vanhurskaan Jumalan palvelijoiksi.

20, 21. a) Miten Jumalan Aadamille ja Eevalle antama siunaus ja tehtävä todistaa sitä vastaan, että he olisivat olleet syntisiä? b) Mitä Jumalan kuvana ja kaltaisena oleminen merkitsi, ja miten tämä todistaa Jumalan poikana olemisesta?

²⁰ Tästä syystä 1. Moos. 1:27, 28:ssa oleva luomiskertomus sanoo: ”Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet’.” Olisiko vanhurskas Jumala siunannut syntisiä ja käskenyt syntisiä täyttämään maan syntisellä suvullaan ja samalla pannut kaikki elävät eläimet maan päällä synnin alaisuuteen? Ei! Jumala teki ensimmäisen ihmisen Aadamin ”kuvakseen” ja kaltaisekseen. Koska tämä kuva ja kaltaisuus ei tarkoittanut Aadamin ruumiin muotoa eikä hänen elimistöään, niin tämän kuvan on täytynyt tarkoittaa Aadamin henkisiä kykyjä ja hänen moraalisia ominaisuuksiaan. Hän kykeni ajattelemaan järkevästi ja tekemään älykkäitä ratkaisuja sekä tuntemaan omantuntonsa toiminnan.

²¹ Paitsi ruumiillista voimaa Aadamilla oli viisauden, oikeudenmukaisuuden ja rakkauden ominaisuudet täydellisinä. Tämä merkitsi sitä, että Aadam oli alussa Jumalan poika, sillä se on sopusoinnussa seuraavan säännön kanssa: ”Rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.” – 1. Joh. 4:7, 8.

22. Miksei Jumala luonut syntistä eli epätäydellistä ihmistä luodessaan ihmisen kuvakseen ja kaltaisekseen?

²² Koska ihminen Aadam luotuna Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi heijasti Jumalan täydellisiä ominaisuuksia ja tunnusmerkkejä, niin hänen on täytynyt olla täydellinen luotaessa. Kun Jumala loi maallisen pojan kuvakseen ja kaltaisekseen, niin hän ei suinkaan luonut syntistä eli epätäydellistä ihmistä. Syntinen, epätäydellinen ihminen olisi saattanut Jumalan työtaidon huonoon huutoon ja Jumalan henkiset kyvyt ja moraaliset ominaisuudet epäedulliseen valoon.

23, 24. a) Koska kukaan ”Jumalan poika” ei saa syntisyyttä Jumalalta, niin millaisen ihmisluomuksen Jumala valmisti? b) Koska Jumala ei voinut kieltää itseään, niin millaisen ihmisedustajan hän tekisi?

²³ Kukaan ”Jumalan poika” ei peri eikä saa syntisyyttä eli epätäydellisyyttä Jumalalta. Tämä tosiasia on sanottu suoraan 5. Moos. 32:3–6:ssa, missä profeetta Mooses puhuu Israelin kansalle: ”Minä julistan Herran [Jehovan, Um] nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme. Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on. Heidän menonsa oli paha häntä kohtaan, he eivät olleet hänen lapsiansa, vaan häpeäpilkku [vika on heidän omansa, Um] – tuo nurja ja kiero sukupolvi! Niinkö sinä maksat Herralle, sinä houkka ja tyhmä kansa? Eikö hän ole sinun isäsi, joka sinut loi? Hän sinut teki ja valmisti.”

²⁴ Jumalan täydellisen toiminnan tuloksena ei milloinkaan olisi epätäydellistä luomusta. Sen tuloksena olisi täydellinen virheetön ihminen, joka ei olisi nurja eikä kiero. Koska Jumala ei voi kieltää itseään, niin hän ei haluaisi töittensä antavan sellaista kuvaa hänen persoonastaan, millainen hän ei ole. Hänen maallisella ihmispojallaan piti olla sopusointuisesti taivaallisen Isänsä ominaisuudet, ja hänen piti olla synnitön, jotta hän olisi edustanut taivaallisen Isänsä täydellisyyttä mieleltään ja moraaliltaan.

MISTÄ JOHTUU NYKYINEN HENKINEN, MORAALINEN JA RUUMIILLINEN TILAMME?

25. Miten Jumala antoi täydellisen alun ihmisperheelle?

²⁵ Jumalan täydellisen toiminnan tuloksena oli, että täydellinen mies Aadam asetettiin maanpäälliseen puutarhaan, ”mielihyvän paratiisiin”, niin kuin Douay-Raamatun kääntäjät Eedeniä nimittävät. (1. Moos. 2:7, 8, 15, 16, Dy) Myöhemmin Jumalan täydellinen toiminta johti täydellisen vaimon luomiseen täydelliselle Aadamille, jotta he olisivat synnyttäneet täydellisiä lapsia tässä mielihyvän paratiisissa. (1. Moos. 2:18–23) Jumala sanoi Aadamin taivaallisena Isänä hänelle, miten hän voisi elää iankaikkisesti tässä mielihyvän paratiisissa. – 1. Moos. 2:17.

26. a) Kaiken ollessa näin mitkä kysymykset heräävät ottaen huomioon ihmisen ja maan tilan nykyään? b) Kenen syyksi tätä asiaintilaa ei voida panna?

²⁶ Kun kaikki tämä on näin, niin miksi meistä kukaan ei asu nyt mielihyvän paratiisissa? Mistä johtuu, että ihmisen viljeltyä maata miltei kuusi vuosituhatta maa ei ole alistettu tosiasiallisesti kaikkialla paratiisitilaan? Mistä johtuu, että ihmiskunnan lisäännyttyä miltei kuusi vuosituhatta meidän miljardit esi-isämme eivät ole elossa nyt kanssamme täyttämässä paratiisimaata, vaan makaavat kuolleina maan povessa tai meren syvyydessä? Mistä johtuu, että me miljardit nykyään elossa olevat ihmiset emme ole täydellisiä ruumiiltamme, mieleltämme emmekä sydämeltämme, vaan meidän epätäydellisyytemme näyttää lisääntyvän? Mistä johtuu, että jokaisen meistä täytyy rehellisesti sanoa, ”ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää”? (Room. 7:18) Tätä asiaintilaa ei voida panna Jumalan syyksi. Koko hänen kirjoitettu Sanansa, Pyhä Raamattu, todistaa, että hän antoi ihmiskunnalle täydellisen alun. Selittääkö Raamattu myös nykyisen tilamme? Selittää. Miten?

27. Mitä Jumala päätti meidän ihmisjälkeläisten perivän, mutta miltä ihmissukupolvelta me perimme nykyisen tilan?

²⁷ Raamatun yksinkertainen vastaus on, että me olemme perineet tämän asiaintilan. Mutta miltä esi-isiemme sukupolvelta? Raamattu vastaa: ensimmäisiltä ihmisvanhemmiltamme. Siitä syystä me kaikki poikkeuksetta olemme joutuneet kärsimään. Jumala päätti, että me kaikki perisimme ainoastaan hyvää ensimmäisiltä ihmisvanhemmiltamme, inhimillisen täydellisyyden ja jumalisuuden täydellisessä mielihyvän paratiisissa ja rauhaisassa lapsensuhteessa taivaallisen Isämme Jehova Jumalan kanssa. Meidän piti lopulta olla yksi suuri ihmisperhe, missä kaikki osoittavat veljellistä ja sisarellista rakkautta toisiaan kohtaan ja pitävät kaikki maan päällä olevat eläinluomukset rakkaudellisesti alamaisuudessaan tarvitsematta pelätä niiden vahingoittavan. Meidän piti periä elämä, joka ei ole tuomionalainen ja joka on vapaa synnin orjuudesta. Ikävä kyllä me perimme aivan päinvastaista ensimmäisiltä ihmisvanhemmiltamme. Miten se tapahtui?

28. Mikä keskustelu käytiin puutarhassa Eevan ja erään eläimen välillä?

²⁸ Ensimmäinen nainen Eeva ei pelännyt käärmettä. Se oli alamainen hänelle ja hänen miehelleen Aadamille. Eräänä päivänä eräs eläin puhui hänelle. Se ei ollut papukaija. Se oli käärme. Vaikka tämä oli tavallisuudesta poikkeavaa, niin Eeva kuunteli pelkäämättä. Se kysyi, oliko Jumala todella sanonut sen, mitä hänen miehensä Aadam hänelle sanoi. Eeva toisti Jumalan hänen miehelleen Aadamille lausumat sanat sanoen käärmeelle: ”Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: ’Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi’.” Silloin puhuva käärme sanoi: ”Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.” – 1. Moos. 3:1–5; 2:16, 17.

29. a) Millä tavalla Eeva salli orjuuttaa itsensä? b) Missä merkityksessä hän teki syntiä, rikkoi ja lankesi?

²⁹ Eevassa alkoi viritä jotain uutta. Se oli itsekästä laatua oleva halu sellaiseen, mikä ei ollut Jumalan tahto. Eeva ei nuhdellut tuota käärmettä, joka oli hänen alamaisensa, sen johdosta, että se sanoi hänen taivaallisen Isänsä olevan valheellinen ja pelkäävän sitä, että olisi muita jumalia. Eeva salli itsekkään halunsa orjuuttaa itsensä ja söi kiellettyä hedelmää. Siten menetellessään hän teki syntiä, koska hän nyt harhaantui täydellisestä käyttäytymisestä Jumalan edessä. Hän rikkoi, sillä hän menetteli vastoin Jumalan lakia, jonka hänen miehensä oli hänelle julistanut. Hän lankesi, koska hän antoi vietellä itsensä alamaisuuteen, jota vastoin hänen olisi pitänyt seisoa suorana vastustaen tottelemattomuutta Jumalaa kohtaan ja puolustaen Jumalaa luotettavana ja ylimpänä, jolla ei ole ketään mahdollista vertaista. Tällä tavalla ihmiskunnan äiti tuli pahaksi.

30. a) Miksei kiusaaja tyytynyt ainoastaan siihen, että sai naisen syömään kiellettyä hedelmää? b) Miksei kiusaaja houkutellut käärmeen avulla Aadamia syömään?

³⁰ Tämän tilanteen takana oli kiusaaja. Kuka? Ei kiellettyä hedelmää kantavassa puussa oleva näkyvä käärme. Todellinen kiusaaja ei tyytynyt saamaan vain vaimoa syömään kiellettyä hedelmää. Vaimo ei ollut ihmisperheen pää. Pääasia oli siis saada mies syömään. Mies perheen päänä ratkaisi perheen laadun. Jollei Aadam voisi käyttää Eevaa, joka nyt oli rikkoja, täydellisen ihmissuvun synnyttäjänä, niin Jumala voisi aikanaan luoda toisen täydellisen vaimon Aadamille hänen täydellisen perheensä äidiksi. Saadakseen miehen syömään käärmeen ei tarvinnut lähestyä Aadamia ja puhua hänelle niin kuin se oli tehnyt hänen täydelliselle vaimolleen Eevalle. Tuo kavala kiusaaja, joka väijyi näkymättömänä käärmeen takana, tiesi, ettei Aadamia voitu pettää Eevan tavalla. Aadam oli saanut Jumalan lain suoraan Jumalalta. Koska siis petos käärmeen välityksellä ei ollut mahdollinen, niin kiusaaja aikoi viekoitella Aadamin syömään hänen itsekkään vaimonsa houkutuksesta. Vaimollahan olisi suurempi vaikutus Aadamiin kuin puhuvalla käärmeellä.

31. a) Minkä Aadam antoi orjuuttaa itsensä, ja mihin tekoon se johti hänet? b) Miksi Aadam oli pääasiallisesti vastuullinen asiassa?

³¹ Eeva herätti Aadamissa itsekkään halun olla menettämättä häntä vaimonaan. Aadam salli myös itsekkään halun voittaa itsensä ja orjuuttaa syntiin ja rikkomukseen taivaallista Isäänsä Jehova Jumalaa kohtaan. 1. Moos. 3:6, 7 hahmottelee tapahtumain järjestyksen ja osoittaa ihmiskunnan huonon omantunnon alun sanomalla: ”Ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi. Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot.” Näin tuli ihmiskunnan isä pahaksi. Hän oli pääasiallisesti vastuullinen, sillä apostoli Paavali sanoo: ”Käärme kavaluudellaan petti Eevan.” ”Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva; eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen.” – 2. Kor. 11:3; 1. Tim. 2:13, 14.

32. Miten Jaak. 1:13–15 selittää Aadamin ja Eevan joutumisen itsekkään halun orjiksi?

³² Aadam ja Eeva antoivat itsekkään halun orjuuttaa itsensä, ja heidän oli kärsittävä itsekkään halunsa tyydyttämisen hinta. Kristitty opetuslapsi Jaakob (1:13–15) selittää tämän kiusauksen lähteen sanoen: ”Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: ’Jumala minua kiusaa’; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa. Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee; kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.” Kuolema odotti nyt Aadamia.

33. Minkä tuomion Jumala lausui Aadamille, ja mihin toimenpiteeseen Jumala sitten ryhtyi?

³³ Aadam ja Eeva yrittivät kätkeytyä huonon omantunnon pelästyttäminä ja tietäen, että heidän täytyi odottaa Jumalalta kuolemantuomiota. Mutta Jumala kutsui heidät tilille ja pani heidät tunnustamaan väärintekonsa. Osoittautuen uskolliseksi omaa lakiaan kohtaan Jumala julisti kuolemantuomion miehelle Aadamille sanoen: ”Sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.” Sitten Jumala karkotti heidät molemmat Jumalan lasten perheestä ja ajoi heidät pois paratiisista ja sen elämän puun luota. Paluutie suljettiin, ja jos he olisivat yrittäneet päästä takaisin, se olisi merkinnyt heille silmänräpäyksellistä kuolemaa. He menivät nyt kirottuun maahan. – 1. Moos. 3:8–24.

34. Mikä väkivallanteko tapahtui Aadamin ja Eevan ensimmäisten jälkeläisten keskuudessa todistukseksi siitä, että he antoivat pahuuden lapsilleen?

³⁴ He alkoivat saada lapsia vasta mielihyvän paratiisin ulkopuolella ja kirotussa maassa. Todistaen sen, että he antoivat itsekkään halun, syntisyyden ja epätäydellisyyden lapsilleenkin, heidän ensimmäinen poikansa murhasi Jumalaa pelkäävän veljensä. Hän teki näin, vaikka Jumala sanoi hänelle, että synti väijyi ulkopuolella yrittäen päästä häneen, mutta että hänen piti ’hallita sitä’. Hän ei hallinnut sitä. Hänen pojanpojan pojanpojanpoikansa osoittautui niin ikään miehentappajaksi. (1. Moos. 4:1–24) Tässä ei tapahtunut suinkaan niin sanottua ”ihmisen kehitystä” vaan päinvastoin. Perinnöllisyystieteen lakien mukainen perinnöllisyys oli tässä vaikuttamassa. Tämä ihmismaailma ei voinut muuta kuin periä synnin ja joutua kuolemantuomion alaisuuteen.

IHMISKUNNAN ORJUUS

35, 36. a) Mikä tuli yhden ihmisen synnin kautta, ja keihin se levisi? b) Kuka ihmiskunnasta ei näin ollen tee syntiä? Miksi on näin?

³⁵ Nykyinen tiede perinnöllisyystutkimuksineen ei ole voinut kumota Room. 5:12:ssa olevien apostoli Paavalin sanojen totuudellisuutta: ”Niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet.”

³⁶ Uskollinen mies Job puhui ’vaimosta syntyneestä ihmisestä’ ja teki perinnöllisyyttä koskevan kysymyksen: ”Syntyisikö saastaisesta puhdasta?” sekä vastasi: ”Ei yhden yhtäkään.” (Job 14:1–4) Henkeytetty psalminkirjoittaja Daavid oli samaa mieltä ja sanoi: ”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.” (Ps. 51:7) Kun Daavidin viisas poika kuningas Salomo vihki temppeliään Jerusalemissa syntien sovitukseksi, niin hän sanoi rukouksessa Jumalalle: ”Ei ole ihmistä, joka ei syntiä tee.” (1. Kun. 8:46) Kun kuningas Salomo myöhemmin kirjoitti Saarnaajan kirjaansa, niin hän sanoi: ”Ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä. Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.” (Saarn. 7:21, 30) Ihmiskunnan syntisyys ei tullut siis Jumalasta.

37. a) Kuka myi meidät synnin alaisuuteen ja miten? b) Miten koko ihmiskunnalle seurannut syntisyys tehtiin selvemmäksi Mooseksen aikana?

³⁷ Palaamme tässä kysymykseen: Miten ihmiskunta joutui, niin kuin apostoli Paavali sanoo, ’myydyksi synnin alaisuuteen’? Kuka myi meidät synnin alaisuuteen? Meidän myymisemme tapahtui syntiä tekemällä. Sukumme ensimmäinen ihmisisä Aadam myi meidät. Ensimmäinen ihminen Aadam oli luotaessa ’Jumalan kunnia’. (1. Kor. 11:7) Koska me synnyimme hänestä sen jälkeen, kun hän oli tehnyt syntiä Luojaansa vastaan, niin toteutui, niin kuin Paavali sanoo Room. 3:23:ssa, että ”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla”. Tämä kävi vielä ilmeisemmäksi sen jälkeen, kun Jumala herätti profeettansa Mooseksen ja antoi ihmeellisen lakikokoelman Mooseksen kautta Israelin kansalle. Tämä laki näytti mitä synti oli. Se paljasti israelilaiset hyvin selvästi syntisiksi, ei sen paremmiksi kuin muukaan ihmiskunta. Tuon lain takia Paavali näki yhä selvemmin olevansa myyty synnin alaisuuteen.

38. Mitä Aadam halusi ostaa myymällä itsensä, ja minkä tosiasian perusteella hän myi meidätkin?

³⁸ Tarvittiin siis ainoastaan yksi mies myymään meidät kaikki synnin alaisuuteen. Tuo yksi mies, Aadam, myi ensin itsensä synnin alaisuuteen. Mitä hän halusi ostaa itsensä myymisellä? Hän halusi ostaa sen itsekkään mielihyvän, minkä hän sai pitämällä jatkuvasti seuraa syntisen rikkojan, vaimonsa Eevan, kanssa ja jakaa hänen kanssaan saman syntisen aseman Jumalan edessä. Ostaakseen tämän itsensä myynnillä hän teki syntiä, luopui täydestä itsensä valvonnasta ja antautui synnin orjuuteen. Kävi niin kuin profeetta Elia sanoi kauan jälkeenpäin Israelin kuninkaalle: ”Sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä.” (1. Kun. 21:20) Israelin kansan kymmenen sukukuntaa teki samoin kuin kuningas Ahab. (2. Kun. 17:17) Koska me kaikki Aadamin jälkeläisinä olimme Aadamin kupeissa, kun hän myi itsensä, niin hän myi meidät kaikki mukanaan synnin alaisuuteen. Luonnollisesti me jouduimme syntymään synnin alaisuudessa. Tämän tekemiseen tarvittiin ainoastaan yksi mies ja yksi teko.

39. a) Mitä ihmiskunnan historia Aadamista meidän aikaamme asti todistaa pelastumisestamme tästä ”myydystä” tilasta? b) Mitä Paavali sen tähden todisti silloisesta Jerusalemista ja sen lapsista?

³⁹ Monet vanhurskasmieliset ihmiset voivat sanoa niin kuin apostoli Paavali sanoi: ”Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman [tämän kuoleman alaisesta, Um] ruumiista?” (Room. 7:24) Koko ihmiskunnan Aadamista tähän asti ulottuvan historian perusteella ihminen ei voi omin ponnistuksinsa ilman apua pelastaa eli vapauttaa itseään tästä ”myydystä” tilasta, tästä ’synnin alaisuuden’ orjuudesta. Israelin kansa yritti 1 582 vuotta (vuodesta 1513 eaa. vuoteen 70 ya.), Siinain vuorelta Arabiassa viimeisen temppelinsä hävitykseen Jerusalemissa, vapautua synnin alaisesta orjuudesta Mooseksen kautta annetun lain avulla, mutta epäonnistui. Niinpä apostoli Paavali sanoikin noin kaksikymmentä vuotta ennen temppelin hävitystä ympärileikatuille israelilaisille: ”Sillä [tämä orjatyttö] Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudesta lapsineen.” – Gal. 4:25.

40. Millä muulla keinolla meidän pelastuksemme piti siis aikaansaada?

⁴⁰ Juutalaiset eivät kyenneet tekemään itseään vanhurskaiksi Jumalan edessä yrittämällä pitää hänen lakinsa, joka oli annettu Mooseksen kautta. Me tarvitsemme näin ollen Jumalan apua jollain muulla tavalla pelastuaksemme olemasta ’synnin alaisuuteen myytyjä’ ja kärsimästä synnistä johtuvaa rangaistusta kuolemaa. Jumala ei ollut velvollinen tekemään meille tätä. Sen kaiken piti tulla lahjan välityksellä, joka voi ostaa meidät takaisin eli lunastaa meidät. Apostoli Paavali viittaa tämän aikaansaamiseksi annettuun Jumalan lahjaan. Kysyttyään, kuka pelastaisi hänet liharuumiista, joka oli kuoleman alainen synnin takia, Paavali huudahtaa riemuissaan: ”Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta!” – Room. 7:25.

MITEN YHDEN IHMISEN KAUTTA

41. Kuinka monta tarvittiin meidän saattamiseksemme orjuuden tilaan, ja kuinka monta Jumala tarvitsee meidän saamiseksemme pois siitä rikkomatta oikeutta?

⁴¹ Meitähän on kuitenkin paljon, jota vastoin Jeesus Kristus on ainoastaan yksi. Aivan niin, mutta tarvittiinhan ainoastaan yksi mies Aadam, jotta meidät kaikki olisi saatettu tähän orjuutettuun, myytyyn, syntiseen, kuolevaan tilaankin. Samoin Jumalan ihmeellisen viisauden ja voiman mukaan kaikkien tarpeellisten seikkojen järjestelyssä tarvitaan ainoastaan yksi persoona, Jeesus Kristus, jotta meidät saataisiin pois tästä viheliäisestä tilasta lunastamalla meidät. Samassa Rooman kristilliselle seurakunnalle lähettämässään henkeytetyssä kirjeessä apostoli Paavali kauniisti osoittaa, miten oikeudenmukaisuuden Jumala saattaa kaksi ihmistä keskenään tasapainoon aikaansaadakseen lunastuksen ja vapautuksen rikkomatta oikeutta. Paavali kirjoittaa (Room. 5:13, 14):

42. Kenestä lähtien kuolema hallitsi, ja miksi synti voitiin lukea hänen syykseen?

⁴² ”Jo ennen [vuonna 1513 eaa. Mooseksen kautta annettua] lakiakin oli synti maailmassa [Aadamista saatuna perintönä], mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole; kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva [kaltainen, Um], joka oli tuleva.” Toisin sanoen Aadamille annettiin Eedenin puutarhassa laki, nimittäin: ”Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” (1. Moos. 2:16, 17) Kun Aadam söi, niin hän ei siis ainoastaan tehnyt syntiä siten, ettei hän osoittanut täydellistä tottelevaisuutta Jumalalle, vaan hän myös rikkoi ylittämällä Jumalan julistaman lain rajat. Synti voitiin siis lukea Aadamin syyksi.

43. Mikseivät syntiset ihmiset tehneet Mooseksen aikaan saakka syntiä ”samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam”?

⁴³ Aadamin jälkeläisistä tuli syntisiä perinnöllisyyden perusteella. Mutta koska Jumala ei antanut mitään järjestelmällistä lakikokoelmaa, ennen kuin hän käytti siihen Moosesta, niin Aadamin jälkeläiset eivät voineet tehdä sellaista rikkomusta, minkä Aadam teki. Ei ollut julkaistu mitään lakia, minkä he olisivat rikkoneet. He eivät voineet olla rikkojia Aadamin tavalla.

44. Kuka se oli, ”joka oli tuleva” ja jonka kaltainen Aadam oli, mutta miksi hän aikaansaa erilaiset vaikutukset kuin Aadam?

⁴⁴ Jeesus Kristus oli se yksi täydellinen ihminen, ”joka oli tuleva” ja jonka kaltainen ensimmäinen täydellinen ihminen Aadam oli. Mutta Aadam ja Jeesus Kristus saivat aikaan erilaisilla menettelyillään vastakkaiset vaikutukset. Aadam teki rikkomuksen ja lankesi väärään suuntaan, kun hänen olisi pitänyt pysyä nuhteettomana. Aivan eri lailla Jeesus Kristus säilytti täydellisen kuuliaisuutensa Jumalaa kohtaan koetuksessa, ja hänellä on tärkeä osa Jumalan meille syntisille antaman ansaitsemattoman vanhurskaudenlahjan yhteydessä. Siksi Paavali jatkaa sanoen:

45, 46. a) Kuinka moneen se vaikutti, mitä Aadam teki, ja millä tavalla? b) Minkä lausunnon Jumala antoi ja kenen kautta, ja keille siitä seurasi ylenpalttinen vaikutus?

⁴⁵ ”Mutta lahjan laita ei ole niin kuin rikkomuksen oli. Sillä jos yhden ihmisen rikkomuksen takia monet ovat kuolleet, niin on Jumalan ansaitsematon hyvyys ja hänen ilmainen lahjansa ansaitsemattoman hyvyyden ohella yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, kautta ollut paljon ylenpalttisempi monille.” – Room. 5:15, Um.

⁴⁶ Tosiaan yksi mies Aadam teki yhden rikkomuksen Eedenissä, ja hänen monet jälkeläisensä ovat syystä kuolleet tähän saakka. Mutta on myös toinen ”yksi ihminen, Jeesus Kristus”. Hänen kauttaan alkoi vaikuttaa Jumalan ansaitsematon hyvyys ja lahja ansaitsemattoman hyvyyden ohella. Sen sijaan että monet kuolisivat tämän takia, se vaikuttaa heihin päinvastaisesti. Heidän osakseen tulee ylenpalttisesti Jumalan ansaitsematon hyvyys ja hänen vanhurskauden lahjansa, joka tulee Hänen ansaitsemattoman hyvyytensä ohella. Kummassakin tapauksessa se, mitä yksi tekee, vaikuttaa moniin.

47, 48. a) Mistä Jumalan tuomio Aadamille oli seurauksena, ja miksi se koitui? b) Minkä olemassaolosta syntyi lahjan tarve, ja mihin tämä lahja johti?

⁴⁷ Apostoli Paavali jatkaa sanoen: ”Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä [Aadamille langetettu] tuomio tuli yhdestä ihmisestä [rikkomuksesta, Um] kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi.” (Room. 5:16) Toisin sanoen, Jumalan epäsuotuisa tuomio seurasi Aadamin yhtä rikkomusta. Tämä ”yhdestä rikkomuksesta” johtunut tuomio koitui kadotustuomioksi Aadamin monille jälkeläisille. Kun myöhemmin Jumalan laki Mooseksen kautta alkoi vaikuttaa, niin israelilaiset tekivät ’monia rikkomuksia’, ja koko muukin ihmiskunta todettiin syntiseksi.

⁴⁸ Tämä tilanne monien rikkomusten ollessa ilmeisiä sai sen aikaan, että Jumala antoi vanhurskauden lahjan. Jos Jumalan olisi pantava kaikki ihmiset Mooseksen lain alaisuuteen ja pidettävä heidät siinä, niin he siinä vain tekisivät rikkomuksia, sen sijaan että pystyisivät aikaansaamaan oman vanhurskautuksensa. Mutta mikä vaikutus oli sillä Jumalan lahjalla, joka seurasi monista rikkomuksista? Tämä vanhurskauden lahja johti kaikkien niiden ihmisten vanhurskaiksi julistamiseen, jotka ottivat lahjan vastaan.

49. Mikä alkoi hallita yhden ihmisen rikkomuksen takia ja miksi ja keitä?

⁴⁹ Huomaa, miten apostoli Paavali saattaa kaksi ihmistä keskenään tasapainoon sanoessaan sitten: ”Sillä jos yhden ihmisen rikkomuksen tähden kuolema hallitsi kuninkaana tuon yhden kautta, niin paljon enemmän tulevat ne, jotka saavat ansaitsemattoman hyvyyden ja vanhurskauden lahjan yltäkylläisyyden, hallitsemaan kuninkaina elämässä tuon yhden persoonan, Jeesuksen Kristuksen, kautta.” (Room. 5:17, Um) Rikkomus on eräs synnin muoto, ja rangaistus siitä on kuolema. Yhden ihmisen Aadamin Eedenissä tekemän rikkomuksen tähden alkoi kuolema hallita, mutta ei yksistään Aadamia, vaan tuon yhden ihmisen Aadamin kautta kuolema alkoi hallita myös koko ihmiskuntaa, koska se tuli elämään Aadamin kautta hänen jälkeläisjoukkonaan.

50. Mitä yhden ihmisen rikkomuksen vastaisia asioita tarjotaan, miten niiden vastaanottajat hyötyvät, ja kenen kautta kaikki tämä tulee?

⁵⁰ Aadamin rikkomuksen vastakohtana on Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden ja hänen vanhurskauden lahjansa yltäkylläisyys. Nämä vaikuttavat vastakkaiseen suuntaan kuin kuolema. Mitä siis tapahtuu niille, jotka saavat Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden ja hänen vanhurskauden lahjansa yltäkylläisyyden? Sen sijaan että kuolema hallitsisi heitä jatkuvasti, he tulevat ”hallitsemaan kuninkaana elämässä”! Tämä Jumalan järjestely on tapahtunut ”yhden persoonan, Jeesuksen Kristuksen, kautta”. Siis, kun kuolema on hallinnut monia yhden miehen Aadamin kautta, niin monet Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden ja lahjan saajat hallitsevat vuorostaan elämässä yhden persoonan, Jeesuksen Kristuksen, kautta. Miten ihmeellisen tasapainon kaikkivaltias Jumala luokaan!

51. Miten paljon rikkomusta tapahtui Eedenissä, keihin se vaikutti ja millä tavalla?

⁵¹ Apostoli Paavali ei pysähdy tähän vaan lisää: ”Niinpä siis, samoin kuin yhdestä rikkomuksesta oli seurauksena kaikenlaisille ihmisille tuomio, niin myös on yhdestä vanhurskautusteosta seurauksena kaikenlaisille ihmisille heidän julistamisensa vanhurskaiksi elämää varten.” (Room. 5:18, Um) Toisin sanoen, yhden ihmisen Aadamin alkuperäinen rikkomus tapahtui Eedenissä. Se vaikutti ”kaikenlaisiin ihmisiin”. Seurauksena heille oli tuomio, sillä he olivat tuomitun syntisen jälkeläisiä ja perivät häneltä synnin, joka tuottaa heille tuomion Jumalalta.

52. a) Miten ”yksi vanhurskautusteko” tapahtui? b) Keitä tämä teko hyödyttää ja millä tavalla?

⁵² Tämän poistamiseksi tapahtui yhden ihmisen ”yksi vanhurskautusteko”, ihmisen, joka toimi vanhurskaudessa maan päällä, nimittäin Jeesuksen Kristuksen. Hän osoittautui toimintatavallaan maan päällä vanhurskaaksi, täydelliseksi, pyhäksi. Mikä on seurauksena tästä ”yhdestä vanhurskautusteosta”? Tämä: Jeesuksen Kristuksen vanhurskautta, mikä johti hänen vanhurskaaksi julistamiseensa, voidaan käyttää hyödyttämään kaikenlaisia ihmisiä rotuun, väriin, kansallisuuteen, heimoon, kieleen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Heidät julistetaan ”vanhurskaiksi elämää varten”. Jumala ei pidä heitä enää syntisinä, vaan panee Jeesuksen Kristuksen vanhurskauden heidän tililleen. Tämä vapauttaa heidät kuolemantuomiosta ja tekee heistä elämän, iankaikkisen elämän, arvoisia.

53, 54. a) Keihin yhden ihmisen Aadamin tottelemattomuus vaikutti ja miten? b) Ketkä hyötyvät yhden persoonan Jeesuksen Kristuksen tottelevaisuudesta ja miten?

⁵³ Seuraten tätä ajatuksenjuoksua apostoli Paavali jatkaa ja sanoo: ”Sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.” (Room. 5:19) Toisin sanoen: Yksi mies Aadam oli tottelematon Jumalalle ja tuli syntiseksi. Seurauksena oli, että kaikki hänen jälkeläisensä perivät häneltä synnin. Siten ”monet ovat joutuneet syntisiksi”. Mutta yhden persoonan Jeesuksen Kristuksen Jumalalle osoittaman tottelevaisuuden kautta varattiin monille keino ’tulla vanhurskaiksi’.

⁵⁴ Ensimmäiset, jotka ”tulevat vanhurskaiksi”, ovat ne, jotka muodostavat Jeesuksen Kristuksen hengellisen seurakunnan. Uskon kautta kuuliaiseen Jeesukseen Kristukseen he ”tulevat vanhurskaiksi” voidakseen tulla otetuiksi Jumalan hengellisiksi pojiksi ja Jeesuksen Kristuksen perijätovereiksi. Koska näitä Jumalan hengellisiä poikia lopulta on 144 000, niin ”monet” tosiaan ”tulevat vanhurskaiksi”. (Ilm. 7:4–8; 14:1, 3, 4) Lisäksi saavat monet ihmismaailmasta, kuolleista herätetyt mukaan lukien, Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotishallituksen aikana vanhurskauden Kristuksen kautta. Kaikki, jotka eivät sitä saa, hävitetään ”toisessa kuolemassa”. – Ilm. 20:14, 15.

55. Kun Mooseksen laki tuli käytäntöön, niin mikä tuli suureksi ja miksi?

⁵⁵ Apostoli Paavali on jo osoittanut, että ”syntiä ei lueta, missä lakia ei ole”. (Room. 5:13) Kun Mooseksen laki otettiin käytäntöön vuonna 1513 eaa., niin israelilaiset saattoivat siis tehdä rikkomuksia sen lain alaisuudessa. Jolleivät israelilaiset nähneet siis koskaan aikaisemmin olevansa syntisiä, niin he voivat nyt nähdä olevansa syntisiä, rikkojia, Mooseksen kautta annetun Jumalan lain valossa. Tämä mielessään Paavali jatkaa sanoen: ”Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi.” (Room. 5:20) Ennen kuin Jeesus Kristus astui näyttämölle, Mooseksen laki pantiin väliin jo vallitsevan syntisen asiaintilan rinnalle. Mutta sen sijaan että tämä laki olisi julistanut israelilaiset vanhurskaiksi, se todistikin heidät syntisiksi suuremmassa mitassa, koska he nyt rikkoivat Jumalan julkaisemaa lakia vastaan.

56. Koska siten rikkomukset ja synti olivat ylenpalttiset, niin mitä Jumalan piti osoittaa vielä ylenpalttisemmin, ja voiko niin olla?

⁵⁶ Näin ollen senkin jälkeen, kun Mooseksen laki tuli väliin, synti vallitsi ylenpalttisena israelilaistenkin keskuudessa. Tämä vaati Jumalaa osoittamaan suurempaa armoa eli ansaitsematonta hyvyyttä heitä kohtaan. Mutta Jumala oli tilanteen tasalla, ja niin ’armo tuli ylenpalttiseksi’.

57. a) Kun Mooseksen laki otettiin käyttöön, niin mikä silti hallitsi edelleen ja mikä rangaistus siitä oli seurauksena? b) Mikä alkoi hallita Kristuksen ensimmäisessä tulemuksessa, ja mitä se varasi?

⁵⁷ ”Mitä tarkoitusta varten?” apostoli Paavali kysyy sitten. Vastaukseksi omaan kysymykseensä hän sanoo: ”Jotta niin kuin synti hallitsi kuninkaana kuoleman kanssa, samoin myös ansaitsematon hyvyys hallitsisi kuninkaana vanhurskauden kautta iankaikkinen elämä silmämääränä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.” (Room. 5:21, Um) Toisin sanoen, Mooseksen lain käyttöön ottamisesta huolimatta synti hallitsi edelleen ihmiskuntaa, ja sitä seurasi kuolema synnin orjille. Mutta nyt, vuonna 33 ya., iankaikkinen elämä tuli näköpiiriin ”Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta”. Tämä johtui hänen täydellisestä vanhurskaudestaan. Jumalan ei ollut pakko ryhtyä tähän järjestelyyn; se kaikki johtui hänen ansaitsemattomasta hyvyydestään ihmiskuntaa kohtaan. Synti oli hallinnut jo yli neljätuhatta vuotta ja maksanut kuolemaa orjilleen. Mutta nyt Kristuksen ensimmäisessä tulemuksessa alkoi hallita Jumalan ansaitsematon hyvyys ihmiskuntaa kohtaan. Se varasi vapautuksen synnin orjuudesta. Se varasi vanhurskauden saavutettavaksi, jotta vanhurskauden saavuttava ihminen saisi iankaikkisen elämän.

58. Mikä silmämääränä Jumalan ansaitsematon hyvyys alkoi hallita ihmiskuntaa, mutta mitä ihmisten oli tehtävä saadakseen sen?

⁵⁸ Yhden ihmisen Aadamin kautta synti oli alkanut hallita koko ihmiskuntaa. Mutta nyt yhden persoonan ”Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta” Jumalan ansaitsematon hyvyys alkoi hallita ihmiskuntaa kuoleman vastakohta, iankaikkinen elämä, silmämääränä. Tämän iankaikkisen elämän saavien piti kääntyä pois synnistä vanhurskauteen. Heidän piti ottaa vastaan vanhurskaus Jeesuksen Kristuksen kautta.

LUNASTUS

59. a) Kuinka monet olivat kuolleita maan päällä Aadamin takia? b) Miten Jeesus Kristus oli vastapainona Aadamin teon aiheuttamille vaikutuksille?

⁵⁹ Täten yhden ihmisen Aadamin vastapainona oli ihmisen Poika Jeesus Kristus. Aadamin teon vaikutusten vastapainona on se, mitä Jeesus Kristus on tehnyt. Miten voi näin olla? Näin on siksi, että Jeesus Kristus kuoli lunastusuhrina kaikkien Aadamin jälkeläisten edestä, jotka Aadam oli ”myynyt” synnin orjuuteen kuoleman seuratessa rangaistuksena tästä orjuudesta. Aadam aiheutti kuoleman kaikille. Kaikki olivat kuolleita. Apostoli Paavali sanoo: ”Kristuksen rakkaus vaatii meitä, . . . yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet.” (2. Kor. 5:14) Niiden edestä, jotka olivat kuolleet Aadamin kautta, Jeesus Kristus kuoli lunastusuhrina, niin kuin on kirjoitettu: ”Yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä [vastaaviksi, Um] lunnaiksi kaikkien edestä.” – 1. Tim. 2:5, 6.

60. a) Miten Mooseksen laki esti lunnaita koskevan Jumalan lain? b) Mitä Aadamin jälkeläisten lunastaminen sen tähden vaati?

⁶⁰ Jumalan kirjoitetussa sanassa kuuluu lunnaita koskeva laki näin: ”Annettakoon henki hengestä [sielu sielusta, Um], silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta, palovamma palovammasta, haava haavasta, mustelma mustelmasta. Mutta jos hänelle määrätään lunastusmaksu [hänen itsensä kuoleman sijasta], niin maksakoon henkensä [sielunsa, Um] lunnaiksi niin paljon, kuin hänelle määrätään.” (2. Moos. 21:23–25, 30) Aadamin ’synnin alaisuuteen myytyjen’ jälkeläisten lunastaminen eli takaisin ostaminen vaati sellaisen ihmiselämän uhraamista, joka oli yhtä täydellinen kuin Aadamin elämä silloin, kun hänet luotiin Eedenin puutarhassa.

61. a) Mitä Aadam menetti jälkeläisiltään tekemällä syntiä? b) Miten Jumalan Pojasta tuli täysin samanlainen kuin vasta luotu Aadam?

⁶¹ Tekemällä syntiä Aadam menetti jälkeläisiltään edun syntyä täydellisinä, vapaina kuolemantuomiosta, Jumalan hyväksyminä iankaikkinen elämä edessään. Siksi Jumalan ansaitsematon hyvyys lähetti hänen ainosyntyisen Poikansa maan päälle täydelliseksi ihmiseksi Jeesukseksi Kristukseksi. Hän syntyi neitsyestä ja siis ilman ihmisisää. Siten hän pysyi Jumalan Poikana. Tultuaan täysi-ikäiseksi hän oli täysin samanlainen kuin vasta luotu Aadam oli. Hän voi näin ollen tarjoutua palvelemaan lunastusuhrina.

62. a) Milloin Jeesus tarjoutui palvelemaan lunastusuhrina, ja miten ja milloin hän esitti sen Jumalalle? b) Mitä hän kuolemassaan todellisuudessa uhrasi?

⁶² Jeesus teki tämän kolmikymmenvuotiaana, kun Johannes Kastaja kastoi hänet vedessä. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin eli vuonna 33 Jeesus täytti uhrinsa kuolemalla viattomana, synnittömänä ja väärin kuolemaan tuomittuna. Hänen rikkeettömän vanhurskautensa ja uskollisuutensa takia Jumala herätti hänet kolmantena päivänä kuolemasta henkipersoonana. Jeesus Kristus ei siis ottanut ylösnoustessaan takaisin ihmiselämää, vaan kohosi taivaaseen mukanaan pelkästään täydellisen ihmiselämänsä arvo. Tämän arvon hän esitti Jehova Jumalalle taivaassa luovuttaen sen ihmiskunnan hyväksi. Siten hän täytti ”vastaavien lunnaitten” vaatimukset antamalla verran verrasta, täydellisen ihmissielun menetetystä täydellisestä ihmissielusta. Hän ei uhrannut ainoastaan omaa ihmiselämäänsä, vaan hän uhrasi myös inhimillisen oikeutensa ja etunsa tulla iankaikkisen elämän arvoisen täydellisen ihmissuvun isäksi maan päällä.

63. Mitä Jeesus Kristus voi ihmisuhrinsa perusteella tehdä Aadamin jälkeläisille?

⁶³ Tällä tavalla, ihmisuhrinsa perusteella, hän voi ostaa Aadamin ja Eevan lapset omikseen ja antaa heille, mitä heidän ihmisisänsä Aadam ei ollut jättänyt jälkeensä heille. Siten hänestä tulee heille ”Iankaikkinen isä”. – Jes. 9:5.

VASTAUS KYSYMYKSEEN

64. a) Mikä tärkeä kysymys tulee eteemme niiden vaatimusten johdosta, joita valta-asemissa olevat ihmiset meille esittävät? b) Mitä meidän tämän huomioon ottaen on muistettava, koska käytämme hyväksemme Kristuksen lunastusuhria?

⁶⁴ Nämä ihmeelliset tosiasiat asettavat eteemme tärkeän kysymyksen. Se on tämä: kenen orjia me tästä lähtien olemme, ihmistenkö vai Ostajamme, Lunastajamme? Ahneet ihmiset riistävät nykyään itsekkäästi avuttomia ihmisiä. Totalitaariset hallitukset ja kansalliskiihko ottavat vallan. Kunnianhimoiset, valtaa ahnehtivat ihmiset ja laitokset vaativat ihmiskunnan matelevaista tottelevaisuutta, jopa vaativat itselleen heidän sieluaankin, niin että ihmisen elämää kohdellaan ikään kuin se ei kuuluisi hänelle itselleen. Alistummeko me näiden ihmisten valtaan, jotka itsekin ovat ’synnin alaisuuteen myytyjä’? Luovutammeko me heidän vaatimuksestaan elämämme heille tullen ”ihmisten orjiksi”? He eivät vaadi elämäämme orjikseen lainkaan oikeuden perusteella tai nimessä. Mutta ne meistä, jotka käyttävät hyväkseen Jeesuksen Kristuksen lunastusuhria, ovat jo ”kalliisti ostetut”. (1. Kor. 7:23) Me olemme kiitollisuuden velassa elämästämme, iankaikkisen tulevan elämän toivostamme, Jeesukselle Kristukselle, joka on Ostajamme, Lunastajamme. Hän on meidän oikea ja oikeutettu Omistajamme.

65. Miten Paavali 2. Kor. 5:14, 15:ssä osoittaa oikean vastauksen orjuuskysymykseen?

⁶⁵ Apostoli Paavali osoittaa oikean vastauksen orjuuskysymykseen sanoen: ”Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: . . . hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.” – 2. Kor. 5:14, 15.

66. a) Kenet me kiellämme, jos antaudumme ihmisten orjiksi, ja millaisin seurauksin? b) Miksi me kristityt emme kuulu itsellemme, ja keiden orjiksi meidän ei sen tähden pidä tulla?

⁶⁶ Jos me tottelemattomina Jumalalle antaudumme ”ihmisten orjiksi”, niin me ’kiellämme Herrankin, joka on meidät ostanut’, ja tuotamme itsellemme perikadon. (2. Piet. 2:1–3) Me päätämme lujasti olla tekemättä näin. Kun olemme valinnan edessä, me päinvastoin sekä muistamme apostoli Paavalin kristityille tovereilleen lausumat henkeytetyt sanat että toimimme niiden mukaan: ”Ettekö tiedä, . . . ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne . . . vapaana kutsuttu on Kristuksen orja. Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia.” – 1. Kor. 6:19, 20; 7:22, 23; Gal. 1:10.

[Kuva s. 144]

ANSAITSEMATON HYVYYS