Jumalan armo ihmiskuntaa kohtaan omalla vuosisadallamme

”On niin kuin hän sanoo myös Hooseassa: ’Niitä, jotka eivät ole minun kansaani, minä tulen kutsumaan ”kansakseni”, ja sitä vaimoa, joka ei ollut rakas, ”rakkaaksi”, ja siinä paikassa, jossa heille sanottiin: ”Te ette ole minun kansaani”, siinä heitä tullaan kutsumaan ”elävän Jumalan lapsiksi”.’” – Room. 9:25, 26.

 1. Mistä aviomiesten osoittamasta armosta vaimot voivat iloita nykyään?

ME KAIKKI iloitsemme siitä, että vanhempamme olivat syntyessämme armollisia meitä kohtaan avuttomuudessamme. Vaimot iloitsevat, kun heidän aviomiehensä osoittaa heitä kohtaan armoa ottaen huomioon naisten vaivat, tunne-elämän vaihtelut ja naiselliset heikkoudet. Tällaiset vaimot voivat arvostaa vielä soveliaampana tälle ajalle kehotusta armollisuuteen, joka annettiin 1 900 vuotta sitten: ”Te aviomiehet, asukaa jatkuvasti samalla tavoin heidän kanssaan tiedon mukaan, osoittaen heille kunniaa niin kuin heikommalle astialle, naispuoliselle, koska tekin olette heidän kanssaan elämän ansaitsemattoman suosion perillisiä.” – 1. Piet. 3:7.

 2. Miksi jotkut eivät ole tyytyväisiä Jumalan armoon nykyään, vaan pitävät itseään armollisempina kuin hän on?

² On yhä ihmisiä, jotka yrittävät soveltaa elämässään kuuluisasta vuorisaarnasta otettuja sanoja: ”Onnellisia ovat armolliset, koska heille tullaan osoittamaan armoa.” (Matt. 5:7) He ovat onnellisia, koska he jäljittelevät ihmiskunnan Luojaa, joka osoittaa armoa meidän itsepäistä sukuamme kohtaan. Yhä useammat muut epäilevät, kuuluuko armo Luojan ominaisuuksiin. He valittavat: ”Jos on olemassa Jumala, niin miksi hän sallii kaikkea tätä pahuutta ja näin ankarat ajat maan päällä? Jos hän on kaikkivaltias, niin miksi hän ei osoita meille armollista huomaavaisuutta ja lopeta sitä kaikkea ja anna meidän iloita elämästä?” Tällaiset valittajat asettuvat alttiiksi pöyristyttävän ”Jumala on kuollut!” -teorian hyökkäykselle. Ts. ”kuollut” sikäli kuin hänen armollinen huolenpitonsa ihmiskunnasta on kysymyksessä. He saattavat päätellä itse olevansa armollisempia toisia kohtaan kuin sellainen ”kuollut” Jumala. He eivät näe mitään todisteita Jumalan armosta omalla vuosisadallamme.

 3. Miten sillä, että Jumala on suvainnut pahuutta tähän asti, on ollut armollinen tarkoitus meitä kohtaan?

³ Mutta olemmeko koskaan pysähtyneet ajattelemaan, että kun Jumala sallii pahuutta ja moista elämän kovuutta, se voisi todellisuudessa tapahtua armollisessa tarkoituksessa? Jollei esimerkiksi pahuutta olisi suvaittu, ei Jumala olisi voinut osoittaa armoa samanaikaisesti. Eikö pahuutta ole ollut täällä maan päällä tuhansia vuosia ennen meidän syntymäämme? On toki! Jos siis Jumala Kaikkivaltias olisi lopettanut tällaisen pahuuden ennen meidän aikaamme, niin olisimmeko me täällä ja eläisimmekö nyt?

 4. Keitä kahdeksaa ihmistä meidän on kiitettävä siitä, että olemme elossa nykyään, ja miksi?

⁴ Tarkastelemalla luotettavia historiallisia muistiinmerkintöjä saamme tietää, että taivaan ja maan Luoja lopetti maailmanlaajuisen väkivallan ja pahuuden yli 4 300 vuotta sitten, vuonna 2370 eaa. Hän antoi tulla maailmanlaajuisen tulvan, jonka läpi ainoastaan kahdeksan henkeä pääsi turvallisesti ja pelastui valtavassa vedenpitävässä arkissa. Seurauksena oli, että tuo maailmantuho katkaisi kaikkien niiden kymmenien tuhansien perheitten tähän saakka ulottuvat mahdolliset sukuhaarat, jotka eivät päässeet Nooan ja hänen kolmen poikansa rakentamaan arkkiin. Me saamme kiittää Nooaa, Seemiä, Haamia ja Jaafetia sekä heidän uskollisia vaimojaan siitä, että olemme elossa nyt tällä vuosisadalla. – –1. Moos. 6:1–9:19.

 5, 6. a) Mikä kysymys herää nyt Jumalan armon kestosta? b) Minkä tasapainoisen näkökannan Paavali esittää meille Roomalaisille 9:21–26:ssa?

⁵ Me voimme siis todella pitää sitä, että olemme nyt olemassa, todistuksena Jumalan armosta, emmekö voikin? Tosiaan ”armosta” huolimatta kaikesta väkivallasta ja laittomuuden lisääntymisestä, jotka ovat tunnusomaisia meidän vuosisadallemme. Mutta tärkeä kysymys on nyt: kuinka kauan vielä Jumala tulee sietämään tätä pahuutta maailmanlaajuisesti niiden takia, jotka käyttävät hyväkseen hänen kärsivällisyyttään ja armoaan? Ei enää paljon kauemmin kaikkien Raamatun viittausten mukaan. Älkäämme siis valittako sitä, että Jumala on sallinut pahaa maan päällä. Käyttäkäämme sen sijaan hyväksemme Jumalan armoa. Jos teemme siten, niin kun Jumala pian lopettaa kaiken pahuuden, joka vallitsee ihmiskunnassa, hän ei lopeta meidän elämäämme sen mukana. Hän vie meidät armollisesti vanhurskaaseen, rauhalliseen uuteen järjestykseen täällä maan päällä. Omaksukaamme näin ollen kristityn apostoli Paavalin tasapainoinen näkökanta, kun hän kirjoitti:

⁶ ”Mitä? Eikö savenvalajalla ole saven suhteen valta tehdä samasta seoksesta toinen astia kunnialliseen käyttöön, toinen kunniattomaan käyttöön? Jos nyt Jumala, vaikkakin hän tahtoo osoittaa vihansa ja tehdä voimansa tunnetuksi, suvaitsi hyvin pitkämielisesti vihan astioita, jotka oli tehty sopiviksi tuhoon, tehdäkseen tunnetuksi kirkkautensa rikkauden armon astioissa, jotka hän valmisti etukäteen kirkkauteen, nimittäin meidät, joita hän ei kutsunut ainoastaan juutalaisista, vaan myös [pakana]kansoista, niin entä sitten? On niin kuin hän sanoo myös Hooseassa: ’Niitä, jotka eivät ole minun kansaani, minä tulen kutsumaan ”kansakseni”, ja sitä vaimoa, joka ei ollut rakas, ”rakkaaksi”, ja siinä paikassa, jossa heille sanottiin: ”Te ette ole minun kansaani”, siinä heitä tullaan kutsumaan ”elävän Jumalan lapsiksi”.”’ – Room. 9:21–26; huomaa myös 1. Piet. 2:9, 10.

JUMALAN OMA AVIOLIITTOPULMA

 7. Kuka Hoosea oli, ja mistä hänen kirjoitustensa käännöksestä Paavali lainasi?

⁷ Kuka tuo Hoosea oli, jonka kirjoituksista apostoli Paavali otti edellä olevat lainaukset? Hän oli 9. ja 8. vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua elänyt profeetta. Apostoli Paavali otti lainauksensa kreikkalaisessa Septuaginta-käännöksessä olevista Hoosean 1:10:stä ja 2:23:sta. Niissä sanotaan: ”Mutta on tapahtuva, että paikassa, jossa heille sanottiin: ’Te ette ole minun kansaani’, heitä tullaan kutsumaan elävän Jumalan lapsiksi.” ”Ja minä istutan hänet itselleni maahan ja rakastan häntä, joka ei ollut rakastettu; ja niille, jotka eivät olleet minun kansaani, minä sanon: ’Sinä olet minun kansani’, ja he sanovat: ’Sinä, Herra, olet minun Jumalani’.” – Charles Thomsonin The Septuagint Bible.

 8. Millaisen pulman Jehova ilmaisi Hoosean kautta esittämillään sanoilla vallinneen hänen ja sen välillä, joka ei ollut rakastettu?

⁸ Näin puhuu Jehova Jumala heprealaisen profeetta Hoosean, puhetorvensa, kautta. Sanoessaan: ”Minä . . . rakastan häntä, joka ei ollut rakastettu”, tai: ”Minä tulen kutsumaan . . . sitä vaimoa, joka ei ollut rakas, ’rakkaaksi’”, Jehova ilmaisi, että hänen ja sen välillä, jota hän ei rakastanut johonkin aikaan, oli ollut jokin pulma. Sen mukaan, millä tavalla Jehova puhuu asiasta, Jehovan ja hänen välillään oli avio-ongelma. Jehova vertaa häntä miehen vaimoon.

 9. Kenestä Jehova puhuu kuin avioituneena hänen kanssaan?

⁹ Kenestä Jehova puhuu ikään kuin hänen kanssaan avioituneena? Hän ei ole kirjaimellinen vaimo, yksityinen ihmisnainen. Jehova osoittaa omilla lausunnoillaan hänen olevan kansa, Israelin kansa, joka polveutui patriarkoista Aabrahamista, Iisakista ja Jaakobista. Hän on näin ollen kansallinen vaimo, järjestövaimo. Jehova oli avioliitossa Israelin kahdentoista sukukunnan muodostaman järjestön kanssa. Israelin kahdentoista sukukunnan muodostama kansa oli kuin Lähi-idän lunastettu vaimo avioituneena Jumalalleen Jehovalle.

10. Milloin, missä ja miten tämä kuvaannollinen avioliitto solmittiin?

¹⁰ Milloin tämä avioliitto solmittiin? Vuonna 1513 eaa., sen jälkeen kun Jehova oli lunastanut Israelin kaksitoista sukukuntaa. Miten? Vapauttamalla ne Egyptin maan orjuudesta. Jehova toi ne sitten profeetta Mooseksen näkyvällä johdolla Siinainvuoren luo Arabian niemimaalle. Siellä Jehova ehdotti Jumalan ja ihmisen välittäjänä toimivan Mooseksen kautta yhdyssiteen aikaansaamista itsensä ja vapautettujen israelilaisten välille. Hän ehdotti liiton tekemistä itsensä ja heidän välilleen. Tämän liiton piti perustua lakikokoelmaan, johon Israelin kansa suostuisi alistumaan samalla tavalla kuin niinä päivinä vaimo oli aviomiehensä lain alainen. (Room. 7:2) Jehova sanoi Siinainvuorelta israelilaisille: ”Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.” (2. Moos. 19:1–6) Kun israelilaisille oli asianmukaisesti annettu tieto, niin he astuivat vapaaehtoisesti tähän liittoon.

11. Miten Israelin kansan piti säilyttää avioliitto itsensä ja Jehovan välillä sitovana?

¹¹ Tällä tavalla solmittiin Siinain erämaassa avioliitto Jehovan, Taivaallisen Aviomiehen, ja Israelin kansan, hänen maallisen järjestövaimonsa, välillä. Tämä pyhä suhde vahvistettiin vuodattamalla eläinuhrien verta. Osa tästä verestä vihmottiin Jumalan lain kirjan päälle ja osa Israelin kansan päälle. (2. Moos. 24:1–8; Hepr. 9:19, 20) Siitä lähtien niin kauan kuin lakiliitto pysyi voimassa israelilaiset olivat velvolliset olemaan uskollisia Jehovaa Jumalaansa kohtaan samoin kuin vaimon tulee olla uskollinen miestään kohtaan. Kymmenen käskyn mukaan heidän piti palvoa Jehovaa Jumalanaan käyttämättä mitään kuvia. (2. Moos. 20:1–6) Heidän oli pidettävä itseään ’hänen omaisuutenaan’ kuulumatta kenellekään toiselle omistajalle. Heidän piti pysyä kansana, joka on pyhä Jehovalle, erossa maailmallisista kansoista. Täten menettelemällä he olisivat säilyttäneet avioliiton sitovana, loukkaamattomana. – Jer. 2:2, 3; 31:31, 32.

12. Miksi on tärkeätä, että me tarkastelemme muinaista avioliittoa Jehovan ja Israelin kansan välillä sekä sen nykyistä vastinetta?

¹² Nykyään ei ole lainkaan tavatonta, että lailliset avioliitot rikkoutuvat silloinkin, kun ne ovat kahden yksilön, miehen ja naisen, välisiä. Miten näin ollen Jehovan ja miljoonia yksilöitä käsittävän koko kansan välinen avioliitto oli luonnistuva? Meidän pitäisi nykyään olla kiinnostuneita tästä, koska siitä, mitä tuolle muinaiselle avioliitolle tapahtui, tuli profeetallinen kuvaus jostakin, mitä oli tapahtuva senlaatuiselle myöhemmälle avioliitolle. Se, mitä tapahtui Jehovan avioliitolle Israelin kanssa, koski vain yhtä kansaa. Mutta se, mitä tapahtuu hänen myöhemmälle avioliitolleen, koskee koko uskonnollista maailmaa, niin, se koskee koko ihmiskuntaa. Tämä merkitsee sitä, että se koskee meitäkin nykyään. Onnettomuus on näin ollen mahdollinen meille kaikille lähitulevaisuudessa. Tämä selittää, miksi meidän on niin tärkeätä tarkastella muinaista Jehovan ja Israelin välistä avioliittoa ja sen nykyistä vastinetta.

HOOSEAA KÄYTETTIIN ASIAIN VALAISEMISEKSI

13. Miksi Israelin valtakunta siirrettiin Saulin suvulta Daavidin suvulle, ja keneen oli Daavidin kuninkaallinen sukuhaara päättyvä?

¹³ Israelin kansa tuli muutamien vuosisatojen jälkeen tyytymättömäksi siihen, että vain Jehova, sen näkymätön Taivaallinen Aviomies, oli sen Kuninkaana. Siksi hän valtuutti kansan pyynnöstä vuonna 1117 eaa. voitelemaan Saulin Benjaminin sukukunnasta israelilaisten ensimmäiseksi ihmiskuninkaaksi. Saul osoittautui uskottomaksi Jehovaa kohtaan. Sen tähden ei hänen sukunsa sallittu pitää hallussaan jatkuvasti koko Israelin kuninkuutta. Jehova siirsi valtakunnan Juudan sukukuntaan kuuluvalle Daavidille, Iisain pojalle. Daavid aloitti vuonna 1077 eaa. uransa kuninkaana. Vuonna 1070 eaa. hän teki Jerusalemista Israelin kaikkien kahdentoista sukukunnan pääkaupungin. Koska Daavid pysyi uskollisena oikeassa palvonnassa, Jehova teki hänen kanssaan juhlallisen liiton hänen suvussaan pysyvästä ikuisesta valtakunnasta. Daavidin kuninkaallinen sukuhaara oli näin ollen päättyvä Messiaaseen, josta tulee ikuinen kuningas. – Apt. 13:20–24; 2. Sam. 7:1–17.

14, 15. a) Miksi ja milloin Salomon kautta kulkevaa kuningas Daavidin suvun valtakuntaa supistettiin? b) Miten Israelin kymmenen sukukunnan valtakunta syyllistyi aviorikokseen, ja mihin jumalaan se liittyi?

¹⁴ Daavidin ensimmäinen seuraaja kuningas Salomo antoi lopulta periksi epäviisaudelle ja poikkesi pois Jehova Jumalan puhtaasta palvonnasta. Jumalan rangaistuksena kuningas Salomon seuraajien valtakunta supistettiin käsittämään kaksi sukukuntaa, Juuda ja Benjamin, ja tämä alkoi kuningas Salomon pojan Rehabeamin tultua valtaistuimelle. Silloin irtautui kymmenen sukukuntaa ja perusti riippumattoman valtakunnan Nebatin pojan Jerobeamin ollessa kuninkaana. Tämä kapinakuningas perusti uskonnollisen palvonnan, joka erosi Jerusalemissa Salomon temppelissä harjoitetusta Jehovan palvonnasta. Hän käänsi Israelin kymmenen sukukunnan valtakunnan palvomaan kahta kultavasikkaa, joista toinen oli Beetelissä ja toinen Daanissa. Samarian kaupunki rakennettiin Omrin, Israelin kymmenen sukukunnan valtakunnan seitsemännen kuninkaan, päivinä, ja siitä tuli kansallinen pääkaupunki.

¹⁵ Kuningas Omrin poika Ahab pani Samariassa alulle sidonilaisen jumalan Baalin palvonnan ja rakensi sinne temppelin Baalille. (1. Kun. 16:23–33) Tällä epäuskoisella menettelyllä kymmenen sukukunnan valtakunta aviorikokseen syyllistyen hylkäsi koko Israelin Taivaallisen Aviomiehen ja liittyi moraalittomasti väärään jumalaan Baaliin pitäen sitä kansallisaviomiehenään. – Hoos. 9:10.

16. Miten Juudan valtakunnan kuninkaat käyttäytyivät uskonnollisesti aina Hiskiaan asti?

¹⁶ Miten oli Juudan kahden sukukunnan muodostaman valtakunnan kuninkaiden laita? He horjuivat Jehovan puhtaan palvonnan ja vääriin jumaliin liittymisen välillä. Kuningas Aahas, kahdestoista kuningas Daavidista laskettuna, kääntyi väärään palvontaan. Hän jopa sulki Jehovan temppelin ovet Jerusalemissa. Mutta hänen poikansa, kuningas Hiskia, avasi jälleen temppelin ovet ja ennallisti puhtaan palvonnan Juudan valtakunnalle. Hoosea jatkoi profetoimista erittäin hyvää tekevästi aina kuningas Hiskian hallituskauteen saakka. Tämä profeetta joutui aivan niiden asioitten keskelle, joista hän puhui.

EPÄMIELLYTTÄVÄ PALVELUSTEHTÄVÄKÖ?

17, 18. Millainen tehtävä Hoosealle annettiin, ja mistä tiedämme, ettei se, mitä hän kertoo meille siitä, ole mielikuvitusta?

¹⁷ Miltä meistä kenestä tahansa tuntuisi, jos tultuamme naimaikäisiksi isämme avioliiton solmijana käskisi meidän avioitua naisen kanssa, jonka ilmoitettaisiin osoittautuvan uskottomaksi, antautuvan aviorikokseen ja lopulta jättävän meidät toisen rakastajan takia? Se mahtaisi olla epämiellyttävää, vai mitä? Kuitenkin todella tämän kaltaista tapahtui Hoosealle. Se ei ole kuviteltua, keksittyä, tarunomaista!

¹⁸ Hoosea kertoo todellisena historiallisena henkilönä meille tosiasiat siinä profeetallisessa kirjassa, joka kantaa hänen nimeään. Hänen totuudellisuuttaan tukee se tosiasia, että häneltä on otettu ainakin seitsemän kertaa lainaus myöhempiin henkeytettyihin kirjoituksiin Matteuksesta Ilmestyskirjaan.a Onpa itse kristillisyyden Perustajakin lainannut häntä. Kun Hoosea siis kertoo palvelustehtävästään Jehovan profeettana, meillä on järkevä syy uskoa hänen kertovan puhdasta totuutta eikä mitään sepitettyä tarinaa pornografisen kirjallisuuden lukijoiden huvitukseksi. Ja koska Hoosean elämänvaelluksen profeetallinen merkitys sopii yhteen yhä olemassa olevan kansan historiallisen lopputuloksen kanssa, niin sen totuus käy sitäkin vakuuttavammaksi.

19. Keiden Juudan ja Israelin kuninkaitten hallituskausiin Hoosea sijoittaa profeetallisen työnsä?

¹⁹ Sijoittautuen erääseen Israelin kahdentoista sukukunnan todistetun historian tiettyyn aikakauteen Hoosea esittelee itsensä sanoen kaikkein ensiksi: ”Herran sana, joka tuli Hoosealle, Beerin pojalle, Juudan kuningasten Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian päivinä ja Israelin kuninkaan Jerobeamin, Jooaan pojan, päivinä.” (Hoos. 1:1) Ussia, Jootam, Aahas ja Hiskia olivat kuningas Daavidin jälkeläisiä ja hallitsivat Jerusalemissa Juudan kahden sukukunnan valtakuntaa. Ussia alkoi hallita kuninkaana vuonna 829 eaa., ja Hiskian hallituskausi päättyi vuonna 716 eaa. Näiden kuninkaitten hallitusaika käsitti siis yhteensä 113 vuotta. Toisaalta Israelin kymmenen sukukunnan valtakunnan kuninkaitten sarjassa oli Jooaan poika Jerobeam toinen, jolla oli tämä nimi, ja hän oli siis Jerobeam II.

20 Kenen pojanpojan poika Jerobeam II oli, ja milloin tämän kuninkaan hallituskautena Hoosea aloitti profeetanuransa?

²⁰ Tämän Jerobeamin isoisän isä oli kuningas Jeehu, Nimsin poika. Jeehu hävitti Baalin palvonnan Israelin kymmenen sukukunnan valtakunnasta. Hän heitätti kuningatar Iisebelin ulos ikkunasta hänen kuolemaansa, koska tämä oli jumalattomasti edistänyt Baalin palvontaa Israelissa. Jerobeam II tuli myöhemmin näyttämölle kuninkaana kuningas Amasjan hallitessa Juudaa. Jerobeamin hallituskausi ulottui osaksi Amasjan seuraajan, kuningas Ussian, hallituskauteen. Jehova Jumala antoikin Hoosean aloittaa profeetanuransa sinä aikana, jolloin Jerobeamin hallituskausi ulottui osaksi kuningas Ussian hallitusaikaan, eli vuoden 829 eaa. jälkeen.

21. Millaisen vaimon Jehova käski Hoosean ottaa ja miksi?

²¹ Voimmeko kuvitella, miten Hoosea suhtautui asiaan, kun se, mitä hän seuraavaksi kertoo, tapahtui? ”Kun Herra alkoi Hoosealle puhua, sanoi Herra Hoosealle: ’Mene, ota itsellesi haureellinen vaimo ja haureudesta syntyneet lapset [haureuden vaimo ja haureuden lapset, UM], sillä maa on peräti rikkonut avion luopumalla Herrasta’.” – Hoos. 1:2.

22. Millä tavalla nainen, joka Hoosean piti ottaa vaimokseen, oli ”haureuden vaimo”, ja miten hänen lapsensa tulivat olemaan ”haureuden lapsia” ja miksi?

²² Järkyttääkö meitä se, että Hoosea pantiin aloittamaan profeetanuransa tällaisella käskyllä? Mutta Jehova ei käskenyt kuitenkaan Hooseaa menemään naimisiin naisen kanssa, joka oli jo portto. Naista, joka Hooseaa käskettiin ottamaan itselleen vaimoksi, ei sanota ’haureutta harjoittavaksi naiseksi (tai vaimoksi)’, vaan Jehova kutsuu häntä ”haureuden [kirjaimellisesti haureuksien] vaimoksi”. Ja koska tätä naista piti käyttää kuvaamaan Jehovan kuvaannollista maallista ”vaimoa”, niin hän ei soveltuisi kuvaan, jos hän olisi siveetön, haureellinen nainen alun pitäen. Jehova nai eli otti aviopuolisoksi moraalisesti puhtaan ”neitsyt”-vaimon aviolasten tuottamiseksi Hänelle hengellisessä merkityksessä. Siksi ilmaisu ”haureuden lapset” on profeetallinen ja ilmaisee, millaisia ”lapsia” Hän oli saava hengellisellä tavalla, millaisiksi ”lapsiksi” he tulisivat osoittautumaan. Kuinka niin? Koska, niin kuin Jehova sanoo, ”maa on peräti rikkonut avion luopumalla Herrasta”. ”Maa”, jota tässä tarkoitetaan, oli Israelin kymmenen sukukunnan maa.

23. Kenet Hoosea otti vaimokseen, ja kenet tämä synnytti Hoosealle?

²³ Vaikka aviolliset odotteet olivat huonot sillä haavaa, niin Hoosea totteli Jumalan käskyä. Tällaisella tavalla hän astui uralleen Jehovan profeettana. ”Niin hän meni ja otti Goomerin, Diblaimin tyttären. Ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan.” – Hoos. 1:3.

24. Minkä nimen Jehova käski antaa pojalle ja mistä syystä?

²⁴ Tämä poika oli Hoosean avioliitosta syntynyt poika eikä ’haureuden poika’, joka Hoosean olisi pitänyt ottaa ottolapsekseen. Kun tämä poika piti ympärileikata kahdeksantena päivänä syntymästään, niin mikä nimi Hoosean piti antaa pojalle? Pojan nimen piti olla profeetallinen; ja siksi Jehova, joka ohjasi tätä profeetallista näytelmää, ilmoitti nimen Hoosealle. Nimen piti viitata erääseen Jehovan tarkoitukseen. ”Ja Herra sanoi hänelle: ’Pane hänelle nimeksi Jisreel, sillä vähän aikaa vielä, ja minä kostan Jisreelin verivelat Jeehun suvulle ja teen lopun Israelin heimon kuningaskunnasta. Ja sinä päivänä minä särjen Israelin jousen Jisreelin laaksossa.’” – Hoos. 1:4, 5.

25. a) Mille kuninkaalliselle huoneelle ja mille kansalle onnettomuus ennustettiin tällä tavalla? b) Millä tavalla Israelin kansan ei pitänyt tehdä hengellistä aviorikosta Jehovaa vastaan?

²⁵ Näin ennustettiin onnettomuus sekä kuningas Jeehun kuninkaalliselle hallitsijasuvulle sen neljännen sukupolven jälkeen että Israelin koko kymmenen sukukunnan valtakunnalle. Tämä valtakunta oli suurin osa Israelin entisestä kahdentoista sukukunnan yhteisvaltakunnasta. Alkuperäinen Israelin kansa avioitui hengellisesti Jehova Jumalan kanssa Siinain erämaassa vuonna 1513 eaa. Se tapahtui silloin kun Mooseksen välityksellä tehty lakiliitto vahvistettiin Israelin ja Jehovan välillä. Israelin kahdentoista sukukunnan muodostaman kansan piti sen avioliittosopimuksen mukaan olla uskollinen Jehovalle ja palvoa Häntä yksin Jumalanaan. Israelin ei pitänyt syyllistyä hengelliseen aviorikokseen luopumalla hänestä ja ryhtymällä palvomaan vääriä jumalia.

26. Mitä Hoosean vaimo kuvasi?

²⁶ Jehovan avioliittoa Israelin kanssa kuvattiin Hoosean avioliitolla Goomerin kanssa, jonka nimi merkitsee ’Täydentyminen’. Goomer kuvasi siis johdonmukaisesti Israelin kansaa, mutta Israelia edusti Hoosean aikaan sen kymmenen sukukuntaa käsittävä osa, josta tuli ainoastaan kymmenen sukukuntaa käsittävä Israelin valtakunta. Kun tämä valtakunta oli ollut olemassa yli 150 vuotta, niin sen ”maasta” piti paikkansa se, mitä Jehova sanoi: ”Maa on peräti rikkonut avion luopumalla Herrasta.”

27. Millaiseksi Israelin kansallinen tila tuli Hoosean 10:1, 2:n mukaan sen puhtaasta alusta huolimatta?

²⁷ Vaikka Israelilla oli profeetta Mooseksen alaisuudessa ollut puhdas alku, sen kansallinen tila oli tullut sellaiseksi kuin Jehova henkeytti profeettansa sanomaan Hoosean 10:1, 2:ssa: ”Israel oli rehevä [rappeutuva, UM] viiniköynnös,b joka teki hedelmiä. Mitä runsaampi sen hedelmä oli, sitä runsaammin se teki alttareita; mitä parempi sen maa oli, sitä parempia patsaita [pyhiä kiviä (Moffatt)] se pystytti. Liukas oli heidän sydämensä; nyt he saavat siitä kärsiä.”

”JISREEL”-NIMEN PROFEETALLINEN MERKITYS

28. Mitä nimi Jisreel merkitsee, ja miksi se oli profeetallisen merkityksensä takia sopiva nimi Hoosean pojalle?

²⁸ Sen toimenpiteen takia, johon Jehovan tarkoitus oli ryhtyä hengelliseen aviorikokseen syyllistynyttä Israelia vastaan, Hän antoi Hoosean nimittää Goomerista saamansa esikoispojan Jisreeliksi. Nimi oli erittäin sopiva. Se merkitsi Hoosean kielellä, hepreassa, ’Jumala on kylvävä’. Niin, ’kylvävä’, mutta ei hyvää tekevässä merkityksessä. ’Kylvämisellä’ on tässä ’sirottelemisen, hajalleen heittämisen’ merkitys, koska kun siementä kylvetään, sitä sirotellaan. Jehovan ’sirottava’ toiminta kuninkaallista ”Jeehun huonetta” vastaan oli merkitsevä sen kukistumista, sen hajottamista. Samanlainen toiminta Israelin kymmenen sukukunnan valtakuntaa vastaan oli merkitsevä sen hajottamista, sen hajaannuttamista. – Vrt. Luuk. 22:31.

29. Mitä kuningas Jeehu teki Baalin palvonnalle, ja miten oli vasikan palvonnan laita ja vastoin mitä käskyjä?

²⁹ Israelin kuninkaalla Ahabilla oli Jisreelin kaupungissa kuninkaallinen palatsi, vaikka hänen pääkaupunkinsa olikin Samarian kaupungissa. Kuningas Jeehun myöhemmällä hallitsijasuvulla oli myös kuninkaallinen palatsinsa Jisreelissä. Totellen Jehova Jumalalta saamaansa valtuutusta Jeehu oli väkivalloin juurinut Baalin palvonnan pois Israelin kymmenen sukukunnan valtakunnasta. Hän ylläpiti silti kahden kultavasikan palvontaa ja laiminlöi Jehovan palvonnan Jerusalemissa. Jeehun huone rikkoi tällaisella veistettyjen kuvien palvonnalla kymmentä käskyä vastaan. Se rikkoi myös murhaamiskieltoa vastaan. – 2. Moos. 20:2–6, 13.

30. Miten Jehova teki tiliä Jeehun huonetta vastaan sen Jisreelissä vuodattaman veren takia?

³⁰ Näin alkoi muodostua kuningas Jeehun – jonka kuninkaallinen palatsi oli Jisreelissä – vasikkaa palvovan hallitsijasuvun verivelkainen maine. Kymmenen käskyn Antaja ei voinut jättää sitä huomioon ottamatta. Hän sanoi sen tähden: ”Minä kostan Jisreelin verivelat Jeehun suvulle.” (Hoos. 1:4) Täsmälleen siten saatettiin Israelia hallinneen kuningas Jeehun hallitsijasuku väkivaltaiseen loppuun Sakarjan, Jerobeam II:n pojan, hallittua vain kuusi kuukautta. Hänet murhattiin. – 2. Kun. 15:8–12.

31. Miten Israelin heimon kuningaskunnasta tehtiin loppu, ja miten se tapahtui kuin ”Jisreelin laaksossa”?

³¹ Näin loppui kuningas Jeehun kuninkaallinen hallitsijasuku Israelissa vuonna 791 eaa. Mutta Israelin kymmenen sukukunnan valtakunta jatkui vielä 51 vuotta, aina vuoteen 740 eaa. Silloin Jehova ’teki lopun Israelin heimon kuningaskunnasta’. (Hoos. 1:4) Hän käytti Assyrian maailmanvaltaa ’särkemään Israelin [taistelu]jousen Jisreelin laaksossa’. Israelin pääkaupungin Samarian kukistuminen nöyryytti tuon luopiokansan. Kansan voima hajaantui, kun henkiin jääneet israelilaiset karkotettiin Assyrian valtakunnan etäisiin provinsseihin, siroteltiin kuin siemenet. Tuo kauhea kokemus sopi yhteen ilmaisun ”Jisreelin [Jumala on kylvävä siementä] laaksossa” kuvaannollisen merkityksen kanssa. Tämä ei ollut mitään siihen verrattuna, kun Israelin vapauttaja tuomari Gideon vain kolmellasadalla valiosoturilla hajotti rosvoilevat midianilaiset lähellä Megiddoa, lähellä ”Jisreelin tasankoa”. (Tuom. 6:33, 34) Mutta Israelin kymmenen sukukunnan valtakunta ’loppui’, tuhoutui, vuonna 740 eaa. vailla vapauttajaa eikä kyennyt enää taistelemaan olemassaolonsa puolesta.

32. Miksi meidän tulisi yrittää käsittää edellä olevan merkitys omalla vuosisadallamme?

³² Käsitämmekö me tämän merkityksen meille nykyään? Meidän pitäisi, koska se saa täyttymyksensä omalla vuosisadallamme hengelliseen aviorikokseen syyllistyneen uskottoman Israelin nykyisessä vastineessa. Tämä vastine on kristikunta, jolla on lähes miljardi kirkonjäsentä ympäri maapallon. Me voimme kysyä kristikuntaa lähestyvän suuren onnettomuuden edessä: missä on sitten nähtävissä Jehova Jumalan armo toiminnassa? Se käy ilmi, kun tarkastelemme edelleen Jehovan menettelyä profeettansa Hoosean suhteen.

[Alaviitteet]

[Taulukko s. 248]

JUUDAN JA ISRAELIN KUNINKAAT HOOSEAN ELINAIKANA

(ja heidän valtaistuimellenousuvuotensa)

Juudan kuninkaat eaa. Israelin kuninkaat

n. 843 Jerobeam II

Ussia (Asarja) 829

n. 792 Sakarja

791 Sallum

n. 790 Menahem

780 Pekahja

778 Pekah

Jootam 777

Aahas n. 761

n. 748 Hoosea

Hiskia n. 745