Täytyykö kaikkien tosi kristittyjen olla sananpalvelijoita?
”Kaikki on Jumalasta, joka sovitti meidät kanssaan Kristuksen välityksellä ja antoi meille sovituksen palvelustoimen.” – 2. KORINTTOLAISILLE 5:18.
1. Oliko Paavalin ajan seurakunnassa pappisluokkaa?
”PAPPIEN ja maallikkojen välillä ei ollut [apostoli Paavalin aikaan] eroa, sillä pappeja ei ollut lainkaan.” Tuo Lontoossa ilmestyvässä Times-lehdessä julkaistu yllättävä lausunto ilmaisee erään varhaiskristillisyyttä koskevan perustotuuden. Siinä ei ollut pappien ja maallikkojen välistä jakoa. Merkitseekö se sitä, ettei kristillisessä seurakunnassa ollut lainkaan näkyviä johtajia? Oliko siinä sitten keillään mitään palvelustehtäviä?
2. Millaisia johtajia varhaiskristillisessä seurakunnassa oli? (Filippiläisille 1:1)
2 Kun voideltujen kristittyjen määrä jonkin aikaa vuoden 33 helluntain jälkeen kasvoi tuhansiin, kävi tarpeelliseksi nimittää päteviä miehiä kuhunkin seurakuntaan palvelemaan valvojina ja avustavina palvelijoina. Mutta he eivät muodostaneet pappisluokkaa. Heidän nimityksensä ei riippunut yliopisto- tai seminaarikoulutuksesta. He eivät saaneet palveluksistaan palkkaa. He olivat nöyriä miehiä, joilla oli hengellisiä edellytyksiä ja jotka pyhä henki oli nimittänyt huolehtimaan laumasta. Olivatko he sitten ainoita, jotka saarnasivat ’Valtakunnan hyvää uutista’? Olivatko he seurakunnan ainoita sananpalvelijoita? – Matteus 24:14; Apostolien teot 20:17, 28; 1. Pietari 5:1–3; 1. Timoteukselle 3:1–10.
3, 4. Keiden Paavali sanoi osallistuvan kristilliseen palvelukseen?
3 Vastaus näihin kysymyksiin löytyy niistä Paavalin neuvoista, jotka hän esitti Korinton kristityille kirjoittamissaan kirjeissä. Pane merkille, miten hän aloittaa toisen kirjeensä: ”Paavali – – Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle sekä kaikille pyhille, jotka ovat koko Akhaiassa.” Ei ole epäilystäkään siitä, ettei hän kirjoittanut ainoastaan niille, jotka ottivat johdon, vaan Korintossa ja Akhaiassa olevien voideltujen kristittyjen koko ryhmälle. Hänen kristillisestä palveluksesta esittämänsä huomautukset soveltuvat siksi erittäin hyvin ”kaikkiin pyhiin”. Sen perusteella, mitä hän ja Timoteus olivat tehneet, hän päätteli: ”Sen vuoksi, koska meillä on tämä palvelus sen armon mukaan, jota meille osoitettiin, me emme lannistu.” ”Mutta kaikki on Jumalasta, joka sovitti meidät kanssaan Kristuksen välityksellä ja antoi meille sovituksen palvelustoimen – –. Me olemme sen tähden lähettiläitä Kristuksen sijasta, ikään kuin Jumala pyytäisi hartaasti meidän välityksellämme.” Hän jatkaa: ”Me emme millään tavalla anna aihetta kompastumiseen, jottei palvelustamme moitittaisi, vaan joka suhteessa me suosittelemme itseämme Jumalan palvelijoina: suuressa kestävyydessä.” – 2. Korinttolaisille 1:1; 4:1; 5:18–20; 6:3, 4.
4 Nämä sanat antavat ymmärtää, että jokaisen voidellun kristityn täytyy olla palvelija ja lähettiläs Kristuksen puolesta. Minkä vuoksi? Koska maailma on syntisyytensä takia ’vieraantunut Jumalalle kuuluvasta elämästä’ ja tarvitsee sovituksen palvelustointa, jotta kaikista kansoista olevilla tottelevaisilla ja uskollisilla ihmisillä voisi olla Kristuksen välityksellä suhde Suvereeniin Herraan Jehovaan. – Efesolaisille 4:18; Roomalaisille 5:1, 2.
5, 6. Miten Paavali vahvisti tämän näkemyksen roomalaisille kirjoittamassaan kirjeessä?
5 Paavali kirjoitti Rooman seurakunnalle: ”Mutta mitä se [Jumalan sana] sanoo? ’Sana on lähellä sinua, omassa suussasi ja omassa sydämessäsi’, se on uskon ’sana’, jota me saarnaamme. Sillä jos sinä julkisesti julistat ’tämän omassa suussasi olevan sanan’, että Jeesus on Herra, ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, niin sinä pelastut. Sillä sydämellä uskotaan vanhurskaudeksi, mutta suulla annetaan julkinen julistus pelastukseksi.” – Roomalaisille 10:8–10.
6 Osoittiko Paavali nuo sanat vain harvoille valituille? Hänen johdantonsa osoittaa toista, sillä hän kirjoitti: ”Kaikille, jotka ovat Roomassa Jumalan rakkaita.” Hän lisäsi: ”Kiitän Jumalaani Jeesuksen Kristuksen kautta teistä kaikista, koska teidän uskostanne puhutaan koko maailmassa.” Paavali osoitti selvästikin neuvonsa ja rohkaisunsa, myös sen mitä hän kirjoitti 10. lukuun, koko seurakunnalle. Etu antaa julkista julistusta oli avoinna kaikille. Hän antoi todisteluilleen vielä enemmän pontta lisäämällä: ”Mutta kuinka he tulevat huutamaan avukseen häntä, johon he eivät ole uskoneet? Entä kuinka he tulevat uskomaan häneen, josta eivät ole kuulleet? Entä kuinka he tulevat kuulemaan, ellei joku saarnaa? Entä kuinka he tulevat saarnaamaan, ellei heitä ole lähetetty? Niin kuin on kirjoitettu: ’Kuinka miellyttävät ovat niiden jalat, jotka julistavat hyvää uutista hyvistä asioista!’” – Roomalaisille 1:7, 8; 10:14, 15.
7. Miten aito kristillisyys eroaa muista uskonnoista? (Luukas 19:36–40)
7 Miten suuresti se kannustaakaan jokaista voideltua kristittyä! Se merkitsee sitä, että kaikilla heillä tulisi olla ilo levittää pelastuksesta kertovaa Valtakunnan sanomaa toisille. Jumalan silmissä heidän jalkansa voivat olla ja niiden tulisikin olla ”miellyttävät” kuvaannollisessa mielessä. Aito kristillisyys ei nimittäin ole mikään itsekeskeinen uskonto, joka tekisi jäsenistään omahyväisiä tai saisi heidät eristäytymään muista ja tekemään vaitiololupauksia. Päinvastoin se kannustaa toimeliaaseen kristilliseen palvelukseen, joka ilmenee sanoissa ja teoissa! Paavali tajusi tämän selvästi, kuten ilmenee hänen huudahduksestaan: ”Todellakin, voi minua, jos en julistaisi hyvää uutista!” – 1. Korinttolaisille 9:16; Jesaja 52:7.
8. Mitkä tärkeät kysymykset koskevat monia nykyään eläviä?
8 Mutta miten on niiden miljoonien tosi kristittyjen laita, joilla ei ole pyhän hengen voitelua, koska he toivovat saavansa ikuisen elämän maan päällä, eivätkä taivaassa? Täytyykö heidänkin olla sananpalvelijoita? – Psalmit 37:29; 2. Pietari 3:13.
Ovatko ”suureen joukkoon” kuuluvat sananpalvelijoita?
9. Mihin toimintaan ”suureen joukkoon” kuuluvat osallistuvat?
9 Ilmestyskirja antaa osittaisen vastauksen näihin kysymyksiin. Esimerkiksi kun Johannes oli nähnyt näyssä 144 000 voidellusta koostuvan seurakunnan, hän sanoo: ”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, suuri joukko, jota kukaan ei kyennyt laskemaan, kaikista kansakunnista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä seisoi valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkoisiin viittoihin, ja heidän käsissään oli palmunoksia. Ja he huutavat jatkuvasti suurella äänellä sanoen: ’Pelastuksesta saamme kiittää Jumalaamme, joka istuu valtaistuimella, ja Karitsaa.’” Varmasti nämä, joita kootaan nyt säilytettäväksi suuressa ahdistuksessa, eivät salaa olevansa kristittyjä. He julistavat ”suurella äänellä”, mistä heidän pelastuksensa on peräisin. Miten he tekevät sen nykyään? Muun muassa auttamalla voideltujen pientä jäännöstä täyttämään muita tärkeitä, palvelusta koskevia ennustuksia ja käskyjä. – Ilmestys 7:9, 10, 14.
10, 11. a) Minkä käskyn Jeesus antoi seuraajilleen ennen taivaaseen nousemistaan? b) Mikä ennustus on täytettävä meidän aikanamme?
10 Tällä lukemattomalla joukolla on tärkeä osa esimerkiksi sen saarnaamis- ja opettamiskäskyn noudattamisessa, jonka Jeesus antoi uskollisille opetuslapsilleen Galileassa. Jeesus sanoi tuossa tilaisuudessa: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” Tämä toimeksianto esitettiin kaikille kristityille, ei vain valitulle pappisluokalle. – Matteus 28:18–20; 1. Korinttolaisille 15:6.
11 Jeesuksen käsky liittyy myös läheisesti ennustukseen, jonka hän esitti ”asiainjärjestelmän päättymisestä”. Hän sanoi: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” Miten tähän haasteeseen, Valtakunnan sanoman maailmanlaajuiseen saarnaamiseen yhden sukupolven aikana, on onnistuttu vastaamaan? Muutaman tuhannen voidellun kristityn hupeneva joukko ei varmastikaan olisi voinut tehdä tätä elämää pelastavaa työtä yksin. Se olisi ollut mahdoton tehtävä! – Matteus 24:3, 14; Luukas 21:32.
12. Minkä voidellut nykyään kernaasti tunnustavat?
12 Kristuksen voidellut ”perijätoverit” tunnustavat kernaasti, että ”suureen joukkoon” kuuluvat yli kaksi miljoonaa palvelijaa ovat tehneet merkittävän työn levittäessään Valtakunnan sanomaa kautta maailman tuossa suhteellisen lyhyessä ajassa. Jo 1930-luvulla monet tosi kristityt ottivat kantaakseen vastuun palvella muissa maissa ja tarjoutuivat palvelemaan siellä, missä tarve oli suurempi. Näiden veljien ja sisarten, niin voideltuihin kuin ”muiden lampaitten” luokkaankin kuuluvien, esimerkillisen uhrautuvaisuuden ansiosta Valtakunnan työ juurtui lujemmin moniin Euroopan, Afrikan, Aasian ja Amerikan maihin. – Roomalaisille 8:17.
13. a) Miten Jehova on jouduttanut työtä vuodesta 1943 lähtien? (Jesaja 60:22) b) Millainen osa ”suureen joukkoon” kuuluvilla on ollut lähetystoiminnassa?
13 Ennen vuotta 1943 voideltujen kristittyjen ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” -luokka näki tarpeelliseksi perustaa lähetyskoulun, jotta kristityt palvelijat voisivat saada lisävalmennusta saarnaamistyön aloittamiseksi ja jouduttamiseksi monissa muissa maissa. Siitä lähtien kun tuo Gilead-koulu (”Gilead” merkitsee heprean kielessä ’todistusroukkiota’) avattiin vuonna 1943, aina vuoden 1984 maaliskuun 4. päivään saakka, se on valmentanut noin 6 100 oppilasta, joista useimmat on lähetetty muihin maihin eri puolille maailmaa. Vain 292 (4,8 prosenttia) näistä Gileadin käyneistä tunnusti kuuluvansa voideltuun luokkaan, joten suurin osa näistä erikoisvalmennuksen saaneista palvelijoista on kuulunut ”suureen joukkoon”. Muiden eri puolilla maailmaa olevien Jehovan todistajien tavoin he hyväksyivät kristillisen palveluksen olennaiseksi osaksi kristillistä elämää silloin, kun he vihkiytyivät Jehovalle Kristuksen Jeesuksen välityksellä. – Matteus 24:45–47; Heprealaisille 10:7.
Mihin kutsumus perustuu?
14, 15. Mihin kristityn palveluskutsumus perustuu? (Matteus 22:37–40)
14 Merkitseekö se sitä, että kristitty on saanut Jumalalta henkilökohtaisen kutsumuksen palvelukseen? Jotkut kristikuntaan kuuluvat tosin ovat kuvailleet ”kutsumustaan” äärimmäisen tunnepitoiseksi kokemukseksi, ikään kuin Jumala olisi suoranaisesti kutsunut heidät palvelukseensa. Mutta perustuuko kristillinen palvelus ensisijaisesti vain ohimenevään tunteeseen?
15 Kun apostoli Paavali puhui Jumalalle suoritettavasta pyhästä palveluksesta, niin mihin hän osoitti sen perustuvan? Hän kirjoitti: ”Näin ollen minä Jumalan sääliväisyyden kautta hartaasti pyydän teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi, mikä on pyhää palvelusta järjenkykyinenne [”järkevinä luomuksina”, The New English Bible, alaviite; ”Se on järkevä tapa palvella Jumalaa”, Uusi testamentti nykysuomeksi].” Jumalalle suoritettava pyhä palvelus perustuu tosiaan järkevään ajatteluun, sillä henkilön vihkiytyminen Jehovalle ja henkilökohtainen suhde häneen perustuvat tosi Jumalan tuntemukseen. Vaikka siis kristityn kutsuminen palvelukseen on sinänsä onnellinen kokemus, se ei perustu pelkkään tunneperäiseen reaktioon. Sen takana on järkevä vaikutin: rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen. – Roomalaisille 12:1; Johannes 17:3.
16. Estääkö kokoaikainen ansiotyö jotakuta olemasta sananpalvelija? (Apostolien teot 18:1–5)
16 Saatat kuitenkin kysyä, olivatko nuo varhaiskristityt sananpalvelijoita silloinkin, jos he olivat koko ajallaan ansiotyössä tai jos he olivat perheenemäntiä? Kyllä he olivat. He saattoivat kenties käyttää vain murto-osan ajastaan kristilliseen palvelukseen, saarnaamiseen ja opettamiseen, mutta se oli heidän elämänsä ensisijainen tarkoitus. He tiesivät, että heidän piti Kristuksen tosi opetuslapsina ’antaa valonsa loistaa’. Itse asiassa he olivat työssä käyviä sananpalvelijoita jo kauan ennen kuin kristikunnan piirissä syntyi työläispappien liike. – Matteus 5:16; 1. Pietari 2:9.
Todisteita heidän palvelustoimensa puolesta
17, 18. a) Minkä yleisperiaatteen Kristus esitti tosi kristityistä? b) Mikä on sananpalvelijan todellinen suositus?
17 Miten Jehovan todistajat todistavat olevansa Jumalan sananpalvelijoita, jos heillä ei ole diplomia eikä yliopistosta saatua oppiarvoa? Miten varhaiskristityt todistivat olevansa sananpalvelijoita? Kristus esitti itse seuraavan arviointiperusteen: ”Jokainen hyvä puu tuottaa hyvää hedelmää.” Kristittyjen palvelijoitten tulisi siis tuottaa ”hyvää hedelmää”, johon sisältyy opetuslasten tekemiseen osallistuminen. – Matteus 7:17.
18 Apostoli Paavali selitti sen seuraavasti: ”Alammeko taas suositella itseämme? Vai tarvitsemmeko ehkä, niin kuin jotkut, suosituskirjeitä teille tai teiltä? Te itse olette meidän kirjeemme, joka on kirjoitettu sydämeemme ja jonka kaikki ihmiset tuntevat ja lukevat. Sillä te osoittaudutte Kristuksen kirjeeksi, jonka me palvelijoina olemme kirjoittaneet, jota ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan hengellä, ei kivitauluihin vaan lihatauluihin, sydämiin.” Miten tuo kirjoitus saatiin sydämiin? Saarnaamalla siemenen kaltaista uskon sanaa, joka juurtui sydämeen. Tuo siemen sai sen vastaanottajan puolestaan saarnaamaan samaa pelastuksen sanomaa toisille. – 2. Korinttolaisille 3:1–3.
19. Mikä vankkumaton suositus Jehovan todistajilla on palvelustoimessaan?
19 Onko Jehovan todistajilla todisteita siitä, että ’he ovat palvelijoina kirjoittaneet Kristuksen kirjeen’? Tosiasiat puhuvat puolestaan. Vuonna 1931, jolloin he alkujaan omaksuivat ainutlaatuisen nimensä, koko maailmassa saarnasi noin 50 000 Jehovan todistajaa. Vuoden 1983 raportti osoittaa, että niiden palvelijoiden huippumäärä, jotka saarnasivat viime vuonna Valtakunnan hyvää uutista 46 235 seurakunnan yhteydessä, oli yli 2 652 000. Nyt on siis lähes yhtä monta seurakuntaa kuin vuonna 1931 oli Jehovan todistajia! Totuus on tosiaan viime vuosikymmenien aikana kirjoitettu miljoonien ihmisten sydämeen, ja se on kiistämätön todiste Jehovan todistajien palvelustoimen puolesta. – Jesaja 43:10–12.
20. Mikä on meille kristittyinä palvelijoina tärkeää nykyään? Mitkä kysymykset jäävät vielä vastattaviksi?
20 Kristittyjä palvelijoita tarvitaan nykyään kipeämmin kuin koskaan. Aikaa on vähän ja eloa on paljon. Meillä on siksi enemmän kuin koskaan syytä olla päteviä, taitavia palvelijoita, jotka saarnaavat ja opettavat tuottoisalla tavalla. Miten voimme tehdä sen? Miten voimme olla tehokkaampia sananpalvelijoita? Onko Kristuksen ja apostolien esimerkeillä käytännöllistä arvoa meille nykyään? – Efesolaisille 5:15, 16; Matteus 9:37, 38.
Kerrattavia ydinkohtia
◻ Mistä tiedämme, että kaikkien Kristuksen voideltujen seuraajien piti olla sananpalvelijoita?
◻ Millainen osa ”suurella joukolla” on ollut palveluksessa nykyaikana?
◻ Mihin kristillinen palveluskutsumus perustuu?
◻ Mitä todisteita Jehovan todistajilla on palvelustoimestaan?
[Kuva s. 11]
Oliko apostolien aikoina kristillistä pappisluokkaa?
[Kuvat s. 12]
Gilead-koulu avattiin South Lansingissä New Yorkissa vuonna 1943. Koulu muutti Brooklyniin New Yorkiin vuonna 1961
[Kuvat s. 13]
Gilead-koulu jatkaa nyt sananpalvelijoitten valmistamista ulkomaiseen palvelukseen lähellä Brooklynin siltaa sijaitsevissa uusissa tiloissa