”Antakaa kestävyyden saada työnsä täydelliseksi”
”Antakaa kestävyyden saada työnsä täydelliseksi, jotta olisitte täydelliset ja joka suhteessa terveet ettekä minkään puutteessa.” – Jaak. 1:4.
1, 2. Miksi kestävyyskysymys on kaikkien kristittyjen edessä? (Matt. 10:22, 36)
KUKAAN, joka uskoo Jumalaan, ei voi välttyä joutumasta uskonsa koetukseen. Tämä johtuu siitä, että maailman henki on Jumalaan uskomista vastaan, ja se pyrkii painostamaan sellaista, jolla on usko, murtaakseen hänen uskonsa. Kristityn eteen tulee sen tähden kestävyyskysymys.
2 Uskon koetus voi tulla monilla tavoilla. Se voi olla toisten, jopa perheenjäsenten ja ystävien, taholta tulevaa suoranaista vastustusta. Se saattaa olla ivaa, vihaa, väärinymmärrystä, vääriä syytöksiä tai halventamista. Se voi olla ruumiillista vainoa tai liittyä sairauteenkin.
3. Mitä kysymyksiä kristitty voi tehdä itselleen koettelemusten kohdatessa häntä?
3 Kristityn eteen tulee kysymys: Miten minä suhtaudun tähän? Säilyykö uskoni heikentymättömänä tällaisissa koettelemuksissa? Kestänkö minä ymmärtäen ja iloisin tuntein sen, että uskoni tuottaa kestävyyden ominaisuutta? Onko vaikuttimenani kestäminen vanhurskauden tähden, Jumalan eikä itseni saattaminen kunniaan? – Matt. 5:10.
KESTÄVYYDELLÄ ON HYVÄ TARKOITUS
4, 5. Osoita 2. Pietarin 1:5–7:ssä olevia apostoli Pietarin sanoja käyttäen, miten kestävyydellä on tarkoitus Jumalan kannalta katsoen.
4 Apostoli Pietari osoittaa, miten kestävyys vaikuttaa. Hän sanoo: ”Lisätkää . . . kestävyyteenne jumalista antaumusta, jumaliseen antaumukseenne veljellistä kiintymystä, veljelliseen kiintymykseenne rakkautta.” – 2. Piet. 1:5–7.
5 Sinun kestävyydelläsi on siis Jumalan kannalta katsoen tarkoitus: tuottaa jumalisen antaumuksen ihmisiä, joilla on veljellistä kiintymystä. Se kehittää lisäksi heissä suurempaa rakkautta ja saa heidät ilmaisemaan sitä lähimmäisiään kohtaan tässä maailmassa. Nämä ovat senlaatuisia ihmisiä, jollaisten Jumala haluaa asuvan uudessa asiainjärjestelmässään. Jehova Jumala ei luonnollisestikaan iloitse sen näkemisestä, että hänen maan päällä olevia palvelijoitaan pakotetaan kärsimään ja kestämään vaikeuksia, mutta hän tahtoo puhdistaa heidät, jotta he olisivat luonnostaan, sydämestään, kykeneviä toteuttamaan täysin sen, mitä hän pyytää ihmisiltä, nimittäin ’tekemään sitä, mikä oikein on, rakastamaan laupeutta ja vaeltamaan nöyrästi Jumalansa edessä’. (Miika 6:8) Jumala tekee tämän meidän kestävyytemme välityksellä. Kestävyys on sen tähden erittäin tärkeätä.
6, 7. Mitä hyvää kestävyys aikaansaa kristitylle hänen kannaltaan katsoen?
6 Yksityisen kristityn näkökannalta katsoen kestävyys tuottaa Jumalan hyväksynnän. Jumala on tyytyväinen häneen ja lähentyy häntä. (Room. 5:3–5; Jaak. 4:8) Kristitty on menestyksellisen kestävyyden koettuaan antautuneempi Jumalalle. Hän oppii ankarien koettelemusten aikana, että hänen on turvattava kokonaan Jehovaan eikä kehenkään muuhun, sillä yksistään Jehova voi Jeesuksen Kristuksen välityksellä varata hänelle kaiken tarpeellisen sekä välttämättömän voiman. (Fil. 4:13) Hänen omasta kestävyydestään johtuu, että hän kehittää syvällistä kiintymystä veljiinsä, jotka ovat koettelemuksissa – erilaisissa koettelemuksissa, jotka ovat kuitenkin yhtä lailla sydäntä tutkivia. Se auttaa häntä olemaan myötätuntoinen eikä arvosteleva, kun heidän pulmansa ja heikkoutensa saattavat heidät tekemään erehdyksiä. – 1. Piet. 5:9.
7 Kaikki tämä lisää kristityn arvostusta Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä kohtaan, joka ilmenee niin monin tavoin. Hän rakastaa Jumalaa tämän tähden. Sitä paitsi hän kehittää sydämessään enemmän armoa niitä kohtaan, jotka eivät ole totuudessa. Hän näkee ne vaikeudet, joiden alaisina he työskentelevät ja huokaavat. (Room. 8:22) Ja hänen rakkautensa ulottuu heihin heidän auttamisekseen heidän tarvitessaan totuuden elämää antavaa sanomaa. – Matt. 9:36.
JUMALAN ’TUNTEMINEN’ ON TÄRKEÄ ASIA
8. Miten 2. Pietarin 1:8:ssa olevat apostoli Pietarin sanat osoittavat, että kestävyys kehittämiensä ominaisuuksien avulla auttaa kristittyä olemaan täydellinen?
8 Mutta miten ’kestävyys saa työnsä täydelliseksi’, ja miten kristitty tulee sen avulla ’täydelliseksi ja joka suhteessa terveeksi’? (Jaak. 1:4) Pietari selittää edelleen: ”Sillä jos näitä on teissä ja pursuaa teistä, niin ne estävät teitä olemasta enempää toimettomia kuin hedelmättömiäkään Herramme Jeesuksen Kristuksen täsmällisen tuntemuksen [”persoonallisen tuntemuksen”, Rotherham] suhteen.” (2. Piet. 1:8) Tässä on avain – Herramme Jeesuksen Kristuksen täsmällinen persoonallinen tuntemus. Ja tämä johtuu siitä, että Jeesuksen Kristuksen tunteminen merkitsee Jehova Jumalan tuntemista, sillä Jeesus sanoi: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt myös Isän.” – Joh. 14:9.
9, 10. Miten Raamattu käyttää sanaa ’tuntea’ sellaisissa raamatunkohdissa kuin Matteuksen 11:27:ssä, Johanneksen 17:3:ssa ja 1. Johanneksen 4:8:ssa?
9 Jeesus selitti, mitä edellä mainitut sanat merkitsevät, kun hän sanoi: ”Isäni on luovuttanut minulle kaiken, eikä kukaan muu tunne täysin Poikaa kuin Isä, eikä kukaan muu tunne täysin Isää kuin Poika ja jokainen, jolle Poika haluaa ilmaista hänet.” (Matt. 11:27) Jeesus tähdensi edelleen tämän tuntemuksen verratonta tärkeyttä, kun hän selitti: ”Tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” – Joh. 17:3, KR.
10 Mitä Isän ’tunteminen’ merkitsee? Merkitseekö se sitä, että tietää Jumalan olevan olemassa tai että tunnustaa Jumalan Suvereeniksi ja että on kastettu hänen palvelijakseen? Kyllä se merkitsee näidenkin asioitten tuntemista, mutta sillä tarkoitetaan paljon enemmänkin. ’Tuntemiseksi’ käännetyllä kreikkalaisella sanalla on syvempi merkitys kuin suomenkieliseen sanaamme ”tuntea” yleensä sisältyy, vaikkakin usein, kun sanomme tuntevamme jonkun henkilön, tarkoitamme sitä, että me ymmärrämme häntä ja hänen ominaisuuksiaan. Näissä raamatunkohdissa esiintyvä ”tuntea”-verbin muoto merkitsee ’tulla tuntemaan, tutustua, ymmärtää’. Johanneksen 17:3:ssa se ilmaisee sellaista jatkuvaa suhdetta Jumalan ja ihmisen välillä, joka tuo alati lisääntyvää Jumalan ja Kristuksen tuntemusta; se mitä Jumalasta tiedetään, ei ole ainoastaan osittaista tietoa, vaan sillä on arvoa eli tärkeyttä sille, joka tässä tuntemuksessa kasvaa. Se ilmaisee myös luottamuksen läheisyyttä. (Joh. 17:3, Kingdom Interlinear) Apostoli Johannes sanookin: ”Joka ei rakasta, ei ole tullut tuntemaan Jumalaa.” – 1. Joh. 4:8.
11, 12. Millainen sitten on sellainen ihminen, joka tuntee Jumalan?
11 Jehova Jumalan tunteminen on siis pääsemistä ymmärtävään ystävyyteen hänen kanssaan. Koska Jumalan tuntemisella tarkoitetaan sydämen eikä vain pään tuntemusta, niin kristitty on sopusoinnussa eli ”samalla aaltopituudella” Jumalan ja hänen menetelmätapojensa kanssa. Hän ajattelee asioista samoin kuin Jumala. Hän näkee asiat ikään kuin Jumalan silmin. Ja hän vaistoaa heti jotain väärää, kun Jumalasta ja Hänen menettelytavoistaan esitetään vääriä käsityksiä. Hän ei syytä Jumalaa koettelemuksistaan ja vaikeuksistaan. – Jaak. 1:13.
12 Kristitty, joka tuntee Jumalan, on sellainen, jonka ”havaintokyky on käytössä valmentunut erottamaan sekä oikean että väärän”. (Hepr. 5:14) Hänen ei yleensä tarvitse kääntyä jonkin Raamatun selitysteoksen tai jonkun toisen ihmisen puoleen nähdäkseen, mikä on asiassa oikein tai mikä väärin. Hänelle käy hänen kristillisen valmennuksensa takia ominaiseksi sen rakastaminen, mitä Jumala rakastaa, ja sen vihaaminen, mitä Jumala vihaa. – Room. 12:9.
JEESUKSEN ESIMERKKI
13. Miten Jeesuksen menettely sitä kohtaan, mikä on pahaa, osoittaa hänen todella tunteneen Jumalan?
13 Jeesus oli hyvä esimerkki tästä edistyvästä kehittymisestä Jumalan tuntemuksessa. Hän sanoi: ”Vanhurskas Isä, maailma ei tosin ole tullut tuntemaan sinua, mutta minä olen tullut tuntemaan sinut.” (Joh. 17:25) Koska Jeesus oli täysin ”samalla aaltopituudella” Isänsä kanssa, niin hänellä oli synnynnäinen rakkaus hyvää kohtaan ja viha pahaa kohtaan; hän toimi sisimmästä sydämestään, kun hän heti paikalla hylkäsi Saatanan ehdotukset ja Pietarin väärän neuvon. (Luuk. 4:1–12; Matt. 16:21–23) Jumalan nimelle aiheutettu jokainen soimaus loukkasi häntä syvästi samoin kuin niiden uskon puute, jotka tunnustautuivat Jumalan kansaksi. – Mark. 3:5; 8:11, 12; Room. 15:3.
14. Miten Jeesuksen menettely opetuslapsiaan kohtaan osoittaa hänen tosiaan tunteneen Jumalan?
14 Kuitenkin Jeesus sanoi, ettei kukaan muu ollut hyvä kuin Jumala. (Mark. 10:18) Hän ei ollut siis ”liian vanhurskas”, niin että olisi löytänyt vikaa tai etsinyt virheitä opetuslapsistaan ’hengellisenä poliisina’. (Saarn. 7:17, UM) Hän ei myöskään rasittanut eikä masentanut heitä fariseusten tavoin, niin että olisi saattanut heidän omantuntonsa tuntemaan kelvottomuutta vaatimalla heiltä täydellisyyttä. (Luuk. 6:1–4; 11:46) Hän rakasti heitä ja oli syvästi myötätuntoinen heidän tunteitaan kohtaan sekä sen murheellisen tilanteen johdosta, johon synti oli ihmissuvun saattanut. – Joh. 11:33–36.
15. Miten periaate, että ’kestävyyden täytyy antaa saada työnsä täydelliseksi’, soveltui Jeesuksen tapauksessa?
15 Periaate, että ’kestävyyden täytyy antaa saada työnsä täydelliseksi’, soveltui myös Jeesuksen tapauksessa, sillä on kirjoitettu: ”Vaikka hän oli Poika, niin hän oppi tottelevaisuuden siitä, mitä hän kärsi, ja kun hänet oli tehty täydelliseksi, hän tuli vastuunalaiseksi kaikkien häntä tottelevien ikuisesta pelastuksesta.” (Hepr. 5:8, 9) Sen tähden, että Jeesus kesti täydellisesti kärsimyksessä, ”ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi suhtautua myötätuntoisesti heikkouksiimme, vaan sellainen, joka on koeteltu kaikissa suhteissa samoin kuin mekin, mutta ilman syntiä”. – Hepr. 4:15.
16. a) Mistä ymmärrämme, että ollakseen ’täydellinen’ ihmisen täytyy kestää kaikkina aikoina? b) Mitä apostoli Paavali tarkoitti 1. Korinttolaisille 13:12:ssa olevilla sanoillaan?
16 Me voimme nähdä Jeesuksen esimerkistä, mitä tuleminen ’täydelliseksi ja joka suhteessa terveeksi’ merkitsee. Me voimme ymmärtää, että on oltava kristitty kaikkina aikoina kestäen läpi koettelemusten. Apostolit ymmärsivät tämän. Paavali sanoi: ”Hänen [Kristuksen Jeesuksen] takiaan olen menettänyt kaiken ja pidän sitä paljona roskana, jotta voittaisin Kristuksen ja minun todettaisiin olevan hänen yhteydessään . . . niin että tuntisin hänet ja hänen ylösnousemuksensa voiman ja osallisuuden hänen kärsimyksiinsä.” (Fil. 3:8–10) Apostoli Paavali sanoi päämäärästään: ”Nykyään tunnen osittaisesti, mutta silloin tunnen täsmällisesti, niin kuin minutkin täsmällisesti tunnetaan.” (1. Kor. 13:12) Vaikka Paavali tunsi Jumalan, niin hän ymmärsi, että Jumalan tuntemisen huippu ja läheisin suhde Jumalaan tulisi, kun hän saisi kristillisen vaelluksensa täyden palkan.
17. Voiko ihminen palvella Jumalaa pitkän aikaa tulematta tuntemaan häntä? Valaise.
17 Toisaalta jotkut saattavat Jumalan seurakunnassa palvella vuosia tulematta todella tuntemaan Jumalaa. Israelilaiset olivat esimerkki tästä. Heillä oli Jumalan laki. He näkivät hänen menettelytapansa ja hänen ihmetyönsäkin. Kuitenkin Jumala sanoi heille: ”Teidän esi-isänne koettelemalla koettelivat minua, ja kuitenkin he olivat nähneet minun tekoni neljänkymmenen vuoden ajan. Siksi minä tympäännyin tähän sukupolveen ja sanoin: ’Aina he eksyvät sydämessään, eivätkä he itse ole tulleet tuntemaan minun teitäni.’” – Hepr. 3:9, 10; Ps. 95:9–11.
MITEN TULLA ”TUNTEMAAN” JUMALA
18. Mitä kristityn täytyy ensiksikin tehdä, jotta hän voisi tulla tuntemaan Jumalan?
18 Miten kristitty voi sitten varmistautua siitä, että hän tulee tuntemaan Jumalan? Hänen täytyy ensiksikin rukoilla hellittämättä Jumalan henkeä, koska ihminen voi ainoastaan pyhän hengen avulla päästä ymmärtämään Jumalan mielen ja hänen persoonallisuutensa. Rukous on yksi läheisimmistä eduista, joita Jehova on meille suonut. Vuodattaessaan sydäntään kristitty tekee Jumalasta läheisimmän uskottunsa. Ja rukouksella on voimaa, koska Jehova todella kuulee ja vastaa rukouksiin tavalla, joka aikaansaa eniten hyvää niille, jotka häntä avukseen huutavat. – Ps. 65:3; Room. 8:28.
19. Miten ihmisen täytyy käyttää Raamattua tullakseen tuntemaan Jumalan?
19 On sanottu monta kertaa, että Jumalan sanan tutkiminen ja miettiminen on välttämätöntä. Se on totta. Mutta kristityn täytyy sen lisäksi panna tämä Sana käytäntöön. Kun esimerkiksi herää jokin käyttäytymiskysymys tai pulma elämässä, niin menetteleekö kristitty oman mielipiteensä mukaan vai tarkistaako hän, onko hän sopusoinnussa Jumalan teitten eli menettelytapojen kanssa? Jollei hän ole ehdottoman varma, niin varmistautuuko hän siitä, että hänellä on Raamatun tuki sille, mitä hän sanoo tai tekee, ennen kuin hän puhuu tai toimii? Ovatko hänen toisille antamansa vastaukset hänen omia mielipiteitään tai henkilökohtaisia näkökantojaan, vai voiko hän tukea sanottavansa Raamatusta otetulla ilmeisellä, selvällä todistuksella?
20. a) Miten Jeesus osoitti olevansa todella lähellä Jumalaa tuntien hänet ja haluten toistenkin tuntevan hänet? b) Käytä joitakin tässä kappaleessa mainittuja raamatunkohtia valaistaksesi, miten Jeesus käytti Raamatun heprealaisia kirjoituksia saadakseen kuulijansa vakuuttuneiksi.
20 Se joka tekee näin, noudattaa itsensä Jeesuksen mallia, sillä Jeesus sanoi: ”Minä en voi tehdä yhtään mitään omasta aloitteestani; niin kuin kuulen, niin tuomitsen, ja se tuomio, jonka minä langetan, on vanhurskas, koska en etsi omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on lähettänyt minut.” (Joh. 5:30) Jeesus ei kylläkään etsinyt raamatunkohtaa tai edes maininnut tai lainannut sitä joka kerta, mutta kun hän selitti tai ojensi, niin hän joko lainasi Heprealaisista kirjoituksista tai ilmaisi niissä olevan periaatteen, jotta hänen kuulijansa olisivat tienneet hänen vastauksensa olleen Jumalalta. Kun luet Jeesuksen sanoja, niin sinuun tekee syvän vaikutuksen se, että suuri osa siitä, mitä hän sanoi, oli joko lainaus Heprealaisista kirjoituksista tai viittaus niihin. – Vrt. Joh. 5:31, 32 ja 5. Moos. 19:15; Mark. 10:27 ja 1. Moos. 18:14 ja Job 42:2; Matt. 10:35 ja Miika 7:6; Joh. 10:34 ja Ps. 82:6.
21. Miten Roomalaisille 12:1, 2:ssa olevat apostolin sanat osoittavat, että tarvitaan määrätietoista pyrkimystä, jotta todella tuntisi Jumalan?
21 Jotta kristitty tulisi siis tuntemaan Jumalan, niin siihen tarvitaan aikaa ja kokemusta sekä pyrkimistä koko ajan tähän päämäärään. Apostoli Paavali neuvoi kristittyjä: ”Minä Jumalan sääliväisyyden kautta hartaasti pyydän teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi, mikä on pyhää palvelusta järjenkykyinenne. Ja älkää enää muovautuko tämän asiainjärjestelmän mukaan, vaan muuttukaa uudistamalla mielenne voidaksenne koettelemalla todeta Jumalan hyvän ja otollisen ja täydellisen tahdon.” (Room. 12:1, 2) Todetaksemme koettelemalla, mikä Jumalan tahto on, meidän on koettava sen hyvyys antamalla sen vaikuttaa elämässämme, soveltamalla sitä. Näin me tulemme tuntemaan tämän tahdon ja sen täydellisyyden – Jumalan hyvän ja täydellisen ajattelutavan. Me tiedämme, mikä on otollista hänelle, ja tulemme sillä tavalla saamaan hänen hyväksyntänsä ja hyvän, läheisen suhteen. Silloin voimme tuntea samoin kuin poika, jolla on erittäin rakastava isä, joka huolehtii hänestä ja on hänen lähettyvillään aina tarvittaessa.
22. Mitä tärkeää kristityn mm. täytyy tehdä muuttaakseen ajattelunsa maailman ajattelutavasta, niin kuin Paavali osoitti Roomalaisille 12:3:ssa?
22 Sitten apostoli, kehotettuaan kristittyjä koettelemalla toteamaan Jumalan tahdon, joka on hyvä, osoittaa edelleen, miten he voivat ilmaista sellaista mieltä, joka ei ole mukautunut tähän maailmaan ja sen ajattelu- ja menettelytapoihin. Hän sanoo: ”Sillä minulle annetun ansaitsemattoman hyvyyden kautta sanon jokaiselle teidän joukossanne olevalle, ettei tule ajatella itsestään enempää kuin on tarpeellista ajatella, vaan ajatella tervemielisesti, niin kuin Jumala on kullekin uskonmäärän jakanut.” (Room. 12:3) Tällä tavalla kristitty pitää todella arvossa veljiään vertaamatta itseään toisiin tai ajattelematta, että koska hänellä on kykyä, niin hän on parempi tai oikeutettu saamaan osakseen suurempaa huomiota ja suurempia etuja. Apostoli jatkaa selittäen miksi:
23. Millainen suhde meillä täytyy olla seurakunnassa toisiin ollaksemme ”täydellisiä” uskossa?
23 ”Sillä niin kuin meillä on yhdessä ruumiissa monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, niin me monet olemme yksi ruumis Kristuksen yhteydessä, mutta jäseniä, jotka kuuluvat kukin toisilleen.” (Room. 12:4, 5) Mitä tarkoitusta varten me olemme seurakunnassa? Auttaaksemme toisiamme kestämään uskomme täydellistämiseksi kestävyyden avulla. Meidän tulee sen tähden löytää paikkamme seurakunnassa ja tehdä kaikki voitavamme palvellaksemme siinä. Apostoli päättelee:
24. Selitä Roomalaisille 12:6–8:aa käyttämällä ne monet toiminta-alat, joilla kristityt voivat uurastaa, sekä se henki, missä heidän tulee se tehdä.
24 ”Koska meillä siis on lahjoja, jotka ovat erilaisia meille annetun ansaitsemattoman hyvyyden mukaan, niin olkoonpa kysymyksessä profetia, profetoikaamme [mihin sisältyy puhuminen ja saarnaaminen] meille annetun uskon osuuden mukaan; tai palvelus, olkaamme tässä palveluksessa; tai joka opettaa, olkoon opettamisessaan; tai joka kehottaa, olkoon kehottamisessaan; joka jakelee, jaelkoon anteliaasti; joka johtaa, johtakoon tosissaan; joka osoittaa armoa, osoittakoon sitä iloisesti.” – Room. 12:6–8.
25. Miten apostoli Pietari rohkaisee meitä ponnistellessamme tullaksemme ”täydellisiksi” Jumalan silmissä?
25 Jos suhtaudumme vakavasti näihin sanoihin ja noudatamme niitä tunnollisesti, niin tulemme ”täydellisiksi” Jumalan silmissä, niin kuin apostoli Pietari kirjoitti: ”Hetkisen kärsittyänne kaiken ansaitsemattoman hyvyyden Jumala, joka on kutsunut teidät ikuiseen kirkkauteensa Kristuksen yhteydessä, saattaa itse päätökseen valmennuksenne, hän tekee teidät lujiksi, hän tekee teidät vahvoiksi.” – 1. Piet. 5:10; Jaak. 1:12.