Miksi haluat elämää itsellesi ja toisille?
”Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.” – Ilm. 4:11.
1. Miten eräs Jehovan todistaja kykeni auttamaan erästä naista saamaan uuden elämänkatsomuksen?
PIAN toisen maailmansodan jälkeen oli syvästi masentunut nainen Berliinissä aikeissa riistää henkensä liiallisella huumausaineannoksella, kun ovikello soi. Hän meni avaamaan päättäneenä päästä nopeasti eroon vieraasta, mutta toisin kävi, kun vieras, eräs Jehovan todistajien evankeliuminpalvelija, nähdessään naisen masentuneen tilan alkoi lohduttaa häntä raamatunpaikoilla. Kuunneltuaan tarkkaavaisesti, mitä Raamattu sanoo elämästä, nainen meni sisälle ja pani pois huumausaineensa. Jumalan sana antoi niin lyhyessä hetkessä hänelle uuden elämänkatsomuksen, syyn elää.
2. a) Kuka on elämän Lähde? b) Mikä vastuu tulee elämän mukana?
2 Mitä elämä on? Englantilaisen lakimiehen William Blackstonen mukaan elämä on ”suoranainen Jumalan lahja”. Raamattu esittää selvästi elämän Lähteen sanoessaan: ”Sinun [Jumalan] tykönäsi on elämän lähde.” (Ps. 36:10) Vaikkakin me syntymän kautta saamme tämän pyhän lahjan pyytämättä sitä, niin meitä pidetään siitä huolimatta vastuullisina siitä. Meitä kehotetaan elämään tavalla, joka on tämän pyhän lahjan arvoinen, mutta tätä vastuuta ei suurin osa ihmiskunnasta ole täyttänyt.
3. a) Millaista elämää ihmiset kaipaavat? b) Mikä tekee elämän elämisen arvoiseksi?
3 Halu elää on perustavaa laatua oleva, itsestään syntyvä. Todellisuudessa me haluamme enemmän kuin vain olla olemassa. Ihmiset kaipaavat merkityksellistä, tarkoituksellista elämäntapaa. Eläminen ei ole vain hengittämistä, vaan toimintaa, työtä ja rentoutumista, elimiemme ja kaikkien aistiemme ja kykyjemme käyttämistä. Me elämme siis, kun toimimme vakaumustemme mukaan. Me elämme, kun olemme mukana toisten elämässä, kun osallistumme ja olemme kiinnostuneita. Me elämme, kun rakennamme, toivomme, suunnittelemme ja iloitsemme. Elämän tekee elämisen arvoiseksi aikaansaaminen, kokeminen. Sen tähden ei enimmän elänyt ole välttämättä vanhin, vaan se, joka on käyttänyt elämää hyvin ja nauttinut siitä täysin määrin.
4. Mikä on elämän todellinen mitta? Mainitse esimerkki.
4 Raamattu määrittelee elämän todelliseksi mitaksi laadun eikä määrää. Pelkkä vuosien pituus ei ole elämää täydessä merkityksessä. Astronautit ovat tuoneet kuusta kiviä, joiden ikä on arvioitu miljardeiksi vuosiksi, mutta nuo kivet eivät ole eläneet. Entä jos joku ihminen on elänyt 100- tai 200-vuotiaaksi? Jollei hän ole tehnyt mitään hyödyllistä, tai mikä vielä pahempaa, jos hän on käyttänyt väärin elämänsä toisten vahingoksi, niin eikö olisi ollut parempi, ettei hän olisi lainkaan syntynytkään? (Mark. 14:21) Nykyään on miljoonia ihmisiä, jotka kaipaavat kuolemattomuutta, mutta eivät tiedä, mitä tehdä jonakin sateisena sunnuntai-iltapäivänä. Toisaalta on toisia, jotka rakastavat elämää ja käyttävät sitä viisaasti täysin määrin. Jeesus Kristus oli täydellinen esimerkki tästä. Hän eli vain 33 1/2 vuotta, ja kuitenkin, jos hänen toiminnastaan esitettäisiin täydellinen selostus yksityiskohdittain, niin, kuten apostoli Johannes sanoo: ”Luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.” (Joh. 21:25) Jeesuksen elämä oli ilmeisesti tuottoisaa. On siksi harhaanjohtavaa puhua siitä, onko elämä pitkä vai lyhyt. Olisi epäilemättä parempi puhua siitä, onko se kiinnostavaa vai ikävystyttävää, tyhjää vai tuottoisaa.
ELÄMÄLLÄ TÄYTYY OLLA MERKITYS
5, 6. a) Mitä elämässä täytyy olla, jotta sillä olisi sisältöä? b) Miten kehitysteoria halventaa elämän arvoa ja millaisin seurauksin?
5 Pelkkä olemassaolo ei sen tähden ole elämää täydessä merkityksessä. ”Ihminen elää niin kauan kuin hän kokee elämällään olevan merkitystä ja arvoa ja niin kauan kuin hänellä on jotakin, minkä tähden hän elää”, sanoo psykoterapeutti Sidney Jourard. Mutta millaisen merkityksen tämä maailma yhdistää elämään, kun suurin osa sen opettajista ei usko elämän olevan Jumalan lahja vaan luonnossa tapahtunut sattuma? Heidän teoriansa eivät selvästikään kunnioita elämää. Sellaiset ajatukset kuin kehitysteoria alentavat ihmiselämän arvoa opettamalla, että ihminen on eläin, kehityksen tuote. He alentavat ihmisen arvoa kieltämällä sen arvokkuuden, mikä hänellä on Jumalan luomuksena. Nämä käsitykset ovat saattaneet monet pitämään elämää halpana. Maailmassa hillittöminä rehottavat rikokset, väkivalta, sodat ja moraalittomuus heijastavat ihmisten tuntemaa elämän pyhyyden halveksuntaa.
6 Ihmisen itsensä alkuperästä syntyy selityksiä, jotka eivät ole kovin mairittelevia, ja ne aiheuttavat pilkkaavaa herjausta Kaikkivaltiaalle Luojalle. Psalmista sanoi: ”Vihollinen herjaa Herraa, houkkiokansa pilkkaa sinun nimeäsi.” (Ps. 74:18, 22) Sellaisilla näkemyksillä on ollut turmeleva vaikutus ihmiskuntaan.
7. Mistä voimme löytää elämän todellisen merkityksen kuvailtuna, ja millaiset ovat tulevaisuuden odotteet?
7 Mutta Raamattu esittää meille elämän todellisen merkityksen. Se ei halvenna koskaan ihmistä vaan korottaa hänet antamalla meidän tietää innostavan totuuden ihmisestä, nimittäin sen, että hän on ainoalaatuinen, muista eriävä luomus, tehty Jumalan ’kuvaksi ja kaltaiseksi’. (1. Moos. 1:26–28) Tämän tosiasian pitäisi saada ihminen vaalimaan elämää, omaa elämäänsä samoin kuin toisten elämää. Ihmisen tulevaisuudenodote ei ole ahdas, niin että näkyvissä ei olisi mitää muuta kuin kuolema, kuten kehitysoppiin uskovat opettavat, vaan se on Raamatun mukaan laaja, sillä hänelle on varattu iankaikkinen elämä. (Joh. 3:16) Raamatun mukaan ihmisen tulevaisuuden mahdollisuus on kaunis – odote tulla täydelliseksi Jumalan pojaksi tai tyttäreksi paratiisimaassa! Ei ole näin ollen ihme, että tuo masentunut saksalaisnainen sai lohtua siitä, mitä Raamattu sanoo elämästä. Sellainen tieto herättää kunnioitusta elämää kohtaan ja halua elää jatkuvasti elämän Antajan kunniaksi.
ELÄMÄLLÄ TÄYTYY OLLA TARKOITUS
8. Mitä muuta elämällä täytyy olla, jotta se olisi merkityksellistä, mutta millä tavoin monet ovat yrittäneet löytää sen?
8 Mutta elämällä täytyy olla tarkoitus, jotta se olisi merkityksellistä. Eräs opiskelija, jonka monet elämästä esitetyt filosofiat olivat saattaneet tuuliajolle, myönsi tämän tarpeen. ”Minun vaikeuteni”, hän sanoi, ”on se, ettei minulla ole mitään syytä elää . . . ihminen tarvitsee jonkin syyn, ja minulla ei sellaista ole.” Hänen murheellinen tilansa on yleinen. Mikä on sitten elämän todellinen tarkoitus? Monet ovat väittäneet, että elämän tärkein päämäärä on onnellisuuden löytäminen. Mutta mitä onnellisuus on? Miten ja mistä se on löydettävissä? Jotkut sekoittavat onnellisuuden ja pelkän fyysisen mielihyvän ja koettavat löytää sen tyydyttämällä aistejaan. Toiset koettavat löytää elämän tarkoituksen omistautumisesta jollekin taidelajille tai asialle tai jopa jonkun ihmisen rakastamisesta. Mutta mitkään näistä pyrkimyksistä eivät ole tyydyttäneet ihmistä kauan.
9. Mikä on nykyinen suuri petos, ja miksi se on pettävä harhaluulo?
9 Nykyajan suuri petos on, että ihminen voi elää yksistään leivästä, että puhtaasti materialistinen filosofia tyydyttää kaikki elämän tarpeet. ”Antakaa minulle vain talo, auto, televisio ja työpaikka voidakseni maksaa laskuni, niin olen onnellinen”, on sokaiseva, toiveikas harhaluulo. Mutta valaiseva tosiasia, jonka köyhät harvoin myöntävät, on, että rikkailla on vähän mielihyvää rikkauksistaan. Miksi? Koska he, vaikka heillä on rahaa, tunnustavat, että onnellisuus ja tyytyväisyys ovat jotenkin paenneet heiltä. Vaikka heillä on leipää yltäkyllin, niin he etsivät yhä elämän tarkoitusta.
10. Mistä voimme todella löytää syyn elämiseen, ja mikä se syy on?
10 Jumalan henkeytetty sana Raamattu esittää syyn, mikä meillä pitäisi olla elämiseen, jos toivomme saavuttavamme tyydytyksen. Psalmista sanoi: ”Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni.” (Ps. 40:9) Jeesus Kristus sanoi samalla lailla: ”Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi”, minun Jumalani. ”Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.” (Hepr. 10:9; Joh. 4:34) Kristitty apostoli Paavali tähdensi myös juuri tätä syytä elämiseen sanoen, että kristittyjen tulee koettelemalla osoittaa itselleen ”Jumalan hyvä ja otollinen ja täydellinen tahto”. (Room. 12:2, Um) Ja Raamatun viimeinen kirja korostaa myös tätä kohtaa: ”Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.” (Ilm. 4:11) Raamattu tähdentää täten selvästi syytä ihmisen olemassaoloon. Elämän käyttäminen minkä tahansa muun syyn hyväksi merkitsee sen tarkoituksen huomioon ottamatta jättämistä. Meidän olisi sen tähden hyvä kysyä itseltämme: Mitä me teemme elämällämme? Olemmeko omistautuneet Jumalan tahdon tekemiseen?
ELÄMÄSSÄ TÄYTYY OLLA MYÖS AIKAANSAANNOKSIA
11. Mitä elämään täytyy sisältyä, jotta se olisi merkityksellistä, ja miten Raamattu tukee tätä?
11 Jumalan kunniaksi eletty elämä on edistyvää, ei passiivista, niin kuin jotkut saattaisivat kuvitella. Se on myös palkitsevaa. Kun Jumala loi ensimmäisen miehen Aadamin ja hänen vaimonsa, niin hän sanoi: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.” ”Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.” (1. Moos. 1:28; 2:15) Tämä kaikki merkitsi työtä, tähdellistä työtä, maan valtaan alistamista ja sen tekemistä paratiisiksi. Ja niin kauan kuin ihminen ahkeroi Jumalan tahdon tekemisessä, hänen elämänsä oli palkitsevaa. Vasta kun hän etsi omia itsekkäitä pyyteitään Jumalan tahdon vastaisesti, hän tuli onnettomaksi elämässään. – 1. Moos. 3:8–24.
12. Voiko elämä olla merkityksellistä ja aikaansaannosten täyttämää epätäydellisissä olosuhteissa? Mainitse esimerkkejä.
12 Eedenin ulkopuolella ja epätäydellisissä olosuhteissa elämä voi myös olla merkityksellistä ja aikaansaannosten täyttämää, jos ihmiset omistautuvat rehellisesti Jumalan tahdon tekemiseen. Tämä on ollut historian opetus. Jumalan käskystä Nooa rakensi arkin, jonka avulla ihmissuku pelastui tuholta. (2. Piet. 2:5; 3:5, 6) Millaiseksi saavutukseksi se osoittautuikaan! Entä Aabraham, josta uskonsa takia tuli pojan isä 100-vuotiaana? Tai tarkastelkaamme lyhyesti Mooseksen elämää, hänen, joka täytettyään 80 vuotta teki enemmän kuin kaksitoista ihmistä normaalisti suorittaisi eliniässään. Jumala käytti häntä esittämään haasteen Egyptin faaraolle, mistä oli seurauksena israelilaisorjien vapautus. Mooses näki luonnollisten israelilaisten muodostaman Jumalan kansan syntymän ja johti sitä neljäkymmentä vuotta. Kuinka rikasta hänen elämänsä olikaan, koska hän halusi tehdä Jumalan tahdon! Raamattuun on talletettu monien muidenkin sellaisten ihmisten historia, jotka todistivat, että ”Jehovan siunaus rikkaaksi tekee, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa”. – Sananl. 10:22, Um.
13. Miten saavutukset ovat olleet tunnusomaisia kristilliselle evankeliuminpalvelukselle? Valaise.
13 Kristilliselle evankeliuminpalvelukselle ovat tunnusomaisia monenlaiset saavutukset, samoin kuin ne olivat tunnusomaisia varhaisempienkin aikojen uskollisten palvelukselle. Jeesuksen elämä on täydellinen esimerkki tästä. Hänen elämällään oli merkitys. Sillä oli myös tarkoitus, sillä hän tuli ”palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä”. (Matt. 20:28) Saavutukset olivat tunnusomaisia hänen elämälleen, sillä hän lunasti ihmiskunnan ja avasi tien vapautukseen synnistä ja sen palkasta kuolemasta. Se, mitä hän teki, oli palkitsevaa, sillä se tuotti hänelle kuolemattomuuden taivaissa. (Hepr. 12:1–3; Fil. 2:5–11) Ja ne, jotka ovat valinneet Jeesuksen askeleitten seuraamisen, ovat samaten havainneet Jumalan tahdon tekemisen palkitsevaksi. Paavalista tuli pakanain apostoli, ja hän muodosti kristillisiä seurakuntia kaikkialle Välimeren alueelle. Hänen kirjeensä muodostavat suurimman osan Raamatun kreikkalaisista kirjoituksista. Millaisia aikaansaannoksia nämä ovatkaan! Ei ole ihme, että hän suosittelee kristillistä elämää sanoen: ”Tulkaa minun jäljittelijöikseni, niin kuin minä olen Kristuksen jäljittelijä.” – 1. Kor. 11:1, Um.
KRISTILLISEN EVANKELIUMINPALVELUKSEN PALKITSEVIA NÄKYMIÄ NYKYÄÄN
14. a) Onko kristillinen evankeliuminpalvelus palkitseva elämäntehtävä nykyään? b) Mainitse esimerkkejä.
14 Mutta ajat ovat erilaiset nykyään, sanovat jotkut. He voivat ajatella, että uskonnollinen elämä on kituliasta olemassaoloa, jossa on niukalti seikkailua ja jännitystä tai aikaansaamisesta tulevaa tyydytystä. Mutta Jehovan todistajien kokemus ei ole tällainen. He ovat huomanneet kristillisen evankeliuminpalveluksen mitä palkitsevimmaksi elämäntehtäväksi. He eivät istu kotona valittaen kriittisiä aikoja, joita me elämme. He ovat ulkona tekemässä jotakin: työskentelemässä evankelioijina, julistamassa Jehovan valtakuntaa, tekemässä opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä. (Matt. 24:14; 28:19, 20) Esimerkiksi Tanskassa Jehovan todistajat tapasivat erään miehen ja hänen vaimonsa, jotka halusivat tutkia Raamattua, jollei olisi ollut erästä estettä. Mies myönsi olevansa juoppo, ja hän sanoi, ettei kukaan kyennyt auttamaan häntä hänen tilastaan. Lääkärit olivat yrittäneet mutta epäonnistuneet. Kaiken lisäksi hänen vaimonsa oli huumausaineiden orja. Miten toivoton tilanne näennäisesti! Mutta kun he sitten lukivat Raamatusta, että toiset samanlaisessa tilanteessa olleet olivat päässeet vapaaksi epäterveestä tilastaan, niin he rohkaistuivat. (1. Kor. 6:9–11) Heidän kanssaan aloitettiin raamatuntutkistelu. Kaksi vuotta myöhemmin heidät kastettiin Jehovan kristittyinä todistajina, täydelleen vapautuneina alkoholismista, huumausaineiden orjuudesta ja savukkeenpoltosta! Kerro tämä kokemus tuhannella, niin alat nähdä, että kaikenlaiset ihmiset oikaisevat nykyään elämänsä. (Kol. 3:8–10) Mikä ilo onkaan olla väline Jumalan työtoverina auttamassa näiden kaltaisia ihmisiä tulemaan sovitetuiksi Jumalan kanssa! Millaista onnellisuutta nämä todistajat nauttivatkaan siksi, että ovat halukkaita kuluttamaan itseään ja tulemaan kulutetuiksi toisten hyväksi! – Apt. 20:35; Ps. 110:3.
15, 16. a) Mitkä muut evankeliuminpalveluksen piirteet todistavat sen palkitsevaksi tehtäväksi? b) Mitä 2. Piet. 1:5–8 sanoo tästä?
15 Kristillisestä evankeliuminpalveluksesta koituu toisiakin palkintoja. Monet nuoret ajattelevat, että työstä pois vetäytyminen merkitsee todellisen elämän aloittamista. Oikaista itsensä ja olla tekemättä mitään – ’Ah, se vasta on elämää!’ he sanovat. Mutta kuinka kauan se on ’elämää’? Toimettomuus synnyttää pian tyytymättömyyttä. Se on ikävystyttävää. Vielä enemmän: Ikävystyneisyyden lamauttama elää uupumuksen ja heikon terveyden varjossa. Hän elää vain puolittain. Kun toisaalta sellaiset nuoret näkevät iäkkään isänsä ja äitinsä kristillisessä evankeliuminpalveluksessa käyvän uudelleen kiinnostuneiden luona, pitävän raamatuntutkisteluja tai kiiruhtavan kristillisiin kokouksiin, niin he eivät ymmärrä, miten piristävää on käyttää käsiänsä, jalkojansa ja mieltänsä tällä tavalla. Tämä antaa noille vanhoille hyvänolon tunteen. Ilmeisesti hyödyn saavat ne, jotka noudattavat apostoli Paavalin neuvoa: ”Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa.” – Room. 12:11.
16 Ihmiset, jotka vetäytyvät pois työstä, merkityksellisestä työstä, vetäytyvät pois myös elämästä. Toimettomuus on hidas mutta varma itsemurha. Näiden ihmisten ruumis on kuin hyödyttömät kuoleentuneet patjan jouset; heidän mielensä oli kuin kalustamaton huone, tyhjä ajatuksista tai harrastuksista. Paras lääke tähän tilaan on hyödyllinen Jumalan sanan Raamatun tutkiminen ja osallistuminen Jumalan työhön. Kristillinen evankeliuminpalvelus varaa molemmat. Jumalan tahdon tekeminen täyttää ihmisen rakentavilla ajatuksilla ja toiminnoilla. Se estää häntä tulemasta toimettomaksi, hedelmättömäksi ja tuntemasta olevansa arvoton. Ja millainen saavutus ja siunaus se onkaan! – Fil. 4:6–9; 2. Piet. 1:5–8.
MUTTA ELÄMÄN TÄYTYY OLLA IKUINEN OLLAKSEEN TYYDYTTÄVÄ
17. a) Mitä muuta on lisättävä elämän tekemiseksi täysin tyydyttäväksi? b) Miten tämä on saavutettavissa Joh. 17:3:n mukaan?
17 Vaikka elämästä tuleekin heti kaunis ja kallisarvoinen itselle ja toisille, kun se vietetään Jumalan palvelemisessa – ja se voi näyttää riittävältä palkalta – niin eläminen siten täysipainoisesti vain kuolema päämääränä ei olisi todella tyydyttävää. Kuolema on vihollinen eikä ystävä. (1. Kor. 15:26) Jeesus tähdensi ihmisen iankaikkisen elämän tarvetta sanoen: ”Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon?” (Matt. 16:26) Aineelliset aikaansaannokset ovat tyhjän veroisia, kun kuolema on edessä. Jotta ihminen olisi hyödyllinen Jumalalle, hänen täytyy elää; kuolleet eivät kunnioita Jumalaa. (Ps. 115:17) Koko kristillisen evankeliuminpalveluksen tavoite on tämä: ihmisen sovittaminen Jumalan kanssa, jotta hän eläisi iankaikkisesti Jumalan kunniaksi. Mutta onko se mahdollista? Kyllä, ja tämä on se hyvä uutinen, jota Kristus julisti. (Joh. 17:3) Tavoitteena elämässä tulisi sen tähden olla Jumalan ja Kristuksen tuntemuksen hankkiminen, jotta eläisi iankaikkisesti. Sillä ”Jumalan armolahja” ei ole vain rajallisen vuosimäärän pituinen elämä, vaan ”iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme”. (Room. 6:23) Tämän lahjan tavoitteleminen tekee kristillisen elämän yhtenä Jehovan todistajista niin innostavaksi, niin merkitykselliseksi, niin tyydyttäväksi jo nyt.
18. Selitä, miksi iankaikkinen elämä olisi haluttavinta.
18 Mutta olisiko ikuinen elämä haluttava? Miksi ei olisi, täydellisissä olosuhteissa? Jeesus sanoi tätä luvattua tulevaisuutta ’yltäkylläiseksi’ elämäksi. (Joh. 10:10) Paavali puhui siitä ’todellisena elämänä’. (1. Tim. 6:19) Eikä ole vaikeata nähdä syytä. Ikuisuus tarjoaa kylliksi aikaa luovaan ajatteluun ja rakentavaan työskentelyyn. Jumalan työ, tämän maan muuttaminen paratiisiksi, on vielä kesken, ja sen suorittaminen kuuluu epäilemättä ensimmäisiin ajankohtaisiin tehtäviin, jotka valtaavat ihmiskunnan huomion Jumalan uuden asiainjärjestelmän alaisuudessa. (Jes. 65:17–25; 2. Piet. 3:13; Ilm. 21:1–5) Ihmisen mieli ei koskaan lakkaa saamasta oppia Jehovalta ja omaksumasta tosiasioita, numerotietoja ja mielipiteitä elämästä yleensä. Aivojen varastointikyky on loputon, ja mitä enemmän ne varastoivat, sitä hyödyllisemmiksi ne tulevat. Keksijä-tiedemies Thomas Edison valitti kerran mielen kyvyttömyyttä sen nykyisessä tilassa käsittää kaikkea kaikkeudessa. Hän sanoi, että me emme tunne edes miljoonatta osaa mistään. Mutta ajattelehan sitä iloa, joka tulee mielen käyttämisestä sen kaukaisiin ulottuvaisuuksiin asti! Nykyisessä elämässä on äärimmäisen vaikeata nähdä jokin työ loppuunsa asti. Useimmat ihmiset tekevät vain jotakin vähän kerrallaan aika ajoin ja luottavat siihen, että lopullinen tuote muistuttaa sitä, mitä he toiveikkaasti haluavat. Mutta Jehovan uudessa järjestelmässä on aikaa ja mahdollisuutta miettiä ajatuksensa läpikotaisin kaikkine vaiheineen päätökseen asti. Tämä tuo ihmiselle onnellisuutta läpi koko ikuisuuden Jumalan kunniaksi, sillä tämä on Hänen ilmaisemansa tarkoitus. – Jes. 55:10, 11.
19. Mitä voimme tehdä varmistaaksemme itsellemme ja toisille iankaikkisen elämän lahjan?
19 Arvosta siis elämää Jumalan lahjana tekemällä nyt Jumalan tahto. Juurruta tämä kunnioitus elämää kohtaan toisiin osoittamalla heille elämän ainoa Lähde, sen tosi merkitys ja palkitseva tarkoitus. Auta ihmisiä tulemaan Jehova Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen opetuslapsiksi, oppilaiksi, opettamalla heille kaikki, mitä Jumala on käskenyt heitä tekemään. Kohdistamalla toisten huomion elämän ainoaan syyhyn säilytämme elämän tarkoituksen vereksenä itsessämme, sillä elämä sen paremmin kuin rakkauskaan ei voi kukoistaa oman kynnyksensä sisäpuolella, vaan uudistuu antaessaan itseään toisille. Ja sen suurin ja palkitsevin käyttö on Jumalan kirkastaminen. Siksi sen lopullisen toiveen ilmaisee psalmista, joka sanoi: ”Kaikki, joissa henki on, ylistäkää Herraa! Halleluja!” – Ps. 150:6.