Hyvän uutisen lähettiläät ovellasi

HYVÄ uutinen tuodaan ovellesi! Kristus Jeesus ennusti näin tapahtuvan näinä arveluttavina aikoina. ”Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.” Kristityt evankeliuminpalvelijat lähestyvät samoin ihmisiä, ”koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä”. – Ilm. 3:20; 1. Piet. 2:21.

Ketkä ovat hyvän uutisen lähettiläitä? Jeesus ennusti nykyiset vertaansa vailla olevat ahdistukset ja huonot uutiset, mutta sanoi samalla: ”Tämä hyvä uutinen valtakunnasta saarnataan koko asutussa maassa todistustarkoituksessa kaikille kansoille, ja sitten tulee täydellistetty loppu.” (Matt. 24:14, Um) Ne, jotka todistavat Kristuksen hallitseman Jehovan valtakunnan syntymästä, ovat ehdottomasti Jehovan todistajia. Jotkut haluavat meidän jättävän tämän sanoman julistamisen kristikunnan yli 250:lle lahkolle. Mutta miten ne voisivat tehdä sen, kun ne pilkkaavat sen ajankohtaisuutta, vainoavat sen saarnaajia ja opettavat sen sijasta epäraamatullisia oppeja? Ja miten monet kuulisivat sen, jos se jätettäisiin jonkin puhdasoppisen lahkolaisen katedraalin tai ”kirkko”-rakennuksen neljän seinän sisälle? 1950:n suuriarvioiset tilastot osoittivat, että Yhdysvalloissa oli kirkkojen jäseniä 57 % väestöstä. Täten jää n. 65 000 000 henkeä huoltoa vaille, ja kun lisäksi monet käyvät kirkossa hyvin epäsäännöllisesti, niin voimme luottavaisesti sanoa, että 70 000 000–100 000 000 ihmistä jää tavoittamatta. Kuitenkin on kaikilla hengellisesti puutteenalaisilla kautta maailman saarnastuolit valmiina odottamassa evankeliuminpalvelijaa saapumaan siihen saarnaamaan. Uskomatontako? Ei: nämä saarnastuolit ovat heidän omalla ovellaan!

Hämmästyneitten nykyaikaisten ihmisten ei tarvitse lausua ihmetystään siksi, että Jumalan palvelijat ilmestyvät heidän ovilleen. Jehova antoi esikristillisille profeetoilleen tämän saarnaamistavan. Uskollista Jesajaa käskettiin jatkamaan sitä, kunnes hänen toimintakenttänsä olisi tullut autioksi, ”kunnes kaupungit tulevat autioiksi, asumattomiksi, ja talot tyhjiksi ihmisistä”. Hesekielin välityksellä kaikui mahtava sanoma ”seinänvierustoilla ja talojen ovilla”. Jeesuksella oli siis hyvät perusteet lähettäessään ensimmäiset seuraajansa viemään koteihin sanomaa, mikä oli jakava asukkaat, lisäten: ”Jos talo on arvollinen, tulkoon sille teidän rauhanne.” Ja hän otti itse johdon ”kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja saarnasi ja julisti Jumalan valtakunnan evankeliumia”. – Jes. 6:11; Hes. 33:30; Matt. 10:11–13; Luuk. 8:1.

Jeesus kävi tässä yleisessä todistamistyössä ”kaikenlaisten ihmisten” kodeissa ”etsimässä ja pelastamassa kadonnutta”. Hän sanoi itse tulevansa Sakkeuksen kotiin, ja kun tuo yliveronkokooja oli hyväksynyt hänen sanomansa, niin Jeesus sanoi: ”Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle.” Erään hallitusmiehen kotona hän pelasti tämän tyttären kuolemasta. Hän lähetti käskyn erään armeijan upseerin asuntoon tämän orjan parantamiseksi. ”Eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa”, mistä Jeesus tapasi hänen sisarensa Marian kovin kiinnostuneena, sillä hän ”asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa”. Jeesus sanoi tällöin, että Martan huolehdinta aineellisista asioista oli turha, ja osoitti hänen tarjoamiensa hengellisten antien olevan aina käyntiensä vaikuttimena. – Luuk. 19:5–10; Matt. 9:23–26; Luuk. 7:2–10; 10:38–42.

Näyttää siis siltä, että jälleen tarkoitettiin talosta taloon suoritettavaa työtä, kun opetuslasten kerrottiin v. 33 jKr. helluntaijuhlassa tapahtuneen pyhän hengen vuodatuksen jälkeen olleen ”jatkuvasti joka päivä yksimielisesti temppelissä ja [murtaneen] leipää talosta taloon”. (Apt. 2:46, KJ) Me tiedämme varmasti Jeesuksen seuraajien laajentaneen palvelustyötä yksityiskodeissa ihmeteltävän laajalle hänen kuoltuaan ja noustuaan ylös. Vaikka viranomaiset käskivät heitä lopettamaan, niin ”he jatkoivat keskeyttämättä joka päivä temppelissä ja talosta taloon hyvän uutisen opettamista ja julistamista Kristuksesta, Jeesuksesta”. (Apt. 5:42, Um) Paavali sanoo olleensa huolissaan apostolinvirkansa täyttämisestä perusteellisesti: ”Minä en pidättynyt kertomasta teille mitään siitä, mikä on hyödyllistä, enkä opettamasta teitä julkisesti ja talosta taloon.” – Apt. 20:20, Um.

Kuinka luonnollista onkaan tämän tähden, että Jehovan järjestö turvautuu niin voimakkaasti tähän ikivanhaan ovelta ovelle suoritettavaan palvelukseen, kun on tehtävä suunnaton työ: Valtakunnan hyvän uutisen saarnaaminen kautta maapallon tässä sekavassa nykyisessä maailmassa! Tämä olisi mahdotonta ilman sitä, niin vaikeaa kuin se on tätäkin apua käyttäen. Työn tekemisessä tehokkaasti on yhä pulmia voitettava. Me tarkastelemme sitä, miten ne voitetaan.

Tehokas saarnaaminen ovilla

MIKÄ vie hyvän uutisen saarnaajan ovelle? Ainutlaatuinen ja siunattu pyrkimys löytää Oikean Paimenen ”muut lampaat”. Jos Jumalan palvelija valmistautuu vakavasti yleiseen esitelmäänsä, niin eikö hänen tulisi valmistautua yhtä hyvin käymään joka ovelle keskustellakseen ihmisten kanssa paljon läheisemmin, kuin on mahdollista puhua kenenkään yleisessä kokoushuoneessa olevan kuulijan kanssa? Hänen tulee olla Oikean Paimenen edustajana mieluinen esimerkki ja kyetä vääristelemättä toistamaan Paimenen ääni.

Esimerkiksi kelpaava apostoli Paavali, joka yritti saavuttaa kaikki eikä aiheuttaa kenellekään loukkaantumista sanomallaan, sanoi: ”Sillä vaikka minä olen vapaa kaikista ihmisistä, niin olen tehnyt itsestäni kaikkien orjan, jotta voittaisin useimmat ihmiset. Ja niin minä tulin juutalaisille juutalaiseksi, jotta voittaisin juutalaiset; lainalaisille tulin lainalaiseksi, . . . Minusta on tullut kaikkea kaikenlaisille ihmisille, jotta kaikin keinoin pelastaisin joitakuita.” (1. Kor. 9:19, 20, 22, Um) Tämä ei merkitse pinnallisen maallisen viisauden näyttelemistä vaikutuksen tekemiseksi valistuneisiin.