pieni joukko oli tuomittu. Kuitenkin se selviytyi voittoisana. Jumala teki itsensä suureksi sen heikkoudessa. Hän tuotti sen avulla kunniaa omalle nimelleen.

Kuten Jehova ei valinnut maailman mahtavia kansakseen Mooseksen ja Gideonin päivinä, niin ei hän valinnut sellaisia Kristuksen päivinäkään. Hänen kauan luvassa ollut Messiaansa meni yhteisen kansan luokse. Kristus valitsi apostolinsa heistä eikä aikansa mahtavista uskonnollisista johtajista ja älyniekoista. Apostoli Paavali oli poikkeus, mutta hän menetti kunnioitetun asemansa maailmassa, kun hänestä tuli kristitty.

Sen ajan parhaisto katseli halveksien yhteistä kansaa pitäen sitä alhaisena. Mutta Kristus suosi näitä ”alhaisia”. He olivat nöyriä eivätkä korottaneet itseään. Apostolit ja toiset opetuslapset saivat etuoikeuden saarnata ja opettaa, kun heistä tuli Kristuksen Isän edustajia. Tämä oli työtä, minkä suuriluuloiset uskonnolliset johtajat kuvittelivat kuuluvan yksistään heille. He pitivät itseään ainoina, jotka kykenivät ja olivat arvollisia tekemään sen. Kuitenkin määrättiin köyhät kalastajat, veronkokoojat ja teltantekijät suorittamaan sitä. Heistä tuli Jumalan totuuden julistajia.

Nuo yhteiseen kansaan kuuluvat tekivät suuria, koska heillä oli Jumalan henki. ’Heidät tehtiin voimakkaiksi heikosta tilasta’ samoin kuin Jumalan palvelijat ennen heidän aikaansakin oli tehty. Jos he mistä kerskasivat, niin sen piti tapahtua Jumalan voimasta eikä mistään luonnollisesta väkevyydestä tai kyvystä, mikä noilla varhaiskristityillä oli.

Samoin kuin Jehova ei valinnut ensimmäisen vuosisadan mahtavia uskonnollisia johtajia edustamaan itseään, niin ei hän ole tehnyt sitä nytkään. Hänen syynsä ovat samat: ”Sillä te näette hänen teille antamansa kutsun, veljet, ettei monta inhimillisellä tavalla viisasta kutsuttu, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan Jumala valitsi maailman hulluksi katsoman, jotta hän saattaisi häpeään viisaat, ja Jumala valitsi maailman heikkona pitämän saattaakseen väkevän häpeään; ja Jumala valitsi maailman alhaisen ja ne, joita halveksitaan, sen, mikä ei ole mitään, tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin, jottei mikään liha kerskaisi Jumalan silmissä.” – 1. Kor. 1:26–29, Um.

Yhteiseen kansaan kuuluvat ihmiset, jotka Jumala on valinnut edustamaan itseään nykyään, eivät ole viisaita, mahtavia eivätkä jaloja inhimillisesti katsoen, ja kuitenkin he suorittavat suunnatonta työtä Jehovan nimen kunniaksi. Hekin tuovat samalla tavalla kuin ensimmäisen vuosisadan kristityt toivoa ihmisjoukoille saarnaamalla Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Hekin antavat todistusta maallisten hallitsijoitten edessä ja kestävät rohkeasti pelottavaa vainoa.

Nämä Jehovan nykyiset todistajat eivät kersku itsestään, vaan päinvastoin Jumalasta. Hän on saattanut heidän Valtakuntaa koskevan saarnaamisensa ulottumaan asutun maan etäisimpiin ääriin saakka; hän saattaa sen menestymään; ja hän vahvistaa heitä todistamaan hallitsijoitten edessä ja kestämään ankaraa pahoinpitelyä. Nämä ihmiset, jotka ovat heikkoja maailman silmissä, ovat vahvoja Jumalassa. Jumala tuottaa kunniaa nimelleen heidän kauttaan.

Miten diktaattorit katselevat Raamattua

Harold T. Barrow puhuu lausunnossa, minkä ”Treasury of the Christian World” on lainannut, monista ihmisistä, jotka pitävät Raamattua vanhanaikaisena. ”He kuvittelevat, että se on hylätty, vanhentunut, syrjäytetty”, hän kirjoittaa. ”On huomattavaa, että maailman diktaattorit, olivatpa he sitten Saksassa, Italiassa tai Japanissa, eivät ole samaa mieltä. He ovat tosiaan pelänneet kaikkea Raamatun opetusta, koska he ovat tulleet huomaamaan, että Jumalan Sanan sanoma ja vaikutus ja sen säädökset ovat olleet suoraan heidän ohjelmansa vastaisia! Onpa jumalankieltäjän ja agnostikonkin myönnettävä Raamatun siveellinen arvo, vaikka he saattavatkin kieltää sen julistaman Jumalan. Joukko epäuskoisia, mm. Voltaire, keskusteli teorioistaan eräänä päivänä pöydän ympärillä, kun Voltaire sanoi äkkiä: ’Hiljaa, herrat – kunnes palvelijat ovat menneet. Jos he uskoisivat niin kuin me, ei kenenkään meidän henkemme olisi turvassa!’” Ja kenen henki on ollut koskaan turvassa Raamatun hylkäävien diktaattoreitten leirissä?