Onko sinut kastettu elämään?
Haluaisitko sinä elää iankaikkisesti Jumalan ihanassa uuden maailman paratiisissa? Jos haluaisit, niin sinut on kastettava elämään, ennen kuin se on liian myöhäistä.
Jehovan todistajain Jumalan tahdon kansainvälinen konventti, mikä pidettiin kesällä vuonna 1958, veti maailmanlaajuisesti huomiota puoleensa sekä kokonsa että ainoalaatuisen piirteensä ansiosta. Eräs laajalti julkiseksi tullut piirre oli, että siellä kastettiin 7 136 kristittyä. Sanomalehdet ja aikakauslehdet, uutiskatsaukset ja televisiokamerat veivät kuvia siitä maapallon neljälle kulmalle.
Miksi tuo kaste herätti niin paljon huomiota? Hyvin luultavasti siksi, että se oli täydellinen upotuskaste. Ja miksi Jehovan todistajat pitävät kiinni täydellisestä veteen upotuksesta? Koska heidän kasteensa on Jumalan sanan määräämä, ja ne alkuperäiset kreikkalaiset sanat, mikä on käännetty sanoilla ”Kastaja”, ”kaste” ja ”kastaa” eivät merkitse ripottelemista, vaan Upottajaa, upotusta ja upottamista. Kirjaimelliset raamatunkäännökset, kuten Rotherhamin ja Benjamin Wilsonin, osoittavat tämän. – Matt. 3:11; Luuk. 3:3, 16; Ro, ED (väliteksti).
Johannes Kastaja kastoi upottamalla Jordaniin, ja Jeesuksen opetuslapset tekivät samoin. Siksi Johannes kastoi ”Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä”. Varhainen uskonnon historia osoittaa, että kristityt kastoivat kristillisen aikamme ensimmäisillä vuosisadoilla poikkeuksetta upottamalla. Ripotteluun turvauduttiin myöhemmin ainoastaan mukavuussyistä. – Joh. 3:23.
Noiden Jumalan tahdon konventissa kastettujen 7 136:n joukossa oli kaikkia rotuja, monia kansallisuuksia sekä monenikäisiä, toisella kymmenellä olevista pitkälle yli seitsemänkymmenvuotisiin saakka. Mutta heidän joukossaan ei ollut kuitenkaan yhtään pientä lasta. Miksi ei? Jeesuksen kastamiskäskyn tähden, missä sanotaan: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkiin kansoihin kuuluvista ihmisistä kastaen heidät.” Opetuslapsi on sellainen, ”joka saa opetusta toiselta”. Pikkulapsi ei voi ottaa vastaan raamatullista opetusta. Ripottamalla kastamisesta, lapsikasteesta, voimme sanoa, että varhaiskristilliset seurakunnat eivät suorittaneet sitä. – Matt. 28:19, 20.
Mikä on kristillisen veteen kastamisen merkitys ja arvo? Peseekö se pois perisynnin, kuten eräät väittävät? Niin ei voi olla, sillä Jeesus itse antoi kristityille esimerkin kasteesta samoin kuin kaikesta muustakin, ja hän oli synnitön. Kaste on päinvastoin vertauskuva siitä, että henkilö on antautunut tekemään Jumalan tahdon, ja sen tähden se liittyy hänen määräämiseensä Jehovan Sanan palvelijaksi. Niinpä apostoli Paavali osoittaa, että kun Jeesus tuli Jordanille kastettavaksi, niin hän sanoi: ”Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi.” – Hepr. 10:9.
Joutuessaan veden alle kasteessaan Jeesus kuoli kuvaannollisesti menneelle toimintatavalleen, mikä oli ollut hänen äitinsä ja tämän perheen tukemista puusepän työllä, ja antautui siihen erikoistehtävään, mitä varten hänen Isänsä oli lähettänyt hänet maan päälle. Mikä tämä erikoistehtävä oli? ”Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta.” (Joh. 18:37) Kun hänet upotettiin täydelleen veden alle, niin se kuvasi myöskin hänen halukkuuttaan mennä kuolemaan ja hautaan asti taivaallisen Isänsä tahdon tekemisessä.
Ennen kuin me voimme antautua otollisesti tekemään Jumalan tahdon, niin meidän täytyy kuitenkin ensin hankkia tietoa Jehova Jumalasta ja uskoa häneen, kuten luemme: ”Mutta ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.” Toiseksi meidän täytyy tunnustaa olevamme syntisiä Aadamin rikkomuksen johdosta ja katua ja kääntyä ja saada syntimme peitetyiksi uskossa Karitsan, Jeesuksen Kristuksen, vereen. Vain silloin voimme tulla Jumalan luo niin kuin Jeesus teki ja antautua hänelle ja hänen palvelukseensa. Tämä antautuminen velvoittaa meidät menemään kastettaviksi vedessä aivan ensi tilassa. – Hepr. 11:6; Room. 5:12; Apt. 3:19; Ilm. 7:14.
PYHÄLLÄ HENGELLÄ JA TULELLA
Johannes Kastaja, joka oli tienraivaaja ihmisten kastamisessa ja joka kastoi Jeesuksen, sanoi: ”Minä kastan teidät vedellä parannukseen [teidän katumuksenne tähden, Um], mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan [riisumaan, Um]; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.” – Matt. 3:11.
Jeesus sanoi seuraajilleen juuri ennen taivaaseen kohoamistaan: ”älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen.” Pyhällä hengellä kastaminen tuli helluntaina, kuten Pietari osoitti sovelluttamalla Jooelin ennustuksen siihen tapaukseen. Se kaste merkitsi kristillisen seurakunnan, Kristuksen ruumiin, alkua ja on rajoitettu niihin, jotka tulevat kuulumaan siihen. – Apt. 1:4, 5; 2:16–18.
Milloin Jeesus kastoi tulella? Tapahtuiko tämäkin helluntaina, jolloin tulenliekit lepäsivät hänen 120:n Jerusalemiin ylähuoneeseen kokoontuneen seuraajansa yllä? Se ei voi olla totta. Miksi ei? Koska, kuten muistanet, kaste merkitsee upotusta, eikä noita 120:tä upotettu noihin liekkeihin. Milloin, miten ja ketkä Jeesus kastoi sitten tulella? Tuli on kuvaus hävityksestä. Tulella kastaminen tuo sen tähden mieleen sen ajan, jolloin Sodoma ja Gomorra saivat kasteen tulessa, mikä hävitti ne perusteellisesti väestöineen. Johannes Kastaja tarkoitti samaa sanoessaan, että Jeesus ”kokoaa nisunsa aittaan, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa”. Tämä tulikaste tapahtui vuonna 70 jKr., kun roomalaiset hävittivät Jerusalemin ja kun yli miljoona juutalaista menetti henkensä ja 97 000 heistä vietiin vangiksi. Keitään kristittyjä ei tuhoutunut tuossa teurastuksessa, koska he olivat noudattaneet Jeesuksen sanoja ja paenneet Jerusalemista nähdessään sen sotajoukkojen ympäröimänä. – Matt. 3:12; Luuk. 21:20, 21.
ESIMERKKEJÄ ELÄMÄÄN KASTAMISESTA
Täten me näemme, että kaikki ne juutalaiset, jotka ensimmäisellä vuosisadalla uskoivat Jeesukseen, antautuivat ja tulivat kastetuiksi, saivat kasteen elämään, jota vastoin toiset, ruumenen kaltaiset, kastettiin tulella tuhoon. Miten tämä soveltuu meidän aikanamme, se voidaan nähdä kahdesta profeetallisesta esimerkistä, mitkä Jehova muodostutti kauan sitten. Toinen näistä tapahtui Nooan päivinä, ja Pietari kiinnittää niihin huomiomme. Kerrottuaan, että Jumalan kärsivällisyyden tähden ne ”kahdeksan sielua pelastuivat veden kautta”, hän jatkaa sanoen: ”Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena.” – 1. Piet. 3:20, 21.
Jokainen, joka silloin aikoi saada pelastuksen, piti kastaa Nooaan. Toisin sanoen, hänen oli uskottava ja luotettava Jumalan profeettaan. Hänen oli liityttävä erottamattomasti Nooaan alistuen täysin Nooan ohjaukseen ja tullen hänen päämiehyytensä alaisuuteen. Silloinen vesikaste ei pelastanut Nooan perhettä, se hävitti jumalattomat. Sen sijaan liittyminen Nooaan merkitsi pelastusta.
Samankaltainen profeetallinen esimerkki muodostettiin myöhemmin Mooseksen aikana. Tämä tapahtui silloin kun Israelin kansa seurasi Moosesta Punaisen meren poikki. Tällöin pelasti heidät jälleen kaste Moosekseen siten, että he tunnustivat Mooseksen pääkseen ja alistuivat hänen johtoonsa sekä noudattivat hänen ohjeitaan. Liittämällä kohtalonsa Moosekseen, niin sanoaksemme, he tulivat kastetuiksi häneen, kuten apostoli Paavali osoittaakin: ”Meidän isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä.” – 1. Kor. 10:1, 2.
KASTE ELÄMÄÄN NYKYÄÄN
Erityisesti on Nooan perheen muodostama profeetallinen esimerkki, tuon perheen jäsenten tullessa kastetuksi häneen elämäkseen ja pelastuksekseen, merkityksellinen meille nykyään. Raamatun ennustusten täyttyminen merkitsee sitä, että me elämme tämän jumalattoman vanhan maailman viimeisiä päiviä, jolloin jälleen ainoastaan harvat käyttävät hyväkseen kastetta elämään suuren enemmistön kokiessa hävityskasteen. Jeesuksen ennustus osoittaa tämän: ”Niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. . . . eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.” – Matt. 24:37–39.
Samoin kuin Nooa oli sellainen, jonka mukana oli silloin löydettävissä pelastus ja vapautus Jumalan vihan ilmaukselta, niin on Jeesus Kristus nyt se, jonka mukana nämä on löydettävissä tulevassa Jumalan vihan ilmauksessa Harmagedonissa. Niin, ”eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman”, ja tämä sisältää sekä pelastumisen uhkaavalta tuhosta että pelastuksen iankaikkiseen elämään. – Apt. 4:12.
Olisiko näin ollen oikein sanoa, että vesikaste on nykyään kaste elämään? Ei, koska jollei se tapahdu todistuksena henkilön antautumisesta, niin se on merkityksetön. Onko se pyhällä hengellä tapahtuva kaste? Ei, koska Raamattu osoittaa, että tämä kaste on rajoitettu Kristuksen ruumiiseen, jota vastoin ”muiden lampaiden” ”suuri joukko”, ne, joita Nooan pojat ja miniät esittivät, ovat myöskin saaneet nykyään sen kasteen elämään, mihin Pietari viittasi. Onko sitten antautuminen Jehova Jumalalle kaste elämään? Ei, mutta se sisältää tämän antaumuksen. Meidän antautumisemme Jumalalle Jeesuksen esimerkin tavalla merkitsee kohtalomme yhdistämistä Suurempaan Nooaan, niin kuin Nooan perhe liitti kohtalonsa häneen ja israelilaiset Moosekseen. Jumala kastaa sitten meidät Suurempaan Nooaan saattamalla meidät Nooan arkin kuvaaman uuden asiainjärjestelmän alaiseen suojaan. Kaste elämään valottaa suhdettamme Jeesukseen Kristukseen Suurempana Nooana ja sitä osaa, mitä hän näyttelee meidän varjeltumisessamme Harmagedonissa. Liittääksemme kohtalomme häneen meidän täytyy asennoitua Jehovan ja hänen valtakuntansa puolelle antautumalla tekemään Hänen tahtonsa ja vertauskuvaamalla sitten tämän antautumisen ensi tilassa, ja meidän täytyy alistua Jeesuksen Kristuksen, Jehovan määräämän kansojen ”ruhtinaan ja käskijän”, johtoon. – Jes. 55:4.
Monet viivyttelevät nykyään antautumistaan Jehova Jumalalle ja tämän antautumisen vertauskuvaamista vesikasteella. He viivyttelevät siten kohtalonsa liittämistä Suurempaan Nooaan. Se on suuri erehdys! Jeesus osoitti, että tämä sukupolvi saa nähdä Harmagedonin, ja hän painotti tilanteen vakavuutta. Talon katolla tai pellolla olevien tuli paeta heti, sillä kukaan ei tiedä, minä päivänä Harmagedon iskee. – Matt. 24:15–18, 34.
Vaikka Suurempi Nooa, Jeesus Kristus, ei ole nyt näkyväisenä läsnä, niin Jumalan kansaa ei ole jätetty vaille näkyväistä ohjausta. Tosiasiat osoittavat, että Kristuksella on monista muodostunut ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija”, Kristuksen ruumiin jäljelläolevat jäsenet, edustamassa häntä. Tämä palvelija palvelee Jumalan yhdyskanavana. Toimiaksemme johdonmukaisesti elämään ja Suurempaan Nooaan tapahtuneen kasteemme kanssa meidän täytyy alistua yhteistoimintaan tämän palvelijan ja sen laillisen välikappaleen, Vartiotorni-Seuran, kanssa. Se julkaisee Raamattuja ja Raamatun tutkistelun apuvälineitä, järjestää erilaisia kokouksia Raamatun opettamiseksi ja hoitaa valmennusohjelmaa, mikä on laadittu kaikkien vilpittömien kristittyjen auttamiseksi tulemaan päteviksi saarnaamaan ”valtakunnan evankeliumia”. – Matt. 24:14, 45–47.
UUSI ASIAINJÄRJESTELMÄ
Kaikki uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan alaisuudessa palvelevat antautuneet kristityt muodostavat osan Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunnasta. Ottaen nyt huomioon yhden profeetallisen esimerkin voisimmeko sanoa sopivasti, että Nooan ja hänen perheensä rakentama arkki esikuvasi tätä uutta yhteiskuntaa? Emme, koska sen jäseniä kuvaa Nooan perhe. Kuten Nooa kuvasi Jeesusta Kristusta, niin Nooan vaimo kuvasi kristillistä seurakuntaa, Kristuksen ruumista, jossa on vain 144 000 jäsentä, joista on ainoastaan jäännös jäljellä. Entä Nooan pojat ja miniät? Nämä kuvaavat hyvin sopivasti niiden ”muiden lampaitten” ”suurta joukkoa”, jotka elävät maallisessa paratiisissa Jeesuksen Kristuksen, ”iankaikkisen Isän”, lapsina. Kaikki, jotka on kastettu nykyään elämään, kuuluvat jompaankumpaan näistä kahdesta luokasta. – Jes. 9:5; Joh. 10:16; Ilm. 7:9; 14:1.
Mitä arkki kuvaa sitten? Sitä uutta asiainjärjestelmää, minkä Suurempi Nooa on rakentanut ottamaan sen vanhan moosekselaisen asiainjärjestelmän paikan, mikä päättyi laillisesti, kun Jeesus naulattiin kidutuspaaluun vuonna 33 jKr. (Kol. 2:14; Hepr. 1:2) Tämä uusi asiainjärjestelmä sisältää Jehovan puhtaan palvonnan uuden kristillisen järjestelmän ja sen kristillisen käytöksen ja kristillisen evankeliuminpalveluksen ohjeen ja on suoja kaikille, jotka palvelevat sen rajoissa. Samoin kuin Nooan perhe oli yhteistoiminnassa hänen kanssaan arkin rakentamisessa, niin uuden maailman yhteiskunnan jäsenetkin ovat yhteistoiminnassa Suuremman Nooan kanssa uuden asiainjärjestelmän rakentamisessa auttamalla oikean palvontamuodon laajentamisessa.
Onko sinut kastettu elämään? Jollei, niin älä viivyttele sitten enää, koska Harmagedon tulee nopeasti! Hanki oikeaa tietoa, yhdistä kohtalosi Jeesukseen Kristukseen ja noudata hänen esimerkkiään. Antaudu varauksitta tekemään Jehovan tahto ja tunnusta se julkisesti vesikasteella. Pysy sitten uskollisesti nykyisessä arkissa, Jumalan puhtaan palvonnan uudessa järjestelmässä, säilyttämällä puhtaan omantunnon sekä kristilliseen palvelukseesi että jokapäiväiseen käytökseesi nähden. Näin tekemällä sinä voit toivoa varjeltuvasi Jumalan vihan ilmetessä ja astuvasi hänen ihanaan uuden maailman paratiisiinsa, missä vanhurskaus asustaa eikä kuolemaa enää ole.