Oletko huomaavainen toisia kohtaan?

HUOMAAVAISUUS on toisten mielipiteitten ja toimien hienotunteista eli myötämielistä huomioon ottamista. Me ilmaisemme sitä, kun puhumme hillitysti käytävissä tai kun käännämme radiomme hiljaisiksi illalla tai kirjoitamme kiitos- tai osanottokirjeen. Me olemme itse asiassa huomaavaisia joka kerta, kun sanomme: ”Saanko?” tai: ”Kiitos” tai: ”Olkaa hyvä” tai: ”Anteeksi”. Tosiasia on, että on niin yksinkertaista olla huomaavainen, että monet meistä ilmaisevat huomaavaisuutta satoja kertoja päivässä olematta edes tietoisia siitä, että tekevät niin. Huomaavaisuus on kuitenkin niin tärkeä ja oleellinen asia, että elämä olisi ilman sitä kurjaa. Jokapäiväiset kosketukset haavoittaisivat meitä syvästi, jolleivät toiset osoittaisi meille jonkin verran huomaavaisuutta.

Ehkä paras tapa koetella nähdäksesi, oletko sinä huomaavainen toisia kohtaan vai et, on tarkastella suhdettasi toisiin ihmisiin ja sitä, miten sinä kohtelet heitä, varsinkin niitä, jotka palvelevat sinua tai tekevät sinulle työtä. Kirjailija Frances Benton tekee kirjoituksessaan ”Nykyaikainen hyvien tapojen kirja” kiintoisan havainnon. Hän sanoo: ”Eräs vanha perusohje sanoo, että meidän täytyy kaikissa suhteissamme niihin, jotka on otettu tekemään meille palvelusta, olla kohteliaampia, huomaavaisempia, huolellisempia kuin suhteissamme kehenkään muuhun. Tämä koskee tietysti sitä, miten sinä kohtelet siivoojaasi, myyjätärtä, joka palvelee sinua, tarjoilijatarta lounaalla, kampaajaasi ja juoksupoikaa. Se koskee myös sitä, kuinka kukin näistä ihmisistä kohtelee niitä, jotka häntä palvelevat. Kaikki tylyys tällaista työntekijää kohtaan on anteeksiantamatonta, koska työntekijä saattaisi vaarantaa toimeentulonsa, jos hän vastaisi sinulle samalla tavalla. On mahdotonta katsella jonkun miehen keskustelevan ärtyisesti tarjoilijan kanssa tai jonkun naisen ruoskivan kielellään myyjää asettamatta kauttaaltaan kyseenalaiseksi tuon henkilön koko käyttäytymistä ja säädyllisyyttä.”

Toiset, jotka palvelevat meitä ja ansaitsevat tavallista suuremmassa määrin huomaavaisuuttamme, ovat opettajat, luennoitsijat ja Jumalan palvelijat. Tavanomaisilta myöhään luokkaan tai tutkisteluihin tulijoilta, tai henkilöiltä, jotka välinpitämättöminä piirtelevät paperiin tai antavat itsensä vaipua syvään uneen tai torkkua luentojen tai uskonnollisten palvelusten aikana, puuttuu tavallisesti huomaavaisuutta. Nekin, jotka kiertelevät ympäri käytävissä konventin kokousten aikana, jolloin heidän pitäisi istua kuuntelemassa, ilmaisevat tätä samaa halveksuntaa puhujaa samoin kuin sitäkin kohtaan, mitä sanotaan.

Meidän olennaisen huomaavaisuutemme toisia kohtaan ilmaisee myöskin se, miten me menettelemme kotona. On ihmisiä, jotka näyttävät parhaat tapansa ulkopuolisille, mutta ovat välinpitämättömiä läheisimpiään ja rakkaimpiaan kohtaan perhepiirissä. Monet näistä ihmisistä pyyhkivät kenkänsä puhtaiksi ennen kuin astuvat naapurin kotiin, mutta eivät tee sitä koskaan mennessään omaan kotiinsa. Heillä on parhaat pöytätavat ollessaan poissa kotoa, mutta he ovat niistä piittaamattomia kotona ollessaan. He eivät ajattelisikaan jättää kylpyhuonetta siivottomaksi ystävänsä talossa, mutta kotonaan he ovat epäsiistejä. He pakottavat toiset puhdistamaan jälkensä. Ajattelehan, mikä muutos tapahtuisikaan kotona, jos he olisivat aina ja puolueettomasti huomaavaisia. Koti olisi siistimpi ja suhteet paljon ystävällisemmät. Jokainen katsoisi toisen etuja. Sillä tavallahan pitäisi olla Raamatun mukaan. Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Älköön kukaan katsoko omaa parastaan, vaan toisen parasta.” Jälleen hän neuvoo: ”Että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta”, koska rakkaus ”ei etsi omaansa”. Jos tällaista kiinnostusta osoitetaan kotona, niin kukaan ei odottaisi silloin päivällispöydässä toista pyytämään, että ruoan annettaisiin kulkea eteenpäin, vaan huomioisi toisten tarpeita. Emäntä tekisi tiedusteluja ennen ruoan tarjoilua ymmärtäen, että kaikilla ei ole samoja ruokailutapoja. Huomaavaisuus tekee täten elämän onnellisemmaksi, täyteläisemmäksi. – 1. Kor. 10:24; Fil. 2:4; 1. Kor. 13:5.

Edelleen voidaan nähdä huomaavaisuutemme peruspiirteitten ilmeneminen siinä tavassa, miten me käyttäydymme julkisuudessa. Itsemme näytteleminen ei ole huomaavaisuutta toisia kohtaan. Kovaääninen puhuminen täynnä olevassa hississä tai yleensä keskustelun yksinoikeudekseen ottaminen ei ole ainoastaan tahditonta, vaan myös loukkaavaa. Tupakoiminen yleisissä kulkuneuvoissa tai paikassa, missä toiset eivät voi päästä sinusta eroon, on myös erittäin epäkohteliasta ja ajattelematonta. Yskiminen vasten toisten kasvoja ei puhu kovin ylevää sinusta ja toisten kunnioittamisestasi. On muutakin, mitä saatetaan tehdä tottumuksen voimasta, kuten kammata tukkaa tai puhdistaa kynsiä päivällispöydässä tai ottaa tekohampaat pois julkisesti. Muista, että henkilökohtaisten tapojen kysymyksessä ollen ei ole huomaavaista tehdä julkisesti mitään sellaista, mikä saattaisi vaivata, tyrmistyttää, tympeyttää tai rasittaa toisia.

Huomaavaiset ihmiset eivät tukkea jalkakäytäviä kävelemällä kolmisin tai nelisin rinnattain, niin että toiset eivät voi päästä helposti ohitse, eivätkä pidä keskusteluja jalkakäytävän keskellä. He siirtyvät toiselle puolelle, jos kohtaavat ystävän, jolle haluavat puhua. Huomaavaisuus toisia kohtaan edellyttää, että ei seisota eikä istuta ovella ja pakoteta siten toisia astumaan ylitse tai tungeksimaan sivusta, jotta päästäisiin sisään.

Hyvä neuvo kaikille on olla huomaavainen toisen henkilön yksinäisyydenkaipuuta kohtaan. Raamattu sanoo: ”Astu jalallasi harvoin lähimmäisesi kotiin, ettei hän sinuun kyllästyisi ja alkaisi sinua vihata.” Älä hävitä tervetulleisuuttasi tekemällä liian usein vierailuja lähimmäisesi kotiin, on sananlaskujen neuvo. – Sananl. 25:17.

Pidä mielessäsi, että huomaavaisuus toisia kohtaan on todellisuudessa rakkautta käytännössä, lähimmäisenrakkautemme osoittamista. Koska näin on, niin meidän tulee tähyillä keinoja tämän ominaisuuden osoittamiseksi. Me voimme olla huomaavaisia kaikkia ihmisiä kohtaan olemalla tahdikkaita puheessamme ja huomaavaisia teoissamme ja tekemällä siten elämän onnellisemmaksi kaikille asianosaisille.