Onko perhe-elämäsi parannettavissa?
ONKO perhe-elämäsi onnellista? Vai tuntuuko sinusta, että siinä olisi joissakin suhteissa parantamisen varaa? Mikä auttaa? Siitä huolimatta, missä vika näyttää olevan, onko mitään, mitä SINÄ voit tehdä ja mikä tekisi avioliittosi ja perhe-elämäsi onnistuneemmaksi? Kyllä on. Sinä voit lujittaa perhesiteitä kiinnittämällä erityistä huomiota rakkauden osoittamiseen. Pane merkille niistä monista hyvistä seikoista, jotka Raamattu mainitsee ykseyden edistäjinä, mitä se sanoo rakkaudesta Kol. 3:14:ssä.
Mitä rakkaus on todellisuudessa, ja miten sitä voidaan soveltaa niin, että se vaikuttaa tehokkaasti? Me näemme sanan ”rakkaus” mainostauluissa, raapustettuna rakennuksiin, nappeihin ja vaatteisiin. Onko tämän kaltainen ”rakkaus” tai tällainen menettelytapa tehokas? Ei, meidän on tehtävä enemmän kuin puhuttava rakkaudesta. Meidän täytyy tietää, mitä se todella merkitsee, ja ponnistella soveltaaksemme sitä.
Se ”rakkaus”, jonka Raamattu sanoo olevan ”täydellinen yhdysside” (Um), on käännetty kreikankielisestä sanasta (agápe), joka merkitsee enemmän kuin sukupuolista vetovoimaa. Se merkitsee enemmän kuin ihmisten umpimähkäistä rakastamista välittämättä siitä, menettelevätkö he oikein tai väärin. Tämä rakkaus ei jätä huomioon ottamatta periaatetta, niin että rakastettaisiin aivan mitä tahansa tai ketä hyvänsä ilman ohjausta tai tarkoitusta. Se ei ole kuitenkaan kylmä, vaan aidon lämmin, ja sen vaikuttimena on voimakas halu edistää rakkauden kohteiden hyvinvointia.
Raamattu auttaa meitä suuresti sen tietämisessä, miten rakkautta tulee soveltaa, jotta se vaikuttaisi. Mutta sinä tiedät epäilemättä, että avioliittoa, jossa on vaikeuksia, ei voida tehdä täysin onnelliseksi viikossa eikä kuukaudessakaan. Tätä tapahtumaa voidaan verrata hajoamassa olevan talon seinien korjaamiseen. Rakkautta, joka muodostaa täydellisen yhdyssiteen, on sovellettava tunnontarkasti, niin kuin muurari levittää laastia joka tiileen tai joka kiveen.
Tavallisesti avioliiton säröt ja halkeamat vaativat aikaa kehittyäkseen ja perustuvat uusiutuviin pikku ärsykkeisiin ja erimielisyyksiin. Vahvojen perhesiteitten jälleen rakentaminen vaatii näin ollen aikaa ja ponnistuksia. Voit luottavaisesti odottaa tuloksia, mutta ole kärsivällinen.
Tarkastelkaamme sen vuoksi, mitä Raamattu sanoo rakkauden soveltamisesta, sekä tilanteita, joissa voimme soveltaa sitä. Tätä rakkautta käsitellään tarkoin Raamatussa 1. Kor. 13:4–8:ssa.
Ensiksi ”rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä”. Se sietää epäsuotuisia olosuhteita, ei turhaan, vaan kaikkien asianosaisten auttamiseksi. Jos esimerkiksi jompikumpi aviopuoliso on käyttänyt tylyjä sanoja, toinen voisi tulla juroksi, ”sulkeutua kuoreensa” ja kieltäytyä puhumasta tai voisi vastata samanlaisella tylyydellä. Mutta huomaavainen puhetapa, jopa jonkin palveluksen suorittaminen loukkaajalle, lähes aina lieventää ilmapiirin kireyttä. Se saa tavallisesti arvostusta osakseen, vaikkei sitä ehkä tunnustetakaan sillä hetkellä.
”Rakkaus ei kadehdi.” Se ei ole epäluuloinen, liian omistushaluinen eikä pelkää, että joku toinen voisi polkea sen oikeuksia. Se ”ei käyttäydy sopimattomasti”. Se ei ole huonotapainen, töykeä, karkea, epäkohtelias, röyhkeä, raaka eikä epäkunnioittava. Kuinka usein nämä huonot ominaisuudet saavatkaan aikaan avioparien vähittäisen vieraantumisen!
Rakkaus ”ei etsi omaansa”. Rakkautta osoittava ajattelee ensiksi toisen tunteita harkiten olosuhteita ja tehden sitä, mikä on edullisinta toisen hyvinvoinnille ja onnelle, vaikka olisi tehtävä joitakin uhrauksiakin. Rakastava aviomies tai -vaimo ei vaadi, että kaikki on tehtävä hänen haluamallaan tavalla. Eikä rakkaus vaadi ”oikeuksiaan”.
Rakkaus ”ei muistele kärsimäänsä pahaa”. Jos osoitat rakkautta puolisoasi kohtaan, niin et elätä sydämessäsi koston henkeä odottaen aikaa, jolloin ’tilit tasataan’, samalla kun vahingoitat keskinäisiä välejänne avioparina vihaisella tai epäystävällisellä asenteellasi.
Rakkaus ”kaikki . . . peittää”. Jos olet rakkaudellinen, et ajattele puolisollasi olevan huonoja vaikuttimia eli et ”lue rivien välistä”, kun puolisosi sanoo tai tekee jotakin, olemalla valmis tekemään hätiköityjä, vihaisia päätelmiä. Sinä ilmaiset luottamusta ja tuet puolisoasi, jollei todellista väärintekoa ole näytetty toteen.
RAKKAUDEN AVULLA VOIMME ODOTTAA LUOTTAVAISESTI AVIOSUHTEEN PARANEMISTA
Rakkaus ”kaikki . . . toivoo, kaikki . . . kärsii”. Koska avioliitto on Jumalan säätämä elämän muoto, avioliitossa ei pidä menettää toivoa. Miehen tai vaimon ei tule pitää ”asiaa menetettynä” eikä mahdottomana sen tekemistä menestykselliseksi ja onnelliseksikin. Raamatun sanat ovat sen Jumalan sanoja, joka teki miehen ja naisen ja järjesti avioliiton, ja Jumala tietää, mikä voi tehdä avioliiton menestykselliseksi. Näiden rakkauden periaatteitten noudattamatta jättäminen on aiheuttanut epäonnistumisen avioliitossa. Jos rakastat puolisoasi ja Jumalaa, niin toivot kaikkein parhainta, sovellat Jumalan neuvoja ja odotat hänen vastaavan siunaamalla sinua. Se vaatii jonkin verran kestävyyttä, mutta tuo runsaan palkan.
”Rakkaus ei koskaan häviä.” Rakkaus pitää sinua yllä ja vetoaa tavallisesti voimakkaasti aviopuolisoosi. Edistyminen saattaa näyttää hitaalta. Mutta tieto siitä, että menettelet oikein ja myönteisesti, sekä se parantava voima, mikä rakkauden harjoittamisellasi on omaan sydämeesi, pitää sinut rohkaistuneena ja antaa sinulle tyytymyksen. Eikä rakkaus ole tuottamatta sinulle paljon suurempaa onnea siitä huolimatta, miten toinen siihen vastaa.
Rakkauden jatkuvaan harjoittamiseen tarvitaan sydämen lujuutta. Raamatun tutkiminen on ainoa keino, jolla voit saada tarvittavan voiman. Se ei esitä ainoastaan rakkauden pääpiirteitä vaan myös monet muut rakkauteen liittyvät ominaisuudet ja antaa opastusta siinä, miten niitä kehitetään ja sovelletaan omaksi onneksesi. Viikoittainen Raamatun tutkiminen Raamatun tutkistelun apuvälineitä käyttäen tai muiden kanssa, jotka ymmärtävät sitä, antaa sinulle tietoa Jehovasta, ’ainoasta totisesta Jumalasta’. Ilman tätä tietoa on tosi rakkaus mahdoton, kuten Raamattu selittää, koska ”Jumala on rakkaus”. – Joh. 17:3; 1. Joh. 4:8.