Maailma – Jumalan pelto
”Pelto on maailma.” – Matt. 13:38.
1. a) Mihin koko ihmisperhe kuuluu? b) Kenen viljelyspelto se on, ja miksi on hyvä kiinnittää siihen huomio tänä aikana?
OLETKO tiennyt kuuluvasi viljeltävään peltoon? Usko tai älä, joka tapauksessa kuulut siihen yhtä varmasti kuin kuulut ihmisperheeseenkin. Tämä viljelys ei sisälly itsekkääseen suunnitelmaan, jonka tarkoituksena olisi riistää sinua samaan tapaan kuin tämän maailman imperialistiset vallat ovat hankkineet itsekästä voittoa kansoista, jotka ne ovat alistaneet valtaansa halliten niitä siirtomaina. Viljelys, mitä tarkastelemme tässä, koituu suurimmaksi hyödyksemme tulevaisuudessa. Se on Jumalan viljelys, minkä aloittajaksi ja suorittajaksi hän lähetti rakkaan Poikansa puhtaasti rakkaudellisista vaikuttimista. Poika kuvaili Jumalan työtoverina tätä viljelystyötä vertauksella.
2. a) Mitä Jeesuksen vertausta on nyt ajankohtaista tarkastella? b) Osoita sen perheenisännän viisaus, joka ei antanut palvelijoiden heti nyhtää vehnäpellossaan olevia rikkaruohoja pois.
2 Tässä valaisevassa vertauksessa Poika, Jeesus Kristus, vertasi itseään tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten eläneeseen perheenisäntään, joka kylvi hyvää siementä peltoonsa. Yöllä vihollinen hiipi pellolle ja kylvi päälle rikkaruohoa. Kun siemenet alkoivat itää, havaittiin siellä olevan rikkaruohoa. Isäntä ei halunnut antaa palvelijoittensa poistaa heti rikkaruohoa peläten, että he siten tehdessään voisivat repiä myös paljon vehnää ja aiheuttaa vahinkoa. Hän odotti elonkorjuuseen, jona aikana ero rikkaruohon ja vehnän välillä olisi ehdottoman selvä. Sitten hän lähetti palvelijat nyhtämään pois rikkaruohon korret ja jättämään vehnän koskemattomaksi pellolle. Rikkaruoho sidottiin kimppuihin poltettaviksi, joten vihamiehen työ meni hukkaan. Sen jälkeen isäntä pani palvelijansa kokoamaan puhtaan vehnän aittoihinsa, vapaana kaikista myrkyllisistä rikkaruohoista. – Matt. 13:24–30.
3, 4. Minkä selityksen Jeesus antoi tälle vertaukselle opetuslasten kysyessä?
3 Eivät edes Jeesuksen Kristuksen opetuslapset ymmärtäneet tämän vertauksen profeetallista merkitystä, ja siksi he kysyivät yksityisesti selitystä. Lainaamme hänen selityksensä sellaisena kuin se on käännettynä viimeisessä suomalaisessa raamatunkäännöksessä, mikä sanoo rikkaruohoja ”lusteeksi”:
4 ”Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika. Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset. Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit. Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta, ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko.” – Matt. 13:37–43.
5. Mitä vaikeuksia esiintyy, kun tämä vertaus luetaan suomalaisesta raamatunkäännöksestä?
5 Sen mukaan, miten suomalainen raamatunkäännös esittää vertauksen, ”pelto on maailma” ja ”elonaika on maailman loppu”, ja ”niin on tapahtuva maailman lopussa”. Tästä käännöksestä henkilö, joka ei tunne Raamatun kristillisten kirjoitusten alkuperäistä kreikkaa, ymmärtäisi, että ”pelto”, joka on ”maailma”, on tuleva loppuunsa elonaikana, ilmeisesti tulen hävittämänä, koska tuli mainitaan hävitysvälineenä. Tästä saattaisi suomalaisen Raamatun lukija käsittää, että jalkaimme alla oleva maa hävitetään maailmanlaajuisessa tulipalossa, joten me saamme samanlaisen lopun tulessa kuin nuo lusteet eli rikkaruohotkin.
6, 7. Mitä Jeesus sanoi kuitenkin hävitetyn, ja mikä jäi jäljelle?
6 Mutta Jeesus ei sanonut vertauksessa isännän polttaneen peltoaan ja siten saattaneen itseään perikatoon maanviljelijänä joko ennen tai jälkeen sen, kun oikea vehnä oli koottu aittoihin. Ainoastaan lusteet eli rikkaruohot poltettiin, ja se suoritettiin vasta kun ne oli nyhdetty pois pellosta.
7 Pelto, mikä kuvaa ”maailmaa”, jäi siis isännän palvelukseen edelleen, vaikka siinä tapahtuikin joitain muutoksia. ”Maailma”, jota pelto kuvaa, jää pysymään, mutta puhdistetussa tilassa. ”Elonaika”, mikä tulee kasvuajan lopussa, ei kuvaa sen tähden maailmaa esittävän ”pellon” loppua. Suomalaisen raamatunkäännöksen mukaan näyttää Jeesuksen vertauksestaan antamassa selityksessä olevan ristiriitaisuutta. Mutta Jeesus ei esittänyt asiaa ristiriitaisesti Raamatun alkukielellä. Ristiriitaisuuden aiheuttivat suomalaisen Raamatun kääntäjät.
8. Mikä auttaa nyt meitä ymmärtämään tämän Jeesuksen vertauksen?
8 Pulma ratkeaa helposti, kun palaamme alkukieleen erilaisten raamatullisten apuvälineitten avulla ja havaitsemme, että nämä kaksi maailmaa eivät ole sama asia. Raamatun alkuperäisessä kreikkalaisessa tekstissä on ”pellolla” kuvattua ”maailmaa” esittävä sana kosmos, mutta sitä ”maailmaa” esittävä sana, jonka loppu tulee elonaikana, on aión. Me emme lue kertaakaan Kristillisistä kreikkalaisista kirjoituksista kosmoksen lopusta eli päättymisestä, vaan loppu eli päättyminen kohtaa aiónia. Me luemme ainoastaan aiónin lopusta, mikä on sanottu monissa kohdissa.
9, 10. Mainitse, miten erilaiset raamatunkäännökset kääntävät Matteuksen 13:38, 39:nnen.
9 Ero sanojen kosmos ja aión välillä näkyy eräistä muista raamatunkäännöksistä, jotka esittävät kosmos- ja aión-sanan eri lailla.a Esimerkiksi New English Bible (Uusi englantilainen Raamattu) vuodelta 1961 sanoo: ”Pelto on maailma; . . . Elonkorjuu on ajan loppu. . . . niin ajan lopussa Ihmisen Poika lähettää enkelinsä.” – Matt. 13:38–41.
10 Revised Standard Version (Tarkistettu standardikäännös) vuodelta 1952 kääntää samat kohdat näin: ”Pelto on maailma, . . . elonkorjuu on aikakauden loppu, . . . niin on oleva aikakauden lopussa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä.” Alexander Campbellin käännös, joka on laadittu vuonna 1835, kuuluu näin: ”Pelto on maailma. . . . Elonkorjuu on tämän asiaintilan loppuminen; . . . niin on oleva tämän asiaintilan loppumisessa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä.” Tämän viimeksi lainatun käännöksen mukaisesti sanoo vuoden 1961 ”Pyhien kirjoitusten Uuden maailman käännös” (engl.): ”Pelto on maailma; . . . Elonkorjuu on erään asiainjärjestelmän loppuminen, . . . niin on oleva asiainjärjestelmän loppumisessa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä.”
11. Miksi suomalainen ja Kuningas Jaakon raamatunkäännös on aiheuttanut hämmennystä ”maailma”-sanan käytössä?
11 Jeesuksen alkuperäisiin sanoihin ei ole pantu mitään ristiriitaa tällaisissa nykyaikaisissa käännöksissä. Täsmällisemmillä käännöksillään ne eivät anna lukijalle aihetta kuvitella, että henkeytetty kristillinen kirjoittaja olisi käyttänyt yhtä ainoata kreikkalaista sanaa vastaamaan meidän suomalaista sanaamme ”maailma” suomalaisessa raamatunkäännöksessä. Raamatun henkeytetyissä Heprealaisissa kirjoituksissakin on kolme erilaista heprealaista sanaa, mitkä suomalainen raamatunkäännös (osittain) kääntää sanalla ”maailma”. Mainittakoon, että englantia puhuvassa maailmassa levinnein, ns. Kuningas Jaakon raamatunkäännös kääntää sanalla ”maailma” kokonaista viisi erilaista heprealaista sanaab. Henkeytetyissä Kristillisissä kreikkalaisissa kirjoituksissa on kolme erilaista kreikkalaista sanaa, mitkä suomalainen raamatunkäännös (osittain) kääntää sanalla ”maailma”, ja Kuningas Jaakon käännöksessä niitä on neljäc. Jokainen järkevä ihminen voi nähdä, että tämä aiheuttaa uskonnollista hämmennystä. Tehdäksemme oikeutta Raamatulle selvittäkäämme tätä hämmennystä.
”KOLME MAAILMAA”
12, 13. Mihin raamatunkäännökseen kirja ”Kolme maailmaa” perustui?
12 Kahdeksankymmentä seitsemän vuotta sitten (eli vuonna 1877) julkaistiin Rochesterissa, (N.Y., USA) N. H. Barbourin ja C. T. Russellin yhteisesti kirjoittama 197-sivuinen (engl.) kirja, jonka nimisivulla luki:
KOLME MAAILMAA ja tämän maailman elonkorjuu. – Lyhyt silmäys Raamatun lunastussuunnitelmaan, mikä ulottuu läpi kolmen maailman: ”silloisen maailman”, ”nykyisen maailman” ja ”tulevan maailman”, ynnä todistukset siitä, että me olemme nyt ”elonkorjuuajassa” eli evankeliumikauden lopputyössä.
13 Tämän nimisivun sanat pohjautuivat Kuningas Jaakon raamatunkäännökseen, mistä luemme 2. Pietarin kirjeen 3:6, 7:nnestä: ”Silloinen maailma tuhoutui, koska vesi tulvi sen yli, mutta ne taivaat ja se maa, mitkä nyt ovat, on säilytetty samalla sanalla, varattu tulelle jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päiväksi.” Jakeessa 6 on ”maailmaksi” käännetty kreikkalainen sana kosmos, jota apostoli Pietari ei käytä enää kirjeensä kahdessatoista loppujakeessa silloinkaan, kun hän puhuu ”niistä taivaista ja siitä maasta, mitkä nyt ovat”, ja ”uusista taivaista ja uudesta maasta, joissa vanhurskaus asuu”. – 2. Piet. 3:13.
14. Miten Kuningas Jaakon käännös kääntää kreikkalaisen sanan ”aión” Galatalaiskirjeen 1:4:nnessä ja Matteuksen 12:32:nnessa?
14 Mutta Galatalaiskirjeen 1:4:nnestä (KJ) luemme: ”Joka [so. Herramme Jeesus Kristus] antoi itsensä syntiemme edestä voidakseen pelastaa meidät tästä nykyisestä pahasta maailmasta.” Tässä ”maailmaksi” käännetty sana on tuo toinen kreikkalainen sana aión. Myös Matteuksen 12:32:nnessa (KJ) Jeesus sanoo: ”Kuka hyvänsä puhuu sanan ihmisen Poikaa vastaan, se annetaan hänelle anteeksi, mutta kuka hyvänsä puhuu Pyhää Henkeä vastaan, sitä ei anneta hänelle anteeksi, ei tässä maailmassa eikä tulevassa maailmassa.” Tässä on jälleen ”maailmaksi” (myös suom. käännöksessä) käännetty sana tuo toinen kreikkalainen sana aión.
15. Miksi C. T. Russell ilmeisesti valitsi nimen ”Jumalan Aikakausisuunnitelma” vuonna 1886 julkaisemalleen kirjalle?
15 Niissä raamatunjakeissa, joihin kirjan ”Kolme maailmaa” nimisivu viittaa, on siis ainoastaan yksi kosmos ja kaksi aiónia eikä kolme kosmosta. Epäilemättä tästä syystä ei sen kirjan nimenä, jonka myöhemmin (vuonna 1886) edellä mainittu C. T. Russell yksin julkaisi, ollut Maailmojen jumalallinen suunnitelma, vaan ”Jumalan Aikakausisuunnitelma”, ja sen neljännen luvun nimi oli ”Aikakausia ja hallituksia, jotka ovat viitoitetut Jumalan suunnitelman kehityksessä”. Se puhui ”Maailman historian kolmesta suuresta ajanjaksosta” ja ”Niiden ominaisista piirteistä” sekä ”Näiden suurien ajanjaksojen [kolmen suuren ajanjakson] alaosastoista”. (Sivu 97, 1927:n suom. painos) Tämä kirja, joka otti huomioon alkuperäisen kreikan kielen, tahtoi puhua aikakausista tai ajanjaksoista niille ominaisine piirteineen ja hallintoineen eikä ”maailmoista”. Näin vältettiin ajatusten hämmentyminen.
16. Määrittele sana ”aión”.
16 Nykyään me haluamme myös poistaa kaiken hämmennyksen Jumalan sanan, Pyhän Raamatun, suhteen. Lainaukset, mitkä esitimme vähän aikaisemmin (sivulla 134, kappaleissa 8, 9 ja 10), osoittivat meille, että nykyiset raamatunkääntäjät katsovat kreikkalaisen sanan aiónd merkitsevän ’aikaa’, ’aikakautta’, ’asiaintilaa’ tai ’asiainjärjestelmää’. Tämä sana ei merkitse pelkästään aikaa (sille on toinen kreikkalainen sana), vaan pikemminkin lyhyttä tai pitkää, kestoltaan katkeamatonta ajanjaksoa. Siis, kuten muuan tyhjentävä kreikkalais-englantilainen sanakirja määrittelee sanan aión, se merkitsee ’selvärajaista ajanjaksoa, aikakautta’, ja se rupesi merkitsemään myös ’elinikää, elämää’ eli ’ikää, sukupolvea’. Mehän tiedämme, että aikakausi eli ajanjakso voi alkaa ja päättyä, tai se voi myös jatkua ikuisesti, miten Jumala tahtoo. Aikakausi voi siis olla loputon, vaikka sillä onkin alku.
17. Mitkä kaksi esimerkkiä osoittavat aión-sanan aikamerkityksen?
17 Suhteessa aikaan me löydämme sanaa aión käytetyn Markuksen 3:29:nnessä, missä Jeesus Kristus sanoi arvostelijoilleen: ”Joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä [kirjaimellisesti: aikakauteen] anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen [aionian, aikakaudenpituiseen, pysyvään, ikuiseen] syntiin.” Se merkitsee, ettei ole anteeksiantoa nyt eikä minään tulevanakaan aikana sellaisen synnin takia, mitä ei voida pyyhkiä koskaan pois. Kun Jeesus myöhemmin kirosi viikunapuun, joka näytti kantavan hedelmää, mutta joka ei ollut tuottanut sitä yhtään, niin mitä hän sanoi sille puulle? Matteuksen 21:19:nnen mukaan hän sanoi: ”Älköön sinusta ikinä [kirjaimellisesti: aikakauteen] enää hedelmää kasvako.” Kun hän ja hänen opetuslapsensa menivät seuraavana päivänä siitä ohitse, niin he havaitsivat viikunapuun kuivuneen. (Mark. 11:12–14, 20–22) Viikunapuu ei jäänyt hedelmättömäksi ainoastaan joksikin ajaksi, vaan se jäi hedelmättömäksi ainaiseksi sen takia, mitä Jeesus sille sanoi. Koska hedelmäpuista kannettiin vero lähi-idässä siihen aikaan, niin tuo kuivunut viikunapuu hakattiin epäilemättä poikki, ettei siitä menisi veroa. Sen hedelmättömyysaika oli siis loputon, todella iankaikkinen. Näin voi aikakausi olla loputon.
18. Miten se enkeli käytti tätä samaa sanaa, joka ilmoitti Jeesuksen syntymisen Marialle?
18 Lisävalaistukseksi tälle enkeli Gabriel sanoi juutalaiselle neitsyelle Marialle: ”Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti [kirjaimellisesti: aikakaudet], ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.” (Luuk. 1:26–33) Se, ettei hänen valtakunnallansa pitänyt olla loppua, merkitsi sitä, että hän oli hallitseva Jaakobin huonetta eli kansaa iankaikkisesti, ainaisesti.
ASIAINTILA; ASIAINJÄRJESTELMÄ
19, 20. a) Mitä muuta sana ”aión” voi tarkoittaa? b) Selitä sen tähden Galatalaiskirjeen 1:4:nnen oikea merkitys ”Uuden maailman käännöksen” avulla.
19 Aikakauden, ajanjakson voivat ilmaista sen kestäessä esiintyvät erikoispiirteet tai tietynlainen asiainkulku tai yhdenmukainen asiaintila tai erityinen asiainjärjestelmä. Kun ne päättyvät, niin aikakausi eli ajanjakso siis loppuu. Kreikkalainen sana aión voi näin ollen ruveta koskemaan enemmän olemassa olevaa asiaintilaa eli -järjestelmää kuin itse aikaa. Esimerkiksi apostoli Paavali kirjoittaa Galatalaiskirjeen 1:4:nnessä Kuningas Jaakon raamatunkäännöksen mukaan: ”Joka antoi itsensä syntiemme edestä voidakseen pelastaa meidät tästä nykyisestä pahasta maailmasta Jumalan ja Isämme tahdon mukaan.” Sanojen ”tästä nykyisestä pahasta maailmasta” sijasta sanoo suomalainen käännös ”nykyisestä pahasta maailmanajasta”. Kuitenkin apostoli Paavali ja ne Galatian kristityt, joille hän kirjoitti, elivät siinä aikakaudessa ja me elämme yhä siinä. Jeesus Kristus ei pelastanut sen tähden kristittyjä uhrautumisellaan vain siitä aikakaudesta eli erityisestä ajanjaksosta, vaan sen on täytynyt tapahtua pikemminkin siitä asiaintilasta eli -järjestelmästä, mikä oli vallalla sen aikakauden kuluessa, jona hän pelasti kristityt seuraajansa.
20 Tästä syystä ”Pyhien kirjoitusten Uuden maailman käännös” (engl.) esittääkin Galatalaiskirjeen 1:4:nnen todenmukaisemmin: ”Hän antoi itsensä meidän syntiemme edestä vapauttaakseen meidät nykyisestä pahasta asiainjärjestelmästä Jumalamme ja Isämme tahdon mukaan.” Vaikka Jeesuksen Kristuksen totiset, antautuneet seuraajat yhä elävät tässä ajassa eli aikakaudessa, mikä alkoi Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen, niin he eivät kuulu siihen asiainjärjestelmään, mikä on vallalla tänä aikana, koska heidät on pelastettu tästä pahasta järjestelmästä Jeesuksen Kristuksen synnit poistavan uhrin avulla. He eivät ole enää nykyisen pahan asiainjärjestelmän vallassa, vaan ovat henkisesti vapaat tekemään Jumalan tahdon.
21. Mitä sääntöä ”Uuden maailman käännös” siis noudattaa, ja miten tämä ilmenee Luukkaan 20:34, 35:nnestä?
21 Näin ollen kun tunnusomaiset piirteet pikemminkin kuin aika ovat jonkin erityisen raamatunjakeen silmiinpistävämpi ajatus, niin ”Uuden maailman käännös” kääntää sanan aión ”asiainjärjestelmäksi”, mikä antaa käännökselle täsmällisemmän merkityksen. Kun Jeesus esimerkiksi puhui siitä, mitä tilaisuuksia kuolleilla on oleva heidän herättyään ylösnousemuksessa elämään maan päälle, niin hän käytti sanaa aión ja sanoi: ”Tämän asiainjärjestelmän lapset naivat ja heidät naitetaan, mutta ne, jotka on laskettu arvollisiksi pääsemään siihen asiainjärjestelmään ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eikä heitä naiteta.” (Luuk. 20:34, 35, Um) Nykyisenä aikana on siis ”tämä asiainjärjestelmä”, jonka mukaan miehet ja naiset voivat mennä naimisiin, mutta tämän jälkeen on ”se asiainjärjestelmä” tulevana aikana, jolloin tapahtuu kuolleitten ihmisten ylösnousemus. Tämä asiainjärjestelmä päättyy siis, mutta on oleva seuraava asiainjärjestelmä, uusi asiainjärjestelmä, mikä seuraa sitä.
22. Miten osoitetaan, että aión tarkoittaa ”tunnusomaisia piirteitä pikemminkin kuin aikaa” Roomalaiskirjeen 12:2:sessa; 1. Timoteuksen kirjeen 6:17:nnessä; 2. Timoteuksen kirjeen 4:9, 10:nnessä?
22 Apostoli Paavali kirjoitti Rooman kristityille: ”Lakatkaa muovautumasta tämän asiainjärjestelmän [paremmin kuin tämän maailmanajan tai aikakauden] mukaan ja muuttukaa sen sijaan uudistamalla mielenne, jotta voisitte varmistautua Jumalan hyvästä ja otollisesta ja täydellisestä tahdosta.” (Room. 12:2, Um) Tämän neuvon mukaisesti Paavali kirjoitti kristitylle valvojalle Timoteukselle ja sanoi: ”Anna määräys niille, jotka ovat rikkaita nykyisessä asiainjärjestelmässä, etteivät ole ylpeitä eivätkä pane toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka varaa meille runsaasti kaikkea nautittavaksemme.” Eräs Deemas-niminen kristitty ei noudattanut tätä neuvoa, ja niin Paavalin oli pakko viimeisessä henkeytetyssä kirjeessään kirjoittaa Timoteukselle tämä tieto: ”Tee kaikkesi tullaksesi luokseni pian. Sillä Deemas on jättänyt minut, koska hän rakasti nykyistä asiainjärjestelmää [ei nykyistä aikaa, vaan sen asiainjärjestelmää], ja hän on matkustanut Tessalonikaan.” Hän jätti siten Paavalin vangiksi Roomaan. – 1. Tim. 6:17; 2. Tim. 4:9, 10; Um.
23, 24. a) Missä merkityksessä sanaa ”aión” on käytetty Heprealaiskirjeen 11:3:nnessa? b) Mitä Jehova on sen tähden tehnyt palvelijoittensa hyväksi?
23 Eräs toinen raamatunpaikka, missä tarkoitetaan ilmeisesti aikakauden tunnusomaisia piirteitä eikä itse ajanjaksoa, on Heprealaiskirjeen 11:3. Siksi ”Uuden maailman käännös” esittää tämän jakeen tällä tavalla: ”Uskon avulla me ymmärrämme, että asiainjärjestelmät pantiin järjestykseen Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, muodostui siitä, mikä ei näy.” – Katso John Parkhurstin teoksesta A Greek and English Lexicon of the New Testament (Uuden testamentin kreikkalainen ja englantilainen sanakirja) kohtaa Aión, sivu 17, palsta 2, osasto VII. (Lontoon-painos, 1845)
24 Ei ollut kysymys sellaisesta tapauksesta, missä Jumala järjestää ajanjaksot peräkkäin, aikakauden toisen perään, vaan sellaisesta, missä hänellä oli mielessä ne näkyvät tunnusomaiset piirteet, jotka ovat olemassa hänen sallinnallaan tai hänen järjestelystään. Siksi hänen mielessään oli asiainjärjestelmät. Hän ei jättänyt maan päällä olevia palvelijoitaan kokonaan tietämättömiksi näistä asiainjärjestelmistä ja siitä järjestyksestä, missä niiden piti tulla. Puhutulla sanallaan ja kirjoitetussa Sanassaan hän antoi johtolangat näihin asiainjärjestelmiin, joista jokainen oli sovellettu hänen päätöksensä mukaan. Mutta havaitaksemme nuo asiainjärjestelmät meidän ei ole vain kuunneltava, mitä Jumala sanoo, tai luettava Pyhää Raamattua, vaan meidän on myös kehitettävä uskoa ja uskottava niihin ja sitten muovattava oma elämämme sopusointuun niiden kanssa. Niin tekivät uskon miehet Aabelista lähtien. Siten nämä uskon miehet näkivät ennalta tai jopa näkivät ’muodostuvan’ sellaisia seikkoja, jotka eivät näy niille, joilla ei ole uskoa. He saivat Jumalan hyväksymyksen. – Hepr. 11:2, 6.
25–27. a) Kuka valvoo nykyistä pahaa ”asiainjärjestelmää”, ja mitä perusteita meillä on sanoa näin? b) Keitä vastaan kristityn on näin ollen taisteltava?
25 Apostoli Paavali sanoo tätä nykyistä asiainjärjestelmää ”pahaksi”. Tämä johtuu siitä, että ne, jotka hallitsevat sitä näkyvästi ja näkymättömästi, ovat samaten pahoja. Siinä on itsekkäitä ihmisiä, jotka ovat usein ”viisaampia” materialistisella tavalla kuin ”valkeuden lapset”. (Luuk. 16:8; 1. Kor. 3:19) Siinä on kirjoittajia ja väittelijöitä, joilla on maailmallisia todisteluperusteitaan, ja myös ruhtinaita eli hallitusmiehiä, jotka eivät tunne Jumalan viisautta sellaisena kuin se on ilmoitettu hänen pyhässä salaisuudessaan. (1. Kor. 1:20; 2:6–8) Mutta näiden näkyvien hahmojen takana on näkymätön äly, joka sokaisee heidät uskonnollisesti ja yrittää kiusata tosi kristittyjä ja tuhota heidät, he kun eivät kuulu nykyiseen järjestelmään.
26 Tästä sokaisevasta vaikutuksesta Paavali kirjoitti: ”Jos nyt se hyvä uutinen, mitä me julistamme, on tosiaan verhottu, niin se on verhottu niiden keskuudessa, jotka tuhoutuvat, joiden keskuudessa tämän asiainjärjestelmän jumala on sokaissut epäuskoisten mielen, jotta Kristusta, joka on Jumalan kuva, koskevan ihanan hyvän uutisen valo ei loistaisi läpi.” (2. Kor. 4:3, 4, Um) Jehova Jumala, joka lähetti hyvän uutisen, on maan päällä tänä aikakautena eli ajanjaksona olevan kansansa Jumala, mutta hän ei ole tämän asiainjärjestelmän Jumala. Saatana Perkele on sen jumala. Hänen yhteydessään on paholaisenkeleitä näkymättömässä maailmassa, ja näitä vastaan on niillä kristityillä taistelu, jotka eivät mukaudu tähän asiainjärjestelmään.
27 On niin kuin Paavali kirjoitti: ”Meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita [kosmokraatteja] vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.” Voidaksemme taistella näitä vastaan meidän on puettava yllemme Jumalalta saamamme koko sota-asu. – Ef. 6:11–13.
28. Minkä viisaan neuvon Paavali antaa erillään pysymiseksi pahasta ”asiainjärjestelmästä”, ja mikä odottaa niitä, jotka pysyvät erillään?
28 Saatana Perkele on se tottelematon henki, joka käyttää näkymätöntä valtaa, mikä on korkeampi kuin se, mikä Jumalaa tottelemattomilla ihmisillä on. Me emme voi käyttäytyä sen järjestelmän mukaisesti, mikä on nyt näkyvänä vallalla, vaan meidän täytyy elää sen järjestelmän hyväksi, mikä tulee Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä. Lisätäkseen arvostustamme tätä kohtaan apostoli Paavali kirjoittaa: ”Te kerran vaelsitte tämän maailman [kosmos] asiainjärjestelmän [aión] mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen mukaan, joka toimii nyt tottelemattomuuden lapsissa. Mutta Jumala, joka on armosta rikas, teki sen suuren rakkautensa tähden, millä hän meitä rakasti, meidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa, vaikka me olimmekin kuolleita rikkomuksissa – ansaitsemattomasta hyvyydestä teidät on pelastettu – ja hän herätti meidät yhdessä ja sijoitti meidät yhdessä taivaallisiin paikkoihin Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, jotta tulevissa asiainjärjestelmissä ilmenisi hänen ansaitsemattoman hyvyytensä verraton rikkaus hänen armollisuudessaan meitä kohtaan Kristuksen Jeesuksen yhteydessä.” – Ef. 2:2, 4–7, Um.
29. a) Mitä me siis tarkoitamme puhuessamme uuden maailman yhteiskunnasta? b) Kuka tekee tämän uuden asiainjärjestelmän, ja kenen välityksellä se tehdään?
29 Uskossa me siis katselemme eteenpäin kohti tulevaa uutta asiainjärjestelmää, ja kun käytämme kauan yleisenä ollutta ilmaisua ”uusi maailma” ja puhumme itsestämme Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskuntana, niin tarkoitamme todellisuudessa tätä tulevaa uutta asiainjärjestelmää, tätä uutta asiainjärjestystä, kreikkalaisessa alkutekstissä olevan raamatullisen lausunnon mukaisesti. Tämä uusi järjestys on yksi niistä järjestelmistä, mitkä Jumala tekee ainoasyntyisen Poikansa Jeesuksen Kristuksen välityksellä, jonka kautta hän myös puhui ihmiskunnalle tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten. Kun Jeesus puhui, niin se muodosti huippukohdan Jumalan ihmiskunnalle antamassa pelastussanoman julistamisessa, kuten Heprealaiskirjeen 1:1, 2 (Um) osoittaa sanoen: ”Jumala, joka kauan sitten puhui monissa tilaisuuksissa ja monilla tavoilla esi-isillemme profeettojen välityksellä, on näiden päivien lopulla puhunut meille Pojan välityksellä, jonka hän on määrännyt kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän teki asiainjärjestelmät.”
30. a) Miten Alexander Campbellin laatima raamatunkäännös osoittaa täsmälleen, mitä opetuslapset tarkoittivat kysyessään Jeesukselta hänen läsnäoloaan ja erästä tiettyä hävitystä? b) Mitä sanontatapaa ”Uuden maailman käännös” käyttää?
30 Jumalan Pojan apostolit eivät kysyneet häneltä maapallomme hävitystä, kun hän oli kertonut heille pyhän kaupungin, Jerusalemin, temppelin tulevasta hävityksestä. Alexander Campbellin Uuden testamentin käännöse (vuodelta 1835) estää meitä ajattelemasta väärin maamme hävitystä esittämällä Matteuksen 24:3:nnen tällä tavalla: ”Kun hän istui Öljymäellä, niin hänen opetuslapsensa puhuttelivat häntä yksityisesti sanoen: Kerro meille, milloin tämä tapahtuu ja mikä on oleva tulemuksesi ja tämän asiaintilan loppumisen merkki.” Ja ne Jeesuksen sanat, mitkä kehottavat lähetystoimintaan, Matteuksen 28:19, 20:nnessä, mr Campbell kääntää näin: ”Menkää, kääntäkää kaikki kansat kastaen heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teitä pitämään; ja katso, minä olen teidän kanssanne aina tämän asiaintilan loppumiseen asti.” Sanojen ”tämän asiaintilan loppumiseen” asemesta ”Uuden maailman käännös” käyttää sanoja ”asiainjärjestelmän loppumiseen”. Me elämme nyt tätä ”loppumisen” aikaa. Tämä on Jeesuksen Matteuksen 13:39:nnessä mainitsema elonaika.
31, 32. Mitkä siunaukset odottavat niitä, jotka lähtevät pois nykyisestä asiainjärjestelmästä?
31 Me emme ole ainoastaan vanhan lopussa, vaan myös uuden kynnyksellä. Kannattaa jättää kaikki nykyisenä aikakautena saadakseen elämän tulevassa asiainjärjestelmässä. Jeesus sanoi apostoleilleen, jotka olivat jättäneet kaiken seuratakseen häntä: ”Kukaan ei ole jättänyt taloa eikä veljiä eikä sisaria eikä äitiä eikä isää eikä lapsia eikä peltoja minun tähteni ja hyvän uutisen tähden saamatta satakertaisesti nyt tänä aikakautena [kairós] taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen ohella, ja tulevassa asiainjärjestelmässä [aión] iankaikkista elämää.” (Mark. 10:29, 30, Um; Luuk. 18:29, 30) Se elämä on Jeesuksen Kristuksen yhteydessä, hänen, jolla on silloin asema ja nimi kaikkien muiden luomusten yläpuolella. Tässä suhteessa apostoli Paavali sanoo Jeesuksesta:
32 Jumala ”herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa [asiainjärjestelmässä, Um] vaan myös tulevassa”. – Ef. 1:19–21.
33. Kenelle voimme antaa kunnian tästä tulevasta asiainjärjestelmästä?
33 Tämän Kristuksen alaisuudessa olevan ihmeellisen tulevan uuden asiainjärjestelmän varaamisesta me olemme kiitollisuudenvelassa Jehova Jumalalle, sillä hän on tehnyt siitä iankaikkisen päätöksensä. Me voimme apostoli Paavalin kanssa antaa kunnian tälle ihmeelliselle, rakastavalle Jumalalle seuraavin sanoin: ”Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa, hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti [kirjaimellisesti: aikakausien aikakauden sukupolvien]! Amen.” – Ef. 3:11, 20, 21.
[Alaviitteet]
a Osoittaapa latinalainen Vulgatakin eron näiden kahden kreikkalaisen sanan välillä kääntämällä sanan ”kosmos” sanalla ”mundus” ja ”aiónin” sanalla ”saeculum”. Mutta tästä huolimatta englantilainen Douay-raamatunkäännös miltä on tehty latinalaisesta Vulgatasta, kääntää molemmat sanat ”maailmaksi”.
b Suomalaisessa raamatunkäännöksessä on maailmaksi käännetty sanoja ”adamah”, ”erets” ja ”heled” ja Kuningas Jaakon käännöksessä sanoja ”erets”, ”hedel”, ”heled”, ”olam” ja ”tebel”.
c Nämä neljä kreikkalaista sanaa ovat ”aión”, ”ge” (ei suom.), ”kosmos” ja ”oikouméne”.
d Kreikkalaisen sanan ”aión” ymmärretään yleensä johtuvan sanasta ”aeí”, mikä merkitsee ’ikuisesti; aina’. Mutta arkkipiispa R. C. Trenchin (1901) julkaisema kirja ”New Testament Synonyms” sanoo sivulla 302: ”Meidän täytyy hylätä se aion-sanan syntyselitys, minkä Aristoteles (De Caelo 1.9) esittää: tämä johdettu nimi saatiin sanasta aeí. Se liittyy luultavammin sanaan áo, áemi, ’hengittää’. Samoin kuin sanalla kosmos, sillä on alkuperäinen ja fyysinen ja sitten siitä kehitetty, eetillinen lisämerkitys. Alun perin se merkitsi aikaa, lyhyttä tai pitkää, kestoltaan katkeamattomana; usein klassillisessa kreikassa ihmiselämän kestoa . . . mutta pääasiallisesti aikaa edellytyksenä, jonka alaisuudessa kaikki luotu on olemassa, ja sen olemassaolon mittaa; . . . Merkitessään siten aikaa se joutuu välittömästi merkitsemään kaikkea maailmassa olevaa ajan edellytysten alaisena; . . . ja sitten, eetillisemmin, tämän maailman asioitten kulkua ja virtaa.”
e Alexander Campbell on Kristuksen opetuslapsina eli ”campbellilaisina” tunnetun uskonsuunnan perustaja.
[Kuva s. 136]
Hedelmätön ikuisesti (aión)
[Kuva s. 137]
Eivät muovautuneet tämän asiainjärjestelmän (aión) mukaan