eroa? Tositapaukset osoittavat, kuinka jotkut kristityt ovat olleet huolimattomia ja joutuneet moraalittomuuden ansaan sen vuoksi, mitä he ovat ottaneet tavakseen katsella.

22. a) Oliko ensimmäisen vuosisadan kristittyjen helppo vaeltaa valon lapsina, mutta mitä he kykenivät tekemään? b) Mitkä lisäkysymykset tarvitsevat vastauksen?

²² Millaista moraalista voimaa varhaiskristityt sen sijaan osoittivatkaan! Vaikka he elivät maailmassa, jossa ihmisten sydämet olivat niin kovettuneet, että he eivät edes tienneet tekevänsä syntiä, ja jossa kaikki häveliäisyyden ja säädyllisyyden tunne oli unohtunut, he onnistuivat kohdistamaan ajatuksensa siihen, mikä oli ’totta, vakavaa huomiota ansaitsevaa, vanhurskasta, siveellisesti puhdasta, rakastettavaa, sellaista mistä puhuttiin hyvää, hyveellistä ja ylistettävää’. (Fil. 4:8) Miten he säilyttivät sellaisen voiman moraalittoman ilmapiirin keskellä? Muista, että he olivat tavallisia lihaa ja verta olevia ihmisiä niin kuin mekin nykyään. He tarvitsivat myös rentoutumista. Mitä olivat heidän ’muut nautintonsa’? Miten me voimme jäljitellä vieläkin läheisemmin sellaisia ”valon lasten” erinomaisia esimerkkejä? Näitä tärkeitä kysymyksiä tarkastelemme seuraavassa kirjoituksessa.

Vaeltakaa edelleen valon lapsina

”Te olitte kerran pimeys, mutta nyt te olette valo Herran yhteydessä. Vaeltakaa edelleen valon lapsina.” – Ef. 5:8.

1, 2. a) Miksi miehen on esitetyssä kuvauksessa tärkeää kävellä vastatuuleen? b) Miksi kristityn täytyy ponnistella, jottei hän vaeltaisi niin kuin kansojen ihmiset?

MIES kamppaili rajua tuulta vastaan. Pinnistäen joka askeleella kaikki voimansa hän käveli sinnikkäästi eteenpäin. Mistä tällainen ponnistelu johtui? Miksei hän kääntynyt ympäri ja kävellyt tuulen mukana? Koska lyhyen matkan päässä hänen takanaan väijyi syvä pimeä rotko. Hänellä ei ollut valinnan varaa, jos hän halusi elää. Ei ihme, että hän koetti epätoivoisesti kävellä vastatuuleen.

² Nykyään Saatanan valvonnassa oleva ”maailman henki” pyrkii rajun tuulen tavoin viemään koko ihmiskuntaa suuntaan, joka väistämättömästi johtaa tuhon ”rotkoon” Jumalan vihan ilmetessä. (1. Kor. 2:12; Ef. 5:6) Sellaisen vihan välttäminen vaatii kristittyä ikään kuin ’kävelemään vastatuuleen’. Hänen täytyy ponnistella, jos hän aikoo vaeltaa ’valon lapsena’ eikä niin kuin ’kansojen ihmiset vaeltavat’ eli käyttäytyvät. – Ef. 4:17; 5:8.

TARVITAAN SISÄISTÄ VOIMAA

 3. a) Mihin suuntaan meidän täytyy Efesolaiskirjeen 3:16:n mukaan kohdistaa ponnistelumme, jotta välttyisimme vaeltamasta kansojen ihmisten tavalla? b) Miten vahvistamme ’sisäistä ihmistämme’?

³ Mihin suuntaan meidän täytyy kohdistaa ponnistelumme voittaaksemme tässä kamppailussa? Paavali vastaa kannustamalla meitä ’tulemaan sisäiseltä ihmiseltämme väkeviksi Jumalan hengen välittämällä voimalla’. Tässä on ala, jolla meidän täytyy työskennellä, nimittäin ”sisäinen ihminen”, se mitä olemme sisäisesti, ”sydämen salaiselta ihmiseltä”. Tätä täytyy vahvistaa. Miten? Avain on seuraavassa jakeessa: ’Jotta Kristus asuisi uskonne välityksellä teidän sydämessänne rakkaudessa.’ – Ef. 3:16, 17; 1. Piet. 3:4.

 4. a) Mitä liittyy siihen, että annamme ’Kristuksen asua sydämessämme’? b) Mitä paljastavia kysymyksiä meidän pitäisi yksilöinä harkita?

⁴ Jotta ’Kristus asuisi sydämessämme’, maailman henki täytyy ensin ajaa pois. Kuinka Kristuksen henki voisi kyllästää ”sisäisen ihmisen”, jos Saatana, ”se henki, joka nyt vaikuttaa tottelemattomuuden