Elätkö sitä varten mitä voit saada elämältä nyt?
”Jos kuolleet eivät heräjä, niin: ’syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme’. Älkää eksykö. ’Huono seura hyvät tavat turmelee.”’ – 1. Kor. 15:32, 33.
1. Miten ihmisluomukset osoittavat pitävänsä arvossa elämän omistamista, mutta mikä on kuitenkin kaikkien elävien edessä?
ELÄMÄ! Miten kallisarvoinen omaisuus se onkaan! Ihmismieli ja -ruumis ovat ihmeellisesti tehdyt. Kukaan ihminen ei täysissä järjissään ollessaan halua lopettaa elämää vaan elää jatkuvasti maailman nykyisistä lisääntyvistä pulmista ja sen aiheuttamasta paineesta huolimatta. Niin voimakas on halu pitää kiinni tästä kallisarvoisesta elämän lahjasta, oppia jatkuvasti ja nauttia ympärillämme olevasta. Kuoleman torjumiseksi ja joltisenkin terveyden ja onnellisuuden omaamiseksi ponnistellaan päättäväisesti. Kuitenkin kuolema väijyy itsepintaisesti ja säälimättömästi jokaista ihmistä koko hänen noin 70 vuotta kestävän lyhyen elämänkaarensa ajan. Hauta vaatii niin hyvän kuin pahankin, niin nautinnoista kieltäytyvän kuin huikentelijankin. – Ps. 89:49.
2. Millaisen asenteen monet ovat omaksuneet, ja miten se kuvastuu heidän käyttäytymistavastaan?
2 Elämän ironioiden ja kuoleman lähestymisen julman todellisuuden edessä voisi lihallisen, inhimillisen järkeilyn kannalta katsoen nähdä paradoksin: moraalisesti hyvän elämän viettäminen näyttäisi olevan merkityksetöntä, vailla palkkaa. Yhä useampien ihmisten mielestä elämä kuoleman jälkeen on pelkkää tarua. Jos tämä elämä on kaikki mitä on, niin miksi et ottaisi siltä kaikkea, mitä voit eläessäsi saada? Jos parempi arvostelukyky sanoo: ’Valvo itseäsi ja pidäty vahingollisista, joskin hyvin nautinnollisista asioista’, niin lihallinen järkeily panee vastaan todistellen, että on parempi nauttia näistä ja päästää tunteesi täysin valloilleen kuin elää itsesi kieltävää ja turhauttavaa elämää, koska koet jokaisen muun tavoin vain kuoleman, mätänemisen ja tulevien sukupolvien muistista häviämisen. Mitä arvoa itsensä kieltämisellä on? Siitä, että harjoittaa sitä, mikä on moraalisesti hyvää, saattaa tosin olla jotakin hyötyä terveydelle, ja siten saatetaan välttää joitakin pulmia. Onhan sanottu, että muutenkin lyhyt elinaika voi jäädä vieläkin lyhyemmäksi paheisiin antautumisen johdosta; mutta monet päättelevät, että on parempi nauttia niistä niin kauan kuin voi, kuin elää raihnaisena ja kurjana muutaman vuoden kauemmin vanhalla iällä.
3. a) Mitkä kysymykset heräävät tämän maailman filosofian ja Raamatun välisen ristiriidan johdosta? b) Miten Paavali oikaisee asiat vain itsekkäitten nautintojen hyväksi elämisestä?
3 Tästä kaikesta huolimatta Raamattu sanoo: ”Luotettava [uskollisten tekojen, Um] mies saa runsaan siunauksen.” (Sananl. 28:20) Onko tämä todella totta? Onko Raamattu realistinen esittäessään korkeat moraalimittapuut ohjaamaan ihmisen käytöstä? Jos joku tekee parhaansa täyttääkseen ne, niin hyödyttääkö se todella häntä? Sitä paitsi, kun kuolema tulee, niin voiko hän luottavasti toivoa parempaa elämää jälkeenpäin uskollisten tekojensa johdosta? Jos ihminen olisi vain kehityksen tuote eikä olisi käytöksestään vastuussa kenellekään paitsi yhteiskunnalle, johon hän kuuluu, niin silloin Raamatun mittapuitten ja lupausten arvostelulla olisi jotakin painavuutta. Apostoli Paavali esittää tämän ydinseikan kirjoittaessaan Korinton kristityille: ”Jos kuolleet eivät heräjä, niin: ’syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme’.” Paavali viittaa nopeasti tämän jälkeen tähän puhtaasti itsekkääseen käsitykseen varoittaen: ”Älkää eksykö. ’Huono seura hyvät tavat turmelee.’ Raitistukaa oikealla tavalla, älkääkä syntiä tehkö; sillä niitä on, joilla ei ole mitään tietoa Jumalasta. Teidän häpeäksenne minä tämän sanon.” – 1. Kor. 15:32–34.
4. a) Miten epikurolaiset filosofoivat? b) Miten Aabraham ja toiset uskolliset miehet osoittivat, etteivät he suhtautuneet elämään ja tulevaisuuteen tällä tavalla?
4 Kreikassa ollessaan Paavali nousi tätä epikurolaisten filosofiaa vastaan, he kun uskoivat, että ihmisen pitäisi elää siten, että saisi elämästä eniten nautintoa, mutta olla kuitenkin sen verran kohtuullinen, että voi välttää kohtuuttomuudesta aiheutuvan kärsimyksen. He eivät olleet huolissaan tulevaisuudesta, paitsi että he pitivät jatkuvasti hauskaa nautinnoissa kuolemaan asti. Mutta Aabrahamin kaltaiset uskolliset miehet eivät ajatelleet siten. Paavali kirjoitti näistä: ”Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.” He eivät kadottaneet uskoaan eivätkä sekaantuneet ympärillään vallinneisiin turmeltuneisiin tapoihin. He ovat hyvin eläviä Jumalan muistissa, ja Jumala herättää heidät pian todelliseen elämään paratiisimaahan Valtakuntansa hallinnon alaisuuteen. – Hepr. 11:13; Matt. 22:31, 32; Joh. 6:39, 40.
5. Miten Raamattu asettaa vastakkain seuraukset lihan tyydyttämiseksi elämisestä ja hengen mukaan elämisestä?
5 Meidän on helppo pettää itseämme, jos olemme sydämessämme vakiinnuttaneet halun tehdä sellaista, mikä on väärin, tai jos meiltä puuttuu tahtoa kurittaa itseämme saadaksemme pysyvää hyötyä oikeasta menettelytavasta. Itsensä puolusteleminen järkeilemällä on yleistä. Paavali neuvoo jälleen seuraavin sanoin: ”Älkää eksykö”, ja lisää sitten: ”Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää; mutta joka Henkeen kylvää, se Hengestä iankaikkisen elämän niittää.” (Gal. 6:7, 8) Ne, jotka ovat tulleet Jehovan todistajien yhteyteen ja mukauttaneet elämänsä Raamatun opetukseen, voivat todistaa tulleensa runsaasti siunatuiksi jo nyt. Koska he eivät elä hillitöntä elämää, he välttävät sellaisen menettelyn kauhistavat seuraukset, joihin usein kuuluu varhainen kuolema. Tämän lisäksi heitä odottaa iankaikkinen elämä, kun he jatkavat uskollisina tällä tiellä. – Room. 6:23.
6. Miksi nyt on vielä kiireellisemmän tärkeää olla valpas ja valvoa toimintatapaamme?
6 Kun vertaamme Raamattua ympärillämme oleviin tosiasiallisiin olosuhteisiin, niin ei voi olla epäilystäkään siitä, että me olemme pitkällä tämän jumalattoman järjestelmän lopun ajassa. Kristityt voivat vahvistaa Raamatun olevan oikeassa, kun se sanoo, että tänä aikana on vielä vaikeampi pysyä elämään johtavalla kaidalla tiellä. Maailman nykyiset houkutukset ovat voimakkaat, eikä Saatana ole menettänyt oveluuttaan varomattomien pettämisessä ja houkuttelemisessa. On olemassa alituinen vaara luiskahtaa takaisin vanhoihin ajatus- tai käyttäytymiskaavoihin tai antaa sellaisten uusien halujen kehittyä, jotka eivät miellytä Jehovaa. Sydän on petollinen, liha on heikko, itsekuri ei ole helppoa. Jeesus varoitti tämän järjestelmän loppua koskevassa ennustuksessaan: ”Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat.” – Luuk. 21:34, 35.
7. Miten tämän maailman ajattelu ja katsantokannat voivat kavalasti alkaa vaikuttaa kristittyyn? Mistä meidän tulee alituiseen muistuttaa itseämme?
7 Varmistuaksemme siitä, ettei meitä johdeta harhaan eikä pyydystetä kuin paulaan, meidän on tehtävä itsellemme tutkivia kysymyksiä saadaksemme selville syvimmät vaikuttimemme, salaiset halumme, kätkössä olevat kiintymyksemme. Mitä varten me elämme? On toista sanoa elävämme pitäen silmällä elämää Jumalan uudessa järjestyksessä, mutta toista todella elää sopusoinnussa Jumalan vaatimusten kanssa joka päivä. Kristityt eivät voi antaa tämän maailman kavalan epikurolaisen filosofian pettää itseään ja, ennen kuin tietävätkään, alkaa elää nykypäivän nautintoja varten peläten, että saattavat huomenna kuolla. Tai jos heillä on epäilyksiä, etteivät selviydykään uuteen järjestykseen, he saattavat alkaa mieltyä tämän maailman nautintoihin, kun eivät halua menettää niitä kokonaan. Meidän on kysyttävä itseltämme jatkuvasti: Mitä varten me elämme? Tämän maailman nautintojako vai Jumalan uudessa järjestyksessä saatavaa ”todellista elämää” varten? – 1. Tim. 6:17–19.
ELÄTKÖ JUOMISNAUTINTOJA VARTEN?
8, 9. a) Miksi monet tyydyttävät halujaan juopumukseen asti? b) Mitä huonoja vaikutuksia on johtunut juopumuksesta?
8 Miljoonat nykyiset epikurolaiset ovat sivuuttaneet kohtuullisen juomisen juopotteluun asti. He ovat maistaneet liiallisten alkoholimäärien vaikutuksia, ja he haluavat niitä terveydelle, toimelle ja perheelle koituvista kustannuksista tai vaaroista välittämättä. Estot ja turhaumat häipyvät, mikä tuo oudon vapauden huolista. Ankara todellisuus väistyy unelmamaailman tieltä. Huolet kaikkoavat. Nalkutus ei tehoa; vastuu sysätään syrjään. Mennään itse asiassa ”matkalle”, lomalle elämän rasittavista huolista. Mutta onko tämä todella elämää? Kun otamme huomioon sen huumauksen, missä asianomainen on ollut, sen häpeällisen käytöksen ja puheen, mihin hän on saattanut syyllistyä, humalan haihtuessa tuntuvan kauhean ruumiillisen säryn ja vahingon, mikä on aiheutunut suhteille toisiin, niin johdonmukaisen vastauksen pitäisi olla painokas ”Ei!” – Sananl. 20:1; 23:20–35.
9 On täysin järkevää, että Jumala kieltää juopumuksen. Juopumustilassa mieli ei toimi oikein, ja ihminen tekee usein häpeällisiä tekoja. Hän luulee liikoja siitä, mitä hän kykenee tekemään, jota vastoin totuus on, että hänen refleksinsä ja arvostelukykynsä ovat kovasti huonontuneet. Kymmenettuhannet kuolevat joka vuosi siksi, että juopunut luuli olevansa kyllin selvä ajaakseen autonsa kotiin tai että hän joutui tappeluun jostakin vähäpätöisestä asiasta. Miljoonat kuolevat maksakirroosiin, juoppohulluuteen ja muihin alkoholin aiheuttamiin vaivoihin. Alkoholimyrkytys luokitellaan monissa maissa yleisyydeltään kolmanneksi tappajaksi sydäntautien ja syövän jälkeen.
10. a) Mikä vaara on ylenmääräisessä alkoholijuomien käytössä, vaikkei tulisikaan juovuksiin? b) Mitä tulee harkita ennen kuin tarjoaa alkoholia vierailleen?
10 Mutta vaikka joku ei ehkä juovukaan, niin hän saattaa silti itse asiassa tyydyttää halujaan liikaa, ja tässä on kristityille suuri vaara. Kaikki alkoholistit eivät ole juoppoja. Alkoholismi on sairaalloista alkoholin halua. On hyvä koetin kysyä itseltään: Elänkö minä saadakseni tätä nautintoa ja kaipaanko päivästä toiseen sitä miellyttävää rentoutuneisuuden tunnetta, jonka saan alkoholijuomien nauttimisesta? Vaikka alkoholin käyttö on henkilökohtainen asia, mikäli ei juovuta, niin on kuitenkin olemassa se mahdollisuus, että alkoholista tulee psykologinen kainalosauva, mihin nojataan, ilmeinen välttämättömyys, jota ilman ei voi tulla toimeen. Sitä paitsi on olemassa mahdollisuus kompastuttaa toisia varomattomalla alkoholin käytöllä. Kun ystäviä poikkeaa iltaa viettämään, niin vaaditko heitä ottamaan kanssasi ryypyn, vaikka he ehkä mieluummin eivät tekisi niin? Tällainen voi olla harhaan osunutta vieraanvaraisuutta ja kukaties syvimmältään yritys saada toisia myöntymään kanssasi heikkouteen. Keitään ei pidä koskaan pakottaa eikä houkutella nauttimaan alkoholijuomia, jos he eivät halua. (Room. 14:17–21) Yhdessäolon ei tarvitse olla ikävystyttävää, jollei tällaisia juomia tarjota. Jos joku nauttii alkoholijuomia vain kohtuullisesti, mikäli hän haluaa lainkaan niitä, eikä elä saadakseen asiaankuulumatonta nautintoa niistä, niin hän saa varmasti monia siunauksia.
ELÄTKÖ MAAILMALLISEN SEURAN SUOMIA NAUTINTOJA VARTEN?
11. Minkälaisen seurankaipuun Jehova juurrutti ihmiseen, ja mitä meidän tulee muistaa tyydyttäessämme tätä kaipuuta?
11 Kun Jehova loi ihmisen, niin Hän juurrutti häneen voimakkaan seuranhalun. Jos ihminen on yksikseen jonkin aikaa, hän haluaa luonnostaan olla ihmistovereitten kanssa, puhua, syödä, leikkiä, työskennellä, niin, vain olla toisten seurassa, jotka hänen tavallaan tarvitsevat seuraa. Koppivankeus on epäinhimillinen rangaistus. Mutta kristittyjen täytyy olla valikoivia seuralaistensa suhteen. Paavali ei esittänyt sattumalta sanoja: ”Huono seura hyvät tavat turmelee”, kun hän todisteli aikansa suosittua epikurolaista filosofiaa ”syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna meidän on kuoltava”, vastaan. Mistä kristitty omaksuu tällaisen ajatuksen, jollei niiden seurasta, jotka uskovat sen ja noudattavat sitä? Kristittyjen täytyy ymmärtää, että nykyään on kaksi eri vaikutuspiiriä – jumalinen, teokraattinen, kristillinen piiri, ja se, mikä on maailmallinen, maallinen ja epäkristillinen.
12. Mitä myönnetään maailman seurassa olemisesta, mutta mihin on välttämättä vedettävä raja seurusteltaessa maailmallisten ihmisten kanssa?
12 Kristittyjä ympäröivät luonnollisesti maailmallismieliset ihmiset ja tämän maailman ilmapiiri. Rukoillessaan Jehovaa seuraajiensa puolesta Jeesus sanoi: ”En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta. He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.” (Joh. 17:15, 16) Ihmisen olisi elettävä kuin erakko, ihmisyhteiskunnasta kokonaan erillään, jos hän tahtoisi välttää kaikkea kosketusta maailmallisiin ihmisiin. (1. Kor. 5:9–13) Mutta sen seuran lisäksi, joka on ehdottoman välttämätön maallisissa toimissamme, koulussa, oltaessa kenttäpalveluksessa tai muina aikoina, meillä ei tule olla mitään halua asettua alttiiksi maailmallisten ihmisten syövyttävän ajattelun ja usein kieroutuneen käytöksen vaikutukselle. – 5. Moos. 7:3, 4.
13. a) Miten veli saattaisi järkeillä, jos hänellä on liike, joka vaatii olemaan jonkin verran yhteydessä maailmallisiin ihmisiin? b) Miten sisar voisi järkeillä, jos epäuskoinen mies osoittaa kiinnostusta häntä kohtaan? c) Miksi Raamatun neuvo avioitua ’vain Herrassa’ on terve?
13 Tämä on mielelle johdonmukainen ja terve neuvo, mutta syntyy vaara, kun tulee tilanteita, joissa maailmallinen seura tuntuu sydämestä haluttavalta. Esimerkiksi jollakulla veljellä saattaa olla maallinen liikeyritys, ja hän näkee tarpeelliseksi seurustella vapaasti maailmanihmisten kanssa kestiten heitä jne. Hän voi järkeillä, että tällainen seurustelu on välttämätöntä hänen liikkeensä johtamiselle, jota liiketointa hän taas käyttää elatuksen hankkimiseen itselleen ja perheelleen. Harkitse myös seurakunnassa sellaisen sisaren asemaa, joka saattaa haluta mennä naimisiin. Hänen kristittyjen veljiensä piirissä ei ole ehkä monta veljeä, jotka ovat avioikäisiä. Hän on varsin tietoinen vanhenemisestaan. Mies, jonka hän on tuntenut joitakin kuukausia maallisessa työpaikassaan, saattaa ilmaista kiinnostusta häntä kohtaan. Jos nainen tuntee viehtymystä miestä kohtaan, niin mieli ja sydän alkavat heti järkeillä. Mies saattaa olla miellyttävä ja kunnollinen. Hän ei juo eikä tupakoi. Hän on suvaitsevainen uskontoon nähden. Saattaapa kuulla hänestä sanottavan, että hän on miellyttävämpi kuin jotkut sisaren tuntemat kristityt veljet. Tai viitataan johonkin erilliseen tapaukseen, missä joku toinen sisar meni naimisiin epäuskoisen kanssa, ja ajan mittaan tätä autettiin tulemaan kristityksi. Ehkä näin voi käydä tässäkin tapauksessa. Mutta monen huono kokemus on tässä Raamatun mukainen ja osoittaa, että mahdollisuudet siihen, että näin kävisi, ovat vähäiset. On päinvastoin suuri mahdollisuus, että epäuskoinen saa kristityn sovittelemaan ja menettämään elämän. Raamatun käskyn noudattaminen, että avioitumisen tulee tapahtua ’vain Herrassa’, saattaa vaatia itsehillintää ja kärsivällisyyttä, mutta me voimme olla aina varmoja siitä, että Jehova tietää, mikä on hyvä hänen kansalleen. Hän ei ainoastaan halua varjella kansaansa kuuluvia epäviisaan menettelyn aiheuttamilta monilta tuskilta, vaan hän myös haluaa kansansa olevan onnellinen. – 1. Kor. 7:39, 40.
14. Millaisia maailmallisia houkutuksia on erityisesti nuorilla?
14 Nuorilla on suuri kiusaus seurustella maailmallisten ikäistensä nuorten kanssa. Heitä painostetaan usein liittymään urheilujoukkueisiin, kerhoihin ja ryhmiin. Nuoret haluavat olla hyväksyttyjä, ja ollakseen hyväksyttyjä heidän on usein osoitettava, että he haluavat suorittaa uskaliaita ja epäraamatullisiakin tekoja. On helppoa taipua maailman muotihullutuksiin ulkonäön ja pukeutumisen suhteen tai joutua kiusaukseen poimia esittelytelineestä nidottu romaani, jonka kansi vangitsee katseen ja vetoaa lihan haluihin. Myös on olemassa väkivaltaa esittävien, sadismia korostavien tai seksiä ylistävien elokuvien ja televisio-ohjelmien houkutus. On myös filosofiaa, raamatunkritiikkiä jne. sisältävien kirjojen tekijöitä, joiden kanssa emme halua seurustella. Jos luemme heidän kirjojaan, niin se on samaa kuin istuutuisimme heidän eteensä ja antaisimme heidän täyttää mielemme heidän ajatuksillaan elämästä. – 1. Kor. 3:18–20; 1. Tim. 6:20, 21.
15. Mikä terve neuvo annetaan Raamatussa seurustelusta, ja miten sen noudattaminen on kristityille hyödyksi ja suojaksi?
15 Uskolliset kristityt uskovat Raamattuun, kun se sanoo: ”Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.” (Jaak. 4:4) He näkevät seuraavan käskyn terveen johdonmukaisuuden: ”Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar [eli Saatana]? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? Sentähden: ’Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani’.” (2. Kor. 6:14, 15, 17) Noudattaen tätä neuvoa he eivät anna houkutella itseään läheiseen yhteyteen epäuskoisten kanssa, ja siten he säästyvät monilta murheilta. He nauttivat kristittyjen veljiensä seurasta ja kestävien, luottavaisten ystävyyksien solmimisesta heidän kanssaan. Tällöin seura rakentaa eikä revi. Se auttaa kohti päämäärää, ”todellista elämää” Jumalan uudessa järjestyksessä. – Hepr. 11:24, 25.
ELÄTKÖ SINÄ SUKUPUOLISELLA MORAALITTOMUUDELLA LEIKITTELEMISEN TAI SEN HARJOITTAMISEN TILAISUUKSIA VARTEN?
16. a) Mitä tarkoitetaan ’moraalittomuudella leikittelemisellä’? b) Miksi tapaamiset jonkun vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa eivät ole pelkästään viihdettä?
16 ’Leikitteleminen’ merkitsee huvittelemista kuten leikkikalulla; ajan kuluttamista urheilussa tai leikissä. Leikittely sukupuolisella moraalittomuudella on sillä leikkimistä harjoittamatta todellisuudessa haureutta tai aviorikosta. Sukupuolielimet eivät ole leikkikaluja, vaan Jehova on antanut ne suvun jatkamiseksi, avioituneitten käytettäväksi puolisonsa kanssa. Raamattu tuomitsee irstaan käytöksen, ja on selvää, että leikittely sukupuolisella moraalittomuudella on irstasta käytöstä, joka voi johtaa erottamiseen. (Gal. 5:19; Mark. 7:21–23) Ihminen vain pettää itseään, jos hän luulee sellaisen saastaisen käyttäytymisen olevan hyväksyttävää niin kauan kuin vältetään sukupuoliyhteyttä. Vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan tapaaminen ei ole pelkästään viihdettä, vaan sen tarkoituksena tulee olla avioituminen. Jollei jollakulla ole tarkoituksena avioliitto tai jos hän on liian nuori omaksuakseen avioliiton vastuut, niin hänen tulee tutkia vaikuttimensa, miksi hän haluaa järjestää tapaamisia jonkun vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa. Mihin suuntaan hän on menossa eli toisella tavalla sanoen, mitä varten hän on alkamassa elää?
17. Mitkä sellaiset seikat, joita kristittyjen on kartettava, edistävät leikittelemistä sukupuolisella moraalittomuudella?
17 Leikitteleminen sukupuolisella moraalittomuudella alkaa usein väärästä seurasta. Tämä tapa on yleinen maailmanihmisten keskuudessa. Kun olet heidän keskuudessaan, sinua ympäröi kiusaus joka puolella. Heidän keskustelunsa, elokuvat, kirjat, pornografinen kirjallisuus, säädyttömät pilat, piukat tai paljastavat vaatteet ovat kaikki omiaan herättämään tai ruokkimaan väärää halua sydämessä. Keimailu jonkun toisen puolison kanssa voi näyttää viattomalta, mutta se johtaa usein vakaviin seurauksiin. – Ef. 5:3–5.
18. Mitkä kysymykset esitetään jokaisen harkittavaksi hänen punnitessaan vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa seurustelemisensa vaikuttimia?
18 Tässä on muutamia kysymyksiä jokaisen tarkasteltavaksi, jotta kukin voisi punnita vaikuttimiaan, ilman että se vaatii Vartiotorni-seuraa antamaan sääntöä: Pidättekö toisianne kädestä, vaikkette ole naimisissa, koska tunne panee sydämesi väräjämään? Tanssitko sinä, koska nautit siitä, että vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan ruumis koskettaa ruumistasi? Annatko hyvän yön suukon, koska se tuntuu kiihottavalta, vaikket olekaan naimisissa? Seuran saama kirjeenvaihto ilmaisee, että leikitteleminen sukupuolisella moraalittomuudella alkoi usein näillä tavoilla.
19. Miksei Jumalaa voida syyttää siitä, että hän loi miehelle ja naiselle sukupuolielimet, kun niitä käytetään synnin tekemiseen Häntä vastaan?
19 Raamattu on hyvin suora sanoessaan: ”Miehen on hyvä olla naiseen koskematta.” (1. Kor. 7:1, Um) Me emme voi syyttää sukupuolielimiä, jotka Jumala on pannut mieheen ja naiseen, jos niitä käytetään syntiin. Ne on laadittu siten, että ne pysyvät tyyninä, kunnes mielestä ja sydämestä tulee herätteitä kiihottamaan niitä. Jos mies ja nainen haluavat avioitua ja he ovat menneet avioliittoon, niin on täysin sopivaa, että he nauttivat toistensa kanssa olemisesta ja koskettelevat toisiaan hyväilyin. Se tuottaa heille molemmille nautintoa, ja sellainen rakkauden leikki voi, kun he haluavat, johtaa heidät sukupuolisuhteisiin. Mutta naimaton mies tai nainen ei voi ajatella aloittavansa tällaista ketjureaktiota ilman vakavia seurauksia. Reaktiokyky on elimistössä. Se uinuu, kunnes se herätetään. Sen sijaan, että koskettelun väristys sinänsä tyydyttäisi, se voi helposti aiheuttaa halun lähempään kosketukseen: suutelemiseen, leikittelyyn ruumiin sukupuolielimillä ja menemisen haureuteen tai aviorikokseen saakka. Kaikki tämä ei ehkä kehity yhdessä tilaisuudessa, vaan halu voi kiihtyä, kun henkilö ajattelee saamaansa nautintoa ja odottaa toista tilaisuutta sen saamiseen, jopa suunnittelee ja järjestelee tilaisuuden aikaansaamista.
20. Miten ihminen voi ’kuolettaa’ ruumiinjäsenensä vääriin menettelyihin nähden?
20 Viisaasti Raamattu neuvoo kristittyjä: ”Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne [ruumiinjäsenenne, Um]: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, sillä niiden tähden tulee Jumalan viha.” (Kol. 3:5, 6) Lääkäri antaa sinulle kipua lievittävän pistoksen hermojen turruttamiseksi, kun hän on leikkaamaisillaan ruumiin jonkin osan. Me voimme kuolettaa ruumiinjäsenemme vääriin haluihin ja mielijohteisiin nähden neutraloimalla ja tekemällä tehottomiksi sydämessä ja mielessä olevat väärät halut ja kehittämällä oikeita haluja, joista pääasiallisena tulee olla Jumalan tahdon tekeminen. – 1. Tess. 4:3–7; 1. Piet. 4:2–5.
21. Mitä kristittyjen tulee päättää tehdä ottaen huomioon tämän maailman asenteet ja menettelytavat?
21 Sanokoot nykyiset epikurolaiset, jos haluavat, että kristittyjen elämäntapa on epäkäytännöllinen ja epätodenmukainen, mutta meistä se ei ole epäkäytännöllinen, kun Raamatun periaatteitten soveltaminen elämässämme tuottaa onnea kodissa, säästää meidät sukupuolitautien ja alkoholismin kuolemaa tuottavilta vaikutuksilta, pitää meidät niiden lähellä, jotka tarjoavat rakentavaa seuraa, ja auttaa meitä omaamaan puhtaan omantunnon ja oikean aseman Jumalan edessä. Me arvostamme elämän lahjaa ja haluamme nauttia siitä ikuisesti rauhassa ja onnessa. Me emme halua heittää sitä pois lihallisen tyydytyksen muutamien ohi kiitävien hetkien takia. Me luotamme täysin siihen, että Jumala antaa meille iankaikkisen elämän uudessa järjestyksessään palkaksi uskollisuudestamme. Rakkaus lähimmäisiämme kohtaan saa meidät kertomaan toisille tästä suurenmoisesta toivosta, kun me päättäväisinä ponnistelemme jatkuvasti Jumalan uuden järjestyksen elämä silmämääränä.
[Kuva s. 207]
Monet elävät juomisnautintoja varten. Mitä varten sinä elät?
[Kuva s. 208]
Maailmallismielisten kestitseminen liikeasioiden vuoksi asettaa ovelan vaaran. Sellainen seura saattaa tuntua sydämestä haluttavalta
[Kuva s. 210]
Teini-ikäisten tapaamiset saattavat näyttää viattomilta mutta voivat helposti johtaa moraalittomuuteen