”Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin”

 1. Miksi tarvitaan kuolleitten ihmisten ylösnousemus, jotta he voisivat elää uudelleen jossakin, ja miten Jumala on laskenut perustan tarvittavalle ylösnousemukselle?

MITÄ toivoa olisi kuolleilla, ellei olisi luvattua ylösnousemusta? Kuolleitten ylösnousemus on ehdottoman välttämätön, koska ihmissielu ei ole kuolematon. Se ei siksi voisi ruumiin kuollessa astua täydellisempään elämään korkeammalla tasolla näkymättömässä maailmassa. (Hes. 18:4, 19; Jes. 53:12) Jotta kuolleet ihmiset voisivat saada uudelleen elämän jossakin, täytyy tapahtua ylösnousemus. Siksi Jumala on laskenut perustan sellaisen ihmeen tapahtumiselle hänen määräaikanaan. Kun hän kolmantena päivänä herätti kuolleista Poikansa, joka antoi itsensä uhriksi, hän avasi tälle arvolliselle Pojalle tien nousta takaisin sinne, missä hän oli aikaisemmin, taivaaseen. Tämä Poika vei mukanaan täydellisen ihmisuhrinsa täyden lunastusarvon. Jeesus Kristus ei kuole enää koskaan. Hän antoi yhden ihmisuhrin ihmiskunnan syntien edestä iäksi. Kun hän siis tulee toisen kerran, niin se ei merkitse, että hän kohtaisi kuoleman. – Hepr. 9:28; Room. 6:9.

 2. Miten 1. Korinttolaiskirjeen 15:22, 23 osoittaa, että Jumala noudattaa järjestystä ylösnousemuksen suhteen?

² Jehova Jumala noudattaa tiettyä järjestystä kuolleitten ylösnousemuksen suhteen. Tähän seikkaan kiinnitti huomion apostoli Paavali, joka itse näki kuolleista herätetyn Jeesuksen kirkkauden ja puhui hänen kanssaan. Noin kahdeksantoista vuotta sen jälkeen Paavali kirjoitti kristilliselle seurakunnalle Korinttoon Kreikkaan ja herätti seuraavan kysymyksen: ”Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hänet on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teidän keskuudessanne sanovat, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole?” (1. Kor. 15:12) Paavali jatkoi kehitellen tähän kysymykseen henkeytettyä vastausta. Myöhemmin hän sanoo: ”Niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tullaan tekemään eläviksi Kristuksessa. Mutta kukin omassa luokassaan: Kristus ensi hedelmänä, sen jälkeen Kristukselle kuuluvat hänen läsnäolonsa [kreikaksi parousia] aikana.” (1. Kor. 15:22, 23) Jumala yksin sai aikaan Jeesuksen ylösnousemuksen.

 3. Miten Jeesuksesta tuli ”ensimmäinen” ylösnousemusasiassa?

³ Jeesus Kristus herätettiin kuolleista niisankuun 16. päivänä vuonna 33, samana päivänä jolloin juutalainen ylimmäinen pappi uhrasi ohrasadon uutiset eli ensi hedelmän. Tämä sopii tarkoin yhteen sen kanssa, että Jeesus on kuolleista herätettyjen ihmisten ”ensi hedelmä”. (1. Kor. 15:20) Tämä saattoi Jeesuksen Kristuksen ensimmäiseen ”luokkaan”. Aivan samoin kuin juutalaisten ohrankorjuussa oli korjattavana jälkisatoa eli jälkihedelmiä, niin täytyy olla kuolleitten ylösnousemuksessakin. Mutta koska Jeesus Kristus on ensimmäisessä luokassa, Paavali sanoi häntä ”esikoiseksi kuolleista, jotta hänestä tulisi se, joka on kaikessa ensimmäinen”. – Kol. 1:18.

 4. Minkä virallisen tapahtuman alkuun saakka ensimmäistenkin kuolleitten ihmisten ylösnousemuksen täytyi odottaa, ja milloin se alkoi?

⁴ Uhrikuolemallaan Jeesus Kristus osti takaisin eli lunasti kaikki ihmissukuun kuuluvat, jotka kuolevat ”Aadamissa”. Niinpä he kaikki ’kuuluvat Kristukselle’. Mutta niidenkin ylösnousemuksen, jotka herätetään kuolleista ensimmäisenä, täytyy odottaa, kunnes Jeesuksen Kristuksen ”läsnäolo” eli parusia alkaa. Tämä virallinen läsnäolo alkaa hänen toisella tulemisellaan. Jeesuksen ennustaman ”tunnusmerkin” mukaan ja myös eräitten Raamatun aikamittojen mukaan hänen näkymätön ”läsnäolonsa” eli parusiansa alkoi syksyllä vuonna 1914. – Matt. 24:3.a

5, 6. Miten 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:13–17 osoittaa, että Jumala ottaa huomioon järjestyksen ja ”luokan” suorittaessaan sadonkorjuuta niiden keskuudessa, jotka kuolevat ”Aadamissa”?

⁵ Jehova Jumala ottaa huomioon järjestyksen ja ”luokan” niiden ylösnousemuksen suhteen, jotka kuolevat ”Aadamissa” ja jotka korjataan ylösnousemuksen jälkihedelminä. Erikoisesti lohdutukseksi ensimmäisen vuosisadan kristityille, jotka murehtivat ”Jeesuksen välityksellä kuolemaan nukahtaneita”, apostoli Paavali kirjoitti:

⁶ ”Tämän sanomme teille Jehovan sanan perusteella, että me elossa olevat [hengestä siinneet kristityt], jotka säilymme Herran läsnäoloon, emme millään tavoin tule edeltämään niitä [hengestä siinneitä kristittyjä], jotka ovat nukahtaneet kuolemaan, koska Herra itse laskeutuu taivaasta käskyhuudon [äänekkään käskyn, NIV]b, ylienkelin äänen ja Jumalan trumpetin kuuluessa, ja ne, jotka ovat kuolleita Kristuksen yhteydessä, nousevat ensin. Jälkeenpäin meidät elossa olevat, jotka säilymme, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan ilmaan, ja näin me tulemme aina olemaan Herran kanssa.” – 1. Tess. 4:13–17.

 7. Mistä nimenomaisesta kuolemasta Paavali tässä puhui, ja miten Ilmestyksen 14:12, 13 ilmaisee, että heidän ylösnousemuksellaan on erikoisaika?

⁷ Apostoli Paavali ei tässä puhu yleensä ihmiskunnan kuolleista, vaan niistä, ”jotka ovat nukahtaneet kuolemaan” Kristuksen välityksellä, ”niistä, jotka ovat kuolleita Kristuksen yhteydessä”. Raamatun viimeisessä kirjassa apostoli Johanneksella on jotakin sanottavaa siitä, milloin tällaiset kuolleet kristityt herätetään kuolonunestaan. Johannes kirjoittaa Ilmestyksen 14:12, 13:ssa: ”’Tässä [kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden maailmanjärjestön yhteydessä] tarvitaan pyhien kestävyyttä, niiden jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja Jeesuksen uskoa.’ Ja minä kuulin äänen sanovan taivaasta: ’Kirjoita: onnellisia ovat ne kuolleet, jotka tästä lähin kuolevat Herran yhteydessä. Niin, sanoo henki, levätkööt he vaivoistaan, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä.’” Mistä asti sitten on ”tästä lähin”?

 8. Miksi ”tästä lähin” merkitsee sinä aikana, jolloin Herra on läsnä hengessä, ja lopettaako heidän kuolemansa silloin heidän tekonsa?

⁸ Sen valossa, mitä apostoli Paavali kirjoittaa 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:16, 17:ssä, sen täytyy olla Jeesuksen Kristuksen ”läsnäolon” eli parusian aikana, ei ennen kuin se alkaa, vaan sen jälkeen. Silloinkin, kun hän on näkymättömänä läsnä hengessä, maan päällä on oleva hengestä siinneitä kristittyjä, jotka ”kuolevat Herran yhteydessä”. Nämä ovat erikoisesti ”onnellisia” siksi, että he kuolevat hänen ’läsnäolonsa’ aikana. Heidän kuolemansa lihassa ei lopeta heidän ”tekojaan” minkään pituiseksi ajaksi. Miksi ei? Koska ”heidän tekonsa seuraavat heitä”.

 9. Miksi sitten ”pyhät”, jotka kuolevat siihen aikaan, ovat ”onnellisia” Ilmestyksen 14:13:n mukaan?

⁹ Tämä edellyttää toimintojen siirtymistä maan päällä lihassa suoritetuista teoista taivaassa hengessä suoritettuihin tekoihin. Niistä jotka ”kuolevat Herran yhteydessä”, apostoli Paavali sanoo: ”Sellainen on myös kuolleiden ylösnousemus. Kylvetään turmeltuvuudessa, herätetään turmeltumattomuudessa. Kylvetään kunniattomuudessa, herätetään kirkkaudessa. Kylvetään heikkoudessa, herätetään voimassa. Kylvetään aineellinen ruumis, herätetään hengellinen ruumis. Jos on aineellinen ruumis, on myös hengellinen.” (1. Kor. 15:42–44) Näiden ”onnellisten” kuolleista herätettyjen maanpäällisiä vaivoja seuraavat siis henkiruumiissa suoritettavat työt henkimaailmassa. Heidän ei tarvitse nukkua kuolemassa odottamassa Kristuksen läsnäoloa.

MINKÄ KUULUESSA HERRA LASKEUTUU TAIVAASTA

10. Minkä kuuluessa Herra Jeesus Kristus laskeutuu taivaasta siihen aikaan, kun hän herättää kuolleista hengestä siinneet opetuslapsensa?

¹⁰ Apostoli Paavali kertoo, mitä liittyy Herran hengelliseen laskeutumiseen taivaasta, kun hän sanoo: ”Me elossa olevat, jotka säilymme Herran läsnäoloon [parusiaan], emme millään tavoin tule edeltämään [hengellisen ylösnousemuksen kokemalla] niitä, jotka ovat nukahtaneet kuolemaan, koska Herra itse laskeutuu taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan trumpetin kuuluessa, ja ne, jotka ovat kuolleita Kristuksen yhteydessä, nousevat ensin.” – 1. Tess. 4:15, 16.

11. Ketkä kuulevat Herran Jeesuksen Kristuksen ”käskyhuudon” hänen laskeutuessaan taivaasta ja tottelevat sitä?

¹¹ Kuka kuulee ”käskyhuudon”, jonka kuuluessa Herra Jeesus Kristus tulee alas Jumalan oikealla puolella olevasta taivaallisesta asemastaan? Ilmeisesti hengestä siinneet kristityt, jotka siihen mennessä ovat kuolleet ”Herran yhteydessä”. Me tiedämme, etteivät ketkään elossa olevat ihmiset maan päällä ole suoranaisesti kuulleet hänen ääntään hänen hengellisestä laskeutumisestaan lähtien, ts. siitä lähtien kun hänen näkymätön ’läsnäolonsa’ eli parusiansa alkoi vuoden 1914 alkusyksyllä. Mutta ”Kristuksessa kuolleet” (Kirkkoraamattu) ovat kuulleet hänen äänensä ja totelleet häntä.

12. a) Milloin ”viimeinen päivä”, josta Jeesus puhui Johanneksen 6:53, 54:ssä, alkaa, ja miten nuo opetuslapset astuvat ”ikuiseen elämään”? b) Mistä toisesta niin sanotusta ”viimeisestä päivästä” tämä eroaa?

¹² Ne, jotka Jeesus Kristus tällä tavoin on herättänyt kuolleista, kuuluvat niihin opetuslapsiin, joista hän sanoi: ”Ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on ikuinen elämä [kuolleista herättämisestään lähtien], ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” (Joh. 6:53, 54) Tänä ”viimeisenä päivänä” hänen ’käskyhuudollaan’ on voima herättää kuolonunesta hänen opetuslapsensa, jotka ovat osallistuneet tähän erikoisetuun hänen lihansa ja verensä suhteen. Tällaisen edun saaneille opetuslapsille ”viimeinen päivä” alkaa, kun he astuvat ”ikuiseen elämään” taivaassa siten, että heidät herätetään samanlaisessa ”hengellisessä ruumiissa” kuin Kristuksella on. Koska tämä ”viimeinen päivä” soveltuu niiden uskollisten hengestä siinneitten kristittyjen ylösnousemukseen, joilla on taivaallinen toivo, niin se ei ole sama kuin se ”viimeinen päivä”, joka Betaniasta kotoisin olevalla Martalla oli mielessä, sillä hänellä ei ollut silloin minkäänlaista käsitystä hengellisestä ylösnousemuksesta taivaaseen.

13. a) Kenen äänen ”Kristuksessa kuolleet” kuulevat, ja kuka on ”ylienkeli”? b) Mikä Raamatun todistus meillä on tästä?

¹³ Kirkastettu Herra Jeesus Kristus laskeutuu myös ”ylienkelin äänen” kuuluessa. Tämä on hänen oma äänensä. Hän on ”ylienkeli”. Vertauksessaan lampaista ja vuohista Jeesus viittasi itseensä tässä ylienkelin ominaisuudessa, kun hän sanoi: ”Kun Ihmisen Poika saapuu kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu loistoisalle valtaistuimelleen. Ja kaikki kansat kootaan hänen eteensä.” (Matt. 25:31, 32) Kun hän oli ennen ihmiseksi tuloaan taivaassa, hänen nimensä oli Miikael. Hän on täysin epäilyksettä se, joka mainitaan Danielin 12:1, 2:n esikristillisessä ennustuksessa: ”Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun [Danielin] kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat. Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.”

14. Minkä nimen Ilmestyksen 12:7 antaa ylienkelille, ja miten Juudaan 9. jae viittaa tämän aikaisempaan taisteluun?

¹⁴ Myös Ilmestyksen 12:7 osoittaa enkelien olevan alamaisia Miikaelille, kun siinä sanotaan: ”Taivaassa syttyi sota: Miikael ja hänen enkelinsä [eivät kuolleista herätetyt hengestä siinneet kristityt] taistelivat.” Edelleen Juudaan 9. jae puhuu hänestä ylienkelinä ja sanoo: ”Ylienkeli Miikael oli eri mieltä kuin Panettelija ja väitteli Mooseksen ruumiista.” Panettelija ei saanut ruumista.

15. Miten Saatana Panettelija menestyi sodassa ylienkeli Miikaelin kanssa, ja voiko hän estää Kristuksen opetuslasten ylösnousemuksen ja heidän nousemisensa taivaaseen olemaan Jeesuksen Kristuksen kanssa?

¹⁵ Saatana Panettelija on ollut ikivanhassa kiistassa kaiken aikaa häviöllä. Taivaassa käydyssä sodassa hän sai tappion, ja hänet ja hänen demonienkelinsä heitettiin alas maamme läheisyyteen, jota vastoin ylienkeli Miikael, nimittäin Herra Jeesus Kristus, ja hänen enkelinsä jäivät voittoisina taivaisiin. Koska voittoisa Jeesus Kristus käyttää ”ylienkelin ääntä” käskiessään Kristuksen yhteydessä kuolleita tulemaan esiin, hänen ’käskyhuudollaan’ on enemmän valtaa ja voimakkaampi vaikutus. Sitä paitsi tappion kärsineellä Saatana Panettelijalla ei tule olemaan riittävästi voimaa estää Kristuksen yhteydessä kuolleitten hengellistä ylösnousemusta, eikä hän kykene estämään heidän pääsyään henkimaailmaan eikä heidän nousemistaan taivaaseen, jotta he olisivat siellä voittoisan Jeesuksen Kristuksen kanssa.

16. Mitä tarkoitusta varten ”Jumalan trumpetti” soi Herran laskeutuessa taivaasta, ja ketkä ensimmäisenä vastaavat siihen?

¹⁶ Kristuksen laskeutumiseen taivaasta liittyy vielä ”Jumalan trumpetin” ääni. (1. Tess. 4:16) Trumpetti ei tässä tapauksessa ole merkki joukkojen kokoontumiselle sotaan, jotta ne voisivat taistella ja surmata vihollisen. ”Jumalan trumpetin” ääni on sen sijaan rauhallinen kokoontumiskutsu Jehovan kansalle, niin kuin silloinkin kun Mooseksen päivinä puhallettiin kahteen hopeatorveen Israelin kahdentoista sukukunnan koolle kutsumiseksi. (4. Moos. 10:1–10) Toisaalla, 1. Korinttolaiskirjeen 15:52:ssa, apostoli Paavali yhdistää sellaisen herättävän ”trumpetin” kutsun kristittyjen kuolleitten ylösnousemukseen, kun hän sanoo: ”Viimeisen trumpetin aikaan. Sillä trumpetti soi, ja kuolleet herätetään turmeltumattomina, ja meidät muutetaan.” Ketkä ensimmäisinä vastaavat tähän ”viimeiseen trumpettiin”, kun se, kuten ”Jumalan trumpetti”, soi kuolleitten kutsumiseksi takaisin elämään? 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:16 sanoo vastaukseksi: ”Ne, jotka ovat kuolleita Kristuksen yhteydessä, nousevat ensin.”

17. Miksi ’Kristuksen yhteydessä kuolleiden’ ylösnousemus ei ole ihmissilmille näkyvä?

¹⁷ Mutta niiden ylösnousemus, jotka ovat ”kuolleita Kristuksen yhteydessä”, ei ole maan päällä oleville ihmisille näkyvä. Miksi ei? Koska heitä siunataan hengellisellä ylösnousemuksella, ja jokainen ”herätetään hengellisessä ruumiissa”. (1. Kor. 15:44) Koska ihmissilmät eivät ole tarpeeksi voimakkaat näkemään henkiruumiita, ”Kristuksessa kuolleitten” ylösnousemus on ihmissilmille näkymätön. Sen tähden ihmiskunta ei ole Kristuksen ”läsnäolon” eli parusian alkamisesta lähtien vuodesta 1914 eteenpäin nähnyt häntä eikä ole ollut tietoinen hänen opetuslastensa ylösnousemuksesta.

18, 19. a) Tarkoittiko Paavali sillä, mitä hän sanoi 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:17:ssä, etteivät silloiset kristityt kuolisi, ennen kuin heidät ”temmataan”? b) Missä merkityksessä heidät sitten ”temmataan”, ja millaisessa ruumiissa he nousevat Herraa vastaan onnellisina?

¹⁸ Apostoli Paavali puhuu itsestään ikään kuin hän säilyisi elossa maan päällä tähän hengestä siinneitä kristittyjä koskevaan onnelliseen tapahtumaan saakka, kun hän sanoo: ”Jälkeenpäin meidät elossa olevat, jotka säilymme, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan ilmaan, ja näin me tulemme aina olemaan Herran kanssa.” – 1. Tess. 4:17.

¹⁹ Apostoli Paavali ei tässä tarkoittanut, että hengestä siinneet kristityt, kuten hän itse, eivät kuolisi ja että heidät ’temmattaisiin’ ihmisruumiineen ja kaikkineen taivaisiin kirjaimellisten pilvien keskelle. Paavali kuoli. Samoin nykyään hengestä siinneiden kristittyjen, jotka ovat elossa Kristuksen ”läsnäolon” eli parusian aikana, täytyy kuolla. Samoin kuin siemenet kylvetään maahan, heidän jokaisen täytyy ’kylvää aineellinen ruumis’ kuolemalla ihmisenä. (1. Kor. 15:44) Miten heidät sitten ”temmataan . . . pilvissä” yhdessä ’Kristuksen yhteydessä kuolleiden’ kanssa, jotka herätettiin ensiksi? Tällä tavalla: Kun heidät kylvetään aineellisina ruumiina, he eivät astu kuolonuneen. He kokevat silmänräpäyksessä hengellisen ylösnousemuksen, he jättävät ihmisruumiinsa taakseen maan päälle ja heidät herätetään kukin ”hengellisessä ruumiissa”. Hengellisinä ruumiina he nousevat taivaallista Herraansa vastaan. Näistä syistä heitä erikoisesti voidaan pitää ”onnellisina” Ilmestyksen 14:13:n mukaan.

20. Millaisissa ”pilvissä” elossa olevat kristityt ”temmataan”, ja mitä se ilmaisee heidän nousemisestaan?

²⁰ Mutta mitä heidän tempaamisensa ”pilvissä” merkitsee? Pilvet kulkevat tietysti ylhäällä taivaalla ja ilmaisevat korkeutta. Ne myös kätkevät meiltä maan päällä olevilta sen, mitä niissä tai niiden yläpuolella on. Hengelliset ruumiit eivät tarvitse kirjaimellisia pilviämme, jotta ne olisivat meille näkymättömiä. Niinpä 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:17:ssä tarkoitetaan vertauskuvallisia pilviä, jotka ikään kuin estävät maan päältä näkemästä, kun kuolleista herätetyt kristityt kohtaavat korkealle korotetun Herransa. Palauttakaamme mieleemme, kuinka Jeesus Kristus 40. päivänä ylösnousemuksensa jälkeen nousi takaisin taivaaseen ja kuinka hänen taivaaseen nousemisensa aikana ”pilvi vei hänet ylös heidän [katselevien opetuslasten] näkyvistään”. – Apt. 1:9.

21. Päättyykö herran laskeutuminen taivaasta hänen suoranaiseen, henkilökohtaiseen yhteyteensä maahamme, ja milloin se ”viimeinen päivä”, jona hän herättää hengestä siinneet opetuslapsensa kuolleista, päättyy?

²¹ Mitä tämä kaikki todistaa? Tämän: Taivaasta laskeutuva Herra Jeesus Kristus ei tule suoranaiseen yhteyteen maamme kanssa. Pilvet, joissa kuolleista herätettyjen kristittyjen kuvataan menevän taivaallista Herraansa vastaan, ovat korkealla maan pinnan yläpuolella. Sitä paitsi kuolleista herätetyt kristityt kohtaavat Herransa ”ilmassa” eivätkä täällä maan päällä, eivät Jerusalemissa, Öljyvuorella eivätkä missään muussa paikassa maan päällä. Lisäksi ”viimeinen päivä”, jona tämä tempaaminen tapahtuu, ei ole 24-tuntinen maallinen päivä. Se on ajanjakso, joka päättyy vasta silloin, kun viimeinen hengestä siinneistä kristityistä, jotka saavat ”ensimmäisen ylösnousemuksen”, herätetään taivaalliseen elämään. (Ilm. 20:4, 6; Joh. 6:54) Raamatun ennustuksen täyttymys ilmaisee, että me elämme jo nyt tätä ”viimeistä päivää”.

[Alaviitteet]