Jumalan palvelijat todistavat pätevyytensä
”Ja kuka on riittävän pätevä?” – 2. KORINTTOLAISILLE 2:16.
1. Mikä kysymys saatetaan aivan vilpittömästi herättää nykyajan uskonnollisesti jakautuneessa maailmassa?
NYKYAJAN uskonnollisesti jakautuneessa maailmassa saatetaan aivan vilpittömästi esittää seuraava kysymys: kuka on todellisuudessa valtuutettu Jumalan palvelija? Apostoli Paavali kysyi samoin: ”Kuka on riittävän pätevä tähän?” Kun tällainen haaste esitettiin Paavalille ja hänen työtovereilleen, he saattoivat sanoa: ”Me olemme”! (2. Korinttolaisille 2:16, 17) Mutta keillä on nykyään vahvat perusteet, oikeus ja rohkeus vastata: ”Me olemme”?
2. Mikä on 2. Korinttolaiskirjeen 2:14–17:ssä olevien Paavalin sanojen ydinajatus?
2 Ennen kuin vastaamme tähän kysymykseen, tarkastelkaamme näitä Paavalin Korinton kristityille esittämiä sanoja: ”Mutta kiitos Jumalalle! Hän – – levittää meidän avullamme tietoa itsestään kuin hyvää tuoksua. Me olemme tuoksuvaa suitsuketta, jonka Kristus tuo Jumalan eteen, ja tuoksun tuntevat sekä ne jotka pelastuvat, että ne jotka tuhoutuvat. Ne jotka tuhoutuvat, tuntevat meistä lähtevän kalman hajun; ne jotka pelastuvat, tuntevat elämän tuoksun. Kuka kelpaa tällaiseen tehtävään? Me emme ainakaan ole samanlaisia kuin monet muut, jotka pitävät Jumalan sanaa kauppatavarana. Jumala on meidät lähettänyt, ja me julistamme sanomaa hänen edessään vilpittöminä Kristuksen palvelijoina.” – 2. Korinttolaisille 2:14–17, Uusi testamentti nykysuomeksi; ks. Vartiotornia (engl.), 1. 5. 1944, s. 133, 134.
3. a) Miten meidän tulisi suhtautua ajatukseen Jumalan sanan kaupustelemisesta itsekkään voiton saamiseksi? b) Mitä Paavali teki välttyäkseen tulemasta taloudelliseksi taakaksi niille, joille hän saarnasi?
3 Jumalan sanan kaupusteleminen itsekkään voiton saamiseksi on vastenmielinen ajatus! Saarnatessaan Sanaa Paavali ei tavoitellut aineellista voittoa viettääkseen mukavaa elämää, vetäytyäkseen lopulta eläkkeelle palveluksesta ja rentoutuakseen elämänsä viimeisinä päivinä. Hän oli halukas tekemään sivutoimenaan telttoja hankkiakseen varoja itselleen ja auttaakseen tovereitaan Jehovan palveluksessa. (Apostolien teot 18:1–4) Paavalista ei tullut taloudellista taakkaa niille, joille hän saarnasi hyvää uutista. Siksi hän saattoi kysyä Korinton kristityiltä: ”Teinkö synnin nöyrryttämällä itseni, jotta teidät korotettaisiin, koska julistin teille mielelläni maksutta Jumalan hyvää uutista?” (2. Korinttolaisille 11:7) Tuohon kysymykseen oli vastattava ehdottoman kielteisesti!
4. Miten Jehovan todistajat jäljittelevät Paavalin esimerkkiä Jumalan sanan suhteen?
4 Nykyään Jehovan todistajat jäljittelevät apostolien erinomaista esimerkkiä siten, että he eivät kaupustele korvaamatonta Jumalan sanaa, vaan asettavat sen kaikkien saataville. He eivät yritä saada kaupallista voittoa tällaisesta pyhästä asiasta. Siksi heillä ei ole palkallista papistoa, heidän julkiset puhujansa eivät määrää korvausta esitelmistä, eikä heidän kokouksissaan koskaan kuljeteta kolehtilautasta. Jos joku haluaa lahjoittaa rahaa tätä työtä varten, hän voi pudottaa minkä tahansa summan, vaikka vain ikään kuin lesken ”kaksi pientä hyvin vähäarvoista kolikkoa” valtakunnansalissa tai muualla olevaan lahjalaatikkoon. (Luukas 21:1–4) Nämä vapaaehtoiset lahjoitukset käytetään kulujen maksamiseen eikä kenenkään yksilön rikastuttamiseen. Runsaasti yksityiskotejakin annetaan käytettäväksi Jehovan todistajien kokouksia varten. – Filemonille 1, 2.
”Riittävä pätevyys”
5. Kuka on tehnyt Jehovan todistajat päteviksi pyhään palvelukseen?
5 Mutta kuka on nykyään tehnyt Jehovan todistajat päteviksi toimimaan tuon raamatullisen mallin mukaan huolimatta kaikesta siitä vainosta ja vastustuksesta, jota he alinomaa kokevat? Tästä ei voi vastata kukaan muu kuin se Yksilö, joka teki Paavalin ja hänen toverinsa riittävän päteviksi pyhään palvelukseen. Panehan merkille, kuinka puhdas Paavalin vaikutin oli, verrattuna uskonnollisen kaupustelijan vaikuttimeen, kun hän selitti: ”Me puhumme vilpittöminä, Jumalan lähettäminä, Jumalan nähden, Kristuksen seurassa.” (2. Korinttolaisille 2:17) Näin Jehovan todistajat puhuvat nykyään. Mutta suosittelemmeko me itseämme palvelijoina? Onko meidän tarpeellista julkaista toisilta saamiamme suosituskirjeitä?
6. a) Miksi kristikunnan papit uskovat olevansa ”riittävän päteviä”? b) Mihin ihmisen riittävä pätevyys tosi kristilliseen palvelukseen kuitenkin perustuu?
6 Paavali kielsi sen, että hän olisi itse kehittänyt pätevyytensä palvelukseen. Hän sanoi: ”Meidän riittävä pätevyytemme on lähtöisin Jumalasta, joka onkin tehnyt meidät riittävän päteviksi olemaan uuden liiton palvelijoita.” (2. Korinttolaisille 3:4–6) Toisin kuin Paavali kristikunnan papit väittävät olevansa ”riittävän päteviä” siksi, että he ovat valmistuneet pappisseminaareista. Siksi heidän mielestään ne, jotka eivät ole valmistuneet pappisseminaarista, eivät ole päteviä palvelijoita, joilla on valta opettaa. Paavalin juutalaisuudessa saama erikoiskoulutus ei kuitenkaan tehnyt häntä päteväksi uuteen liittoon liittyvään kristilliseen palvelukseen. Jeesus ei myöskään perustanut pappisseminaaria 12 apostolinsa tai kenenkään muunkaan käytäväksi. Samoin nykyäänkin ihmisen riittävän pätevyyden tosi kristilliseen palvelukseen täytyy tulla Jehovalta, suurimmalta Opettajalta. Sellaisen palvelijan täytyisi luonnollisesti esittää kiistattomat todisteet tästä.
”Kuka antoi sinulle tämän valtuuden?”
7. Millä tavoin uskonnolliset johtajat erosivat Nikodeemuksesta Jeesuksen valtuuteen suhtautumisessaan?
7 Uskonnolliset johtajat kiistivät Jumalan Pojankin oikeuden saarnata hyvää uutista ja suorittaa ihmeitä. Temppelissä ”tulivat ylipapit ja kansan vanhimmat hänen luokseen hänen opettaessaan ja sanoivat: ’Millä valtuudella sinä teet näitä? Ja kuka antoi sinulle tämän valtuuden?’” (Matteus 21:23) He kieltäytyivät tekemästä samaa johtopäätöstä kuin juutalainen hallitusmies Nikodeemus, joka sanoi Jeesukselle: ”Rabbi, me tiedämme, että sinä opettajana olet tullut Jumalan luota, sillä kukaan ei voi tehdä näitä tunnusmerkkejä, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan.” – Johannes 3:1, 2.
8. Miten juutalaiset johtajat suhtautuivat Jeesuksen henkilöllisyyttä ja valtuutta koskeviin todisteisiin Jeesuksen palveltua yli kolme vuotta?
8 Jeesus olisi voinut sanoa haastajilleen: ’Puhukoot tekoni puolestaan!’ Jeesuksen yli kolme vuotta kestäneen julkisen uran jälkeen ylipappien ja vanhinten tiedossa oli monia tunnusmerkkejä, joiden perusteella he olisivat voineet tehdä oikean johtopäätöksen Jeesuksen henkilöllisyydestä ja hänen oikeudestaan tehdä ihmeitä ja opettaa totuutta Jumalan valtakunnasta. He olivat yksinkertaisesti liian uppiniskaisia hyväksyäkseen kaikki todisteet, jotka Jehova antoi sen puolesta, että Jeesus oli luvattu Messias.
9, 10. a) Miksi Jehovan todistajille ei pitäisi olla yllätys, että heidän pätevyytensä palvelijoina nykyään kiistetään? b) Miten Jeesus suhtautui uskonnollisiin johtajiin, jotka asettivat hänen valtuutensa kyseenalaiseksi, ja miten tämä vaikutti?
9 Kun Jehovan todistajat ottavat huomioon sen, mitä Jeesukselle tapahtui, heitä ei hämmästytä, että nykyajan uskonnolliset johtajat asettavat kyseenalaiseksi heidän pätevyytensä hänen Isänsä arvovaltaisina palvelijoina. Koska nuo, jotka kiistivät Jeesuksen valtuuden, jättivät huomioon ottamatta hänen monet ihmetyönsä, hän herätti kysymyksen, joka teki heidän asemansa tukalaksi. Hänen nykyiset opetuslapsensa voivat menetellä samoin niiden suhteen, jotka jättävät tahallaan huomioon ottamatta heidän tekonsa.
10 Kun ylipapit ja vanhimmat kysyivät Jeesukselta: ”Kuka antoi sinulle tämän valtuuden?” hän ei esittänyt mitään vaikeatajuista kysymystä, vaan sanoi: ”Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Jos sanotte minulle sen, niin minäkin sanon teille, millä valtuudella minä näitä teen: Mistä Johanneksen kaste oli peräisin? Taivaasta vai ihmisistä?” Kertomus lisää: ”Mutta he rupesivat järkeilemään keskenään sanoen: ’Jos sanomme: ”Taivaasta”, niin hän sanoo meille: ”Miksi sitten ette uskoneet häntä?” Mutta jos sanomme: ”Ihmisistä”, niin saamme pelätä ihmisjoukkoa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana.’ Niinpä he sanoivat Jeesukselle vastaukseksi: ’Emme tiedä.’ Hän vuorostaan sanoi heille: ’Enkä minäkään sano teille, millä valtuudella minä näitä teen.’” (Matteus 21:23–27) Jehovan todistajat voivat nykyään esittää papeille raamatullisia kysymyksiä tavalla, jolla on samanlainen vaikutus.a
11. Mitä työtä Jehovan kansa teki ennen vuotta 1914, ja miten heidän arvostelijansa mykistettiin?
11 Vuodesta 1876 lähtien Jehovan kansa on varoittanut maailmaa ja varsinkin kristikuntaa siitä, että pakanain ajat päättyisivät vuoden 1914 syksyllä. (Luukas 21:24, Kirkkoraamattu) Papit eivät voineet jättää huomioon ottamatta tätä lähes 40 vuotta kestänyttä alustavaa työtä, joka vastasi Johannes Kastajan työtä. Nuo papit odottivat innokkaasti voidakseen syöksyä tämän lehden toimittajan kimppuun, jos vuosi 1914 kuluisi eikä mitään huomattavaa tapahtuisi, mikä vastaisi hänen varoituksiaan. Mutta miten he mykistyivätkään, kun ensimmäisen maailmansodan syttyminen 28. heinäkuuta 1914 rikkoi rauhan!
12. Millaiset vaikeudet liittyivät ensimmäiseen maailmansotaan ja seurasivat sitä?
12 Sodan tuhot ja se, että monet luopuivat maanviljelyksen harjoittamisesta, synnytti nälänhätää. Maanjäristykset aiheuttivat monissa maailman osissa paljon vahinkoa ja kärsimystä. Avezzanossa Italiassa vuonna 1915 sattunut maanjäristys surmasi 29 970, ja vuonna 1920 valtava järistys surmasi 200 000 Gansun maakunnassa Kiinassa. Vuonna 1923 yli 140 000 kuoli Suur-Kanton maanjäristyksessä Japanissa. Sodan kannoilla saapui espanjantauti, joka surmasi yhdessä vuodessa enemmän uhreja kuin sota oli surmannut neljässä vuodessa. Ei tule myöskään jättää mainitsematta sitä Jehovan palvelijoiden vainoa tuon ensimmäisen maailmanselkkauksen aikana, joka huipentui Vartiotorni-seuran presidentin ja sihteeri-rahastonhoitajan sekä kuuden heidän työtoverinsa epäoikeudenmukaiseen vangitsemiseen yhdeksäksi kuukaudeksi.
13. Mitä Jehovan todistajat ovat kysyneet kristikunnan papeilta, ja mitä näiden arvostelijoiden olisi myönnettävä, jos he vastaisivat rehellisesti?
13 Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä lähtien Jehovan todistajat ovat kysyneet kristikunnan papeilta: ’Ovatko maailmaa vuodesta 1914 lähtien kohdanneet tuhoisat tapahtumat Matteuksen 24:3–13:ssa esitetyn Jeesuksen ennustuksen täyttymys?’ Jos nuo papit vastaisivat rehellisesti myöntävästi, heidän täytyisi tunnustaa, että Jeesus Kristus tuli taivaalliseen valtakuntaansa vuonna 1914. Luonnollisesti koska Jeesus sanoi, että ’maailma ei enää näkisi häntä’ ja koska hän on nyt kuolematon henkipersoona, hänen ”tulemuksensa” eli ”läsnäolonsa” on näkymätön. (Johannes 14:19; Matteus 24:3, KR; 1. Pietari 3:18) Mutta jos papit myöntäisivät kaiken tämän, he eivät voisi väittää vuosina 1914–1918 maailmaa järkyttäneiden tapahtumien olleen vain tavanomaista historian kuluessa sattuvaa kansojen kuohuntaa.
14. a) Jos uskonnolliset johtajat myöntäisivät asian oikean laidan, mihin työhön se velvoittaisi heidät osallistumaan? b) Mille Valtakunnan korvikkeelle heidän olisi käännettävä selkänsä, mutta minkä menettelyn he ovat omaksuneet?
14 Lisäksi jos kristikunnan papit myöntäisivät, että vuosien 1914–1918 tapahtumat merkitsivät vanhan asiainjärjestelmän lopun alkua, heidän olisi tunnustettava muut Jeesuksen ”läsnäolon” ”tunnusmerkin” piirteet ja osallistuttava hänen seuraavien sanojensa täyttämiseen: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille.” (Matteus 24:14) Tämä ei merkitsisi sellaisen evankeliumin saarnaamista, jota he ovat saarnanneet satojen vuosien ajan, vaan sen Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamista, joka perustettiin taivaassa pakanain aikojen päättyessä vuonna 1914. Heidän olisi käännettävä selkänsä Kansainliitolle, ”Jumalan valtakunnan poliittiselle ilmaukselle maan päällä”, ja pidettävä sitä ja sen seuraajaa Yhdistyneitä Kansakuntia ’hävityksen kauhistuksena, joka seisoo pyhässä paikassa’. (Matteus 24:15, KR) Mutta kristikunnan papit ovat aina vuoteen 1985 saakka kieltäytyneet leimaamasta Kansainliittoa ja Yhdistyneitä Kansakuntia ”kauhistukseksi” eli ”iljetykseksi”.
15. Millainen tulevaisuus odottaa pappeja, mutta mitä Jehovan todistajat ovat tehneet?
15 Kristikunnan papit kieltäytyvät siis asennoitumasta Jeesuksen Kristuksen hallinnassa olevan Jehovan valtakunnan puolelle. Koska he kieltäytyvät tukemasta sitä, heidät tuhotaan aivan edessä olevassa ”suuressa ahdistuksessa”. Sitä vastoin Jehovan todistajat ovat hylänneet Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin, ja saarnaavat Valtakunnan sanomaa 203 maassa. Tämä vertaansa vailla oleva työ on huomattava piirre ”tunnusmerkistä”, joka todistaa, että Jeesus asetettiin vuonna 1914 taivaalliseksi Kuninkaaksi hallitsemaan vihollistensa keskellä. – Matteus 24:3, 14, 21; Psalmit 110:1, 2; Ilmestys 18:1–5.
Tarvitaanko suositusta?
16. Mitkä kysymykset heräävät suosituksen suhteen, ja mitä sanottavaa Paavalilla oli tästä?
16 Suosittelemmeko me perusteettomasti itseämme Jehovan voideltuina todistajina? Tai ohjailemmeko näppärästi asioita voidaksemme laatia sellaisen suosituksen Jeesuksen ”muille lampaille”? (Johannes 10:16) Paavali ei menetellyt siten, vaan hän saattoi sanoa niille korinttolaisille, joista tuli kristittyjä hänen väsymättömien ponnistelujensa vuoksi: ”Alammeko taas suositella itseämme? Vai tarvitsemmeko ehkä, niin kuin jotkut, suosituskirjeitä teille tai teiltä? Te itse olette meidän kirjeemme, joka on kirjoitettu sydämeemme ja jonka kaikki ihmiset tuntevat ja lukevat. Sillä te osoittaudutte Kristuksen kirjeeksi, jonka me palvelijoina olemme kirjoittaneet, jota ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan hengellä, ei kivitauluihin vaan lihatauluihin, sydämiin.” – 2. Korinttolaisille 3:1–3.
17. Miksi voidaan sanoa, että Paavali oli riittävän pätevä palvelukseen, ja mitä tässä suhteessa voidaan sanoa Jehovan todistajista?
17 Paavali kirjoitti Jehovan hengen avulla useita Raamatun kirjoja ja käännytti paljon ihmisiä kristillisyyteen. Näin hän epäilemättä osoittautui riittävän päteväksi kristilliseen palvelukseen. Kristuksen opetuslasten voideltu jäännös, joka ei tosin ole Paavalin tavoin ollut henkeytetty, on vastaavasti nykyään, erityisesti siitä lähtien, kun tätä lehteä alettiin julkaista vuonna 1879, tuottanut paljon raamatullista kirjallisuutta. Vuodesta 1920 lähtien se on julkaissut tuhansia miljoonia kirjoja, kirjasia, lehtiä ja traktaatteja monilla kielillä. Tätä kirjallisuutta on levitetty pienestä korvauksesta, ja usein sitä on annettu ilmaiseksi köyhille. Vartiotorni-seura on myös järjestänyt ilmaisia raamatullisia luentoja ja lähettänyt lähetystyöntekijöitä eri puolille maailmaa alueille, joita ei ole aikaisemmin palveltu. Kymmenettuhannet ovat ilmaisseet vastakaikua painetulle ja suulliselle sanomalle ja vertauskuvanneet vihkiytymisensä Jehova Jumalalle menemällä kasteelle, varsinkin vuodesta 1935 lähtien, jolloin tehtiin ensi kertaa selväksi, että Jeesuksen ”muiden lampaitten” rajoittamaton ”suuri joukko” voi odottaa ikuista elämää maan päälle ennallistettavassa paratiisissa. – Ilmestys 7:9–17; Luukas 23:43.
18. Mihin voideltu jäännös voisi viitata, jos sitä vaadittaisiin todistamaan pätevyytensä palvelijana?
18 Mitäpä siis, jos papit vaativat voideltuun jäännökseen kuuluvilta jumaluusopin tohtorin todistuksia? Nämä Jehovan palvelijat voivat esittää paljon merkityksellisempiä todisteita! He voivat nyt viitata yli kahteen ja puoleen miljoonaan ”muuhun lampaaseen” eri puolilla maailmaa ja sanoa: ’Tässä on meidän puolestamme puhuva kirje!’ He voivat lainata Paavalin sanoja ja julistaa ”suuren joukon” jäsenille: ”Te itse olette meidän kirjeemme, joka on kirjoitettu sydämeemme ja jonka kaikki ihmiset tuntevat ja lukevat.” (2. Korinttolaisille 3:2) Lukekoot kristikunnan papit tuon elävän kirjeen, joka koostuu vihkiytyneistä ja kastetuista kristityistä, jotka palvelevat Jehova Jumalaa päivät ja yöt hänen temppelissään ja auttavat ’saarnaamaan tätä valtakunnan hyvää uutista koko maassa todistukseksi kaikille kansoille’. (Matteus 24:14) Voidellun jäännöksen tavoin he osoittavat olevansa riittävän päteviä kristilliseen palvelukseen.
19. Mikä ainutlaatuinen suosituskirje säilytetään Har-Magedonin läpi?
19 Tätä ainutlaatuista suosituskirjettä ei pyyhkäistä pois uhkaavassa ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa”, joka käydään Har-Magedoniksi kutsutussa vertauskuvallisessa paikassa. (Ilmestys 16:14–16) Sen sijaan Kaikkivaltias Jumala varjelee ja säilyttää sen esitettäväksi Harmagedonin jälkeisessä asiainjärjestelmässä, jonka kuninkaana Kristus hallitsee. Miten voimakas kirje tuo ”suuri joukko” tuleekaan olemaan niille miljardeille kuolleille ihmisille, jotka Jehova Jumala silloin herättää Jeesuksen Kristuksen välityksellä muistohaudoista joka puolella maailmaa! Jatkakaa siis kirjoittamista, te voideltuun jäännökseen kuuluvat! Ja auttakaa heitä, te Hyvän Paimenen ”muiden lampaiden” ”suuri joukko”!
[Alaviitteet]
a Ks. esimerkiksi tämän kirjoituksen kappaleita 13 ja 14.
Miten vastaat?
◻ Miten Jehovan todistajat jäljittelevät Paavalia siinä, että he eivät kaupustele Jumalan sanaa?
◻ Mihin ihmisen riittävä pätevyys tosi kristilliseen palvelukseen perustuu?
◻ Jos uskonnolliset johtajat myöntäisivät asian oikean laidan, mihin työhön se velvoittaisi heidät osallistumaan?
◻ Mihin ainutlaatuiseen kirjeeseen, joka todistaa heidän olevan riittävän päteviä palvelijoita, voideltuun jäännökseen kuuluvat voivat viitata?
[Kuva s. 23]
Jeesus opetti opetuslapsiaan olemaan palvelijoita, mutta hän ei perustanut mitään pappisseminaaria
[Kuva s. 25]
Jehovan todistajat saarnaavat pätevinä palvelijoina hyvää uutista perustetusta Valtakunnasta. Saarnaatko sinä?