He kuuntelivat enkeliä
”Menkää ja astukaa esiin ja puhukaa pyhäkössä kansalle kaikki tämän elämän sanat.” – Apt. 5:20.
1. Vaikka apostolit olivat olleet vangittuina aikaisemminkin, niin minkä uuden kokemuksen Apostolien tekojen 5. luku kertoo heistä, ja miten se vaikutti heihin?
KRISTITYT apostolit Pietari ja Johannes olivat olleet pidätettyinä ennenkin, joten se, että heidät oli otettu kiinni ja pantu vankilaan nyt, ei ollut heille suinkaan uusi kokemus. Mutta se, että Jehovan enkeli aukaisi vankilan ovet ja käski heitä ja heidän apostolitovereitaan lähtemään sieltä, oli uutta. Sellaisen kokemuksen on täytynyt herättää luottamusta, vahvistaa heidän uskoaan ja auttaa heitä heidän pelottomassa asenteessaan, minkä he olivat jo ottaneet Jerusalemin uskonnollisia johtajia vastaan. Uskonnolliset johtajat olivat osoittaneet pelkäävänsä tätä pientä kristittyjen evankeliuminpalvelijain joukkoa ja heidän menestyksellistä työtään. ”Silloin nousi ylimmäinen pappi ja kaikki, jotka olivat hänen puolellansa, saddukeusten lahko, ja he tulivat kiihkoa täyteen ja kävivät käsiksi apostoleihin ja panivat heidät yleiseen vankihuoneeseen.” (Apt. 5:17, 18) Mitä nämä miehet olivat sanoneet tai tehneet, niin että se herätti uskonnoitsijoitten kiihkon ja pani heidät ryhtymään moiseen tekoon? Katsokaamme.
2. Mitä Pietari oli sanonut helluntaipäivänä Jerusalemiin kokoontuneille monille juutalaisille, ja millaista vastakaikua hän herätti?
2 Muutamia päiviä ennen tätä tapausta apostolit ja toiset heidän kanssaan olevat, 120 henkeä kaikkiaan, ”tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi”. (Apt. 2:1–4) Juuri tuona helluntaijuhlan päivänä Pietari nousi niiden yhdentoista kanssa ja puhui Juudan miehille ja kaikille Jerusalemin asukkaille. Pietari kertoi heille Jeesus Nasaretilaisesta, kuinka laittomien miesten kädet olivat naulinneet hänet paaluun ja surmanneet hänet ja kuinka Jumala oli herättänyt Jeesuksen päästämällä hänet kuoleman kivuista. Pietari puhui pelottomasti. Hän sanoi totuuden Jeesuksen paaluunnaulitsemisesta Jerusalemin ulkopuolella 51 päivää aikaisemmin. Kuunnellen tarkkaavaisesti Pietarin sanoja tuo suuri ihmisjoukko kuuli hänen kehotuksensa katumaan. Pietari sanoi: ”Tehkää parannus [katukaa, Um] ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.” ”Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehotti heitä sanoen: ’Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta’.” Joukossa oli useita, jotka ottivat Pietarin sanat sydämestään vastaan ja jotka kastettiin, ”ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. Ja he pysyivät apostolien opetuksessa.” (Apt. 2:38–42) Tämä suuri ihmisjoukko, joka oli tullut Jerusalemiin monista kansoista, jotkut niinkin kaukaa kuin Roomasta, oli alituisesti läsnä temppelissä päivästä päivään kuuntelemassa Jumalan sanan totuutta. Ennen kuin nämä ihmiset palasivat kotiin, he olivat halukkaita oppimaan kaiken, minkä vain voivat, ennustusten täyttymyksestä ja tästä paaluunnaulitusta, Jeesuksesta Kristuksesta, Jehova Jumalan Pojasta. Kuinka monet ihmiset ovat nykyään halukkaita oppimaan ”kaikki tämän elämän sanat”? Voit tuskin löytää aikanamme ihmistä, joka lukee Raamattuaan joka päivä.
3. Miksi juutalaiset uskonnoitsijat olivat kateellisia apostoleille?
3 Tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten oli kuitenkin Jerusalemin temppelialue, missä Jeesus saarnasi huomattavan paljon, suosittu kokoontumispaikka, missä saatiin viimeiset tiedot. Helluntaista lähtien apostolit julistivat siellä ahkerasti tärkeimpiä tietoja kertoen totuutta taivasten valtakunnasta, Kristuksen Jeesuksen korottamisesta Jumalan oikealle puolelle ja Isältä tulevasta luvatusta pyhästä hengestä, mitä vuodatettiin joka päivä uskoville. Tämän pyhän hengen vuodatuksesta oli paljon todistuksia, koska ”Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen”. (Apt. 2:47) Kristillinen uskonto oli saamassa todella jalansijaa. Ei ollut siis ihme, että juutalaiset uskonnoitsijat tulivat kateellisiksi.
4. Kerro sen ramman miehen kokemus, joka joutui kosketukseen Pietarin ja Johanneksen kanssa.
4 Seuraavassa luvussa oleva Raamatun kertomus sanoo: ”Ja Pietari ja Johannes menivät pyhäkköön yhdeksännellä hetkellä, rukoushetkellä. Silloin kannettiin esille miestä, joka oli ollut rampa hamasta äitinsä kohdusta ja jonka he joka päivä panivat pyhäkön . . . portin pieleen.” Siinä tuo rampa mies anoi ”almua pyhäkköön meneviltä”. Oli näin ollen aivan luonnollista, että hän pyysi Pietarilta ja Johannekseltakin armolahjoja. Pietari ja Johannes pysähtyivät ja katsoivat tätä rampaa miestä, ja Pietari sanoi: ”Katso meihin.” Niin mies katsoi ja hämmästyi kuullessaan Pietarin lausuvan: ”Hopeaa ja kultaa ei minulla ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan: Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy.” Pietari ojensi kätensä ja tarttui ramman oikeaan käteen sekä nosti hänet ylös. Ihme tapahtui! ”Heti hänen jalkansa ja nilkkansa vahvistuivat, ja hän hypähti pystyyn, seisoi ja käveli; ja hän meni heidän kanssansa pyhäkköön, käyden ja hypellen ja ylistäen Jumalaa.” – Apt. 3:1–8.
5. a) Kun kaikki kansa kokoontui yhteen tuon ihmeparannuksen jälkeen, niin osoita, miten Pietari antoi asianmukaisen kunnian Jeesukselle tämän ramman parantumisesta. b) Minkä kehotuksen hän nyt antoi noille kokoontuneille juutalaisille?
5 Miten ihmeellistä! Uskomatonta! Joka tapauksessa monia tuli temppeliin ja he tunnustivat, että tämä, joka nyt käveli, oli sama mies, joka oli aikaisemmin rampa. ”Ja kun hän yhä pysyttäytyi Pietarin ja Johanneksen seurassa, riensi kaikki kansa hämmästyksen vallassa heidän luoksensa niin sanottuun Salomon pylväskäytävään.” (Apt. 3:11) Tämä tarjosi Pietarille ihmeellisen tilaisuuden puhua Jeesuksesta Kristuksesta. Hän ei halunnut suinkaan heidän uskovan, että se, mikä oli tapahtunut, olisi johtunut mistään hänen henkilökohtaisesta voimastaan. Hän sanoi: ”Israelin miehet, mitä te tätä ihmettelette, tai mitä te meitä noin katselette, ikäänkuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet hänet kävelemään. Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala, meidän isiemme Jumala, on kirkastanut Poikansa Jeesuksen, jonka te annoitte alttiiksi ja kielsitte Pilatuksen edessä, kun tämä oli päättänyt hänet päästää. Te kielsitte Pyhän ja Vanhurskaan ja anoitte, että teille annettaisiin murhamies, mutta elämän ruhtinaan te tapoitte; hänet Jumala on herättänyt kuolleista, ja me olemme sen todistajat. Ja uskon kautta hänen nimeensä on hänen nimensä vahvistanut tämän miehen, jonka te näette ja tunnette, ja usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on hänelle antanut hänen jäsentensä terveyden kaikkien teidän nähtenne. Ja nyt, veljet, minä tiedän, että te olette tietämättömyydestä sen tehneet, te niinkuin teidän hallitusmiehennekin. Mutta näin on Jumala täyttänyt sen, minkä hän oli edeltä ilmoittanut kaikkien profeettain suun kautta, että nimittäin hänen Voideltunsa piti kärsimän. Tehkää siis parannus [katukaa siis, Um] ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen. Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta.” (Apt. 3:12–21) Uskotko sinä, mitä Pietari sanoi silloin? Onko sinun uskosi Jeesukseen Kristukseen ja Jehova Jumalaan yhtä vahva kuin Pietarin? Kerrotko sinä toisille kristillisestä uskostasi yhtä selvästi kuin hän? Jollet, miksi et? Pelkäätkö sinä, että se, mitä tapahtui Pietarille ja Johannekselle, tapahtuu sinullekin?
6. Miten papit ja saddukeukset kohtelivat Pietaria ja Johannesta tämän ihmetyön takia, ja miksi pappien ja saddukeusten olisi pitänyt menetellä toisin?
6 Katsokaamme, mitä tapahtui, kun nuo kaksi apostolia vetivät suuret ihmisjoukot luokseen suorittamallaan ihmetyöllä ja rohkealla puheellaan: ”Mutta kun he puhuivat kansalle, astuivat papit ja pyhäkön vartioston päällikkö ja saddukeukset heidän eteensä, närkästyneinä siitä, että he opettivat kansaa ja julistivat Jeesuksessa ylösnousemusta kuolleista, ja he kävivät heihin käsiksi ja panivat heidät vankeuteen seuraavaan päivään asti, sillä oli jo ehtoo. Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet sanan, uskoivat, ja miesten luku nousi noin viiteentuhanteen.” (Apt. 4:1–4) Edellisinä päivinä olivat tietysti tuhannet ihmiset liittyneet näihin Kristuksen Jeesuksen uskollisiin seuraajiin ja tulleet kristityiksi. Pietarin ja Johanneksen sanoma pani juutalaiset katumaan, ja he jättivät juutalaisen uskonnon. Ne, joiden olisi todella pitänyt ottaa Kristus Jeesus vastaan, olivat johtajia kansan keskuudessa, nimittäin sen hallitusmiehiä ja pappeja. He tunsivat Kirjoitukset, ja heidän olisi pitänyt nähdä ennustusten täyttyminen silmiensä edessä, mutta nämä johtajat eivät olleet sen enemmän kiinnostuneita Jumalan valtakunnasta ja Kristuksesta Jeesuksesta omana aikanaan kuin nykyisetkään hallitusmiehet ja uskonnolliset papit ovat.
7. a) Miten nykyiset uskonnolliset johtajat ilmaisevat samanlaisen asenteen? b) Mitä ”väärää” Pietari ja Johannes olivat tehneet apostolien päivien uskonnollisten johtajien ollessa kysymyksessä?
7 Kristikunnan nykyiset uskonnolliset papit menettelevät aivan samalla tavalla kuin Jeesuksen ajan papit ja saddukeukset. Ihmisjoukkojen johtajat yrittävät pitää ihmiset kurissa uhkauksilla ja pienillä ärsytyksillä. He eivät voi löytää todellista vikaa yksityisen kristityn oivallisesta työstä, mutta se, mitä kristitty tekee, ei ole heidän mieleensä ja saattaa heidän maineensa epäsuotuisaan valoon, joten seis – pelotelkaamme heitä! Mitä Pietari ja Johannes olivat tehneet, mikä oli väärin ja johti heidän vangitsemiseensa? Ainoa, mistä hallitusmiehet saattoivat syyttää Pietaria ja Johannesta, oli, että he olivat kertoneet totuuden liian monille ihmisille ja tehneet hyvää rammalle miehelle. He olivat parantaneet tuon miehen, joka oli ollut rampa syntymästään saakka ja oli nyt neljänkymmenen vanha. He eivät olleet pyytäneet hallitusmiehiltä lupaa tämän hyvän teon suorittamiseen ja totuuden saarnaamiseen. Nyt oli heidän vankilaan panemisensa yöksi keino, millä heidät saatiin pysähtymään. He luulivat, että sen olisi pitänyt riistää heiltä Jumalan henki.
PELOTTELU EPÄONNISTUU
8, 9. a) Mikä vaikutus vankilaan panolla oli apostoleihin, ja miten Pietari vastasi kysymykseen: ”Millä voimalla tai kenen nimeen te tämän [parantamisen] teitte?” b) Miten Pietari käytti Psalmien ja Jesajan raamatullisia ennustuksia hyväkseen?
8 Pietari ja Johannes pidätettiin tällöin ensi kerran ja pidettiin vankilassa yli yön. Tämä pelottelu ei häirinnyt lainkaan Pietaria ja Johannesta. Kun hallitusmiehet kysyivät heiltä seuraavana päivänä: ”Millä voimalla tai kenen nimeen te tämän teitte?” tapahtui seuraavaa: ”Silloin Pietari, Pyhää Henkeä täynnä, sanoi heille: ’Kansan hallitusmiehet ja vanhimmat! Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdystä hyvästä työstä ja siitä, kenen kautta hän on parantunut, niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo terveenä edessänne.’” Sitten he sanoivat ylimmäiselle papille Hannaalle ja Kaifaalle sekä monille muille, jotka olivat ylimmäisen papin sukulaisia, että nämä olivat hylänneet Jeesuksen ja että ”ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman”. (Apt. 4:7–12) Pietari käytti sitten voimakasta kuvausta. Hän palasi Daavidin kirjoituksiin ja otti lainauksen Psalmista 118:22. Pietari viittasi raamatunpaikkaan, mihin heidän olisi pitänyt uskoa, ja osoitti sen ennustuksen täyttymyksen. Daavid oli kirjoittanut, että kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät, oli tullut pääkulmakivi. Kuuntelisivatko he nyt, kun Pietari sanoi: ”Hän on ’se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut’”? (Apt. 4:11) Pietarin ja Johanneksen mielessä oli todennäköisesti myös profeetta Jesajan kirjoittamat sanat: ”Sentähden, kuulkaa Herran sana, te pilkkaajat, . . . Katso, minä lasken Siioniin peruskiven, koetellun kiven, kalliin kulmakiven, lujasti perustetun; joka uskoo, se ei pakene.” – Jes. 28:14, 16.
9 Pietari ja Johannes eivät olleet pakokauhun vallassa, vaan puhuivat rohkeasti juutalaisille hallitusmiehille, jotka olivat huutaneet Pilatukselle Jeesuksesta: ”Ristiinnaulittakoon [paaluunnaulittakoon, Um]!” (Matt. 27:15–26) He osoittivat uskonsa ja rohkeutensa, vaikka olivatkin olleet vankilassa yön ja vaikka heidät oli sitten tuotu seisomaan näiden korkeitten miesten eteen. Se ei häirinnyt heidän ajatteluaan. He olivat siinä yhtä tarkoitusta varten – puhuakseen pelottomasti tosi Jumalasta ja hänen Pojastaan, Jeesuksesta Kristuksesta, jolla ainoalla on ”taivaan alla” nimi, ”jossa meidän pitäisi pelastuman”. – Apt. 4:12.
10. Vaikka Pietari ja Johannes olivatkin ”oppimattomia” miehiä, niin mitä heillä samoin kuin muillakin apostoleilla oli, mikä teki heidät erilaisiksi?
10 Pietari ja Johannes olivat ammatiltaan tavallisia kalastajia, ja ihmiset tunsivat heidät sellaisina. Mutta heidän oli voitu nähdä vaeltaneen Jeesuksen kanssa, kuunnelleen hänen sanojaan ja olleen hänen kasvattamiaan. Heillä oli myös jotain muuta – pyhä henki Jumalalta. Kaikki tämä sai heidät menettelemään eri lailla kuin useimmat muut ihmiset. Nämä hallitusmiehetkin havaitsivat tämän eron. ”Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa. Ja nähdessään parannetun miehen seisovan heidän kanssansa, he eivät voineet mitään vastaansanoa.” – Apt. 4:13, 14.
11. Mikä pulma uskonnollisilla johtajilla nyt oli, ja mihin johtopäätökseen he tulivat?
11 Uskonnolliset johtajat, joilla oli välittömästi edessään pulma, minkä ratkaisemiskeinoa he eivät tienneet, käskivät Pietaria ja Johannesta astumaan sanhedrinin salin ulkopuolelle, ja nämä ”viisaat” miehet alkoivat neuvotella keskenään sanoen: ”Mitä me teemme näille miehille?” He eivät voineet suinkaan jättää huomioon ottamatta eikä kieltää, mitä oli tapahtunut. Kaikki Jerusalemin asukkaat tiesivät nyt, miten oli käynyt. Peläten kansaa hallitusmiehet tekivät johtopäätöksen: ”Kieltäkäämme ankarasti heitä enää tähän nimeen puhumasta yhdellekään ihmiselle.” – Apt. 4:15–17.
PAPISTO PELKÄÄ JEHOVAN TODISTAJIA
12. a) Osoita, miten väärät uskonnolliset johtajat menettelevät nykyäänkin samalla tavalla. b) Miten sanomalehti ”Daily American” kertoi tämän?
12 Samanlaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty nykyään kristittyjä vastaan niissä maan kansoissa, jotka sanovat olevansa kristittyjä. Uskonnolliset johtajat pelkäävät yhtä paljon samaa sanomaa, mitä tosi kristityt, Jehovan todistajat, saarnaavat maailmanlaajuisesti nykyään. He tekevät kaiken vallassaan olevan pysähdyttääkseen Jumalan valtakunnan sanoman julistamisen. Esimerkiksi Kreikassa uhkasi kesällä vuonna 1963 ortodoksisen kirkon arkkipiispa Krysostomus Kreikan hallitusta, että hän järjestää marssin Salonikista Ateenaan, jos Jehovan todistajain sallittaisiin kokoontua konventtiin Ateenaan. Hänellä oli keinonsa, kuten sanomalehti Daily American osoitti 26.7.1963a: ”Kreikan hallitus on kieltänyt kaikki Jehovan todistajain julkiset kokoukset, ilmoitettiin tänään. . . . Kreikan priimas, arkkipiispa Krysostomus, on johtanut kaikki Kreikan ortodoksiset järjestöt Jehovan todistajain kokousta vastaan, mitä hän nimittää ’ateistien ja anarkistien häpeälliseksi kongressiksi’. Kirjeessään pääministeri Panayotis Pipinelikselle hän sanoi, että ellei kokousta kielletä, hänen on pakko ’puolustaa kaikkea pyhää ja johtaa papit ja kansa’ suoranaiseen toimintaan lahkoa vastaan.”
13. Esitä pääpiirteissään ne terävät kysymykset, mitkä nyt ovat vastausten tarpeessa.
13 Mitä arkkipiispa pelkäsi, tai – muuten – mitä koko ortodoksinen papisto pelkää? Raamatun tutkimistako? Raamatun levittämistäkö? Kreikan kansan kehottamista lukemaan Raamattua? Koko maailma tietää, että Jehovan todistajat omistavat aikansa ihmisten auttamiseen ympäri maailman lukemaan ja ymmärtämään Raamattua heidän omalla kielellään. Senkö Kreikan ortodoksisen kirkon arkkipiispa leimaa ateismiksi ja anarkiaksi, Jumalan sanan tutkimisen ja Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamisen? Vastustaako hän Kreikan kansan vaeltamista Kristuksen Jeesuksen askeleissa? Kuka on todellisuudessa anarkisti, hallituksen repijä? Kuka halusi panna koko kansan nousemaan ja marssimaan Salonikista Ateenaan ja hajottamaan Jehovan todistajain rauhaisan kokouksen?
14. Miten Kreikan hallitus oli vuonna 1963 suuresti Jeesuksen ajan Pilatuksen kaltainen?
14 Kreikan ortodoksinen kirkko onnistui hallitusta vastaan esittämissään uhkauksissa ja saattoi määrätä menettelytavan, mitä Kreikan hallitus noudatti peruuttaessaan Jehovan todistajain hyväksytyn kokouksen heinäkuun 30. päivänä 1963. Jeesuksen aikana Kaifas, ylimmäinen pappi, ja raivoavat juutalaiset huusivat hallitusmies Pilatukselle: ”Paaluunnaulitse!” Rooman provinssin hallitusmies Pilatuskaan ei halunnut Jeesusta tapettavan, mutta kun Pilatus näki, että oli syntymässä meteli, hän otti vettä ja pesi kätensä kansanjoukon edessä ja sanoi: ”Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne.” ”Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: ’Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle’. Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.” (Matt. 27:24–26) Samanlaisia väärän uskonnon kannattajien huutoja kuullaan nykyään Jeesuksen tosi seuraajia vastaan.
15. a) Paneeko tämä Jehovan todistajain vastustus Kreikassa heidät vetäytymään pois pelon vuoksi? b) Mitä Kreikan ortodoksisen papiston olisi hyvä harkita?
15 Kaikista Kreikan pappien huudoista huolimatta Jehovan todistajat lisääntyivät Kreikassa 9 prosenttia vuonna 1963. Siellä on nyt kaikkiaan 10 507 Jehovan todistajaa – kaikki kristittyjä – saarnaamassa Jumalan valtakunnan hyvää uutista. He ovat puhuneet yli 1 100 000 tuntia Raamatun tutkimisesta kiinnostuneille. Ovatko Kreikan ortodoksiset papit käyttäneet niin paljon aikaa kulkien talosta taloon opettamassa Kreikan asukkaille, mitä ovat oppineet Jumalan sanasta? Vai ovatko he käyttäneet suurimman osan ajastaan kieltäen kansaa kuuntelemasta Jehovan todistajia ja huolehtien siitä, että Jehovan todistajia otetaan kiinni siksi, että he opettavat Raamattua ihmisille, jotka haluavat kuunnella? Ovatko Kreikan papit menneet seurakuntalaistensa koteihin ja johtaneet 4 245 raamatuntutkistelua joka viikko ihmisille, jotka haluavat tietää, mitä Raamattu sisältää? Toivomme, että he olisivat! Jehovan todistajat tekivät niin Kreikassa vuonna 1963.
16. Ketkä yrittävät nykyään niin kuin apostolienkin päivinä pysähdyttää hyvän uutisen saarnaamisen?
16 Apostolien päivinä väärät uskonnoitsijat yrittivät pysähdyttää Kristuksen uskolliset seuraajat saarnaamasta hyvää uutista, ja nyt väärät uskonnoitsijat tekevät samoin. Ortodoksiset, roomalaiskatoliset ja protestanttiset papit eivät valmenna kaikkia seurakuntiensa jäseniä evankeliuminpalvelijoiksi. Niiden jäsenet ajattelevat päinvastoin, että heidän on pysyttävä hiljaa eikä sanottava sanaakaan Jeesuksesta eikä hänen valtakunnastaan kenellekään toiselle. Onko se Jeesuksen Kristuksen askeleissa kulkemista?
17, 18. a) Vaikka apostoleita käskettiin lopettamaan saarnaaminen, niin mitä he vastasivat? b) Onko nykyään tilanne toinen, ja miten kristittyjen täytyy suhtautua käännyttämiseen?
17 Palaten Apostolien tekojen kertomukseen huomaamme, että uskonnolliset johtajat kutsuivat apostolit takaisin luokseen ja ”kielsivät heitä mitään puhumasta ja opettamasta Jeesuksen nimeen. Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille ja sanoivat: ’Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuulla teitä enemmän kuin Jumalaa; mutta me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet’.” – Apt. 4:18–20.
18 Tämän täytyy nykyään koskea jokaista henkilöä, joka väittää olevansa kristitty. Jollei ”kirkkosi” kehota sinua saarnaamaan julkisesti ja talosta taloon Jumalan valtakunnasta, niin kuuntele silloin taivaan käskyä: ”Lähtekää siitä ulos, . . . ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.” (Ilm. 18:4, 5) Sinun täytyy puhua siitä, mitä olet nähnyt ja kuullut Jumalan sanasta. Sinä et voi olla vaiti! Kun esimerkiksi Kreikan ortodoksinen kirkko vaatii, ettei kukaan (tarkoittaen tässä tapauksessa Jehovan todistajia) saa kulkea tekemässä käännytystyötä, so. saarnaamassa toisille ihmisille Raamatusta, niin se toimii ehdottomasti Raamatussa, Jumalan sanassa, esitettyä käskyä vastaan. Mitä Pietari ja Johannes tekivät Jerusalemissa? He saarnasivat Jumalan sanaa juutalaisille, muuttivat heitä toisesta uskonnosta toiseen, perinnäisistä juutalaisista kristityiksi. He pystyivät tekemään siten, koska he saarnasivat totuutta. Jehovan todistajat tekevät samoin nykyään.
19, 20. Miten kristityt vastasivat Hitlerille, kun hän kielsi Jumalan valtakunnan sanoman saarnaamisen, ja millaiset seuraukset olivat nähtävissä vuonna 1963?
19 Hitler, eräs roomalaiskatolilainen, kirkkonsa käsivarsi Saksassa, kielsi Jehovan todistajia saarnaamasta Jumalan valtakuntaa, ja näiden nykyaikaisten kristittyjen oli sanottava Hitlerin Gestapo-poliisille: ’Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuulla teitä enemmän kuin Jumalaa.’ He jatkoivat saarnaamista, vaikka 10 000 heistä vietiin keskitysleireihin ja yli 4 000 kuoli siellä. Loput miltei nääntyivät kuoliaiksi. Sodan päättyminen auttoi heitä säilymään elossa.
20 Vuonna 1939 Hitler allekirjoitti sopimuksen roomalaiskatolisen kirkon kanssa, samoin kuin Mussolini, Italian hallituksen päämies, teki aikanaan. Mutta vaikka maitten hallitsijat tekevätkin sopimuksia uskonnollisten järjestöjen kanssa, eivät niissä maissa asuvat Jehovan todistajat voi unohtaa Jumalan sanaa. Heidän täytyy palvella Jumalaa ja ’puhua sitä, mitä he ovat nähneet ja kuulleet’. Vaikka noita todistajia uhattiin kuolemalla, eivät hallitusmiehet kyenneet lopettamaan Jehovan kansan toimintaa. Hitler ja Mussolini ovat nyt menneet, mutta Jehovan todistajat saarnaavat suurilukuisempina kuin koskaan heidän maissaan. Nykyään on Länsi-Saksassa 78 043 evankeliuminpalvelijaa, ja Italiassa kertoo 7 801 Jehovan todistajaa hyvää uutista.
21, 22. a) Miten kauan totuus kestää, vaikka sen julistajia vainotaankin? b) Kun Pietari ja Johannes kertoivat kokemuksiaan kristityille tovereilleen, niin mihin he kaikki korottivat äänensä ja mitä sanoivat?
21 Kukaan ei voi tuhota totuutta. Totuus on aina oikeassa, vaikka joka ainoa vastustaisi sitä. Apostoli Paavali sanoi: ”Havaittakoon Jumala totuudelliseksi, vaikka jokainen ihminen havaittaisiin valehtelijaksi.” (Room. 3:4, Um) Juuri siksi, että Pietari ja Johannes puhuivat totuutta sanoessaan parantaneensa ramman miehen Jeesuksen nimessä, heidät pantiin vankilaan ja heitä uhattiin. Heidät päästettiin lopulta vapaiksi, koska juutalaisen tuomioistuimen jäsenet ”eivät löytäneet syytä, minkä perusteella olisivat rangaisseet heitä, ja kansan tähden”. – Apt. 4:21, 22, Um.
22 Pietari ja Johannes kiiruhtivat ”omiensa tykö ja kertoivat kaiken, mitä ylipapit ja vanhimmat olivat heille sanoneet”. Silloin he kaikki yhdessä korottivat äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: ”’Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat? Maan kuninkaat nousevat, ja ruhtinaat kokoontuvat yhteen Herraa ja hänen Voideltuansa vastaan.’ Sillä totisesti tässä kaupungissa kokoontuivat sinun pyhää Poikaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olet voidellut, sekä Herodes että Pontius Pilatus pakanain ja Israelin sukukuntain kanssa.” – Apt. 4:23–27.
23. a) Mitä Liberian presidentti Tubman osoitti ajattelevansa Jehovan kristityistä todistajista? b) Mikä kysymys on viisasta tehdä, kun on lukenut presidentti Tubmanin julkisen lausunnon Jehovan todistajista?
23 Samoin kuin oli apostolien aikana, niin kristittyjen täytyy nytkin kestää niitä turhia asioita, joita hallitusmiehet miettivät. Koska Jehovan todistajat kieltäytyvät tervehtimästä Liberian lippua sotaväen painostuksesta, niin Vartiotorni-seuran lähetystyöntekijät karkotettiin siitä maasta. Uskonnollisen presidentti Tubmanin on helppoa sanoa, että ”Jehovan todistajat lahkona ovat tervetulleita hänen maahansa [Liberiaan], mutta heitä vaaditaan mukautumaan siihen lakiin, mikä vaatii kaikkia ihmisiä tervehtimään lippua, kun se vedetään salkoon tai lasketaan sieltä heidän näkyvissään olevissa menoissa, tai sitten pysymään poissa sellaisista menoista”. Mutta presidentille täytyy esittää kysymys: Miten kristityt voivat pysytellä poissa sellaisista menoista, mitkä ovat epäjumalanpalvelusta, kun sotajoukko tulee Jehovan todistajain konventtialueelle ja ampumisen uhalla panee jokaisen marssimaan aitaukseen, missä lippu nostetaan salkoon ja missä käytetään väkivaltaa yrittämällä saada jokainen tervehtimään Liberian tasavallan lippua? Tekeekö se ihmisestä paremman liberialaisen tai paremman kristityn? Koko tämä kertomus on Herätkää!-lehdessä 22.9.1963. Onko presidentti Tubman sijoittanut itsensä Hitlerin ja Mussolinin luokkaan?
24. Missä muuallakin kristityillä todistajilla on ollut vaikeuksia ja miksi?
24 Haitin hallitsijakin karkotti lähetystyöntekijät, jotka suorittivat hyvää työtä, saarnasivat Jumalan valtakuntaa ja opettivat ihmisiä tutkimaan Raamattua. Espanjasta on karkotettu kristillisiä lähetystyöntekijöitä, koska he ovat johtaneet raamatuntutkisteluja ihmisten kodeissa. Sama pitää paikkansa Portugalissakin. Jehovan todistajain yksityiskodeissa oleviin kokouspaikkoihin roomalaiskatolisessa Espanjassa ja Portugalissa on tunkeuduttu ja monia henkilöitä on pantu vankilaan. Miksi? Koska nuo ihmiset tutkivat Raamattua toisten kristittyjen kanssa. Hallitsijat ovat täten ottaneet kantansa ja ovat liittyneet yhteen Jehovaa ja hänen palvelijoitaan vastaan. Heidän täytyy varmasti tietää, että Jehovan todistajia ei kiinnosta heidän hallitustensa kaataminen eikä minkään häiriöitten aiheuttaminen niille. Hallitsijat tietävät edelleen, että Jehovan todistajat ovat hyvin käyttäytyviä ihmisiä. Miksi hallitsijan täytyy pelätä? Ainoa syy on, että Jehovan todistajat saarnaavat Jumalan valtakunnan hyvää uutista.
25. Mitä Kristuksen tosi seuraajat voivat sen tähden odottaa?
25 Saarnaatko sinä tätä hyvää uutista tällä hetkellä? Jos saarnaat, niin sinäkin suoritat kristillistä työtä, ja jonain päivänä väärät uskonnoitsijat halveksivat sinua yhtä paljon kuin he halveksivat apostoleitakin. Älä hämmästy, jos niin käy sinulle. Kristityt voivat odottaa sellaista kohtelua. Jeesushan sanoi: ”Teidät viedään maaherrain ja kuningasten eteen minun tähteni, todistukseksi heille ja pakanoille.” – Matt. 10:18.
ROHKEA PUHUMINEN
26. Mitä Pietari ja Johannes rukoilivat, ja soveltuuko se kristittyihin nykyään?
26 Tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten Pietari ja Johannes pyysivät Jehova Jumalaa: ”Katso heidän uhkauksiansa ja anna palvelijaisi kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi.” Jumala vastasi tähän rukoukseen suoraa päätä, koska ”he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti”. (Apt. 4:29, 31) Jehova ei osoittanut lainkaan puolueellisuutta silloin eikä osoita nytkään, sillä jokainen antautunut Jumalan palvelija haluaa samaa pyhää henkeä, Jumalan toimivaa voimaa, voidakseen puhua sellaisella rohkeudella, mikä on välttämätön, jotta voisi julistaa jatkuvasti Jumalan sanaa, vaikka uhkauksia tuleekin maitten arkkipiispoilta, presidenteiltä tai diktaattoreilta, papeilta tai keiltä tahansa muilta. Koska kristityt ”puhuvat Jumalan sanaa rohkeasti” nyt, niin sillä on sama seuraus, minkä Pietari ja Johanneskin kokivat uhkauksista ja vastustuksesta huolimatta. Hekin voivat iloiten sanoa: ”Yhä enemmän karttui niitä, jotka uskoivat Herraan, sekä miehiä että naisia suuret joukot.” – Apt. 5:14.
27. a) Mikä poikkeuksellinen tapaus sattui, kun apostolit vangittiin toisen kerran? b) Mikä on hyvinkin saattanut tulla näiden Jumalan miesten mieleen?
27 Jerusalemin väestö oli kiinnostunut totuudesta ja halusi kuulla, mitä sanottavaa apostoleilla oli. Mutta eivät väärät uskonnoitsijat! Niinpä jälleen ”nousi ylimmäinen pappi ja kaikki, jotka olivat hänen puolellansa, saddukeusten lahko, ja he tulivat kiihkoa täyteen ja kävivät käsiksi apostoleihin ja panivat heidät yleiseen vankihuoneeseen”. (Apt. 5:17, 18) Tämä tapahtui toisen kerran Pietarille ja Johannekselle, mutta heillä oli seuraa. Muutkin apostolit suljettiin sinne heidän kanssaan. Nyt tapahtui jotain hyvin tavatonta. Jehovan enkeli puuttui tapahtumain kulkuun ja teki, mitä Jehova käski häntä tekemään. Apostolit olivat pelkäämättömiä, koska tunsivat hyvin psalmistan sanat: ”Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät”, ja he muistivat varmaan senkin, mitä Jeesus sanoi: ”Sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.” (Ps. 34:8; Matt. 18:6, 10) He tiesivät myös, että enkeleitä kiinnostivat kovasti maanpäälliset tapahtumat. He tunsivat Jeesuksen syntymää koskevat tosiseikat, kun paimenet asustivat ulkona ja vartioivat lammaslaumojaan. ”Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, . . . Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa.” (Luuk. 2:9, 13) Kaikki nämä ajatukset ovat saattaneet välähtää heidän mielessään, kun ”Herran enkeli” avasi yöllä ”vankilan ovet ja vei heidät ulos”.
28, 29. Mitä sitten tapahtui, ja mikä käsky heille annettiin?
28 Voitko kuvitella heidän hämmästystään, heidän kasvojensa ihmettelevää ilmettä? Vankilan ovet avautuivat. Vartijoilta ei kuulunut mitään vastalausetta. Enkeli ohjaa heitä ulos vankilasta. Kun he kaikki ovat ulkopuolella, enkeli puhuu: ”Menkää ja astukaa esiin ja puhukaa pyhäkössä kansalle kaikki tämän elämän sanat.” – Apt. 5:20.
29 Mikä voisi olla selvempää! Enkelin apostoleille antamaa käskyä ei voitaisi esittää ymmärrettävämmin. Muutamia päiviä aikaisemmin he olivat pyytäneet Jehova Jumalaa kiinnittämään huomionsa hallitusmiesten uhkauksiin ja sanoneet: ”Anna palvelijaisi kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi.” ”Kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.” Koska he tekivät tämän, niin koko apostolien ryhmä vangittiin tällä kertaa. Nyt tuli lisävakuutus siitä, että he olivat tehneet oikein. Enkeli osoittaa kohti temppeliä: ”Menkää ja astukaa esiin ja puhukaa pyhäkössä kansalle kaikki tämän elämän sanat.” Millaista tyydytystä tämän onkaan täytynyt merkitä heille!
30. Millainen oli apostolien asenne heidän saatuaan tämän vastauksen rohkeutta koskevaan rukoukseensa, ja missä he olivat aamun sarastaessa?
30 Apostolit olivat olleet temppelissä päivästä päivään tekemässä, mitä Jumala käski heitä tekemään, ja tuhannet ihmiset olivat kuulleet heidän saarnaavan. He kuuluivat sinne, temppeliin. Jehova aikoi pitää heidät siellä vääristä uskonnoitsijoista huolimatta. Mikä ilo, mikä luottamus, mikä kiitollisuus heidät täyttikään! He olivat oikeassa siinä, mitä he tekivät. Nuo uskonnoitsijat olivat väärässä ja taistelivat Jumalaa vastaan. Tässä oli Jehovan enkelin eli sanansaattajan kautta antama suora käsky sen suhteen, mitä piti tehdä. Olivatko he täynnä intoa? Totisesti! ”Sen kuultuansa he menivät päivän koittaessa pyhäkköön ja opettivat.” – Apt. 5:21.
HYVÄN UUTISEN LEVITTÄMINEN MAAILMANLAAJUISESTI
31. a) Miksi apostoleita ei voitu pysähdyttää silloin, ja miksi ei Jehovan todistajia voida pysähdyttää nytkään? b) Missä määrin hyvää uutista on saarnattava?
31 Mikään ei voinut pysähdyttää apostoleita silloin, eikä Jehovan ansaitsemattomasta hyvyydestä mikään pysähdytä Jehovan todistajia nytkään. Miksi? Koska Jumalan sanan totuus täytyy saarnata. Jehovan todistajilla on aivan sama käsky kuin apostoleillakin. Heillä on juuri sama sanoma Jumalan sanasta, ja he uskovat siihen yhtä varmasti nykyään kuin apostolit muinoin. Jumalan valtakunnan hyvän uutisen koko maailman ympäri suoritettava julistamistyö tulee suuremmaksi joka vuosi. Nyt ei kristityillä ole aika pelätä. Helluntaina kristityt alkoivat saarnata Jerusalemissa, ensin yläsalissa. Aikanaan he valtasivat koko Luvatun maan ja sitten paljon laajemman alueen, alueen, minkä Jeesus sanoi heidän pitävän käydä: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastaen heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä.” – Matt. 28:19, 20, Um.
32. Miten Jehovan todistajat etsivät enkelien johtoa nykyään, ja mitä Ilmestyskirjan 14:6, 7 osoittaa näiden Jumalan taivaallisten palvelijoitten työstä?
32 Jehovan todistajat koettavat nyt ahkerasti suorittaa juuri sitä, mitä Jeesus käski seuraajiaan jatkuvasti tekemään: täyttämään tehtävänsä opetuslasten tekemiseksi kaikkien kansojen ihmisistä. He pitävät alituisesti mielessään nämä sanat: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14) Jehovan todistajat etsivät yhä enkelien johtoa, mutta katsovat nyt Jumalan kirjoitetusta sanasta nähdäkseen, mitä on tehtävä. Me voimme nähdä sielumme silmillä, mitä Johannes näki näyssä: ”Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi [hyvä uutinen, Um] julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille. Ja hän sanoi suurella äänellä: ’Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet’.” (Ilm. 14:6, 7) Siinä on tehtävä! Ei ainoastaan enkelille, vaan myös niille, jotka arvostavat sitä työtä, minkä Jumala haluaa tehtävän maan päällä.
33. Vaikka Jehovan kansa ei näekään kirjaimellisesti keskitaivaalla lentävää enkeliä, niin mitä se näkee ja sitten tekee?
33 Jehovan todistajat käsittävät täysin Jehova Jumalan käyttäneen enkeleitä menneinä aikoina, ja vaikka he eivät näekään nyt todellisuudessa keskitaivaalla lentävää enkeliä, niin he havaitsevat Johanneksen näystä, että tämän enkelin sanoma täytyy julistaa nyt kaikkine yksityiskohtineen. Yli miljoona ”iankaikkisen hyvän uutisen” julistajia käy talosta taloon ympäri maailman julistamassa iloista sanomaa kaikille kaikkialla heidän olosuhteisiinsa tai kansallisuuteensa katsomatta.
34. Miten laajakantoista on ”iankaikkisen hyvän uutisen” saarnaaminen nykyään?
34 Siten se, mikä tapahtui silloin Jerusalemissa pienessä mitassa enkelin vapauttaessa apostolit ja käskiessä heitä menemään temppelialueelle ja puhumaan jälleen, toteutuu näinä viimeisinä päivinä maailmanlaajuisessa mitassa. Keskitaivaalla oleva enkeli ohjaa Jumalan kansaa saarnaamaan ”iankaikkista hyvää uutista”, jotta jokaisella olisi tilaisuus ’pelätä Jumalaa ja antaa hänelle kunnia’. Kukaan Jehovalle antautunut ei voi empiä hetkeäkään käskemästä ihmisiä ”kumartamaan häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan”.
35. Miten hallitusmiehet ja uskonnolliset johtajat suhtautuvat nykyään Jehovan todistajiin?
35 Maan hallitusmiehet ja väärät uskonnoitsijat eivät pidä nyt siitä, että Jehovan todistajat tekevät näin, enempää kuin hallitusmiehet ja papit pitivät siitä apostolienkaan päivinä. Kun Jehovan todistajia otetaan nykyään kiinni, niin heidän on tavallisesti oltava vankilassa kauemmin kuin apostolien näissä kertomuksissa, mutta heidät vapautetaan Jumalan määräaikana. Monien Jehovan todistajien vapauttamiseen keskitysleireistä Hitlerin aikaan meni kymmenen vuotta tai enemmänkin, mutta nuo kristityt pääsivät pois, ja nyt he kuuntelevat keskitaivaalla lentävää enkeliä ja julistavat veljiensä kanssa ympäri maailman ”iankaikkista hyvää uutista” iloisena sanomana.
36. a) Palataksemme apostolien päiviin, mitä huomaamme nyt tapahtuvan Jerusalemissa? b) Mistä apostolit ilmoitetaan löydetyn, ja miten voimme olla varmoja siitä, että he olisivatkin siellä?
36 Katsokaamme jälleen apostolisia esikuviamme, esimerkkiämme hyvissä töissä. Jo päivän sarastaessa apostolit menivät temppeliin ja alkoivat opettaa. Kun nyt ylimmäinen pappi ja saddukeukset olivat tulleet yhteen ja kun he kokosivat Israelin lasten vanhemmat miehet ja lähettivät noutamaan vankilasta apostoleita luokseen, he saivatkin kuulla oikeudenpalvelijoilta, etteivät apostolit olleet siellä. Nämä miehet ilmoittivat uskonnollisille johtajille: ”Vankilan me kyllä huomasimme hyvin tarkasti suljetuksi ja vartijat seisomassa ovien edessä; mutta kun avasimme, emme sisältä ketään löytäneet.” Enkeli oli pitänyt huolta kaikesta. Kun hän oli avannut vankilan ovet ja tuonut apostolit ulos, niin hän sulki ovet jälleen ja lukitsi ne, eikä kukaan vartijoista tiennyt, mitä oli tapahtunut, paitsi että he nyt saivat tietää vartioivansa tyhjää vankilaa. Tämä oli levottomuutta herättävä tilanne temppelin vartioston päällikölle ja ylipapeille. Juuri tällöin, kun he kaikki olivat kiusallisessa tilanteessa ja huolissaan tapahtuneesta, saapui muuan mies ja ilmoitti heille: ”Katso, ne miehet, jotka te panitte vankilaan, seisovat pyhäkössä ja opettavat kansaa.” Sinnehän enkeli oli neuvonut heitä menemään, ja sinne he menivät suorittamaan työtä, mitä Jumala oli käskenyt heitä tekemään. ”Silloin päällikkö meni oikeudenpalvelijan kanssa ja nouti” apostolit tuon uskonnollisen ryhmän luo, ”ei kuitenkaan väkisin, sillä he pelkäsivät, että kansa heidät kivittäisi.” – Apt. 5:20–26.
JUMALAN PIKEMMIN KUIN IHMISTEN TOTTELEMINEN
37, 38. a) Miten Pietari vastasi rohkeasti hallitusmiesten eteen tuotuna syyttäjilleen, jotka vaativat apostoleita lopettamaan saarnaamisen? b) Millainen tilanne on nykyään tässä suhteessa?
37 Kun apostolit seisoivat näiden hallitusmiesten edessä sanhedrinin salissa ja kuulivat ylimmäisen papin kysymykset, he eivät vapisseet eivätkä olleet peloissaan. Heillä oli Jehova Jumalan ja näkymättömien enkelien suojelus. Sen tähden, kun hallitusmiehet sanoivat: ”Me olemme kieltämällä kieltäneet teitä opettamasta tähän nimeen; ja katso, te olette täyttäneet Jerusalemin opetuksellanne ja tahdotte saattaa meidän päällemme tuon miehen veren”, niin Pietari ja toiset apostolit sanoivat: ”Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä. Meidän isiemme Jumala on herättänyt Jeesuksen, jonka te ripustitte puuhun ja surmasitte. Hänet on Jumala oikealla kädellänsä korottanut Päämieheksi ja Vapahtajaksi, antamaan Israelille parannusta ja syntien anteeksiantamusta. Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat.” (Apt. 5:27–32) Sen sanominen, mitä he esittivät hallitusmiehille, vaati rohkeutta, mutta heidän sanomansa oli totta. He olivat kristittyjä.
38 Juuri tällainen asenne on jokaisen antautuneen kristityn omaksuttava nykyään. Jehova Jumalan ja hänen Poikansa Jeesuksen tuntemus panee kristityn julistamaan, että Jeesus Kristus on korotettu Pääedustajana ja Pelastajana ja istuu nyt Isänsä oikealla puolella, ’kunnes hän [Jehova] panee hänen vihollisensa hänen jalkojensa, astinlaudaksi’. – Apt. 2:34–36.
39. Mitä uskollisuus Jumalaa kohtaan saattaa merkitä kristitylle, mutta mitä hän kuitenkin jatkuvasti tekee?
39 Uskollisuus kristillistä tehtävää kohtaan merkitsee jossain määrin epämukavuutta, uhkauksia, vaikeuksia ja koettelemuksia ja mahdollisesti kuolemaakin joissakin tapauksissa. Niinpä nämä papit ja saddukeukset olivat epäsuopeita apostoleita kohtaan, kuten kertomus osoittaa: ”Kun he sen kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he tahtoivat tappaa heidät.” (Apt. 5:33) Jonkin aikaa myöhemmin Stefanus kivitettiin kuoliaaksi, koska hän puhui totuutta. (Apt. 7:54–60) Tänä nykyisenä aikana näemme samanlaista tapahtuvan, kun kiihkoilijat tämän maailman hengen täyttäminä vastustavat Jehovan todistajain evankeliuminpalvelusta. Kun kristitty tietää olevansa oikeassa ja valtuutettu julistamaan ”iankaikkista hyvää uutista”, niin hän siitä huolimatta jatkaa iloisen sanoman julistamista rohkeasti.
40. Miten Gamaliel suhtautui tähän sanhedrinin edessä suoritettuun kuulusteluun, ja mihin johtopäätöksiin hän tuli?
40 Keskellä kaikkea tuota silloista kiihtymystä noina apostolien päivinä nousi muuan viisas mies, Gamaliel-niminen fariseus, ja sanoi: ”Israelin miehet, kavahtakaa, mitä aiotte tehdä näille miehille. Sillä ennen näitä päiviä nousi Teudas, sanoen jokin olevansa, ja häneen liittyi noin neljäsataa miestä; hänet tapettiin, ja kaikki, jotka olivat häneen suostuneet, hajotettiin, ja he joutuivat häviöön. Hänen jälkeensä nousi Juudas, galilealainen, verollepanon päivinä ja vietteli kansaa luopumaan puolellensa; hänkin hukkui, ja kaikki, jotka olivat suostuneet häneen, hajotettiin. Ja nyt minä sanon teille: pysykää erillänne näistä miehistä ja antakaa heidän olla; sillä jos tämä hanke eli tämä teko on ihmisistä, niin se tyhjään raukeaa; mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi heitä kukistaa. Varokaa, ettei teitä ehkä havaittaisi sotiviksi itse Jumalaa vastaan.” Tällöin he ottivat vaarin Gamalielin sanoista, ”ja he kutsuivat apostolit sisään ja pieksättivät heitä ja kielsivät heitä puhumasta Jeesuksen nimeen ja päästivät heidät menemään”. Nykyään pitäisi olla enemmän Gamalielin kaltaisia miehiä neuvomassa uskonnollisille johtajille ja hallitusmiehille, miten heidän pitäisi menetellä. – Apt. 5:35–40.
41. Miten apostolit suhtautuivat saamaansa ruoskintaan ja heille annettuihin uhkauksiin?
41 Ruoskiminen ei muuttanut asiaintilaa apostoleille. Heitä oli lyöty ennenkin. He olivat olleet vankilassa ennenkin. Heitä oli uhattu ennenkin. Heitä tuki näkymätön voima, mitä hallitusmiehet eivät tunteneet. Se voima oli Jehova Jumala, hänen Poikansa Kristus Jeesus ja joukko enkeleitä sekä pyhä henki, minkä Jumala lähetti vahvistamaan maan päällä olevia palvelijoitaan. Nämä uskolliset kristityt ”lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden. Eivätkä he lakanneet, vaan opettivat joka päivä pyhäkössä ja kodeissa [talosta taloon, Um] ja julistivat evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta.” Onko sinulla tällainen usko? Kuuntelisitko sinä Jehovan enkeliä ja tekisitkö niin kuin apostolit tekivät? Tosi kristityt tekevät niin! – Apt. 5:41, 42.
42. Kun apostolit olivat kuunnelleet iloiten enkeliä, niin miten he osoittivat rohkeutta hyvän uutisen julistamisessa?
42 Mikä ilo apostoleilla olikaan sen johdosta, että he kuuntelivat enkeliä! He menivät laajemmille palveluskentille saattamaan kunniaan Jehovan nimeä ja sanaa. He vahvistivat Jumalan seurakunnan kasvua aikanaan. Lopulta nämä apostolit ja monet muut uskolliset, koetellut seuraajat menivät toisiin seutuihin, eivät ainoastaan juutalaisten keskuuteen, vaan myös pakanoiden luo. Näille toisille kaikista heimoista ja kielistä ja kansoista oleville annettiin tilaisuus oppia tuntemaan totuus ja ”tämän elämän sanat”, joista Jeesus oli puhunut seuraajilleen. Kirjoittaessaan korinttolaisille apostoli Paavali puhui suuresta kiinnostuksestaan ”tämän elämän sanoja” kohtaan, kun hän esitti heille ihmeellisen todistelunsa kuolleitten ylösnousemuksen vahvistukseksi. – 1. Kor. 15:1–57.
43, 44. Mikä rohkaisu annetaan nykyisille Jehovan kristityille todistajille, ja mitä he jatkuvasti rukoilevat?
43 Kristityt noudattavat nyt noiden apostolien esimerkkiä, jotka tekivät mitä Jumalan enkeli käski heitä tekemään. Jehovan enkelit johtavat nyt hänen kansaansa hänen kaikkialla maailmassa olevassa järjestössään, kun siihen kuuluvat julistavat ”iankaikkisen hyvän uutisen” sanomaa. Ole siis rohkea! Osallistu saarnaamistyöhön. Tee sitä rohkeasti luottaen Jumalan sanaan. ”Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.” (Ps. 91:11) Tämän todistukseksi Paavali tekee kysymyksen: ”Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä?” (Hepr. 1:14) Hänen kysymyksensä vaatii myönteisen vastauksen.
44 Kiinnostaako sinua sitten Kristuksen Jeesuksen kautta saatava pelastus? Pietaria ja Johannesta kiinnosti, ja he sanoivat: ”Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman.” (Apt. 4:12) Jos sinulla on se usko, mikä kristityllä täytyy olla Kristukseen Jeesukseen, niin jotta menestyisit tässä nopeasti häviävässä asiainjärjestelmässä, sinä rukoilet jatkuvasti, että olisit ’täynnä pyhää henkeä’, ja seurauksena on, että sinä puhut ”Jumalan sanaa rohkeasti”. – Apt. 4:31.
[Alaviitteet]
a Uutinen kokonaisuudessaan kuului seuraavasti:
KREIKKA KIELTÄÄ JEHOVAN TODISTAJAIN KOKOUKSET
ATEENA, 25.7. (Reuter) – Kreikan hallitus on kieltänyt kaikki Jehovan todistajain julkiset kokoukset, ilmoitettiin tänään.
Kielto määrättiin sen jälkeen, kun Kreikan ortodoksiset järjestöt olivat varoittaneet, että ne järjestäisivät vastalausemarsseja Salonikista Ateenaan, jos lahkon sallittaisiin pitää joukkokokous täällä tiistaina.
Julistaen kiellon sisäasiainministeriön alisihteeri määräsi tänään poliisin kieltämään lahkon kaikenlaiset kokoukset – johon lahkoon kuuluu noin 20 000 henkeä Kreikassa – ”rauhan ja järjestyksen” hyväksi.
Kreikan priimas, arkkipiispa Krysostomus, on johtanut kaikki Kreikan ortodoksiset järjestöt Jehovan todistajain kokousta vastaan, mitä hän nimittää ”ateistien ja anarkistien häpeälliseksi kongressiksi”.
Kirjeessään pääministeri Panayotis Pipinelikselle hän sanoi, että ellei kokousta kielletä, hänen on pakko ”puolustaa kaikkea pyhää ja johtaa papit ja kansa” suoranaiseen toimintaan lahkoa vastaan.