Miten suhtaudut valtaan?
1, 2. a) Mikä valaisee yleistä suhtautumista valtaan? b) Miksi meille on tärkeätä tutkia omaa suhtautumistamme valtaan?
ERÄÄNÄ lokakuun aamuna vuonna 1969 kokoontui Montrealin kaupungin poliisikunta Kanadassa eräälle kentälle pohtimaan lakkomenetelmiä, sen sijaan että olisi ilmoittautunut palvelukseen. Mitenhän kaupungin asukkaat suhtautuivat tähän poliisien vallan äkilliseen lakkaamiseen? Niin kuin oli odotettavissakin, rosvot, taistelunhaluiset ylioppilaat ja muut periaatteettomasti tilannetta hyväkseen käyttävät mellakoivat ja ryöstivät. Mutta entä tavallinen kaupunkilainen, ihminen, joka saattoi olla lähinaapuri? Eräs silminnäkijä selitti:
”En tarkoita huligaaneja enkä tavanomaisia lainrikkojia, tarkoitan, että aivan tavalliset ihmiset tekivät sellaisia rikkomuksia, joita he eivät olisi ajatelleetkaan yrittää, jos kadunkulmassa olisi seisonut poliisi. Näin autojen ajavan päin punaista valoa. Autoilijat ajoivat väärällä puolen katua, koska he tiesivät, ettei kukaan ottaisi heitä kiinni.” – New York Times, perjantai, 10.10.1969, s. 2.
2 Suhtaudutko sinä samalla tavalla valtaan kuin nämä ”aivan tavalliset ihmiset”? Onko määräysvalta vain sellaista, mitä siedetään, mutta pilkataan, jos siihen annetaan tilaisuus? ’Ei suinkaan!’ saatat vastata. Mutta huolellinen itsetutkistelu on paikallaan, koska ajattelumme ja toimintamme ovat voineet saada vaikutteita tavoilla, joita emme huomaa. Useimmista nykypolven ihmisistä ”määräysvalta” on sana, jolla on vastenmielinen kaiku; heidän mielestään tällainen valta rajoittaa kohtuuttomasti toimintavapautta, jota kaikkein vanhoillisimmatkin ihmiset haluaisivat. Siksi havaitsemme tämän sukupolven heikentävän valtaa kaikin kuviteltavissa olevin keinoin. Se saattaa tapahtua äärimmäisen äänekkäässä ja jopa väkivaltaisen erimielisessä muodossa. Tai se voi olla äänetöntä mutta siitä huolimatta tuhoisaa vallan uhmaamista aloilla, jotka voivat jäädä huomaamattomiksi, nyky-yhteiskunnan enemmistön muodostavien ”tavallisten ihmisten” keskuudessa tapahtuvaa.
3. Miten huomattavat henkilöt puhuvat nykyisistä suuntauksista kysymyksen ollessa vallan kunnioittamisesta?
3 Columbia-yliopiston sosiologian laitoksen puheenjohtaja tri Amitai Etzioni selosti ”vallan, kaikenlaisen vallan, suuriäänistä halveksuntaa, mitä hän näkee monissa korkeakoulujen opiskelijoissa”, sanoen:
”Toisen maailmansodan jälkeen on jokin romahtanut lasten kasvatuksessa . . . Arvovaltaan perustuvaa järjestelmää vastaan levisi laajakantoinen vastavaikutus – joka näyttää liialliselta vastavaikutukselta. . . . Nyt kaikki 1940-luvulla syntyneet lapset ovat tulleet täysikasvuisiksi, eivätkä he voi hyväksyä valtaa miltään taholta – opettajan, poliisin, tuomarin eikä toistensakaan taholta. . . . Minä näen vaaran myös yhteiskuntajärjestykselle, itse yhteiskuntarakenteelle.” – The National Observer, maanantai, 2.2.1970, s. 20.
Yhdysvaltain senaattori John L. McClellan puhui eräässä haastattelussa samaan tapaan syistä, joiden vuoksi rikollisuus lisääntyy jatkuvasti tuossa maassa:
”Toinen on yleinen ilmapiiri tässä maassa – passiivisen vastarinnan, mukautumattomuuden ja vallan halveksunnan ilmapiiri – tämä ns. filosofia siitä, että kukin ’tekee omaansa’ välittämättä sen yhteydestä tai vaikutuksesta toisiin. Se on suureksi osaksi luonteeltaan kapinaa perustuslaillista valtaa vastaan.” – U.S. News & World Report, 16.3.1970, s. 18.
4. a) Mistä vallasta on siis nyt kysymys? b) Miten jotkut ovat ilmaisseet suhtautumisensa valtaan?
4 Mitä on siis se valta, joka on herättänyt yhä vihamielisempiä tunteita, kuten havaitaan joka puolella nykyään? Se on nimenomaan ajatteluun, mielipiteisiin ja käyttäytymiseen kohdistuvaa vaikutus- ja määräysvaltaa. Vallassa olevat vaikuttavat ihmisen tekoihin eli määräävät niitä sellaiseen suuntaan, johon hän ehkä haluaa tai ei halua mennä. Tämän johdosta ovat monet alkaneet pitää vallankäyttöä vapauden vastaisena. Määräysvallan poistamismielessä jotkut ovat pitäneet vapautta lopullisena päämääränä, johon ihmiset pyrkivät. Eräs viime vuosisadan amerikkalainen filosofi, Henry Thoreau, esitti sen kirjoitelmassaan ”Passiivinen vastarinta” seuraavasti:
”Hyväksyn sydämestäni tunnuksen: ’Paras hallitus on se, joka hallitsee vähimmän’; . . . Toteutettuna se lopulta merkitsee tätä, minkä minäkin uskon: ’Paras hallitus on se, joka ei hallitse lainkaan.’” – Man & The State: The Political Philosophers, s. 301.
Eräs nykyajan teini-ikäinen filmitähti lausui saman mielipiteen nykyisellä ilmaisutyylillä: ”On tylsää ottaa vastaan määräyksiä keneltäkään. . . . on isiä, jotka ajattelevat, että heillä on jumalallinen oikeus hallita jälkeläisiään vain siksi, että he ovat siittäneet heidät.” (New York Sunday News, 17.11.1968) Kun tällainen ajattelutapa tulee säännöksi pikemmin kuin poikkeukseksi, niin onko mikään ihme, että ”itse yhteiskuntarakenne” on vaarassa?
VALLAN HALVEKSUNNAN ALKUSYY
5. Miten vallan halveksunnan alkusyy saadaan selville?
5 Mikä aiheuttaa tämän voimakkaan suuntauksen karistaa yltään kaiken vallan kahleet? Eräs International Herald Tribune -lehdessä 7.6.1968 ollut selostus viittaa huomaamattaan vallan halveksunnan alkulähteeseen: ”Jotakin on ilmassa nykyisessä maailmassa, valtaan kohdistuvaa uhmaa, tarttuvaa vastuuttomuutta, eräänlaista rikollisuutta moraalia vastaan, mitä ei enää uskonnollinen eikä eettinen usko hillitse.” Tämä ’jokin ilmassa’ on suoraan sanoen seuraus sen nykyisistä toiminnoista, jota Raamattu kutsuu ’ilmavallan hallitsijaksi, sen hengen hallitsijaksi, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa’. (Ef. 2:2) Nykyinen sukupolvi näkee hänen työnsä runsaan hedelmän vallan halveksunnan kehittämisessä. Mutta sen juuret palautuvat taaksepäin siihen asti, kun tämä ”hallitsija” kohtasi ensimmäisen ihmisparin.
6, 7. a) Miten ihmisen Luoja koetteli, millä tavalla Aadam ja Eeva suhtautuivat hänen valtaansa? b) Miten Saatana mursi heidän kunnioituksensa valtaa kohtaan, ja miksi tämän tietäminen on tärkeää meille?
6 Koska ihmisen pitäisi kaikin keinoin haluta välttyä tulemasta Jumalan silmissä ’tottelemattomuuden lapseksi’, niin on viisasta tutkia, millaista ajattelua ”ilmavallan hallitsija” on synnyttänyt ihmiskunnassa. Tätä valaistiin ensi kerran, kun koeteltiin, miten Aadam ja Eeva suhtautuivat Luojan hallitsijanvaltaan. Jumala vahvisti oikeutensa tehdä ja saattaa voimaan lakeja luomakuntansa hallitsemiseksi. Hän määritteli selvästi luomustensa vapauden rajat. Heidän tottelevaisuutensa oli oleva hänen heihin omaamansa korkeimman vallan eli suvereenisuuden hyväksymistä. Hän sanoi: ”Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” – 1. Moos. 2:16, 17.
7 Hän, jota myöhemmin sanottiin ”ilmavallan hallitsijaksi”, julkesi asettaa Jehovan vallan kyseenalaiseksi. Siten tehdessään hänestä tuli Saatana, joka merkitsee ’vastustajaa’. Puhuen käärmeen välityksellä hän asetti kyseenalaiseksi Jehovan oikeudenmukaisen vaatimuksen vallanpitoon esittämällä väärin Jumalan käskyn. Saatana kysyi Eevalta: ”Onko Jumala todellakin sanonut: ’Älkää syökö kaikista paratiisin puista’?” (1. Moos. 3:1) Eeva tiesi, ettei Jumala ollut asiattomasti rajoittanut heidän vapauttaan kieltämällä heitä syömästä jokaisesta puusta. Hän oli asettanut ainoastaan järkevän rajoituksen, vain yhden puun. Kun Eeva ilmaisi tietävänsä tämän, niin Saatana jatkoi syyttäen Jumalaa siitä, että hän valehteli pitääkseen ihmiset valtansa alaisina, väittämällä, ettei heidän elämänsä ollut riippuvainen tottelevaisuudesta ja että heidän eteensä avautuisi todellisuudessa uudet vapauden näköalat, jos he uhmaisivat Jehovan hallitusvaltaa. Tämä on sama väärä peruste, jota Saatana käyttää yhä vielä ihmisten johtamisessa pois vallanpidon kaikista muodoista. Itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden tie saadaan näyttämään houkuttelevalla tavalla mieluisammalta kuin jonkun toisen toiveitten mukaan hallittavana oleminen. Jos Saatana voi saada jonkun ärtymään hiukankin vallan alaisuudessa, niin tie on avoinna vakavammalle kapinalle tulevaisuudessa. – Gal. 5:9.
TOISIA IHMISEN SUHTAUTUMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ
8. Miten esimerkki vaikuttaa ihmisen suhtautumiseen valtaan?
8 On koko joukko toisiakin tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten ihminen suhtautuu valtaan. Niistä on hyvä olla tietoinen, jotta ne eivät kääntäisi ajatteluamme sellaiseen suuntaan, mihin muut tässä järjestelmässä menevät. On olemassa esimerkiksi sellaisten aikuisten antama huono esimerkki, jotka ovat vallassa tai joiden otaksutaan pitävän sitä yllä. Sellaiset valtion virkailijat kuin poliisit, opettajat ja postinkantajat, samoin kuin vanhemmat ja papitkin kannattavat näennäisesti lakia ja järjestystä, mutta eivät useinkaan halua lopettaa omia laittomia tekojaan. Tämä on saanut monet päättelemään, että lakia on toteltava ainoastaan, jollei se johda henkilökohtaiseen epämukavuuteen tai häiritse itsekkäitä etuja. Niinpä me havaitsemmekin heidän välttelevän epärehellisesti veroja tai tullimaksuja, rikkovan liikennesääntöjä, kun he luulevat selviytyvänsä siitä rangaistuksetta, varastavan työnantajaltaan paisuttamalla petollisesti kulunkitilejä tai viemällä mukanaan yhtiön omaisuutta. He osallistuvat laittomiin lakkoihin, joihin liittyy herjausnimien antaminen ja tunnekuohuisia mielenosoituksia ja usein väkivaltaa. Aikuiset käyttävät myös monesti halventavaa kieltä poliiseista ja valituista virkamiehistä, ja nämä virkamiehetkin arvostelevat ankarasti julkisuudessa poliittisia vastustajiaan kaikkea muuta kuin imartelevalla tavalla ja antavat siten huonon esimerkin nuorisolle. Jos aikuiset käyttäytyvät tällä tavalla, niin eikö ole odotettavissa, etteivät nuoret huomioitsijat paljonkaan arvosta heidän vaatimuksiaan osoittaa heille kunnioitusta? – Sananl. 26:22.
9. Millä tavoilla ihmiset ovat käyttäneet väärin valtaansa?
9 Yksi tekijä, joka vaikuttaa jossain määrin ihmisten suhtautumiseen valtaan, on se tosiasia, että vallanpitäjät käyttävät usein väärin omaamaansa valtaa. Isästä, Jumalan valtuuttamasta huonekunnan päästä, voi tulla tyranni. Jokin julkinen skandaali paljastaa meille poliisien ja poliitikkojen yleisen tavan ottaa lahjuksia. (Sananl. 29:4) Poliittiset johtajat johtavat usein ihmisiä harhaan lausunnoilla, joiden osoitetaan myöhemmin olevan valheellisia, ja seurauksena on ”luottamuspula”. Edullisen tuomion oikeudessa saavat liian usein ainoastaan ne, joilla on varaa hankkia ”hyvä” asianajaja, ja he voivat näiden häikäilemättömien asianajajien vaivannäön avulla jopa ”ostaa” vapautuksen tekemiensä rikosten rangaistuksesta. Vähemmistöt kärsivät. Toisissa tapauksissa on selvästi ilkeitä miehiä, jotka käyttävät väärin valtaa pakolla, kuten Hitler ja muut hirmuvaltiaat, joita on esiintynyt viime vuosina.
10. Miten vallanpitäjien välinpitämättömyys on edistänyt halveksuntaa?
10 Kun nähdään vallanpitäjien välinpitämättömyys tai kykenemättömyys toimia, niin se edistää halveksunnan tunnetta heidän kaksinaista mittapuutaan kohtaan oikeuden jakamisessa. On yleisesti tunnettua, että monissa maissa rikollinen alamaailma on melkein vapaa rikossyytteistä, ja Yhdysvaltojen suuri yleisökin kutsuu sitä ”koskemattomaksi”. Tällainen välinpitämättömyys rohkaisee toisia laittomaan menettelyyn. Senaattori McClellan osoitti tämän selittäessään edelleen, miksi rikollisuus lisääntyy jatkuvasti Yhdysvalloissa: ”Rikollisuus, joka jää rankaisematta, synnyttää rikollisuutta. . . . mahdollisuus joutua vangituksi, tuomituksi ja rangaistuksi vakavasta rikoksesta on pienempi kuin yksi kahdestakymmenestä.” (U.S. News & World Report 16.3.1970, s. 18, 19) Tämä vahvistaa sen, mitä viisas kuningas Salomo sanoi: ”Milloin pahan teon tuomio ei tule pian, saavat ihmislapset rohkeutta tehdä pahaa.” – Saarn. 8:11.
11. Mitä kysymyksiä edellä oleva herättää?
11 Tarkastellessamme edellä esitettyä voimme nähdä, että siihen, miten ihminen suhtautuu valtaan, voivat vaikuttaa monet seikat. Saatanan, ihmisen omien lihan taipumusten, ihmisten antaman huonon esimerkin, vallan väärinkäytön ja toiminnan laiminlyönnin vaikutus voi olla omiaan saamaan ihmiset kehittämään kapinahenkeä valtaa kohtaan. Totisesti ”ihminen vallitsee toista ihmistä hänen onnettomuudekseen”. (Saarn. 8:9) Koska kuva vallankäytöstä läpi vuosien on näin epämiellyttävä, monet käyttävät tällaisia seikkoja esittääkseen järkisyitä omaksumansa vallanpitoa vastustavan menettelytavan selitykseksi, kun he rikkovat lakeja tai ilmaisevat monin muodoin erimielisyytensä. Mutta pitäisikö näiden seikkojen järkyttää meidän suhtautumistamme valtaan ja siihen, mitä tarkoitusta se palvelee? Pitäisikö niiden saada meidät kapinoimaan suorasukaisesti sitä vastaan, mitä me pidämme vallan alaisuudessa olevia kohtaan tehtyinä vääryyksinä? Pitäisikö niiden saada meidät harmistumaan vähemmän ilmeisillä tavoilla ja valmiiksi olemaan tottelematta vallanpitäjiä, kun ajattelemme, ettei meitä nähdä tai että voimme ”selviytyä siitä rangaistuksetta”?
12. Miten voimme oppia suhtautumaan oikein valtaan?
12 Yksi asia, jonka pitäisi olla ilmeinen tähän asti tehdyistä havainnoista, on, ”ettei . . . ole . . . miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa”. (Jer. 10:23) Sen tähden täytyy Luojan ohjata kristityn suhtautumista aikansa vallanpitäjiin ja yleensä valtaan. Oikea suhtautuminen tehdään selväksi kahdella tavalla:1) huomioimalla niitä fyysisiä periaatteita, jotka osoittavat luomakunnan laeissa ilmenevän vallan arvon ja välttämättömyyden, ja 2) oppimalla tuntemaan ne oikeat periaatteet hänen suhtautumisestaan valtaan, jotka on varattu Luojan kirjoitetussa ilmoituksessa, Pyhässä Raamatussa. Voimme tässä lyhyesti tarkastella joitakin näistä periaatteista.
LUOMAKUNTA ILMAISEE OIKEAN SUHTAUTUMISEN VALTAAN
13. a) Miten elimistösi vallitsee sinua? b) Miten sinä suhtaudut elimistösi käskyihin?
13 Meitä vallitsevat tietyt fyysiset lait, jotka rajoittavat toimiamme tai panevat meidät tekemään jotakin. Joissakin tapauksissa tämä on aivan pakottavaa. Esimerkiksi sinun elimistösi ’vaikuttaa’ sinuun tai ’käskee’ sinua kiistattomalla vallalla ottamaan polttoainetta, nauttimaan ruokaa. Jos haluat pysyä elossa, niin sinun täytyy syödä. Sinun ruumiisi täytyy myös vapautua aineenvaihduntansa tuottamista jäteaineista. Se antaa ikään kuin määräävän käskyn poistaa ne. Ajattele unen, ilman ja veden tarvettasi. Ruumiisi käskee sinua ja lopulta pakottaa sinut saamaan näitä, vaikka ehkä haluaisitkin toisin. Tuntuuko sinusta, että sinulta on riistetty vapautesi näiden seikkojen tähden? Aiotko sinä kapinoida ja kohdella väkivaltaisesti elimistöäsi vain siksi, että sillä on eräänlaista valtaa sinuun? Eikö se olisikin järjetöntä? Ne, jotka yrittävät rikkoa näitä fyysisiä lakeja vastaan, vahingoittavat vain itseään. Mutta asianmukainen pysyminen niissä on hyödyllistä ja voi todella tuottaa nautintoa. Kuka ei iloitsisi hyvästä yöunesta, herkullisesta ateriasta tai lasillisesta raikasta vettä kuumana päivänä?
14. Mainitse esimerkki luomakunnan jonkin lain vallasta.
14 Sama koskee ulkopuolellamme vallitsevia lakeja, joita meidän täytyy totella. Portaikot ja hissit muistuttavat olemassaolollaan alituisesti siitä, miten painovoima vaikuttaa meihin. Haluaisitko kieltää painovoiman vallan astumalla ulos kymmenennen kerroksen ikkunasta sen sijaan, että käyttäisit portaita? Vaikka nämä lait ovat järkähtämättömiä ja jatkuvia vaikutukseltaan, niin kuka voi kieltää niiden olevan erittäin hyödyllisiä? Painovoima pidättää maalle sen ilmakehän, valtameret ja muut elämälle niin tärkeät seikat. Jos me tunnustamme luomakunnan lait ja toimimme sopusoinnussa niiden kanssa, niin voimme huomata, että niitä voidaan käyttää vielä suuremmaksikin hyödyksi ja nautinnoksi. Ihmiset tunnustivat esimerkiksi painovoimalain vallan, tutkivat sitä muiden sovellettavien lakien ohella ja kehittivät lopulta lentokoneen. Tämä ei ole kapinaa painovoiman valtaa vastaan sen enempää kuin lintujen tai lentävien hyönteistenkään olemassaoloa pidettäisiin sellaisena. Ne toimivat vain sopusoinnussa Jumalan asettamien lakien kanssa niiden hyväksi, jotka tunnustavat ne.
15. a) Miten valta ilmenee kaikkeuden normeissa? b) Mainitse eräitä normeja, jotka vaikuttavat elämäämme nykyään.
15 Eräs alue, jolla valta tarjoaa meille tosi hyötyä, on kaikkeudessa vallitseva yhdenmukaisuus. Ihmisruumis valaisee tätä. Sen elimet ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta aina samassa paikassa, ja kaikki ruumiinjäsenet ovat tasasuhtaisia. Kuvittelehan sekasortoa, joka syntyisi lääkärintoimen ja erityisesti kirurgian harjoittamisessa, jollei jonkun ihmisen umpilisäkkeen voitaisi luottaa olevan samassa paikassa kuin toisilla! Entä jos ihmisen jalat olisivat yleensä eripituiset? Näin ei kuitenkaan ole. Suunnittelija, jolla on valta, on jo normittanut meidän ruumiimme meitä varten. Raamatun psalmista Daavid sanoi ihaillen: ”Ja sinun kirjaasi oli kirjoitettu kaikki sen osat.” (Ps. 139:14–16, Um) Näitä asioita ei jätetty meidän ratkaistavaksemme. Hän on sallinut kuitenkin normiensa rajoissa loputtoman vaihtelevuuden ja valinnanvapauden meidän iloksemme. Kun sovellamme yhdenmukaisuuden periaatetta nykyiseen elämään, niin havaitsemme, miten hyödyllinen ja ilmeisen tarpeellinen on jokin sellainen valta, joka määrää normit. On tehtävä painoja, mittoja ja rahanvaihtokursseja koskevia päätöksiä sekä ratkaistava, millä puolella tietä on ajettava. On ilmeistä, mitä tapahtuisi, jos jokainen tekisi niin kuin haluaa näissä asioissa. Vallankäyttö poistaa siis hämmennyksen ja varaa jossakin määrin turvallisuutta asettamalla normeja.
16. Mitä hyötyä ihmiset mm. saavat vallan käytöstä?
16 Tarkasteltuamme lyhyesti joitakin luomakunnan lakeja voimme nähdä, että vallankäyttö niiden välityksellä myötävaikuttaa meidän elossa pysymiseemme ja edistää järjestyksellistä elämää. Se, että me tunnustamme sen ohjauksen ja toimimme sopusoinnussa sen kanssa, ei todellisuudessa ole vapauden esteenä. Luomakunnassa ilmenevä valta tosiasiassa lisää elämisen iloamme.
OIKEA SUHTAUTUMINEN VALTAAN TULEE LUOJALTA
17. Mikä ihmisessä tekee vallanpidon välttämättömäksi? Valaise.
17 Valtaa koskeva Jumalan järjestely älyllisten luomusten opastamiseksi on välttämätön, koska hän antoi heille sellaista, mitä yksistään kaikkivoipa Luoja voi antaa, kyvyn valita oma suuntansa, ”vapaan tahdon”. Hän ymmärsi, että tämä vapaus antaa heille mahdollisuuden valita vaihtoehtojen välillä, joista jotkin eivät ehkä ole valitsijan eivätkä muidenkaan parhaitten etujen mukaisia. Sen tähden on jonkinlainen ohjaus välttämätön, jotta älylliset luomukset voisivat elää rauhaisasti ja oikeudenmukaisesti. Valaisemme asiaa: Joku voisi haluta rakentaa kotinsa johonkin kauniiseen paikkaan, mutta loukkaisiko hänen valintansa toisten vapautta? Joku toinen on jo saattanut valita sen paikan, tai ehkä se olisi erinomainen paikka erotettavaksi yhdyskunnan puistoksi jokaisen paikkakunnalla asuvan hyödyksi. On selvää, että täytyy olla jokin keino ratkaista, mikä on parasta kaikille, koska ihmisten on elettävä toisten ihmisten naapureina. Jumala tekee sen johtoasemaa koskevan periaatteen avulla.
18. Miten Jehova on järjestänyt vallankäytön? Mitä se osoittaa Jehovasta?
18 Johtoasemaa koskevaa periaatetta on valaistu 1. Kor. 11:3:ssa: ”Minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.” Kun tämä periaate laajennetaan käsittämään kaikki älylliset luomukset ja heidän toimensa, niin se leviää läpi koko Jehovan järjestelyn kaikkeuden hallitsemiseksi ja käsittää meidätkin täällä maan päällä. Se ilmentää lämmintä huolenpitoa Hänen luomuksistaan eikä välinpitämätöntä etäisyyttä. Se on rakastavan isän huolenpitoa lapsistaan. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa.” (Hepr. 12:6, 7) Jehovan vallankäyttö voi saada tarvittavan kurin tai neuvon muodon, niin kuin ihmisisäkin kurittaa ja neuvoo lapsiaan. Mutta se osoittaa, että hän välittää ja on kiinnostunut siitä, joka saa hänen ohjaustaan, ja haluaa hänen parastaan. Ja se saa aikaan rauhaisat suhteet Jumalan ja lähimmäisen kanssa, kuten apostoli jatkaa sanoen: ”Jälkeenpäin se [kuritus] antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.” – Hepr. 12:11.
MAALLISEN VALLAN TARVE
19. a) Mitä tarkoitusta varten ovat maalliset vallanpitäjät? b) Mitä me saamme maallisilta vallanpitäjiltä, ja mitä me annamme vastineeksi?
19 Vaikka hallitsemista koskevan Jehovan järjestelyn täysi hyöty on tilapäisesti keskeytynyt maan hallituksen suhteen, niin hän tunnustaa, että jonkinlainen vallan muoto täytyy olla, kunnes hänen hallintonsa on täysin ennallistettu täällä. Siksi huomaammekin, että kristittyjä käsketään ”olemaan [vallassa oleville maallisille] hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset” eikä kapinoimaan niitä vastaan siksi, että niissä on epätäydellisyyksiä. (Tiit. 3:1) Nämä ”esivallat” auttavat jossain määrin järjestyksen ylläpitämistä yhteiskunnassa, mitä ilman vallitsisi anarkiasta johtuva sekasorto. Tässä suhteessa vallanpitäjät heijastavat jäänteitä Jumalan ihmiselle antamasta omastatunnosta. (Room. 2:14, 15) Heillä on tarpeellinen valta järjestyksen ylläpitämiseksi jossain määrin esimerkiksi julkisten palvelusten (puhtaanapidon, vedenjakelun, postinjakelun, teitten rakentamisen sekä koulutuksen), rikollisuuden ehkäisyn, palosuojelun ja oikeusturvan aloilla, sosiaalisissa avustustoimenpiteissä sekä turvallisuusmääräyksiä koskevassa lainsäädännössä, joka liittyy rakennuksiin, palontorjuntaan, puhtaanapitoon, saastumiseen, elintarvikkeisiin, lääkkeisiin ja liikenteeseen. Tunnustuksena näistä eduista kristitty osoittaa maallisille vallanpitäjille suhteellista alamaisuutta ja maksaa veroa. (Room. 13:6, 7; Mark. 12:17) Sen ansiosta hän voi enimmäkseen ”viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa” sellaisten miesten alaisuudessa, jotka kuuluvat ”kaikkeen esivaltaan”, hallitusviranomaisiin. – 1. Tim. 2:2.
20. Miten kypsä kristitty suhtautuu valtaan?
20 Miten kypsä kristitty siis suhtautuu valtaan? Ensiksikin hän ymmärtää, että se on välttämätön hänen elämänsä kaikissa piirteissä. Hän ymmärtää Luojan vallankäytön olevan rakkaudellista kiinnostusta Hänen luomustensa hyvinvointia kohtaan. Hän tunnustaa maallisten vallanpitäjien palvelevan nyt Luojan kokonaistarkoituksia sekä että ne ovat ”Jumalan asettamat suhteellisiin asemiinsa”. (Room. 13:1, 2, Um; Joh. 19:11) Hän ymmärtää, että on välttämätöntä osoittaa suhteellista alamaisuutta sitä valtaa kohtaan, jota maallisen elämän eri aloilla olevat käyttävät – opettajat, työnantajat, poliisit, tuomarit ja veronkantajat. Hän säilyttää jatkuvasti tämän jumalallisen katsantokannan nykyisten vallanpitäjien ilmeisistä väärinkäytöksistä tai puutteista huolimatta ymmärtäen, että ”ylhäistä vartioitsee vielä ylhäisempi, ja sitäkin ylhäisemmät heitä molempia”. (Saarn. 5:7; Sananl. 15:3) Hän luottaa jatkuvasti siihen, että Jehovan tahto on toteuttaa rakkaudellista valtaansa käyttämällä ”hallintoa määräaikain loppurajalla”. (Ef. 1:10, Um) Hän odottaa sitä aikaa, jolloin Jeesus hallinnollisesti käyttää ”kaikkea valtaa taivaassa ja maan päällä” niiden kaltaisten uskollisten kristittyjen palvelijoitten välityksellä, jotka nyt työskentelevät ahkerasti hänen ja hänen kristittyjen veljiensä keskuudessa. – Matt. 28:18.
[Tekstiruutu/Kuvat s. 322]
Tunnustukseksi maallisten vallanpitäjien varaamista eduista kristitty osoittaa heille suhteellista alamaisuutta ja maksaa veroa
Postinkanto
Veden jakelu
Poliisisuoja
Puhtaanapito
Palonsammutus
Koulutus
[Kuva s. 320]
Sinun elimistösi ’käskee’ sinua syömään ja nukkumaan. Aiotko kapinoida, koska sillä on valtaa sinuun?