Tuleva elämä ylösnousemuksen välityksellä
”Ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää itsessänne.” – Joh. 6:53.
1, 2. Mitä Jeesus sanoi Johanneksen 6:53, 54:ssä, ja mihin opetukseen uskovien pitäisi olla vaikea ymmärtää näitä sanoja?
OPETUS ihmissielun kuolemattomuudesta on varsin laajalle levinnyt. Siihen uskovien pitäisi siksi olla vaikea ymmärtää, miten Raamatussa Johanneksen 6:53, 54:ssä olevat Jeesuksen Kristuksen sanat voisivat pitää paikkansa:
2 ”Totta totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on ikuinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”
3. Mitä järkeviä kysymyksiä kuolemattomuuteen uskovat herättävät, kun on kysymys sanoista ”elämä itsessänne” ja ylösnousemuksesta?
3 Jos, kuten niin monet väittävät, ihmissielu on jo kuolematon ja jää eloon ruumiin kuollessa, niin miksi meidän täytyy syödä Jeesuksen Kristuksen, ”Ihmisen Pojan”, lihaa ja juoda hänen vertaan, jotta meillä olisi ’elämä itsessämme’? Jos sielu vapautuu ruumiin kuollessa ja pääsee elävänä henkimaailmaan, niin miksi ihminen täytyy herättää kuolleista, jotta hän voisi elää jälleen? Kaikkien meidän täytyy myöntää tämän olevan johdonmukaista ajattelua.
4. Keiden Jeesuksen kuulijoista oli vaikea ymmärtää, mitä Jeesus sanoi, ja miten on asian laita nykyään?
4 Jeesuksen Kristuksen seuraajatkin havaitsivat vaikeaksi ymmärtää sitä, mitä hän sanoi, sillä me luemme: ”Mutta Jeesus, joka tiesi itsessään, että hänen opetuslapsensa nurisivat tästä, sanoi heille: ’Kompastuttaako tämä teitä?’” (Joh. 6:61) Nykyäänkin jotkut lukijoistamme saattavat havaita näiden Jeesuksen sanojen ymmärtämisen vaikeaksi. Jeesus kuitenkin tiesi, mistä hän puhui siihen aikaan, sillä hän itse ei uskonut ihmissielun kuolemattomuuteen. Hänen omat sanansa todistavat tämän.
5. Mitkä Jeesuksen lausunnot osoittavat, ettei hän uskonut ihmissielun kuolemattomuuteen?
5 Jeesus sanoi kerran opetuslapsilleen: ”Pelätkää . . . häntä, joka voi tuhota sekä sielun että ruumiin Gehennassa.” (Matt. 10:28) Myöhemmin ennen kuin hänet pidätettiin Getsemanen puutarhassa hän sanoi opetuslapsilleen: ”Sieluni on syvästi murheellinen, aivan kuolemaan asti.” (Matt. 26:38; Mark. 14:34) Jeesus lainasi usein Jesajan ennustusta ja oli yhtä mieltä sen kanssa, mitä se sanoi hänestä: ”Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, . . . hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan.” – Jes. 53:9, 12.
6. Mitä jotkut tekisivät Johanneksen 6:53, 54:n mukaan Jeesuksen ihmisuhrin suhteen ennen ”viimeistä päivää”, ja mitä näille tapahtuisi sinä päivänä?
6 Sen tähden Jeesus Johanneksen 6:53, 54:ssä ilmaisi, että hänestä tulisi ihmisuhri ja että olisi niitä, jotka söisivät hänen lihaansa ja joisivat hänen vertaan ennen ”viimeistä päivää”. Nämä kuolisivat ajan mittaan, mutta jokaisesta näistä Jeesus sanoi: ”Minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” Sen mukaan, mitä Betaniasta kotoisin oleva Martta sanoi Johanneksen 11:24:ssä, ”viimeistä päivää” pidettiin kuolleitten ylösnousemuksen tapahtumisaikana. Martta asui lähellä Jerusalemia. Täällä jonkin aikaa vuoden 31 pääsiäisen jälkeen Jeesus oli puhunut Jumalan hänelle antamasta tehtävästä herättää kuolleet. Hän oli joutunut uskonnollisen arvostelun kohteeksi, koska hän oli sapattipäivänä parantanut miehen ja käskenyt hänen ottaa vuoteensa ja mennä kotiinsa. Vastaukseksi tällaiseen arvosteluun Jeesus sanoi:
7, 8. a) Ketkä Jeesus Kristus tekee eläviksi kuolleista, ja kenen tavoin hän ansaitsee tulla kunnioitetuksi ja miksi? b) Kuka nykyään siirtyy kuolemasta elämään? c) Millaisiin ylösnousemuksiin Ihmisen Poika kutsuu kaikki muistohaudoissa olevat?
7 ”Sillä niin kuin Isä herättää kuolleita ja tekee heidät eläviksi, niin Poikakin tekee eläviksi ne, jotka hän tahtoo. Sillä Isä ei tuomitse ainoatakaan, vaan hän on antanut kaiken tuominnan Pojalle, . . . Joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita Isää, joka on lähettänyt hänet. Totta totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häntä, joka on lähettänyt minut, sillä on ikuinen elämä, eikä hän tule tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
8 ”Totta totisesti minä sanon teille: tulee hetki, ja se on nyt, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja ne, jotka ovat ottaneet vaarin, tulevat elämään. Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessään, niin hän on suonut Pojallekin sen, että hänellä on elämä itsessään. Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika. Älkää ihmetelkö tätä, koska tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, inhottavuuksia harjoittaneet tuomion ylösnousemukseen. Minä en voi tehdä yhtään mitään omasta aloitteestani; niin kuin kuulen niin tuomitsen, ja se tuomio, jonka minä langetan, on vanhurskas, koska en etsi omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on lähettänyt minut.” – Joh. 5:21–30.
9. Mitä erityisesti korostetaan edellä lainatuissa Jeesuksen sanoissa?
9 Huomaamme edellä olevissa sanoissa korostettavan tuomitsemista, sillä sanat ”tuomio”, ”tuominta” ja ”tuomita” esiintyvät eri taivutusmuodoissaan kaikkiaan seitsemän kertaa. Myös ”tuomion ylösnousemus” odottaa inhottavuuksien harjoittajaa.
10. Kenelle ihmiskunnan tuominta luovutetaan Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana, ja miksi tällaisesta tuominnasta ei valiteta?
10 Ylösnousemusaihe liitetään täten tuomitsemiseen. Koska Jumalan Poika taivaasta tuli ”Ihmisen Pojaksi” maan päälle, hänelle on annettu valta tuomita kaikki ihmiskunnan jäsenet. Niinpä Isä Jumala on tehnyt uskollisesta Pojastaan tuomaritoverinsa. Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana koko ihmiskunnan tuominta luovutetaan ensiksi Jumalan Pojalle, joka on Tuomaritoveri. Jumalan Pojan antamasta tuomiosta ei valiteta, koska se on täydellinen. Jehova Jumala ei tuomitse tuhatvuotisen Tuomiopäivän jälkeen siksi, että ennallistettu ihmiskunta vetoaisi Jehovaan Korkeimpana, Lopullisena Tuomarina. – 1. Kor. 15:24–28.
SIIRTYMINEN KUOLEMASTA ELÄMÄÄN NYT
11. Miten Jeesus selitti Johanneksen 5:24, 25:ssä, miksi häneen uskovat siirretään ”kuolemasta elämään”?
11 Maan päällä Jeesus Kristus toimi Jumalan puhetorvena ihmiselle. Niinpä kun joku kuulija uskoi, mitä Jumalan Poika Jeesus sanoi, niin se oli samaa kuin sen uskominen, mitä Isä Jumala sanoi. Jeesus ilmaisi, mitä hyötyä tästä koituisi juutalaisille, jotka kuulivat Jeesusta, kun hän sanoi seuraavat sanat juutalaisille: ”Totta totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häntä, joka on lähettänyt minut, sillä on ikuinen elämä, eikä hän tule tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.” Miten tämä tapahtuu? Jeesus selittää seuraavin sanoin: ”Totta totisesti minä sanon teille: tulee hetki, ja se on nyt, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja ne, jotka ovat ottaneet vaarin, tulevat elämään.” (Joh. 5:24, 25) Tietenkään silloin ne, jotka olivat kirjaimellisesti kuolleina haudoissa, eivät voineet kuulla Jeesuksen puhumaa sanaa ja ottaa siitä vaarin ”hetkenä”, josta hän puhui. Mistä ”kuolleista” Jeesus sitten puhui silloin?
12, 13. a) Mitä ”kuolleita” Jeesus tarkoitti, kun hän sanoi heidän kuulevan hänen sanansa ja sen vuoksi elävän? b) Mitä Paavali saattoi kirjoittaa Efesolaiskirjeen 2:4–7:n mukaan Jumalan tekemän järjestelyn johdosta niille, jotka olivat ”kuolleita” hairahduksissa ja synneissä?
12 Koska Jeesus sanoi, että ”hetki” sen tapahtumiseen ”on nyt”, hän voi tarkoittaa ainoastaan niitä ihmisiä, jotka kulkivat maan päällä mutta jotka olivat kuolemantuomion alaisia Aadamilta perityn epätäydellisyyden ja syntisyyden vuoksi. Jumalan näkökannalta katsottuna kaikki ihmiskuntaan kuuluvat yleensä ovat ”kuolleita”; heillä ei ole oikeutta elämään ja ”palkka”, jonka synti maksaa heille, on kuolema. (Room. 6:23) Mutta kuulemalla Jeesuksen ”sanan” ja ottamalla siitä vaarin he pääsisivät pois Jumalan heille langettaman kuolemaan johtavan tuomion alaisuudesta ja täten kuvaannollisesti ’siirtyisivät kuolemasta elämään’.
13 Tämän Jumalan tekemän järjestelyn vuoksi apostoli Paavali saattoi kirjoittaa Efesoksessa oleville uskoville ”pyhille”, jotka olivat ”Kristuksen Jeesuksen yhteydessä”, seuraavat sanat: ”Lisäksi Jumala on tehnyt eläviksi teidät, vaikka olitte kuolleita hairahduksissanne ja synneissänne . . . Jumala, joka on rikas armosta, suuren rakkautensa vuoksi, jolla hän rakasti meitä, teki meidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa, vieläpä kun me olimme kuolleita hairahduksissa – ansaitsemattomasta hyvyydestä teidät on pelastettu – ja hän herätti meidät yhdessä ja asetti meidät istumaan yhdessä taivaallisiin Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, jotta tulevissa asiainjärjestelmissä osoitettaisiin hänen [menneisyydessä ilmaistun] ansaitsemattoman hyvyytensä verraton rikkaus hänen huomaavaisuudessaan meitä kohtaan Kristuksen Jeesuksen yhteydessä.” – Ef. 1:1; 2:1, 4–7.
14. Missä ne, jotka tehdään tällä tavalla hengellisesti eläviksi, istuvat, ja millaisen ryhmän he muodostavat ja kenen yhteydessä heidän täytyy pysyä?
14 Niistä, jotka vapautettiin kuolemantuomiosta ja tehtiin hengellisesti eläviksi istumaan Kristuksen Jeesuksen kanssa ”taivaallisissa”, tehtiin Kristuksen seurakuntaruumiin jäseniä. Heidät on myös muodostettu ”temppeli”-luokaksi, jossa Jumala voi asua pyhän henkensä välityksellä ikään kuin ”pyhässä temppelissä”. (Ef. 1:22, 23; 2:20–22) Koska he ovat Kristuksen ”ruumis”, he ovat varsinkin ”Kristuksen Jeesuksen yhteydessä”. Heidän tarvitsee pysyä hänen yhteydessään. – Joh. 15:4.
15. Mitä kysymyksiä herää sen johdosta, että Isällä on ”elämä itsessään”?
15 Näihin soveltuvat Jeesuksen sanat: ”Niin kuin Isä herättää kuolleita ja tekee heidät eläviksi, niin Poikakin tekee eläviksi ne, jotka hän tahtoo.” (Joh. 5:21) Tämä merkitsee, että myös Pojalla on voima antaa elämä toisille. Jeesus esitti syyn tähän sanoessaan: ”Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessään, niin hän on suonut Pojallekin sen, että hänellä on elämä itsessään.” (Joh. 5:26) Mitä se, että Isällä on ”elämä itsessään”, oikeastaan tarkoittaa? Tarkoittaako se vain sitä, että hän on elossa ainoana ”elävänä ja tosi Jumalana”? (1. Tess. 1:9) Merkitseekö se, että hänellä on elämä toisista riippumattomasti tai luonnostaan? Merkitseekö se toisin sanoen kuolemattomuutta? Eräs amerikkalainen raamatunkäännös (An American Translation) ymmärtää asian sillä tavalla, koska se kääntää Johanneksen 5:26:n näin: ”Niin kuin Isä on itsestään olemassa oleva, hän on antanut samanlaisen olemassaolon Pojalle.” Sopusoinnussa tämän ajatuksen kanssa Ferrar Fentonin raamatunkäännös (The Holy Bible in Modern English) käsittää nimen Jehova merkitsevän ”Iäti Elävää”, ja kääntää Jesajan 42:8:n: ”Minä olen Iäti Elävä; – sillä se on minun nimeni.” Jehovaa on sanottu ”Itsestään olemassa olevaksi”.
16. Jos se, että Jumalan Pojalla tuli olemaan ”elämä itsessään”, merkitsi vain täydellisen elämän antamista hänelle, niin miksi Poika ei olisi erikoisen huomattava tässä suhteessa?
16 Mutta välittömässä asiayhteydessä olevan todistelun mukaan ilmaisulla ”elämä itsessään” on voimakkaampi merkitys kuin vain itsestään olemassa oleva. Ilmaisu tarkoittaa sitä, että taivaallisella Isällä on elämän lähde itsessään, niin että hän isän tavoin kykenee antamaan elämän toisille. Näin ollen hän kykeni antamaan elämän Pojalleen sellaisessa määrin, että hänkin kykenisi antamaan elämän toisille. Jos se, että Isä antoi Pojalle sellaisen kyvyn, että hänellä on ”elämä itsessään”, merkitsi vain täydellisen elämän antamista hänelle, niin Poika ei olisi erikoisen huomattava. Miksi ei? Koska Jumala antoi täydellisen elämän myös taivaallisille enkeleille. Sen lisäksi hän antoi täydellisen elämän Aadamille ja Eevalle Eedenin puutarhassa. Mutta miksi Jumalan Pojalla tuli olemaan ”elämä itsessään”?
17. Miksi Pojalle suotiin, että hänellä tuli olemaan ”elämä itsessään”, ja miten tämän kanssa on sopusoinnussa hänen rukouksensa, jonka Johanneksen 17:1, 2 esittää?
17 Se johtui siitä, että Jumalan Poika antoi täydellisen ihmiselämänsä lunastusuhriksi koko ihmiskunnan puolesta. (Matt. 20:28; 1. Tim. 2:5, 6) Tällä tavalla hän voi ostaa ihmiset takaisin kuolemasta, johon heidät tuomittiin perityn epätäydellisyyden takia. Tämä ajatus mielessään Jeesus saattoi aloittaa rukouksensa pääsiäisiltana seuraavin sanoin: ”Isä, hetki on tullut; kirkasta poikasi, jotta poikasi kirkastaisi sinut, sen mukaan kuin olet antanut hänelle vallan kaikkeen lihaan, jotta hän antaisi ikuisen elämän niiden koko joukolle, jotka olet hänelle antanut.” – Joh. 17:1, 2.
18. Miten R. A. Knoxin käännös Johanneksen 5:26:sta tekee selväksi tämän totuuden, ja milloin Kristus valtuutettiin antamaan elämä?
18 Ronald A. Knoxin raamatunkäännös (The New Testament of Our Lord and Saviour Jesus Christ) tajuaa tämän totuuden ja tekee sen ilmeiseksi kääntäessään Johanneksen 5:26:n. Siinä sanotaan: ”Niin kuin Isällä on itsessään elämän lahja, niin hän on suonut Pojalle, että hänelläkin olisi elämän lahja itsessään.”a Sen jälkeen kun Jeesus Kristus oli kuollut uhrikuoleman, kun hänet oli herätetty kuolleista ja hän oli esittänyt täydellisen ihmiselämänsä arvon taivaalliselle Isälleen, hänet voitiin valtuuttaa antamaan sen hyöty sen tarpeessa oleville – koko tuomitulle ja kuolevalle ihmiskunnalle. Siksi luemme Roomalaiskirjeen 6:23:sta: ”Synnin maksama palkka on kuolema, mutta Jumalan antama lahja on ikuinen elämä Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä.”
19. Miksi on oikein, että Jumala käyttää Jeesusta Kristusta ihmiskunnan tuomitsemisessa?
19 Lihaa ja verta olevana ihmisenä Jeesus, ”Ihmisen Poika”, voi esittää Jumalalle sen täyden vastineen, minkä Aadam oli menettänyt kaikilta jälkeläisiltään tahallisen syntinsä välityksellä Eedenissä. (Hepr. 2:9, 14, 15; Joh. 1:14) Koska Jehova Jumala käyttää Jeesusta Kristusta, ”Ihmisen Poikaa”, elämän antamisessa tuomitulle, kuolevaiselle ihmiskunnalle, niin on oikein, että Jehova käyttää häntä lunastetun ihmiskunnan tuomitsemiseen.
20. Mitä Jeesus sanoi Johanneksen 5:26, 27:ssä valtuudesta tuomita, ja miten Paavali vahvisti tämän puheessaan Areiopagilla?
20 Sopusoinnussa sen kanssa Jeesus sanoi edelleen: ”Niin hän [Isä] on suonut Pojallekin sen, että hänellä on elämä itsessään. Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.” (Joh. 5:26, 27) Koska nyt kirkastettu Jeesus Kristus oli kerran itse ihminen turmeltuneen maailmallisen asiainjärjestelmän keskuudessa, hän voi olla sekä armollinen että vanhurskas tuomari niitä kohtaan, jotka hän on lunastanut kuolemasta. Tämä asia esitettiin selvästi korkeimmalle tuomintaelimelle muinaisessa Ateenassa Kreikassa, kun apostoli Paavali seisoi tuomarien keskellä Areiopagilla ja sanoi: ”Hän [heille tuntematon Jumala] on asettanut päivän, jona hänen tarkoituksensa on tuomita asuttu maa vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän on määrännyt, ja hän on varannut kaikille siitä takeen herättämällä hänet kuolleista.” – Apt. 17:23, 31.
[Alaviitteet]
a Johanneksen 5:25, 26:sta on sanottu: ”Koska asianomaiset ovat kuolleita, niin elämän, jota tarkoitetaan tällä sanalla zesousin [vastaa kreikan kielessä sanoja he tulevat elämään], täytyy olla jotakin, jota parhaillaan annetaan heille – elämä joka tulee Pojalta, elävöittäjältä. Mutta Hän ei voinut antaa sitä, ellei Hänellä itsessään ollut Isän tavoin jumalallista ja itsenäistä elämän lähdettä, jonka Isä, ehdottomasti elossa oleva (6:57), antoi Hänelle, kun Hän lähetti Hänet maailmaan suorittamaan messiaanisen työnsä; vrt. 10:36.” – Heinrich August Wilhelm Meyer, Critical and Exegetical Hand-Book to the Gospel of John, julkaistu englanniksi 1884. sivu 184.
Good News Bible kääntää Johanneksen 5:26:n: ”Niin kuin Isä on itse elämän lähde, niin samalla tavalla hän on tehnyt Poikansa olemaan elämän lähde.” (Julkaissut Amerikan raamattuseura vuonna 1976)