Tulenkestävistä aineksista rakentaminen
”Jotkut käyttävät kultaa tai hopeaa tai kallisarvoisia kiviä rakentaessaan perustukselle; toiset käyttävät puuta tai ruohoa tai olkia.” – 1. KORINTTOLAISILLE 3:12, Today’s English Version.
1, 2. a) Mikä olisi ihmiselle tuskallisempaa kuin nähdä oman talonsa palavan maan tasalle? b) Minkä siihen verrattavan pettymyksen kristityt evankeliuminpalvelijat joskus kokevat?
KAUNIIN talon palaminen maan tasalle on todella murheellinen näky. Erityisen surullista katseltavaa se olisi tuon talon rakentajalle itselleen. Olisi todella tuskallista nähdä, että kaiken hankkeeseen uhratun ajan ja vaivannäön tulokset haihtuvat savuna ilmaan. Mutta tämäkään ei ole mitään verrattuna sellaisten kristittyjen vanhempien kokemaan tuskaan, joiden poika tai tytär luopuu totuudesta maailman asioitten vuoksi. Harva kokemus voisi olla tuskallisempi kuin nähdä oman lapsensa joutuvan hengelliseen perikatoon.
2 Sellaiset vanhemmat saattavat tuntea sydämessään jotakin siihen pettymykseen verrattavaa, jota sinä olet voinut kristittynä evankeliuminpalvelijana tuntea. Olet kenties alkanut tutkia Raamattua jonkun toisen kanssa ja sitten käyttänyt kuukausia tai jopa vuosia auttaaksesi häntä totuuden tuntemukseen. Näet hänen käyvän kokouksissa ja jopa alkavan osallistua kenttäpalvelukseen. Mutta sitten hän yhtäkkiä heikkenee hengellisesti, tulee toimettomaksi ja kenties jopa palaa entisiin huonoihin tapoihinsa. Miten suuri pettymys se onkaan!
3. Millaisia kysymyksiä herää luonnostaan sellaisissa tilanteissa, ja mistä vastaukset riippuvat?
3 Ikävä kyllä tällaista tapahtuu joskus. On siksi täysin luonnollista kysyä: Miksi niin tapahtuu? Voimmeko me tehdä mitään asian suhteen? Vaikka yksilön oma sydämentila voi vaikuttaa asiaan, vastaukset näihin kysymyksiin riippuvat jossain määrin vastauksesta erääseen toiseen kysymykseen: kun opetat toisia, rakennatko oikealle perustukselle tulenkestävistä aineksista? Meidän on tärkeää ymmärtää selvästi, mitä tämä merkitsee ja miten on meneteltävä, voidaksemme auttaa niitä, joita opetamme – niitä, joiden kanssa tutkimme Raamattua, ja lapsiamme – pysymään lujina totuudessa.
Kuka on rakentaja?
4. Mihin Paavali vertaa kristittyä evankeliuminpalvelijaa 1. Korinttolaiskirjeen 3:10, 11:ssä ja miten?
4 Vastaukseksi käännymme 1. Korinttolaiskirjeen 3. luvun puoleen, jossa Paavali vertaa kristittyä evankeliuminpalvelijaa rakentajaan. Me luemme: ”Sen Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden mukaan, joka minulle annettiin, laskin viisaana työnjohtajana perustuksen, mutta joku toinen rakentaa sille. Mutta tarkatkoon kukin jatkuvasti, kuinka hän sille rakentaa. Sillä kukaan ei voi laskea muuta perustusta kuin sen, mikä on laskettu, joka on Jeesus Kristus.” – Jakeet 10, 11.
5. a) Millaisesta rakennustyöstä Paavali tekstiyhteyden mukaan puhuu? b) Missä mielessä kristitty evankeliuminpalvelija ’rakentaa’ ihmisiä?
5 Millaisesta rakennustyöstä Paavali puhuu? Pane merkille tekstiyhteys: ”Te olette – – Jumalan rakennus.” ”Te olette Jumalan temppeli.” (1. Korinttolaisille 3:9, 16) Kysymyksessä on siis kuvaannollinen, ihmisiä koskeva rakennustyö. Kristitty evankeliuminpalvelija toisin sanoen ’rakentaa’ ihmisiä siinä mielessä, että hän pyrkii rakentamaan totuudesta kiinnostuneille ihmisille kristillisen persoonallisuuden, tekemään heistä opetuslapsia. – Matteus 28:19, 20.
6, 7. a) Kenen vastuuseen 1. Korinttolaiskirjeen 3:9–15:ssä olevat Paavalin sanat kohdistavat huomion? b) Missä mielessä on kuitenkin kysymys yhteisestä rakennustyöstä? c) Mitä Paavalin sanojen lähempi tarkastelu auttaa meitä ymmärtämään?
6 Tuleeko tämä asia ymmärtää niin, että kristitty opettaja on yksin vastuussa siitä, millainen oppilaasta kehittyy? Ei suinkaan. Me olemme ennen kaikkea ”Jumalan työtovereita”. Vaikka 1. Korinttolaiskirjeen 3:9–15:ssä olevat Paavalin sanat kohdistavat huomion rakentajan eli opettajan vastuuseen, kysymyksessä on todellisuudessa yhteinen rakennustyö, jossa myös oppilas on mukana. Me voisimme verrata sitä sotilaan valmistamiseen taisteluun. Toiset saattavat valmentaa sotilasta ja varustaa hänet, mutta kun hän on taistelukentällä, hänen täytyy ryhtyä taisteluun ja soveltaa oppimiaan asioita. Koko hänen elämänsä riippuu siitä! Samoin opettaja pyrkii rakentamaan aidon kristityn, joka pystyy vastustamaan tämän järjestelmän paineita ja houkutuksia. Mutta samaan aikaan oppilaalla on oma vastuunsa: hänen täytyy soveltaa oppimiaan asioita elämäänsä. – Matteus 7:24–27; Filippiläisille 2:12, 13.
7 Tosiasiaksi jää kuitenkin, että opettajalla on raskas vastuu. Kun tarkastelemme lähemmin Paavalin sanoja, näemme, miten tärkeää on opettaa Jumalan sanaa tehokkaasti voidakseen rakentaa toisissa arvostusta taivaallista Isäämme kohtaan.
Laske oikea perustus
8. Mikä on perustus tässä kuvaannollisessa rakennustyössä?
8 Ennen kuin voit alkaa pystyttää rakennusta, sinun täytyy ensiksi laskea perustus. Mikä sitten on perustus tässä opetuslasten tekemisen rakennustyössä? Paavali vastaa: ”Kukaan ei voi laskea muuta perustusta kuin sen, mikä on laskettu, joka on Jeesus Kristus.” (1. Korinttolaisille 3:11) Oikea perustus, jolle meidän täytyy rakentaa, on siis Jeesus Kristus. – Vrt. Efesolaisille 2:20–22 ja 1. Pietari 2:4–6.
9. a) Kun opetamme toisia, niin mitä sisältyy siihen, että laskemme Kristuksen perustukseksi? b) Miksi Raamatun tutkijoitten on tärkeää ymmärtää koko totuus Jeesuksesta?
9 Miten voimme laskea Kristuksen perustukseksi, kun opetamme toisia? Ensinnäkin meidän täytyy opettaa totuus Jeesuksesta ja auttaa toisia rakentamaan elämänsä tuon totuuden ympärille. Siihen sisältyy heidän auttamisensa uskomaan Jeesukseen Auttajanamme ja Sinä, jonka välityksellä Jehova antaa lunnaat. (Matteus 20:28; 1. Johannes 2:1, 2) Mutta ei siinä kaikki. Jeesus Kristus on asetettu kristillisen seurakunnan pääksi. (Kolossalaisille 1:18) Hän on myös maan oikeudenmukainen Kuningas, ja siinä asemassa hän pian ’täydentää voittonsa’ Har-Magedonissa. (Ilmestys 6:1, 2) On siksi selvää, että Kristuksen laskemiseen perustukseksi sisältyy se, että opetamme koko totuuden hänestä ja autamme toisia ymmärtämään, mikä on Jeesuksen tehtävä Jumalan tarkoituksen toteuttamisessa. Miksi se on niin tärkeää? Jos oppilaamme uskovat, että Jeesus on Jumalan hallitseva Kuningas, maailman olosuhteet ja jokapäiväisen elämän ongelmat eivät helposti masenna heitä. – Jesaja 28:16; 1. Pietari 2:6–8.
10. a) Mitä muuta sisältyy Kristuksen laskemiseen perustukseksi, kuten Efesolaiskirjeen 3:17–19 osoittaa? b) Miten me annamme Kristuksen ’asua sydämessämme’?
10 Kristuksen laskemiseen perustukseksi sisältyy kuitenkin vielä enemmän. Meillä tulisi olla sama tavoite kuin oli apostoli Paavalilla. Hän rukoili efesolaisten puolesta, että Jumala ”soisi Kristuksen asua uskonne välityksellä teidän sydämessänne rakkaudessa ja soisi teidän olla juurtuneita ja perustukselle laskettuja kyetäksenne perusteellisesti käsittämään kaikkien pyhien kanssa, mikä on leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys, ja tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka ylittää tiedon, jotta olisitte kaiken Jumalan antaman täyteyden täyttämät”. (Efesolaisille 3:17–19) Pane merkille, että ”juurtuneina ja perustukselle laskettuina” olemiseen liittyy se, että Kristus ’asuu sydämessämme’. Mitä se merkitsee? Kristus ’asuu sydämessämme’, kun annamme hänen esimerkkinsä ja opetustensa vaikuttaa tunteisiimme ja toimiimme.
11, 12. a) Miten voimme auttaa toisia siihen, että Kristus ’asuu heidän sydämessään’? b) Mitä muuta siihen sisältyy kuin tiedon hankkiminen Jeesuksesta?
11 Miten voimme auttaa niitä joita opetamme siihen, että Kristus ’asuu heidän sydämessään’? On tärkeää antaa heille tietoa, sillä heidän täytyy ’käsittää’ Jumalan sanan totuuden ”leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys”, varsinkin se, mikä liittyy Jeesuksen Kristuksen elämään ja opetuksiin. Me haluamme oppilaittemme saavan ”Kristuksen mielen”, niin että he tuntevat hänet perin pohjin persoonana, joka elää ja jolla on tunteet. (1. Korinttolaisille 2:16) Tämä koskettaa heidän sydäntään.
12 Huomaa, että Paavali sanoi myös: ”Ja tuntemaan [kreik. gnonái, tietää ”käytännössä, kokemuksen välityksellä”] Kristuksen rakkauden, joka ylittää tiedon.” Me voimme tuntea Kristuksen ”rakkauden” siten, että hankimme tietoa siitä, mitä Raamattu kertoo hänen elämänvaelluksestaan ja siitä, miten hän kohteli toisia. Mutta vasta jäljittelemällä sitä, millainen persoona Jeesus on, me voimme tosiaan arvostaa hänen tunteitaan. Näin, kokemuksen välityksellä, me opimme tuntemaan ”Kristuksen rakkauden, joka ylittää tiedon”.
13, 14. a) Miten voimme auttaa oppilaitamme jäljittelemään Jeesuksen ominaisuuksia? b) Miksi se, että oppilaamme yrittävät olla Jeesuksen kaltaisia, auttaa heitä kehittämään hyvän suhteen Jehovaan? c) Mihin muuhun kuin oikeaan perustukseen meidän tulee kiinnittää huomiota?
13 Kun siis lasket perustusta, kiinnitä huomio Jeesuksen ominaisuuksiin: hänen rakkauteensa (Johannes 15:13, 14), lämpöönsä ja tunteisiinsa (Matteus 11:28–30), nöyryyteensä (Johannes 13:1–15) ja sääliväisyyteensä (Markus 6:30–34) muutamia mainitaksemme. Kannusta oppilastasi jäljittelemään näitä ominaisuuksia elämäntavassaan. Näin syntyy hyvä perustus, jolle voi rakentaa muita tärkeitä ominaisuuksia. Toisinaan, kun käsittelet Jeesusta koskevia Raamatun kertomuksia, sinun on ehkä tarpeellista pysähtyä ja kysyä: ’Mitä ominaisuutta huomaat Jeesuksen ilmaisevan? Miten sinä voit täydemmin ilmaista tätä ominaisuutta omassa elämässäsi?’ Selitä, että Jeesuksen persoonallisuuden jäljitteleminen auttaa Raamatun tutkijaa kehittämään vahvan, läheisen suhteen Jehovaan. Kuinka niin? Koska Jeesus heijasti niin täydellisesti Isänsä persoonallisuutta, että kun me yritämme jäljitellä Jeesusta, jäljittelemme todellisuudessa itse Jehovaa! – Johannes 14:9.
14 Oikean perustuksen laskeminen on tärkeää, mutta riittääkö se? Paavali vastaa: ”Mutta tarkatkoon kukin jatkuvasti, kuinka hän sille rakentaa.” Niin, millaisia aineksia käytämme pystyttäessämme perustukselle tulevaa rakennusta?
Tulenkestävät ainekset
15, 16. a) Minkä vastakohtaisuuden Paavali ilmeisesti esittää 1. Korinttolaiskirjeen 3:12:ssa? b) Mikä kysymys tehdään sovellettaessa Paavalin kuvausta?
15 Tämä tuo meidät 1. Korinttolaiskirjeen 3. luvun 12. jakeeseen, jossa Paavali puhuu erilaisista rakennusaineista: ”Jos nyt joku rakentaa tälle perustukselle käyttäen kultaa, hopeaa, kallisarvoisia kiviä, puuaineksia, heinää ja sänkeä.” Siinä on melkoinen valikoima toisilleen vastakkaisia aineksia! Viittaako Paavali siihen, että me rakennamme hiukan joka lajia oppilaisiimme? Ilmeisesti ei. Huomaa, miten jotkin muut käännökset esittävät sen: ”Jotkut käyttävät kultaa tai hopeaa tai kallisarvoisia kiviä rakentaessaan perustukselle; toiset käyttävät puuta tai ruohoa tai olkia.” (TEV) ”Tälle perustukselle voidaan kuitenkin rakentaa hyvin erilaisista rakennustarpeista. Joku käyttää kultaa, hopeaa ja jalokiviä, toinen puuta, heiniä ja jopa olkia.” (Elävä uutinen) Paavali asettaa siis ilmeisesti vastakkain kahdenlaiset rakennukset. Toisaalta on ikään kuin kaunis palatsi, joka on koristeltu kullalla, hopealla ja kallisarvoisilla jalokivillä. Sen vastakohtana on olkikattoinen maja, jossa laudat tai puupaalut pitävät pystyssä saveen sekoitetusta kuivasta ruohosta tehtyjä seiniä.
16 Sovellettaessa Paavalin kuvausta kysymys kuuluu: rakennatko toisia opettaessasi ”palatseja” vai ”majoja”? Jotkut nuoret ja uudemmat luopuvat totuudesta ehkä siksi, että kaikkia ei ole rakennettu samoista aineksista. Missä on ero? Muinaisen Korinton seurakunnan tilanne valaisee tulenkestävistä aineksista ja helposti syttyvistä aineksista rakentamisen välistä eroa.
17, 18. a) Mikä vakava ongelma oli muinaisen Korinton seurakunnassa, ja miten Paavali oikaisi asiat? b) Mikä avainseikka auttaa siis meitä saamaan selville, rakennammeko ”kullasta” vai ”heinästä”?
17 Paavali oli tehnyt oman osansa laskiessaan oikean perustuksen, mutta ilmeisesti jotkut Korintossa rakensivat ’puusta, heinästä ja sängestä’ – sellaisia ominaisuuksia edustavista hauraista aineksista, jotka eivät ole kestäviä. (1. Korinttolaisille 3:12) Siksi Paavalin piti kirjoittaa siellä asuville veljille: ”Keskuudessanne on erimielisyyksiä. Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: ’Minä kuulun Paavalille’, yksi: ’Mutta minä Apollokselle’, joku sanoo: ’Mutta minä Keefaalle’, joku: ’Mutta minä Kristukselle’. Kristus on jaettuna!” (1. Korinttolaisille 1:11–13) Seurakunnan jäsenet olivat siis hajaantuneet eri ryhmäkuntiin. Miksi? Koska he pitivät joitakuita ihmisiä liian tärkeinä. Paavali oikaisi heidän käsityksensä selittämällä: ”Mikä sitten Apollos on? Entä mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden välityksellä teistä tuli uskovia – –. Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala sai aikaan jatkuvan kasvun.” – 1. Korinttolaisille 3:5–7.
18 Ongelma oli siis lyhyesti sanottuna tämä: koska jotkut Korinton seurakunnan jäsenet pitivät ihmisten seuraamista liian tärkeänä, heillä ei ollut lujaa, läheistä suhdetta Jehovaan. Tämä on yksi avainseikka ratkaistaessa sitä, rakennammeko me ikään kuin ”kullasta” vai ”heinästä”, rakennammeko me ”palatseja” vai ”majoja”.
19. a) Miten opettaja saattaisi tahattomasti kiinnittää liian paljon huomiota itseensä tai johonkuhun toiseen ihmiseen? b) Mitä meidän täytyy pyrkiä tekemään, jos haluamme rakentaa ’kullasta, hopeasta ja kallisarvoisista jalokivistä’?
19 Tämä sisältää arvokkaan opetuksen. Jotkut saattavat sanoa: ’Mutta enhän minä opeta toisia seuraamaan ketään ihmistä.’ Niin voi kuitenkin helposti käydä, vaikka emme sitä aikoisikaan. Jos esimerkiksi silloin, kun oppilas herättää kysymyksiä, me toistuvasti sanomme: ’Veli (tai sisar) Se-ja-se sanoo: – –’, emmekö tahattomasti kohdistaisi liian paljon huomiota epätäydelliseen mieheen tai naiseen? Tai jos me sanomme silloin, kun herää kysymyksiä: ’En ole varma, mutta minä olen tätä mieltä’, emmekö tahtomattamme kiinnittäisi liian paljon huomiota itseemme? Muista, että oppilas alkaa hyvin helposti ihannoida opettajaansa. (Vrt. Apostolien teot 10:25, 26 ja Ilmestys 19:10.) Jos haluamme rakentaa ”palatseja”, meidän on tarpeellista varoa rakentamasta ihmisten seuraajia. Meidän täytyy pikemminkin auttaa oppilaitamme kehittämään läheisen suhteen Jehovaan. Tuo tavoite mielessämme meidän täytyy rakentaa ’kullasta, hopeasta ja kallisarvoisista jalokivistä’. Mitä ne edustavat?
20. Mitä ’kulta, hopea ja kallisarvoiset kivet’ edustavat? (Sananlaskut 3:13–15)
20 Tarkastellessamme sellaisia raamatunkohtia kuin esimerkiksi Psalmin 19:8–12:ta, Sananlaskujen 2:1–6:ta ja Pietarin 1. kirjeen 1:6, 7:ää, havaitsemme, että kultaa, hopeaa ja kallisarvoisia jalokiviä käytetään toisinaan kuvaannollisesti edustamaan sellaisia ominaisuuksia kuin vahvaa uskoa, jumalista viisautta, hengellistä tarkkanäköisyyttä, uskollisuutta sekä rakkaudellista arvostusta Jehovaa ja hänen lakejaan kohtaan. Sellaiset ominaisuudet ovat välttämättömiä, jotta ihmisellä voisi olla luja ja läheinen suhde Jehova Jumalaan. Näistä ominaisuuksista koostuu se persoonallisuuden rakenne, jota meidän täytyy pyrkiä rakentamaan niissä, joita opetamme. Rakennatko sinä tällä tavoin?
Kestävätkö he ”tulen”?
21. a) Miksi meidän on niin tärkeää rakentaa kestäviä ominaisuuksia niissä, joita opetamme? b) Mitä ”tuli” edustaa?
21 Miksi meidän on niin tärkeää auttaa rakentamaan tuollaisia kestäviä ominaisuuksia niissä, joita opetamme? Apostoli Paavali selittää edelleen: ”Kunkin työ tulee ilmeiseksi, sillä se päivä tuo sen ilmi, koska se ilmestyy tulessa ja tuli itse koettelee, millainen kunkin työ on.” (1. Korinttolaisille 3:13) ”Tuli” siis ”koettelee”, millä tavoin me rakennamme. Mitä ”tuli” tässä edustaa? Väkivaltaista fyysistä vainoako? Ilmeisesti ei. Panehan merkille, että ”kunkin työ” joutuu ”tulen” koeteltavaksi. Kaikki kristityt eivät kohtaa väkivaltaista vainoa. ”Tuli” edustaa siksi mitä tahansa paineita tai kiusauksia, jotka voisivat tuhota ihmisen hengellisyyden.
22. Mainitse joitakin tulisia koetuksia, joita jotkut voivat kohdata.
22 Joillekuille ”tuli” voi tulla puolueettomuuskysymyksen muodossa. Esimerkiksi joitakuita voidaan painostaa vankeuden uhalla osallistumaan poliittisiin toimintoihin. (Johannes 15:19) Toisinaan ”tuli” voi olla kavalampaa. Kenties se on kiusaus katsella seksiä ja väkivaltaa sisältäviä elokuvia tai televisio-ohjelmia. Kristityille nuorille ”tuli” voi tulla sukupuolisten kiihokkeiden muodossa, heitä saatetaan kehottaa nauttimaan huumeita tai painostaa osallistumaan maailman rappeutuneeseen ajanvietteeseen. Ihmiset haluavat luonnostaan voittaa toisten hyväksynnän, ja se voi painostaa voimakkaasti kristittyjä nuoria antamaan periksi. – 1. Johannes 2:16.
23. a) Mitä kysymyksiä herää sellaisten koetusten kohtaamisesta, ja mistä vastaukset riippuvat? b) Mitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa?
23 Useimmat tosi kristityt ovat kestäneet menestyksellisesti sellaisia tulisia koetuksia. Mutta ikävä kyllä jotkut eivät ole kestäneet. Siksi meidän on tarpeellista kysyä itseltämme: Miten käy niiden, joita olemme opettaneet, kun he joutuvat ”tuleen”? Ovatko he tulenkestävällä kullalla, hopealla ja kallisarvoisilla kivillä koristellun kauniin palatsin kaltaisia, joka pysyy lujana? Vai ovatko he puusta, heinästä ja sängestä valmistetun majan kaltaisia, joka palaa? Paljon tietysti riippuu oppilaasta itsestään. Samalla paljon kuitenkin riippuu myös meistä opettajista – kuinka me itse olemme rakentaneet. Haluamme siis edelleen vastauksen kysymykseen: miten on mahdollista rakentaa kestäviä ominaisuuksia niissä, joita opettaa? Sitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.
Osaatko selittää:
◻ Missä mielessä toisten opettamisessa on kysymys yhteisestä rakennustyöstä?
◻ Miten Kristus lasketaan ”perustukseksi”?
◻ Mitä voidaan oppia siitä, mitä tapahtui muinaisen Korinton seurakunnassa?
◻ Mitä ”tuli” on, ja miten tämä korostaa sen tärkeyttä, että toisissa rakennetaan kestäviä ominaisuuksia?
[Kuvat s. 11]
Kun opetat toisia, rakennatko tulenkestävistä vai tulenaroista aineksista?