Löydä oma paikkasi uuden maailman yhteiskunnassa

”Nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut.” – 1. Kor. 12:18.

 1, 2. a) Mitkä luonnolliset tosiasiat todistavat Jumalan olevan järjestyksen Jumala? b) Mikä järjestely meidän tulee näin ollen odottaa löytävämme uuden maailman yhteiskunnasta?

KATSO ylhäällä olevaa taivaan kupua kirkkaana kuuttomana iltana ja laske tähtien luku, jos voit. Tuhansia näkyy paljaalle silmälle. Niitä on todellisuudessa miljardeja, niin, satoja miljardeja tähtisikermiä saatetaan havaita, kun ulkoisimman avaruuden rajattomia syvyyksiä tutkitaan voimakkailla kaukoputkilla ja erikoisilla valokuvauslaitteilla. Tämä eteen avautuva mittaamaton valtavuus tekee totisesti ihmisistä pelkkiä kääpiöitä. On kumminkin jotain vielä ihmeellisempää ja enemmän pelottavaa kunnioitusta herättävää harkittavaa: Taivaan lukemattomia paljouksia ei ole heitetty yhteen sattumanvaraisessa sekavassa mylläkässä ilman ajatusta tai järkeä, vaan päinvastoin: jokaisella niistä on määrätty paikkansa taivaan avaruuden mittaamattomassa laajuudessa Ylimmän Älyn määräämän kaikkein nerokkaimmin laaditun kaavan mukaan. Ja lisäksi, sen sijaan että nämä olisivat paikallaan tai jäätyneet asemaansa kuin hiekkajyväset kovettuneessa sementissä, jokainen tähti on mitä kiivaimmassa liikkeessä ja kulkee hämmästyttävällä nopeudella. Joka ainoalla tähdellä on ratansa, jokainen liikkuu ennalta laskettavalla radallaan täsmällisesti ajoitettuna. Kutakin niistä hallitsevat Luojan vahvistamat lait.

² Jehova, taivaitten ja maan Tekijä, on asettanut oman aivoituksensa ja järjestelynsä mukaan jokaisen tähden paikalleen. Me voimme tämän tähden sanoa, että joka tähdellä on Jumalan antama asema, Jumalan määräämä paikka, sille erityisesti määräämä sija. (1. Moos. 1:1; 2:1; Neh. 9:6; Ps. 8:4; Jes. 45:12) Tämä pitää paikkansa kaikista Jehovan luomistöistä. Hän on järjestyksellisen järjestelyn Jumala. ”Ei Jumala ole epäjärjestyksen, . . . Jumala.” Siksi ”kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä”, Jumalan määräyksestä, hänen järjestössään. On näin ollen täysin järkevää odottaa, että uuden maailman yhteiskunnassakin, joka on myös Jehovan erikoisesti luoma, on jokaiselle yksityiselle jäsenelle järjestetty paikka. Raamattu ja tosiasioitten tutkiminen osoittaa näin olevan. – 1. Kor. 14:33, 40.

 3. Minkä paikan jäännös on täyttänyt vuodesta 1918 lähtien?

³ Kristuksen ”morsiamen” maallinen jäännös oli kerran Babylonin vankeudessa, mutta se ei ollut totisesti sopiva paikka tälle Kristuksen askeleissa seuraajien puhtaalle neitsytluokalle. Kun Jehova tuli hengelliseen temppeliin tuomiolle v. 1918, niin tätä uskollista jäännösluokkaa käskettiin sen tähden lähtemään ulos Saatanan saastaisesta babylonilaisesta järjestelmästä. Se totteli. Jumala asetti sitten ennallistetun jäännöksen oikeaan paikkaansa, uuden maailman yhteiskunnan keskustaan, määräten sen ”uskollisena ja ymmärtäväisenä orjana” valvomaan Herran koko omaisuutta ja huolehtimaan siitä. (Ilm. 18:4; Matt. 24:45–47) Toiset raamatunpaikat puhuvat Jumalan hengellisestä temppelistä, mistä jäännös on ainoa maan päällä jäljellä oleva näkyvä osa, joka muodostuu ”hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia”. ”Te olette . . . apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa.” – 1. Piet. 2:5; Ef. 2:19–21.

 4, 5. a) Mikä muu ihmisluokka löytää Jesajan ja Miikan ennustusten mukaan paikan uuden maailman yhteiskunnasta? b) Onko tämä ”suuri joukko” vastuuta vailla oleva toimeton luokka?

⁴ Nykyään tulee suuret joukot muita ihmisiä tähän Jumalan huoneeseen eli temppeliin ja kokoontuu tämän näkyvän temppeliluokan ympärille sen ollessa uuden maailman yhteiskunnan keskusydin, niin kuin profeetat Jesaja ja Miika ennustivat tapahtuvan näinä viimeisinä päivinä: ”Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, että Jehovan huoneen vuori on oleva vahvistettuna vuorten huipulla ja on oleva korotettuna kukkuloitten yläpuolelle, ja kaikki kansat virtaavat sen luokse. Ja monet kansat menevät ja sanovat: ’Tulkaa ja menkäämme Jehovan vuorelle, Jaakobin Jumalan huoneen luo; ja hän opettaa meille teitään, ja me vaellamme hänen polkujaan, sillä Siionista on lähtevä laki ja Jehovan sana Jerusalemista.’” – Jes. 2:2, 3, As; Miika 4:1, 2.

⁵ Kun nyt jo yli seitsemänsataa kuusitoistatuhatta ihmistä, jotka puhuvat useampaa kuin sataa kieltä ja ovat useammasta kuin sadasta kuudestakymmenestä maasta ja merten saaresta, on kokoontunut uuden maailman yhteiskuntana Karitsan Jeesuksen Kristuksen, Oikean Paimenen, ympärille, niin on jokaiselle järjestössä olevalle mitä tärkeintä olla selvillä oikeasta paikastaan järjestön yhteydessä, tietää kuuluuko hän hengellisen Israelin jäännökseen vai jäännöksen yhteydessä olevaan ”suureen joukkoon”. (Ilm. 7:4–10; Joh. 10:16) Jesajan ennustus osoittaa, että suuren joukon muodostavienkin täytyy kantaa raskas vastuutaakka, sillä kun se on kuvaillut ennallistetun jäännöksen tilan, niin se sanoo, että suureen joukkoon kuuluvat ovat kuin vieraita, jotka ruokkivat laumaa, ja kuin muukalaisia, jotka palvelevat peltomiehinä ja viinitarhureina. Kukin on siis tilivelvollinen yhdelle Herralle siitä, että hän ottaa paikkansa tässä hedelmällisessä, hedelmää kantavassa järjestössä ja sitten täyttää määrätyt velvollisuudet, kuulukoonpa hän jäännösluokkaan tai suureen joukkoon. Ketään ei ole vapautettu Kuninkaan palveluksesta. ”Kukin kantaa oman vastuutaakkansa.” – Jes. 61:4, 5; Room. 14:4; Gal. 6:5, Um.

 6. Mikä ylimmyys- ja arvovalta-asema Jehovalla on järjestössään?

⁶ Uuden maailman yhteiskunta on – ja sen täytyy välttämättä olla – teokraattinen rakenteeltaan, so. Jumalan hallitsema ylhäältä alas asti. Järjestön huipulla on uskollisesti oikeutetuimmassa paikassaan Jehova Jumala, Korkein ja loistoisin kaikkeuden Yksinvaltias. ”Sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein yli koko maan.” Häneen keskittyvät hallituksen kaikki kolme haaraa, oikeudenkäytöllinen, lakialaativa ja toimeenpaneva. ”Sillä Jehova on meidän tuomarimme, Jehova on meidän lainantajamme, Jehova on meidän kuninkaamme.” ”Jehova itse on lujasti vahvistanut valtaistuimensa itse taivaisiin, ja hänen oma kuninkuutensa on pitänyt kaiken vallassaan.” – Ps. 83:18; Jes. 33:22, As; Ps. 103:19, Um.

 7. Kuvaile joitakin Kristukselle Jeesukselle uskottuja erikoisia palvelusetuja.

⁷ Kristuksella Jeesuksella, joka on ”Jumalan ainoasyntyinen Poika”, on myös erittäin sovelias paikka tässä uuden maailman rakennelmassa. Hän on Lunastaja ja Pelastaja, ”jonka . . . välityksellä me saamme vapautuksemme lunnaitten, syntiemme anteeksi antamisen, kautta”. Myöskin ”hän on ruumiin, seurakunnan, pää. Hän on alku, esikoinen kuolleista, jotta hänestä olisi tullut se, joka on ensinnä kaikessa”. Edelleen, ”Kristus [ei] kohottanut itseään kunniaan tulemalla ylimmäiseksi papiksi [omasta aloitteestaan], vaan hänet kohotti kunniaan [Jehova], joka puhui hänestä: ’Sinä olet . . . pappi iankaikkisesti Melkisedekin kaltaisuuden mukaan.’” Tämä Kuningas-Pappi hallitsee nyt taivaissa kuningasten Kuninkaana ja herrain Herrana, ja hän ratsastaa Jehovan Kunniaansaattajana kaikkien taivaan sotajoukkojen edessä Harmagedonin taisteluun, missä hän murskaa Saatanan jumalattoman järjestön hengettömäksi. Jehovan kauan sitten luvattu uuden maailman hallitus on hänen hartioillaan, ja hänen nimensä on Rauhan Ruhtinas, eikä hänen rauhaisan hallituksensa kasvulla ole loppua oleva, sillä hän hallitsee tuhat vuotta ennallistaen paratiisin koko sen loistavassa täydellisyydessä. (Kol. 1:14, 18; Hepr. 5:5, 6, Um; Ilm. 19:11–16; Jes. 9:5, 6) Tämä on se pyhä palvelusaarre, minkä Jumala on uskonut Kristukselle Jeesukselle, eikä yksikään hänen vihollisensa, eivät edes Perkele ja kaikki ulkoisen pimeyden paholaiset, voi ottaa eikä tunkea häntä pois hänen Jehovan asiainjärjestelmässä omaamastaan paikasta!

YKSI RUUMIS JA MONTA JÄSENTÄ

 8. Miten ihmisruumis muistuttaa rakenteeltaan uuden maailman yhteiskuntaa?

⁸ Samoin kuin ”Jumala on Kristuksen pää”, niin myös Kristus on vuorostaan ”seurakunnan pää”. (1. Kor. 11:3; Ef. 5:23) Tästä johtuu luonnollisesti, että tämän keskitetyn päävalvonnan alaisuudessa ei ole monta järjestöä, ei edes kahta. On ainoastaan yksi teokraattinen järjestö, vaikka tässä rakennelmassa onkin monta palvelushaaraa ja työosastoa, monta yksilöitten täytettävää paikkaa ja monta määrättyä velvollisuutta kunkin kantaessa oman vastuutaakkansa. Siksi luemme Efesolaiskirjeen 4:4–12: ”On yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin teidät kutsuttiinkin yhdessä toivossa, mihin teidät kutsuttiin; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien persoonien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” Niin, ainoastaan yksi järjestö, mutta yhdestoista jae sanoo kumminkin: ”Ja hän antoi jotkut apostoleiksi, jotkut profeetoiksi, jotkut lähetystyöntekijöiksi, jotkut paimeniksi ja opettajiksi.” Mitä varten? ”Pitäen silmällä pyhien valmennusta palvelustyöhön, Kristuksen ruumiin”, tuon yhden ruumiin eli järjestön rakentamiseen. Tämä osoittaa myöskin, että varhaiskristillisessä järjestössä annettiin monia tehtäviä, ja ne annettiin teokraattisesti eikä demokraattisesti. – Apt. 10:44, 45, 48; 14:23; 20:28.

 9. Miten varhaiskristillistä järjestöä pidettiin yhdessä ja millaisin seurauksin?

⁹ Kun kristillisyys levisi ensimmäisellä vuosisadalla, niin perustettiin monta seurakuntaa eri osiin Rooman valtakuntaa, mutta sen sijaan että näistä hajanaisista ryhmistä olisi tullut eristettyjä ja riippumattomia järjestöjä, ne pidettiin kiinteästi liitettyinä Jerusalemissa olevaan hallitsevaan keskuselimeen kirjeitse ja matkustavien edustajien ajoittain uudistuvien vierailujen avulla. ”Ja sitä mukaa kuin he [vierailevat edustajat] vaelsivat kaupungista kaupunkiin, antoivat he heille [paikallisseurakunnille] noudatettaviksi ne säädökset, jotka apostolit ja Jerusalemin vanhimmat [hallitseva keskuselin] olivat hyväksyneet.” Mikä oli sitten tulos siitä, että kaikki säilyttivät paikkansa tuossa nuoressa ja kasvavassa järjestössä? Seuraava jae vastaa: ”Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja saivat päivä päivältä yhä enemmän jäseniä.” – Apt. 16:4, 5.

10. Osoita, miten Jehovan todistajain järjestön perusrakenne mukautuu nykyään siihen, mikä vahvistettiin ensimmäisellä vuosisadalla.

¹⁰ Niin kauas kuin olemmekin siirtyneet kristillisyyden lapsuudesta noin tuhat yhdeksänsataa vuotta, on yhäkin samojen Korkeampien Valtojen, Jehova Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen, johdon alaisuudessa vain yksi teokraattinen järjestö, jota maan päällä edustaa nykyään yksi ainoa Jumalan valtuuttama ja Jumalan hallitsema järjestö, Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunta. Vaikka tämän todellisesti alkukristillisen yhteiskunnan laajentuminen kahdennellakymmenennellä vuosisadalla on ollut ilmiömäinen, niin se mukautuu kuitenkin perusrakenteeltaan ensimmäisellä vuosisadalla asetettuun jumalalliseen malliin. Niin kuin silloin, samoin nytkin Jehovan kristittyjen todistajien nykyisessä yhteiskunnassa ”Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut”. (1. Kor. 12:18) Samoin kuin silloin, niin on jumalallinen johto nähnyt hyväksi perustaa ohjaavan keskuselimen, joka palvelee ja hallitsee Jehovan todistajia kautta maailman. Tätä keskuselintä edustavat monet haaratoimistonpalvelijat ja tuhannet matkustavat evankeliuminpalvelijat, jotka palvelevat eri ominaisuuksissa vyöhyke-, piiri- ja kierrospalvelijoina. Paitsi että nämä edustajat vierailevat monien hyvää tahtovien eristettyjen julistajien luona, he palvelevat säännöllisesti 16 883:a järjestettyä seurakuntaa. Näissä perustetuissa seurakunnissa on hallitsevan keskuselimen ja sen erikoisedustajien – jotka valvovat Jehovan todistajain paikallista toimintaa – määräämiä eri palvelijoita.

11. Kuvaile Jehovan todistajain keskuudessa vallitseva maailmanlaajuinen ykseys. Miten se on mahdollinen?

¹¹ Koska tämä on järjestetty ylhäältä alas saakka teokraattisen mallin mukaisesti, niin se on aikaansaanut sellaisen ykseyden ja yksimielisyyden Jehovan kansan keskuudessa, jollaista ei ole tavattavissa missään toisessa ryhmässä maan pinnalla. Ajatuksessa ja uskossa, opissa ja opetuksessa, toiminnassa ja käyttäytymisessä sekä elämäntavoissa ja käytännössä vallitsee Jehovan todistajain joukossa ykseys, mikä ylittää kaikki maantieteelliset rajat, kaikki kieliesteet ja kansallis- sekä heimotottumukset. Tällainen ykseys ja sopusointu käy mahdolliseksi ainoastaan siksi, että kukin nuhteettomuudessaan vaeltava löytää oikean paikkansa tässä yhteiskunnassa ja sitten täyttää Jumalan antaman vastuunsa uskollisesti.

12. Miten 1. Korinttolaiskirjeen 12:20–30 tekee uuden maailman yhteiskunnassa tilaa niille seurakunnan julistajille, jotka eivät ole valvojia?

¹² Onko teidät määrätty valvojiksi johonkin tämän uuden maailman yhteiskunnan paikallisseurakuntaan? Jos olette tällaisessa asemassa, niin apostoli Pietari sanoo, että teidän täytyy paimentaa ”huollossanne olevaa Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, eikä epärehellisen voiton halusta, vaan innokkaasti, eikä herroina halliten niitä, jotka ovat Jumalan perintö, vaan tullen esimerkeiksi laumalle”. (1. Piet. 5:2, 3, Um) Vai oletko sinä arvossapidetty seurakunnan julistaja, jolla ei ole erityisiä valvojan velvollisuuksia? Jos olet, niin sinullakin on sopiva ja tärkeä asema Jumalan asiainjärjestelyssä. ”Mutta nytpä onkin monta jäsentä ja ainoastaan yksi ruumis. Silmä ei saata sanoa kädelle: ’En tarvitse sinua’, eikä myöskään pää jaloille: ’En tarvitse teitä’. Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä; ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, . . . Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian, ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan. . . . Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja? Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään?” – 1. Kor. 12:20–30.

13. Mikä vastuu nuorten täytyy myös omaksua, kun he ottavat sen hyvän ja hyödyllisen paikan, mikä heille on varattu Jehovan todistajain keskuudessa?

¹³ Tässä ympäri koko maapallon ulottuvassa uuden maailman yhteiskunnassa on myöskin runsaasti tilaa lapsillemme ja nuorillemme. Teidän nuorempien tulee sen vuoksi tietää paikkanne ja ottaa se. Raamattu mainitsee menneisyydessä eräitä lapsia, jotka tekivät juuri näin. Noudattakaa sen tähden sellaisten poikien ja tyttöjen hyvää esimerkkiä kuin Samuel, Jeremia, Jeftan tytär, Timoteus ja Jeesus, vain muutamia mainitaksemme. Valmistautukaa suurempiin etuihin, mitkä teille määrätään, kun te osoittaudutte kykeneviksi kantamaan raskaampaa vastuutaakkaa. Hankkikaa tätä varten tietoa Raamatusta sekä tutkimalla henkilökohtaisesti että järjestetyssä ryhmässä. Se tieto tekee teidät viisaiksi pelastumista varten. Tutkikaa teille määrättyjä tehtäviä etukäteen ja valmistautukaa osallistumaan toimeliaasti seurakunnan kokouksiin. Kasvakaa kypsyyteen hengellisessä viisaudessa ja ymmärryksessä ei ainoastaan ahkerasti tutkimalla, vaan myöskin osallistumalla evankeliuminpalveluksen eri puoliin. Ottakaa säännöllisesti osaa talosta taloon suoritettavaan saarnaamistyöhön sekä lehtien viikoittaiseen levitykseen. Oppikaa tietämään, miten on tehtävä sopivasti uusintakäynti kiinnostuneitten henkilöitten luokse ja miten heille tulee johtaa Raamatun kotitutkistelua. Osoittakaa oikeaa ja asiaankuuluvaa kunnioitusta vanhempianne ja järjestössä olevia valvojia kohtaan. ”Muista nyt suurenmoista Luojaasi nuoren miehuutesi päivinä.” Tämä on totisesti Jehovan todistajain keskuudessa olevien nuorten paikka, ja se on hyvä ja terveellinen paikka. Ja ylistäkää Jehovaa! Niitä viisaita nuoria, jotka löytävät ja pitävät tämän onnellisen paikan, ei mainita tämän nykyisen rappeutuneen asiainjärjestelmän rikollisten joukossa. – Saarn. 12:1, Um.

ONKO SINUN PAIKKASI TIENRAIVAUKSESSA?

14, 15. a) Tekeekö uuden maailman yhteiskunta tilaa myöskin tienraivaajille ja lähetystyöntekijöille? b) Mitä siunauksia ja etuja Paavali nautti tienraivaaja-lähetystyöntekijänä?

¹⁴ Paikallisten seurakuntien yhteydessä on usein kokoajan tienraivaajia ja lähetystyöntekijöitä. Heilläkin on paikka kristillisten evankeliuminpalvelijoitten yhteiskunnassa. Koska he ovat vapaita niistä raamatullisista velvoituksista, mitkä ehkäisisivät heitä palvelemasta kokoajan evankeliuminpalvelijoina, niin he etsivät ensin Jumalan valtakuntaa eivätkä itsekkäitä pyyteitä, ja he pitävät apostoli Paavalin tavalla maallisen aseman ja aineellisen loiston menetystä tavallisten jätteitten muodostamana roskana. – Matt. 6:25–34; Fil. 3:8.

¹⁵ Pysähtykää ja harkitkaa, millaista etuoikeutta nauttiva mies apostoli Paavali oli. Hän oli pakanakansojen ”etevin apostoli”. Hän matkusti huomattavan laajalti Rooman valtakunnassa vieraillen monissa paikoissa ja perustaen useita seurakuntia. Paavali sai edelleen edun kirjoittaa enemmän Kristillisistä Kreikkalaisista Kirjoituksista kuin kukaan toinen. Hän todisti Ateenassa aikansa kaikkein huomatuimmille filosofeille ja oppineille. Hän todisti myöskin Jerusalemin korkeimmassa oikeudessa, juutalaisessa sanhedrinissa. Hänellä oli etu saarnata hyvää uutista Kristuksesta Jeesuksesta, uuden maailman Hallitsijasta, sellaisille vanhan maailman hallitusmiehille kuin maaherra Felixille ja Festukselle, kuningas Agrippalle ja lopuksi Rooman keisarin Neron keisarilliselle oikeudelle. Paavali nautti näitä ja monia muita etuja ja siunauksia, kun hän tienraivaajana ylitti sen kynnyksen, mikä erotti osa-ajan evankeliuminpalveluksen kokoajan evankeliuminpalveluksesta.

16. a) Voivatko kaikki astua tienraivauspalvelukseen? b) Miten Jeesuksen vertaus osoittaa vaaran olla niin henkilökohtaisten asioitten vallassa, että menettää tienraivausedun?

¹⁶ Tämä sama tilaisuuden avoin ovi on nykyäänkin uuden maailman yhteiskuntaan kuuluvien edessä. Mutta jotkut ajattelevat, että he eivät voi astua tienraivaajien riveihin, koska heillä on pieniä lapsia tai muita, jotka ovat heistä riippuvaisia, tai koska heidän terveydentilansa on heikko. Toiset ovat mielestään niin raskaitten taloudellisten velvollisuuksien painamia, mitkä on täytettävä, että heidän on mahdotonta olla tienraivaajina. Toisaalta on suuri joukko Jehovan todistajain yhteydessä olevia henkilöitä, jotka tunnustavat olevansa täysin antautuneet Jumalan palvelukseen ja jotka ovat vapaita raamatullisista velvollisuuksista, mutta jotka syystä tai toisesta yrittävät vältellä sen vastuun omaksumista, mikä liittyy tienraivaukseen. Eikö voitaisi sanoa, että nämä henkilöt eivät ole oikeassa paikassaan uuden maailman yhteiskunnassa? Eivätkö he ole poissa toiminta-alueelta ja vaeltele huolettomina kilparadan ulkopuolella yrittäen pysytellä vapaina kokoajanpalveluksen rajoituksista ja toimista? Tämä on varmasti tyhmää ja vaarallista menettelyä, sillä se hipoo niiden asennetta, jotka Jeesuksen vertauksessa selittelivät sitä, etteivät tulleet pitoihin, yksinkertaisesti siten, että he olivat ostaneet pellon tai härkiä tai koska he olivat ottaneet vaimon. Eikö noiden kutsuttujen vieraiden oikea paikka ollut pitopöydässä? Ja eivätkö heidän puolustelunsa olleet äärimmäisen vähäisiä ja mitättömiä? Ei ole ihme, että isännän viha syttyi noita puolustelijoita kohtaan, jotka olivat siinä määrin itsekkäitten harrastusten vallassa, että hylkäsivät elämänsä tilaisuuden! Heidän henkilökohtaisten asioittensa peruuttaminen, lykkääminen tai uudelleen järjestäminen olisi tosin tuottanut heille hiukan epämukavuutta, jotta he olisivat voineet vastaanottaa tuon erikoiskutsun. Mutta mitä ylivoittoisia iloja ja siunauksia he olisivatkaan saaneet, jos he olisivat vain tehneet elämässään sijaa heille tarjotulle poikkeukselliselle edulle! – Luuk. 14:16–24.

17. Miten tienraivaaja Paavali suhtautui palvelukseensa?

¹⁷ Sama pitää paikkansa siihen kokoajan palveluksen tilaisuuteen nähden, mikä tarjotaan nyt niille, jotka ovat vapaat ottamaan sen vastaan. Tienraivaajana oleminen ei ole helppoa. Saattaa olla tarpeellista peruuttaa henkilökohtaisia suunnitelmia, esim. yliopistosivistys tai jokin erikoisura, jotta voisi sopeuttaa kokoajan tienraivauspalveluksen elämäänsä. On voitettava monia esteitä ja paljon vastustusta. Paavalin täytyi voittaa samanlaisia esteitä voidakseen astua tuon kynnyksen yli ja mennä laajemmalle toimintakentälle tienraivaajana. ”Leveä ovi”, hän sanoo, ”mikä johtaa toimintaan, on avattu minulle, mutta on paljon vastustajia.” Tämä Herran Jumalan kokoajan palvelija kirjoitti jälleen: ”Kuka erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Tuskako vai ahdistus vai vaino vai nälkä vai alastomuus vai vaara vai miekka?” Jos Paavali olisi nyt maan päällä, niin hän saattaisi lisätä: Estääkö tämän ajan materialismi tai ylellisyys meitä osoittamasta rakkauttamme Jumalaan kokoajan palveluksessa? Hän vastaa ehdottomasti ja voimakkaasti kaikkiin tällaisiin kysymyksiin sanoen: ”Sillä minä olen vakuuttunut siitä, että ei kuolema eikä elämä eikä enkelit eikä hallitukset eikä nykyiset eikä tulevat asiat eikä vallat eikä korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu pysty erottamaan meitä Jumalan rakkaudesta, mikä on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Mikä muu ”luotu” tahansa ei sisällä ainoastaan elollisia luomuksia, vaan myöskin kaikki tämän nykyisen sivistyksen elottomat ylellisyydet ja tarpeettomat seikat, joiden ne, joilla on sama mielenlaatu kuin Paavalilla, eivät salli tulla itsensä ja sen väliin, että he osoittavat rakkautensa Jumalaa kohtaan kykynsä täyteen määrään asti. – 1. Kor. 16:9, Um; 2. Kor. 4:7–11; Room. 8:35–39, Um.

18. Onko nyt mahdollista omata sama mielenrauha ja tyytyväisyys, mikä Paavalillakin oli?

¹⁸ Paavalin mielenrauha ja tyytyväisyys ja hänen ilonsa ja onnensa elämässä ei kärsinyt suinkaan hänen kokemiensa puutteitten takia. Se, että hän menetti monia elämän mukavuuksia, ei jäähdyttänyt eikä sammuttanut hänen innontultaan. Hänen kirjoituksensa pulppuavat innostusta ja optimismia, kun hän kehottaa toisia seuraamaan itseään hänen elämäntiellään, mikä on Kristuksen tien kaltainen. Hän ei valittanut milloinkaan, kun hänen piti työskennellä osa ajasta maallisessa ammatissaan säilyttääkseen apostolintehtävänsä. Sinäkin voit osallistua samanlaisiin siunauksiin, joita Paavali ja toiset nauttivat, jos sinäkin astut samoihin palvelusetuihin kuin he.

19. Mitä meidän pitäisi kysyä itseltämme varmistautuaksemme siitä, että löydämme oikean paikkamme uuden maailman yhteiskunnassa?

¹⁹ Kysy itseltäsi, oletko löytänyt oikean palveluspaikkasi uuden maailman yhteiskunnassa. Onko sinulla perhevastuita, mitkä estävät ja ehkäisevät sinua ryhtymästä tienraivauspalvelukseen? Jos on, niin Raamattu sanoo, että sinun täytyy ehdottomasti pitää huoli niistä vastuista. (1. Tim. 5:8) Vai oletko sinä vapaa laillisista raamatullisista velvollisuuksista, vapaa astumaan siitä leveästä ovesta, mikä johtaa toimintaan tienraivauspalveluksessa? Oletko sinä halukas ja innokas ryhtymään lähetystyöntekijäksi ja menemään ulkomaille palvellaksesi siellä, missä tarve on suuri? Ehkä sinulla on halukkuutta ja tahtoa, mutta sinä et ole ruumiillisesti terve mennäksesi ulkomaiselle palveluskentälle. Kokoajan palvelijoita tarvitaan kipeästi kristikunnan kaikissa maissa. Niin sanotut kristityt kansat tarvitsevat kristittyjä lähetystyöntekijöitä yhtä paljon kuin muukin maailma. Sinun omaa kieltäsi puhuvien ihmisten keskuudessa on monta eristettyä aluetta, missä on huutava useampien tienraivaajien puute. Sinun oma seurakuntasi tarvitsee epäilemättä kokoajan palvelijoita ruokkimaan, valmentamaan ja huoltamaan oikealla tavalla ”muita lampaita”, joita kokoontuu uuden maailman yhteiskuntaan. Jos sinun oikea paikkasi on tässä järjestössä, missä on erilaisia tehtäviä, kokoajan tienraivaajana eli lähetystyöntekijänä, niin on totisesti väärin ja tyhmää antaa vanhan asiainjärjestelmän maailman huolien ja levottomuuksien estää itseäsi ottamasta oikeaa paikkaasi.

20. Miksi on nyt niin tuiki välttämätöntä löytää ja säilyttää paikkansa uuden maailman yhteiskunnan loistavassa järjestössä?

²⁰ Jehova Jumalalla on paikka kullekin meistä järjestössään, samoin kuin hänellä on paikka niille kaksisataa miljoonaa kertaa kaksisataa miljardia tähteä, mitkä ovat avaruudessa. Jehovan ja Kristuksen Jeesuksen alaisuudessa on jäännökseen ja muihin lampaisiin kuuluville, määrätyille palvelijoille ja seurakunnan julistajille, vuosiltaan vanhoille ja nuorille, osa- ja kokoajan palvelijoille – niin, tosiaan kaikille tässä erinomaisesti järjestetyssä uuden maailman yhteiskunnassa asianmukaisesti määrätty paikka. On tämän tähden mitä tärkeintä, että jokainen elävä henkilö löytää oikean paikkansa nopeasti tässä järjestössä. Eikä ole vähemmän tärkeätä, kuten seuraava kirjoitus osoittaa, että kun on löytänyt paikkansa uuden maailman yhteiskunnan loistavassa järjestössä, niin siinä tulee pysyä uskollisesti, jos toivoo varjeltuvansa Harmagedonissa ja elävänsä iankaikkisesti ikuisessa rauhassa ja onnessa.