Käytös mikä osoittaa käytännöllistä lähimmäisenrakkautta
1. Miksi se, että kristitty säilyttää oikean käyttäytymisen kansoissa, on kovin tärkeätä?
”HYVÄN uutisen arvoinen” käytös ei rajoitu vain kotiimme, perhepiiriin, vaan ulottuu kaikkeen, mitä teemme, kaikkina aikoina ja suhteeseemme kaikkiin ihmisiin. 1. Pietarin kirjeen 2:12 opettaa meitä: ”[Vaeltakaa] nuhteettomasti pakanain keskuudessa, että he siitä, mistä he parjaavat teitä niinkuin pahantekijöitä, teidän hyvien tekojenne tähden, niitä tarkatessaan, ylistäisivät Jumalaa etsikkopäivänä.” Tämä osoittaa meille, miksi käyttäytymisemme on tärkeä. Se on siksi, että kun kansoihin kuuluvat ihmiset näkevät meidän hyvät työmme, niin he saattavat ruveta ylistämään Jumalaa. He tulevat näkemään eron antautuneitten kristittyjen käytöksen ja maailman käyttäytymisen välillä. He ihmettelevät, miksi on näin, ja kun he katselevat asiaa, he havaitsevat sen johtuvan siitä, että näistä on tullut Jehovan antautuneita todistajia, jotka elävät uudessa maailmassa saatavan elämän varmassa toivossa. He näkevät, että näiden Jehovan palvelijoitten käytös ei johdu ulkokultaisesta halusta miellyttää ihmisiä ja saada kunniaa ihmisiltä, vaan että he tekevät kaiken ”kokosieluisesti kuin Jehovalle”. (Kol. 3:23, 24, Um) Tällaiset hyvät työt ovat todella Jehovaan ja lähimmäiseen kohdistuvan rakkauden ilmaus.
2. Millä kahdella pääasiallisella tavalla kristitty ilmaisee lähimmäisenrakkautta?
2 Jeesus sanoi, että meidän täytyy ’rakastaa lähimmäisiämme niin kuin itseämme’. Koska me etsimme sitä, mikä on hyvää itsellemme, huolehtien, että meillä on kylliksi syötävää, paikka, missä asumme, ja tarttuen itsellemme uudessa maailmassa tarjotun iankaikkisen elämän toivoon, niin me haluamme samaa lähimmäisellemmekin. Kristityn lähimmät ”lähimmäiset” ovat hänen todistajatoverinsa uuden maailman yhteiskunnassa ja luonnollisesti hänen omaan perheeseensä kuuluvat, mutta hänen velvollisuutensa on etsiä myös kaikkien ihmisten parasta tilaisuuden mukaan. Hyvän uutisen saarnaaminen on varmasti lähimmäisenrakkauden ilmaus, mutta kristitty osoittaa rakkautta lähimmäiselleen myös tukemalla saarnaamistaan henkilökohtaisen käytöksensä hyvällä esimerkillä. Jos hän vain saarnaisi eikä sitten omakohtaisessa elämässään eläisikään sen mukaan, mitä hän saarnaa, niin hän olisi ulkokullattu, ja se voisi kompastuttaa toisia saaden heidät kääntymään pois Valtakunnan sanomasta, ja sehän ei olisi rakkauden ilmaus. Tästä johtuu ”hyvän uutisen arvoisen” käyttäytymisen tarve. ”Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille. Koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on; karttakaa kaikenkaltaista pahaa.” – 1. Tess. 5:15, 21, 22.
3. Millaisissa olosuhteissa ja miksi Jehovan palvelijan täytyy ”karttaa kaikenkaltaista pahaa”?
3 Henkilökohtaisessa kanssakäymisessään lähimmäistensä kanssa, kotona, kristillisessä seurakunnassa, työpaikassaan, missä ikinä hän on ja millaisissa olosuhteissa hän lieneekin, antautuneen Jehovan palvelijan täytyy aina pyrkiä käyttäytymään Raamatun mukaisesti ja ”karttamaan kaikenkaltaista pahaa”, mikäli hän haluaa saada Jehovan jatkuvan siunauksen ja kuulua Jumalan kansan mukana niihin, jotka saavat elämän uudessa maailmassa.
REHELLISYYS JA TOTUUDELLISUUS
4. Millaisia tahalliset valehtelijat osoittavat olevansa, ja minkälainen tuomio heitä kohtaa?
4 Rehellisyys ja totuudellisuus oltaessa tekemisissä toisten kanssa on tärkeä vaatimus. Tässä vanhassa maailmassa rehellisyyttä ja totuudellisuutta puuttuu surullisessa määrin. Ihmiset eivät tämän takia luota enää toisiinsa. He ovat alituisesti varuillaan, varovaisia liiketoimissaan ja odottavat toisten petkuttavan heitä. Monet ihmiset sanovat valheen yhtä helposti kuin totuuden tuntematta häpeää. Tämä maailma on ”tämän maailman jumalan”, Saatana Perkeleen, valvonnassa, jonka ’henki nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa’. Saatana on ”valhettelija ja sen isä”. Valehteleminen ja muut epärehellisyyden muodot ovat siis Saatanan tuotteita, ja valehtelijat osoittautuvat todellisuudessa ”tottelemattomuuden lapsiksi”. Voimme näin ollen ymmärtää, miksi Jumalan sana mainitsee katumattomat ”valehtelijat” ’murhaajien ja huorintekijäin ja spiritismiä harjoittavien’ ohella iankaikkisen hävityksen ansainneiksi. – 2. Kor. 4:4; Ef. 2:2; Joh. 8:44; Ilm. 21:8, Um.
5. Mikä on yksi valehtelemisen pääsyistä, mutta mihin menettelyyn Efesolaiskirjeen 4:25 neuvoo?
5 Valheitten esittäminen ja epärehellisyyden harjoittaminen vahingoittaa toisia. Valhe on sen vastakohta, mikä on totta. Valheita lausuvat ihmiset, jotka haluavat salata totuuden jostain syystä – he tahtovat estää jonkin väärän teon ilmituloa ja siten pelastua rangaistukselta tai nuhteelta, mikä on yleisimpiä syitä. Jotkut valehtelevat pettääkseen henkilökohtaisen hyödyn vuoksi. Mutta mikä syy lieneekin, niin tosiasiat tulevat lopulta valoon ja johtavat petetyn pettymykseen ja sen jälkeen siihen, että hän menettää luottamuksen pettäjäänsä. Raamatun terve neuvo on: ”Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa.” – Ef. 4:25.
6. Millaisia ihmisiä asuu uudessa maailmassa, ja mitä ne, jotka haluavat elää tuossa uudessa maailmassa, näin ollen tekevät nyt?
6 Rehellisyyttä ei osoiteta ainoastaan sillä, mitä sanotaan, vaan myös sillä, mitä tehdään. Jos joku omaksuu vastuun jostain omaisuudesta tai rahasta ja käyttää sitten sitä väärällä tavalla, omaksi henkilökohtaiseksi hyödykseen eikä sillä tavalla, minkä omistaja on valtuuttanut, niin se on epärehellistä. Se merkitsee todellisuudessa varastamista, sen ottamista, mikä kuuluu toiselle, omistajan suostumuksetta. Siitä syystä, että me elämme epärehellisyyden ja varastamisen maailmassa, ihmiset havaitsevat tarpeelliseksi lukita talonsa tai panna lukkojen taakse arvoesineet, kuten rahan, jopa ruoankin. Mutta pian tuleva uusi maailma ei ole sellainen maailma, koska siellä asuvat ihmiset ovat rehellisiä, uskottavia ja luotettavia. Niiden, jotka odottavat saavansa elää tuossa uudessa maailmassa, on siis ilmaistava nyt näitä ominaisuuksia poistaen elämästään varastamisen sekä muut epärehelliset menettelyt, mitkä kuuluvat vanhan maailman mukaiseen persoonallisuuteen, ”jonka mukaan te ennen vaelsitte”. (Ef. 4:22) Raamatun käsky kuuluu: ”Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin [kovaa, Um] työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.” – Ef. 4:28.
7. a) Miten joku voisi varastaa aikaa? b) Millaista työtä kristityn tulee suorittaa?
7 Nämä apostoli Paavalin sanat johtavat toisenlaiseenkin varastamiseen eli epärehellisyyteen, so. siihen, millä tavalla me vietämme aikamme. On tosiaan mahdollista varastaa aikaa. Miten? Esimerkiksi joku, joka on tehnyt työsopimuksen, että hän työskentelee tietyn tuntimäärän päivässä sovitusta palkasta, varastaisi työnantajansa aikaa, jos hän käyttäisi sitä omiin henkilökohtaisiin asioihinsa laiminlyöden työnsä. Apostoli sanoo, että kristityn tulee tehdä ”hyvää” työtä, niin, ”kovaa työtä”. Toisin sanoen, hänen täytyy antaa rehellinen työnsä ja olla tunnontarkka ja luotettava työntekijä, ikään kuin hän suorittaisi palvelusta Jehovalle. Apostoli Paavali kirjoitti Kolossalaiskirjeen 3:22:nnessa: ”Olkaa maallisille isännillenne kaikessa kuuliaiset, ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan sydämen yksinkertaisuudessa peljäten Herraa.” Työnantajan tulee samalla tavalla olla rehellinen toimiessaan työntekijöittensä kanssa ollen oikeamielinen heitä kohtaan. ”Isännät, tehkää palvelijoillenne, mitä oikeus ja kohtuus vaatii, sillä te tiedätte, että teilläkin on Herra taivaassa.” – Kol. 4:1.
8. Miten luotettavan ja rehellisen työn tekeminen on lähimmäisenrakkauden ilmaus?
8 Tällainen menettely osoittaa käytännöllistä rakkautta. Miten? Jos joku, joka väittää olevansa Jehovan kristitty todistaja, osoittautuisi työntekijäksi, joka on epäluotettava ja epärehellinen, niin eikö se tekisi työnantajalle vaikeaksi kuunnella toisten Jehovan todistajain hänelle saarnaamaa ”hyvää uutista”? Epäilemättä. Se siis, joka todella rakastaa lähimmäistään, ”karttaa kaikenkaltaista pahaa”, jottei hän panisi mitään kompastuskiveä lähimmäisensä totuuden hyväksymiselle. ”Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa”, kirjoitti apostoli Paavali. – Room. 13:9, 10.
9. Mikä neuvo annetaan lainaamisesta?
9 Rahan lainaaminen ilman vilpitöntä päätöstä maksaa se takaisin tehdyn sopimuksen mukaan on myös epärehellistä ja samanlaista kuin varastaminen. Toisten hyväluontoisuuden ja ystävällisyyden kustannuksella eläminen aikomattakaan maksaa takaisin, mitä on lainannut, on todella jumalatonta. Sillä ”jumalaton ottaa lainan eikä maksa”. (Ps. 37:21) Tämä lainaamis- ja takaisinmaksamattomuusasia on monien vaikeuksien syy. On tosiaan parempi, mikäli suinkin mahdollista, olla koskaan lainaamatta, mutta jos olosuhteet pakottavat jonkun pyytämään lainaa kristityltä veljeltään tai lähimmäiseltään, niin hänen tulee toimia ahkerasti maksaakseen takaisin, mitä on lainannut, kohtuullisen ajan kuluessa.
RAKENTAVA PUHE
10, 11. a) Selitä mikä ero on vanhan maailman ja uuden maailman puhetta ja itsehillintää koskevilla ohjeilla. b) Miten Jeesus antoi erinomaisen esimerkin tässä suhteessa?
10 Käytännöllistä lähimmäisenrakkautta osoitetaan myös sillä tavalla, miten me puhumme. Tämä maailma on täynnä tylyyttä ja katkeruutta. Ihmiset yrittävät osoittaa olevansa ylempänä ja vahvempia kuin toiset puhumalla heille hävyttömästi. Me näemme usein ihmisten menettävän itsehillintänsä, tulevan kovin vihaisiksi, jopa siinä määrin, että he huutavat toisilleen. Tällainen käytös ei suinkaan ilmaise lähimmäisenrakkautta. Kun luet Raamatusta Kristuksesta Jeesuksesta, niin et suinkaan ole ’oppinut tietämään Kristuksen olevan sellainen’. (Ef. 4:20, Um) Vaikka hän oli erittäin rohkea ja voimallinen puolustaessaan Jumalan valtakuntaa ja nuhteli toisinaan voimakkaasti niitä, jotka vastustivat totuutta, niin hän ei koskaan menettänyt malttiaan eikä itsehillintäänsä. Hän oli aina tyyni ja toimiessaan seuraajiensa kanssa ystävällinen, huomaavainen ja kärsivällinen silloinkin, kun hänen oli oikaistava heitä. Jeesuksen seuraajia neuvotaan sen tähden: ”Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat. Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä. Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.” – Ef. 4:29, 31, 32.
11 Millainen ero onkaan puheessa ja käytöksessä vanhan maailman ja sen ohjeen välillä, minkä Jumala esittää niille, jotka haluavat saada elämän hänen uudessa maailmassaan! Ja miten tuollainen hyvä käytös osoittaakaan tosiaan rakkauden käytännöllisellä tavalla! Kuinka rakentavaa onkaan, kun joku puhuu meille ystävällisellä tavalla! Kuinka lohduttavaa kokea rakkaudellista anteeksiantavaisuutta, jos olemme saattaneet tehdä jotain vääryyttä toiselle! Näiden ystävällisyyden ja anteeksiantavaisuuden ominaisuuksien ilmaiseminen koituu rauhaksi, ja siitä syystä Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunta iloitsee tällaisesta ykseydestä ja sopusoinnusta.
12. Mitä Raamatun kirjoittaja Jaakob sanoi kielen väärästä käytöstä?
12 Kaikki tämä merkitsee suurta muutosta elämässämme ja vaatii vilpitöntä ponnistelua. Tämä koskee erityisesti kielen hillitsemisen opettelemista. Jumalaa ei voi suinkaan miellyttää, jos kieli jonain hetkenä ylistää Jehovaa ja puhuu seuraavalla hetkellä herjaavasti veljestä tai lähimmäisestä. Jos niin tapahtuisi, niin toteutuisi se, että ”samasta suusta lähtee kiitos ja kirous”. Onko se sopivaa? ”Näin ei saa olla, veljeni”, sanoo henkeytetty kirjoittaja Jaakob. ”Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä? Eihän, veljeni, viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja eikä viinipuu viikunoita? Eikä myöskään suolainen lähde voi antaa makeata vettä.” – Jaak. 3:10–12.
13. Miten joku osoittaa olevansa todella viisas ja ymmärtäväinen?
13 Jumalan sana Raamattu opastaa sinua kielen oikeassa käytössä, samoin kuin se opastaa sinua siinäkin, miten tulee toimia. Sinusta voi tulla todella viisas tutkimalla Jumalan sanaa ja ymmärtämällä sitä. Todistus siitä, että sinä olet saanut sellaista viisautta ja ymmärrystä, näkyy sinun käyttäytymistavassasi, siinä, mitä sinä teet ja sanot. Raamatun kirjoittaja Jaakob, joka oli Jeesuksen velipuoli, jatkaa: ”Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä. Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan. Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta. . . . Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa [altis tottelemaan, Um], täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele. Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.” – Jaak. 3:13–18.
TOTUUDEN SANAN YMMÄRTÄMINEN JA TOTTELEMINEN
14. Mitä tutkiminen merkitsee, ja mitä se vaatii?
14 Nämä sanat osoittavat tarpeelliseksi Jumalan sanan jatkuvan tutkimisen ja itsensä ravitsemisen sillä, koska se sisältää ylhäältä tulevaa viisautta. Tutkiminen ei merkitse vain jonkin lukemista ja sen sallimista luisua pois mielestä. Eikä se ole jonkin tiedon oppimista sillä tavalla kuin lapsi saattaa oppia koulussa, niin että hän voi muistaa ja kerrata sen sana sanalta kuitenkaan ymmärtämättä sitä. Tutkiminen merkitsee lukemista tietyssä tarkoituksessa, haluten oppia ja ymmärtää. Se merkitsee vakavaa yritystä käsittää kirjoitetun sanan merkitys, ymmärtää syyt, miksi jokin neuvo annetaan, nähdä, miten jokin Raamatun opetus suhtautuu muuhun Raamattuun ja on sopusoinnussa sen kanssa. Tämä vaatii henkistä ponnistelua, sellaista ponnistelua, minkä monet havaitsevat itselleen vaikeaksi. Mutta tämä kuuluu hyvän uutisen asettamaan haasteeseen.
15. a) Mitä meidän tulee käsittää ymmärtämisen ja sen tekemisen tarpeellisuudesta, mitä Jehova käskee? b) Miten Jeesus kuvaili tämän Matteuksen 7:24–27:ssa?
15 Jos sinä tosiaan arvostat ”valtakunnan hyvää uutista” ja toivoa saada elää iankaikkisesti uudessa maailmassa, niin sinä osoitat sen ryhtymällä ’hellittämättömiin ponnistuksiin’ lisätäksesi Raamatusta löydettävää ’Jumalan täsmällistä tuntemusta’. (2. Piet. 1:2, 5, Um) Ymmärrä, että on välttämätöntä tuntea täsmällisesti ”pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut”. (2. Tim. 3:15) Tulevan elämän oikeaa perustusta ei rakenneta vain kuulemalla, vaan ymmärtämällä ja tekemällä, mitä Jehova Jumala käskee meitä Kristuksen Jeesuksen kautta tekemään. Ollessaan maan päällä Jeesus esitti kuvauksen, mikä erittäin voimallisesti painottaa tätä. ”Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu. Ja jokainen joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri.” – Matt. 7:24–27.
16, 17. Miksi nyt on mitä tärkeintä ja järkevintä alistua Jehova-Hallitsijan tahtoon?
16 Jeesus esitti tämän kuvauksen osoittaakseen, että Jehovan tahdon tekeminen, mitä hän oli opettanut heille, on todellisuudessa ainoa käytännöllinen ja viisas menettelytapa noudatettavaksi. Raamatun täsmällinen tuntemus osoittaa, miten on toimittava käytännöllisellä tavalla lähimmäisemme hyväksi, tietääksemme, mitä on sanottava, ”mikä on rakentavaista” ja ”mieluista niille, jotka kuulevat”. Mutta vielä tärkeämpää on, että tällainen viisaus näyttää meille, mitä Jehovan itsensä rakastaminen merkitsee. Se näyttää meille sen tarpeellisuuden, että on ”altis tottelemaan” kaikkeuden Yksinvaltiasta Hallitsijaa, kuten Jaakob edellä kirjoitti. Tulevan elämänne toivolle on sen tähden mitä tärkeintä, että ’olette Jumalalle alamaiset’ nyt ja tottelette ”Jumalaa hallitsijana”. – Kol. 4:5, 6; Jaak. 3:17; 4:7; Apt. 5:29, Um.
17 Tämä on tosi viisasta menettelyä. Eikö Jehova Jumala ole kaikkivoipa, kykenevä hävittämään ja myös antamaan elämän? Eikö hänen Kristuksen Jeesuksen alaisuudessa oleva valtakuntansa ole suurin kaikista valtakunnista ja ainoa, mikä tulee pysymään ikuisesti sen jälkeen, kun se on kukistanut kaikki tämän maailman valtakunnat? (Dan. 2:44) Eikö näin ollen olisi järjetöntä jättää huomioon ottamatta Jumalan lakia ja hylätä tilaisuus oppia tuntemaan hänen tahtonsa Raamatusta? Kuinka viisas onkaan sen tähden apostolin neuvo: ”Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha. Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.” – Ef. 5:15–17.
18. a) Miten meidän täytyy ottaa vastaan ”hyvä uutinen” ja käsittää sen merkitys? b) Miten meidän siis tulee menetellä?
18 Mikä Jehovan tahto on sinun suhteesi? Ensinnäkin hänen tahtonsa on, että kiinnität tarkkaa huomiota Hänen maan päällä näinä viimeisinä päivinä olevien palvelijoittensa saarnaamaan ”hyvään uutiseen”. Ota nöyrästi totuuden sana vastaan sydämeesi ja mieleesi kuin viljansiemen, mikä kylvetään ja juurtuu maassa. Pyri henkilökohtaisesti Raamattua tutkimalla kasvamaan Jumalan sanan ymmärtämisessä, käsittämään sen ja havaitsemaan siten täsmälleen, mitä Jehova haluaa sinun tekevän. Kun käsität sen merkityksen ja havaitset Jumalan tahdon, niin ponnistele vakavasti saattaaksesi elämäsi sopusointuun sen kanssa. Käänny pois tämän maailman menettelytavoista ja noudata Jumalan uuden maailman periaatteitten kanssa sopusoinnussa olevaa käyttäytymistä. Toivomme vilpittömästi, että edellä olevilla sivuilla olevat tiedot auttavat sinua noudattamaan seuraavaa apostolin hyvää ohjetta: ”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” – Matt. 13:23; Room. 12:2.
19. Mitä tarkoitetaan Jehovalle antautumisella, ja millä sopivalla perusteella tämä askel voidaan ottaa?
19 Kun sinä saatat elintapasi sopusointuun Jumalan vaatimusten kanssa, niin olet Jumalaa rakastavana vilpittömänä henkilönä nyt oikeassa mielentilassa ottaaksesi erittäin tärkeän askeleen elämän tiellä – antautuaksesi otollisena Jumalalle tekemään Jumalan tahdon ja tullaksesi sen jälkeen kastetuksi veteen todistajien edessä kuvaukseksi tästä antaumuksestasi. Antautuminen merkitsee juhlallisen päätöksen tekemistä Jehovalle esitetyssä rukouksessa siitä, että haluaa tehdä Hänen tahtonsa. Tämä on ratkaisu, mitä kukaan toinen ei voi tehdä sinun puolestasi, vaan se on henkilökohtainen rukousasia, ja tällaisen antaumuksen toteuttamisen täytyy tapahtua vilpittömästä sydämestä siinä luottamuksessa, että sinä nyt olet asemassa, missä voit esittäytyä pyhällä ja otollisella tavalla Jehovan palvelukseen. Se on askel, mitä ei pidä ottaa vain tunteenkuohahduksessa. Se tulee ottaa vakavan tutkistelun seurauksena käyttäen järjen lahjaa, mikä johtaa ymmärtämään ja sydämestä arvostamaan Jehovan palvelemisen siunattua etua. – Room. 12:1.
20. Mikä Jumalan tahto on niiden suhteen, jotka antautuvat hänelle?
20 Jumalan tahto niihin nähden, jotka täten antautuvat, on, että heistä tulee myös hänen palvelijoitaan, jotka julistavat julkisesti ”valtakunnan hyvää uutista” toisille talosta taloon ”hyvän uutisen arvoisin käytöksin”. Tämä osoittaa aitoa rakkautta Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan.
21. a) Mitä kysymystä sinun on nyt hyvä harkita? b) Miksi sinun ei pidä masentua, jos elämän tie näyttää vaikealta? c) Minkä tahdon tehdessäsi Jumalan valtakunnan uutinen on todella ”hyvä uutinen” sinulle?
21 Tämä on hyvän uutisen haaste. Vastaatko sinä siihen? Haluatko olla yksi niistä, jotka kulkevat tätä Jumalan tahdolle osoitetun nöyrän tottelevaisuuden tietä, ja omaksuvat vastuun, mikä tulee hyvän uutisen kuulemisen mukana? Kenties sinä tunnet sisimmässäsi, että se tie on liian vaikea kuljettavaksesi. On totta, kuten Jeesus sanoi, että ”se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät”, mutta älä anna tämän pelottaa itseäsi. Ne, jotka löytävät elämään johtavan tien ja vaeltavat sitä, eivät tee sitä omassa voimassaan. Ne, jotka haluavat vilpittömästi palvella Jehovaa ja elää uudessa maailmassa ylistääkseen häntä ikuisesti, saavat tarpeellisen opastuksen ja voiman Jehovalta vaeltaakseen jatkuvasti sillä tiellä, kun he tekevät tottelevaisina Jumalan tahdon. Jeesus sanoi tuossa samassa vuoren rinteellä pitämässään saarnassa: ”Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.” (Matt. 7:14, 7) Pane siis toivosi Jehovaan, tosi Jumalaan, ja hänen Poikaansa, Kristukseen Jeesukseen, joka antoi elämänsä, että sinut vapautettaisiin synnistä ja kuolemasta, ja joka nyt hallitsee Jumalan määräämänä kuninkaana taivaallisessa valtakunnassa. Usko luvattuun uuteen maailmaan. Ala elää nyt taivaan valtakunnan kuuliaisena alamaisena ja osallistu julistamaan toisille, että se on ihmisen ainoa tulevaisuuden toivo. Osoita kaikessa, mitä teetkin, että rakastat Jehova Jumalaa koko sydämestäsi, sielustasi, voimastasi ja mielestäsi ja että rakastat lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Silloin merkitsee todella Jumalan valtakunnan uutinen ”hyvää uutista” sinulle ja takaa sinulle iankaikkisen elämän tuon mitä siunatuimman rauhan ja vanhurskauden hallituksen alaisuudessa.