Jumala ryhtyy toimiin määräaikana
KÄRSIMÄTÖN ihminen on usein nopea asettamaan Jumalan katsantokannan asioissa kyseenalaiseksi. Ihminen haluaa kaiken tapahtuvan nyt. Hän kysyy: ’Eikö rakkaudellisen Jumalan pitäisi ratkaista heti paikalla kaikki ihmiskunnan suuret pulmat?’ Ehkä sinä olet tehnyt saman kysymyksen.
Todellisuudessa pitäisi älykkäiden ihmisten odottaa Jumalan väliintulon ihmisen asioissa olevan hyvin huolellisesti ajoitettu. Miksi sanomme näin? Katsohan ympärillesi. Eikö itse asiassa kaikki luonnossa ole ’ajoitettu’ jollakin tavalla?
KASVIEN JA LINTUJEN TÄSMÄLLINEN AJOITUS
Tarkkaile esimerkiksi kasvimaailmaa. Miksi eräät kukat, kuten asterit, kukkivat aina syksyllä, kun taas toiset, kuten jotkin krookukset, kukkivat aina keväällä? Tällainen ajoitus on kauan ollut arvoitus kasvitieteilijöille. Mutta viimeisen puolen vuosisadan kuluessa he ovat kuitenkin huomanneet niin sanotun fotoperiodismin eli ’valojaksollisuuden’. Kasvit eivät reagoi ainoastaan lämpötilaan vaan myös päivänvalon pituuteen. Syksyllä, jolloin ilma hitaasti viilenee, päivät lyhenevät ja yöt tulevat pitemmiksi. Keväällä, jolloin ilma lämpenee, päivät tulevat pitemmiksi ja yöt lyhyemmiksi. Kevätkrookuksilla ja syysastereilla on täsmällinen ajoitusmekanismi, joka havaitsee nämä muutokset. Kummatkin kukat aukenevat sen tähden aikanaan.
Linnuillakin on erinomainen ajoitusvaisto. Ne eivät tarvitse kalentereita eivätkä rannekelloja ilmoittamaan, milloin niiden on aika muuttaa. ”Mikä saa linnut suorittamaan muuttonsa joka vuosi samaan aikaan – aiheuttavatko sen ulkoiset ärsykkeet, vai onko linnuissa jokin sisäinen kello?” kysyy R.T. Peterson kirjassa Linnut. Tiedemiehet ovat esittäneet monia arvailuja vastaukseksi – mutta vieläkään he eivät todellisuudessa tiedä. Onko vain niin, kuten jotkut sanovat, että kylmemmät lämpötilat saavat linnut lähtemään sinne, missä on lämpimämpää? Lintujen erikoistuntijat esittävät joitakin hämmästyttäviä seikkoja:
”Voisi ajatella siis, että lämpötila olisi muuton aiheuttaja. Dendroica striata [eräs amerikankerttunen] tulee keväällä Yhdysvaltoihin Floridan kautta ja saapuu sinne huhtikuun jälkipuoliskolla. Ilma on siellä melkein yhtä lämmin kuin se oli niiden talvikodissakin Etelä-Amerikan pohjoisosassa. Toukokuun lopussa ne ovat saapuneet Kanadan ja Alaskan mäntymetsiin. . . . Kun ne saapuvat Alaskaan, niin päivittäinen lämpötila on keskimäärin vain noin 7 astetta, 17 astetta kylmempi kuin se oli Floridassa kuukautta aikaisemmin. Nämä linnut ovat lentäneet paljon kylmempään ilmastoon. Useimmat muuttolinnut menettelevät samoin.” – Rudyerd Boulton, Traveling with the Birds.
”Mikään, mitä me voimme nähdä, ei pakota niitä muuttamaan, ja kuitenkin ne jättävät talvikotinsa ilot ja lähtevät pohjoista kohti niin pian kuin oikea aika tulee. Tällä ’oikealla ajalla’ ei näy olevan mitään yhteyttä säähän eikä ruokaan.” – Ernest Ingersoll tietosanakirjassa The Encyclopedia Americana.
Kuitenkin linnut lähtevät hämmästyttävän sopivan ajan valiten ja ilmaantuvat myöhemmin jälleen samoihin paikkoihin vuosi vuodelta. Jehovahan sanoikin profeetta Jeremian kautta: ”Haikarakin taivaalla tietää aikansa; metsäkyyhkynen, pääskynen ja kurki pitävät vaarin tuloajastansa.” (Jer. 8:7) Miten on sitten ihmisen ajantajun laita?
IHMINEN ON TIETOINEN AJASTA
Ihminen on erittäin tietoinen ajasta. Niinpä vuonna 1972 lisättiin ympäri maailman kansainvälisellä sopimuksella yksi sekunti kalenteriin kesäkuun lopussa ja toinen joulukuun lopussa kellojen pitämiseksi tarkkoina. Tosiaan ihminen, luomakunnan ajoituksen huolellinen tarkkailija, haluaa tehdä kaiken ajallaan. – 1. Moos. 1:14.
Eivätkö kaikki nämä esimerkit osoita selvästi, että itse asiassa kaikki luomakunnassa näyttää olevan jollakin tavalla ajoitettua? Eikö tämä vuorostaan ilmaise, että kaiken tämän Luojan täytyy samoin olla hyvin selvillä ajasta? Ilmeisesti. Luomakunnan pitäisi painaa kaikkien ihmisten mieleen, että tapahtumat, jotka kuuluvat Jumalan tarkoitukseen, tulevat myös todella toteutumaan – mutta täsmälleen oikeaan aikaan.
Edelleen: Jehovan ei voida sanoa mielivaltaisesti viivyttelevän joidenkin ihmistä koskevan tarkoituksensa piirteitten täyttämisessä. Sen sijaan se, mikä ihmisen rajallisen näkemyksen mukaan näyttää ”viivyttelyltä”, osoittautuukin jollain tavalla välttämättömäksi seurauksena olevien siunausten saamiseksi.
JUMALAN POIKA TULI ”AJAN TÄYTTYMISEN RAJALLA”
Ihminen olisi esimerkiksi saattanut odottaa tai toivoa kohta Eedenin puutarhassa tapahtuneen synnin jälkeen luvatun ”siemenen”, joka olisi murskannut käärmeen, ilmaantuvan elinaikanaan. (1. Moos. 3:15; Room. 8:20, 21) Mutta hän, joka osoittautui Siemeneksi, Jeesus, ei ilmaantunut ennen kuin noin 4 000 vuotta Aadamin synninteon jälkeen. Apostoli Paavali sanoo: ”Kun ajan täyttymisen raja saapui, Jumala lähetti Poikansa.” – Gal. 4:4; Room. 5:6.
Miksi tämä 4 000 vuoden ajanjakso ”ajan täyttymisen rajalle”?
Jehova tiesi, että ihmisiä täytyi valmistaa ottamaan Siemen vastaan hänen ilmaantuessaan. Noiden 4 000 vuoden aikana Aadamista Kristukseen ihmisten oli tultava täysin ymmärtämään tarvitsevansa pelastajaa. Heidän piti tuon ajanjakson kuluessa havaita, että ainoastaan Jumala voi pelastaa heidät synnistä ja kuolemasta. Lue Raamatusta Galatalaiskirjeen 3. ja 4. luku nähdäksesi, miten tämä tehtiin erityisen selväksi juutalaisille.
Heillä oli Jumalan valittuna kansana ollut Mooseksen laki vuodesta 1513 eaa. lähtien. Saadessaan Lain uskolliset juutalaiset varmasti vilpittömästi toivoivat, että he olisivat voineet sen avulla osoittautua vanhurskaiksi. (Vrt. Hepr. 7:18:aan.) Mutta osoittautuikin olevan päinvastoin. Se ’teki rikkomukset ilmeisiksi, kunnes saapuisi siemen’ – juutalaisten oli pakko tunnustaa, että he olivat syntisiä. – Gal. 3:19.
Mutta Laki oli myös avuksi Juudan kansalle. Paavali sanoo juutalaisista: ”Laista on tullut meidän kasvattajamme, joka johtaa Kristukseen.” Kasvattaja ei ollut muinoin varsinainen opettaja vaan luotettu orja eli ’taloudenhoitaja’, joka valmisti isäntänsä lapsia myöhemmälle opettajalle. Kasvattajat juurruttivat alkeisasioita, kuten käytöstä, lasten mieleen ja suojelivat heitä vahingolta. Laki vaikutti tällä tavalla juutalaisiin kurittaen ja valmistaen heitä heidän Opettajalleen Jeesukselle. He oppivat ’kasvattajaltaan’ jumalista moraalia, sellaista jota on kymmenessä käskyssä. – Gal. 3:24.
Sopivaan aikaan muinainen kasvattaja luovutti valmistetun ja kuriin totutetun ”lapsen” hänen opettajalleen; Paavali sanoo sitä ”[lapsen] isän etukäteen määräämäksi päiväksi”. Samoin ”ajan täyttymisen rajalla” saapui Jeesus opettamaan valmistettuja juutalaisia. (Gal. 4:2, 4) Millaisin tuloksin?
Nöyrät juutalaiset, jotka ymmärsivät tarvitsevansa pelastajaa, kuuntelivat Jeesusta. Se, mitä hän sanoi, niin sanoaksemme lähti siitä, mihin ”kasvattaja”, Laki, lopetti. ”Kasvattaja” oli esimerkiksi sanonut: ”Sinä et saa tehdä aviorikosta.” Mutta Opettaja meni askeleen edemmäs ja opetti: ”Jokainen, joka jatkuvasti katsoo naista niin että tuntee intohimoa häneen, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” Jeesus kaivautui vaikuttimiin. – Matt. 5:27, 28.
Myös Jeesuksen asema – välittäjänä, sovitusuhrina ja ikuisena pappina – Jumalan järjestelyssä saatettiin ymmärtää selvästi Jumalan juutalaisille Lain alaisuudessa antaman esikuvallisen järjestelyn perusteella. – Hepr., luvut 5–10.
Siten Jumala käytti ne 4 000 vuotta Aadamista Kristukseen ihmisen hyväksi. Hän varasi ennustuksia, joiden avulla luvattu Siemen olisi tunnistettavissa hänen ilmaantuessaan. Ja hän valmisti ihmisiä Jeesuksen opetuksille ja asemalle Hänen järjestelyssään. – Vrt. 5. Mooseksen kirjan 8. luvussa käsiteltyyn 40-vuotiskauteen.
Mutta saatetaan kysyä: Eikö sama vaikutus olisi voitu aikaansaada muutamia vuosisatoja aikaisemminkin? Eikö niiden ennustusten kirjoittaminen, joiden piti tehdä Messias tunnistettavaksi, ollut kokonaan loppuun suoritettu Malakian aikaan yli 400 vuotta ennen Jeesuksen syntymää? Oli kyllä. Mitä hyötyä oli sitten siitä, että useampien vuosisatojen annettiin kulua?
MALAKIAN JA JEESUKSEN VÄLINEN AIKAKAUSI
Kun henkeytetty heprealainen kaanon oli täydellinen, niin Persia hallitsi muinaista maailmaa Intiasta Afrikkaan. Yli sata vuotta myöhemmin Aleksanteri Suuri voitti persialaiset, ja seurasi kauaskantoisia kulttuurivaikutuksia. Encyclopædia Britannica sanoo: ”Aleksanteri Suuren valloitukset aikaansaivat sen, että kreikan kielestä (tämän lingua francan eli koineen muodossa) tuli koko Lähi-idän (Vähän-Aasian, Syyrian, Mesopotamian ja Egyptin) puhekieli. Roomalaisten vallan alaisuudessa näillä alueilla puhuttiin edelleen kreikkaa.” Näin ollen suurella osalla vanhaa maailmaa oli yhteinen kieli, kun kristillisyys ilmaantui vuonna 33. Se helpotti Jeesusta koskevan sanoman nopeaa leviämistä kirjoitetussa ja suullisessa muodossa.
Lisäksi roomalaiset, jotka seurasivat kreikkalaisia maailmannäyttämöllä, rakensivat laajan tieverkoston. Historioitsija Edward Gibbon väittää: ”Kaikki [Rooman valtakunnan] kaupungit olivat yhdistetyt toisiinsa ja pääkaupunkiin yleisillä valtateillä, jotka lähtien Forum Romanumilta kulkivat halki Italian, tunkeutuivat provinsseihin ja päättyivät vasta valtakunnan rajoihin.” Varhaiskristillisyyden leviämistä kautta vanhan maailman joudutti suuresti näiden valtakunnan etäisiä osia yhdistävien teitten käyttö.
Mutta Malakian aikana oli jotain muutakin meneillään: juutalainen diaspora eli hajaannus. Samarian (vuonna 740 eaa.) ja Jerusalemin (vuonna 607 eaa.) hävityksen jälkeen juutalaiset hajaantuivat vanhan maailman toisesta äärestä toiseen. Kreikkalainen maantieteilijä Strabon (Jeesuksen aikalainen) sanoo juutalaisista: ”He ovat tunkeutuneet jo jokaiseen valtioon, niin että on vaikeata löytää maailmasta yhtään ainoaa paikkaa, johon heidän heimoaan ei olisi saatu ja jossa se ei olisi tullut vallitsevaksi.”
Minne juutalaiset menivätkin, siellä he rakensivat synagogia palvontaa varten. Kaikissa synagogissa oli jäljennöksensä Raamatun heprealaisista kirjoituksista. Juutalaisten Messiaan toivo tuli siten tunnetuksi kaukana Israelin rajojen ulkopuolella. (Vrt. Matt. 2:1, 2:een.) Missä näin ollen opetuslasten saarnaamispaikka oli johdonmukaisesti oleva kristillisyyden perustamisen jälkeen? Juutalaisissa synagogissa! Esimerkiksi Paavali meni laajoilla matkoillaan säännöllisesti ensiksi sinne, kun hän oli saapunut kaupunkiin. Monet näistä valmistetuista, hajaantuneista juutalaisista ottivat vastaan sanoman Jeesuksesta. – Apt. 13:5, 14, 42–44; 17:1–3, 10; 18:4; 19:8.
Hyvä uutinen kantautui tällä tavalla niin kauas niin nopeasti, että valtiollisten ja uskonnollisten vastustajien oli vaikeata tukahduttaa sen leviämistä. Vajaat 30 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen sanoi apostoli Paavali, että ”hyvää uutista” oli saarnattu ”kaikessa luomakunnassa, joka taivaan alla on”. (Kol. 1:6, 23) Se, että Jehova odotti ”ajan täyttymisen rajaa”, osoittautui viisaaksi ja johti vilpitönsydämisten ihmisten saamiin siunauksiin.
Mutta eivät kaikki juutalaiset hajaantuneet kautta vanhan maailman; monet palasivat pakkosiirtolaisuudesta Babylonista Juudaan. Mitä hyötyä oli tässä tapauksessa useitten vuosisatojen kulumisesta ennen kuin Messias ilmaantui?
Jehova salli kansan rakentaa uudelleen Jerusalemin, jolla oli merkittävä osuus Messiaan tunnistamisessa. Heidän papistonsa uhrijärjestelmineen ryhtyi jälleen toimimaan ennallistetussa temppelissä. Jumala tiesi kuitenkin jo, että he kansana hylkäisivät Messiaan ja että ’kaupunki ja pyhäkkö hävitetään’. (Dan. 9:24–27; Sak. 9:9) Mutta kansan väärien vaikuttimien täysi ilmeneminen oli vievä aikaa.
Tämä tapaus on jossain määrin rinnakkainen sille, mitä tapahtui noin 2 000 vuotta aikaisemmin. Jumala oli sanonut Aabrahamille, että Hän ei anna välittömästi luvattua maata hänen jälkeläisilleen. Noin 400 vuotta piti kulua ensin, koska ”amorilaisten [kanaanilaisten] syntivelka ei ole vielä täysi”. (1. Moos. 15:13–16) Tuon ajan kuluttua osoittivat kanaanilaisten uskonnonmenot, joihin kuului mm. pyhä prostituutio ja lapsiuhrit, että ’heidän syntivelkansa oli tullut täyteen’. Aivan oikein Jumala antoi Israelille määräyksen maan puhdistamisesta. – 3. Moos. 18:1, 24–30.
Samalla tavalla valmisti useiden vuosisatojen ajanjakso ennen Jeesuksen ilmestymistä nöyrät juutalaiset ottamaan hänet vastaan, kuten olemme nähneet. Mutta yleisesti puhuen se paadutti kansan hylkäämään Messiaan. Ajan mittaan Israel loittoni pois Jehovan puhtaasta palvonnasta. (Matt. 15:1–9) Kun Jeesus tuli, niin israelilaiset surmasivat hänet. Aika ei ollut pehmentänyt kansaa kokonaisuudessaan. Se saattoi sen väärät taipumukset täyteen kukoistukseensa. Kun Jumala lopetti erikoistoimintansa Israelin kanssa, niin se oli täysin ansaittua. – Matt. 3:10–12.
NYKYÄÄN – JUMALA ODOTTAA OIKEAA AIKAA TOIMIAKSEEN EDELLEEN
Me otaksuisimme nytkin samaten Jumalan odottavan ’oikeaa aikaa’ antaakseen Poikansa valtakunnan poistaa kaikki kilpailevat hallitukset ja raivatakseen tieltä sellaiset olosuhteet kuin pahuuden, sodan, rikollisuuden ja sorron sekä ennallistaakseen maan paratiisitilaan. (Ef. 1:10) Raamattu kertoo tunnusmerkin, jonka Jeesus antoi maan päällä ollessaan ja joka oli ilmaiseva ”asiainjärjestelmän päättymisen”; se on ollut täyttymässä vuodesta 1914 lähtien.
Tämä koko tunnusmerkki, jonka huippukohta on ”suuri ahdistus” ja tämän ”asiainjärjestelmän” loppu, toteutuu ennen kuin vuoden 1914 sukupolvi ’katoaa’. (Ks. Matteuksen 24. ja 25. lukua; Markuksen 13. ja Luukkaan 21. lukua.) Mutta Jeesus sanoi myös, että kukaan muu kuin Jumala ei tiennyt ”suuren ahdistuksen” puhkeamisen ”päivää ja hetkeä”. Me voimme olla varmat siitä, että Jehova ryhtyy toimiin – mutta ei ennen täsmällisen määräaikansa kaikkien yksityiskohtien asianmukaista kehitystä ja saapumista. Siksi hän ei ole lopettanut tätä ”asiainjärjestelmää” tätä ennen.
Olettakaamme esimerkiksi, että Jehova olisi hävittänyt tämän järjestelmän sata vuotta sitten. Olisi voitu herättää väite, ettei Jumala ollut antanut ihmiskunnalle kylliksi tilaisuutta pulmiensa ratkaisemiseen ehkä pitkälle kehittyneen teknologian avulla, joka silloin oli tulossa.
Mutta nyt Jumala on antanut ihmiselle runsaasti tilaisuuksia ratkaista omat pulmansa. On kokeiltu jokaista ajateltavissa olevaa keinoa. Sen tähden on nykyisenkin järjestelmän ihmisten myönnettävä, että heidän edessään olevia pulmia ei voida ratkaista ihmisten keinoin. Vain Jumala voi sen tehdä. Eräs BioScience-lehden kirjoittaja sanoo ihmiskunnan edessä olevaan ”maailmanlaajuiseen kriisiin” viitatessaan:
”Sekä ekologisen että yhteiskunnallisen [kriisin] merkit ovat ilmeiset melkein jokaisessa maapallon maassa: ilman ja veden saastuminen, ravintoketjujen kemiallinen saastuminen, kaupunkien rappeutuminen, pitkälliset elintarvikepulat ja nälkiintyminen, lisääntyvä huumausaineitten väärinkäyttö ja alkoholismi, nuoriso- ym. rikollisuuden ja itsemurhien lisääntyminen sekä toivottomuuden tunne, joka ylittää kansalliset rajat ja poliittiset järjestelmät. Ympäristökriisin suunnattomat mittasuhteet . . . tekevät kuitenkin meille vaikeaksi havaita ongelman luonnetta ja sen syitä, puhumattakaan sen ratkaisuista.”
Kenelläkään ihmisellä ei ole syytä asettaa kyseenalaiseksi Jumalan ajoitusta. Kaikki Jehovan luomakunnassa ilmaisee hänen huolellisen ajoitustajunsa. Ja jos joskus näyttää siltä, että Jumala ”viivyttelee”, niin se koituu todellisuudessa suurimmaksi mahdolliseksi siunaukseksi ja hyväksi. Ota selvää sinä aikana, mikä saattaa olla jäljellä ennen kuin Jumala tuottaa ”suuren ahdistuksen”, miten voit säilyä sen läpi Jumalan vanhurskaaseen uuteen järjestykseen. Hanki tutkimalla Jehovan todistajien kanssa tieto siitä, miten voit tarttua niihin ikuisiin siunauksiin, joita Jumalalla on varattuna niille, jotka rakastavat sitä, mikä on oikein. – Apt. 17:31; 2. Piet. 3:9, 15.
[Kuva s. 291]
Luoja teki asterit siten että ne kukkivat syksyllä . . .
. . . toiset kukat kukkivat vain keväällä
[Kuva s. 292]
Linnut muuttavat määräaikanaan
[Kuva s. 293]
Messias ilmestyi määräaikaan – kun valmistelut oli suoritettu