Viisaita sanoja nykyajalle

”Hanki viisautta ja hanki kaikella hankkimallasi ymmärrystä.” – Sananl. 4:7, Um.

 1. Miksi elämä onnessa ei ole puhtaasti itsekäs halu, ja miten se voidaan saavuttaa täydellisessä maailmassa?

ELÄMÄ onnessa – emmekö me kaikki halua sitä? Tämä saattaa kuulostaa itsekkäältä kysymykseltä. Mutta ihminen tehtiin alun perin elämään ja olemaan onnellinen eläessään. Onnellinen elämä on siis luonnollinen halu. Kun me osoittaudumme arvollisiksi saamaan iankaikkisen elämän, niin me kunniaansaatamme Elämänantajan, Jumalan. Jehova Jumala loi tämän mukaisesti ensimmäisen ihmisen täydelliseksi ja pani hänet paratiisiin, Eedenin puutarhaan, missä hänen oli mahdollista elää ikuisesti iloiten täydellisesti elämästä. Koska me kaikki olimme silloin tuon alkuperäisen ihmisen kupeissa ja meidän piti vielä syntyä hänestä, niin myöskin meillä oli silloin tuo iankaikkisen elämän mahdollisuus täydellisessä onnessa. Mutta meiltä riistettiin tilaisuus syntyä täydellisistä vanhemmista onnen paratiisissa. Miten? Ensimmäisen ihmisisämme epäviisauden takia. Ja katso, millaisessa tilassa koko ihmiskunta on tässä niin sanotussa nykyaikaisessa ajankohdassa! Ihmisperhe on kaikkea muuta kuin onnellinen, sen elinajan odotteet ovat vähentyneet paljon vähempään kuin keskimäärin sataan vuoteen, ja koko ihmiskunnan olemassaoloa näyttää nyt uhkaavan ihmispommin pelätty äkillinen räjähdys viimeistä mallia olevassa kolmannessa maailmansodassa. Meidän Luojamme, Jehova Jumala, on onneksi avannut uudelleen elämää rakastaville tilaisuuden saavuttaa iankaikkisen onnen täydellisessä maailmassa. Miten sen voi saavuttaa? Viisauden avulla.

 2. Miten tällainen elämäntuova viisaus eroaa tämän maailman viisaudesta?

² Tällainen elämäntuova viisaus eroaa tyystin siitä, mikä tällä maailmalla on. Tämän maailman viisaus on vienyt sen tuskalliseen tilaan, eikä tämän maailman viisauden avulla ole mahdollisuutta päästä pois tästä tuskallisesta tilasta eikä saavuttaa lopulta elämää onnessa. Tämän maailman viisaus on lähtöisin alhaalta, alapuolelta, langenneista, itsekkäistä ihmisistä, jotka nojaavat omaan ymmärrykseensä. Mikäli se tulee ihmiskunnan ulkopuolelta, so. näkymättömistä, niin se tulee jumalattomilta paholaisilta, perkeleiltä, ja on niin muodoin demonista, perkeleellistä. Tämän maailman viisaus ei tiedä, että ”tämän maailman jumala” on Saatana Perkele, Jehovan ja ihmisen suuri vastustaja. Mikään muu ei voi selittää sitä, että ihmisrotu on saavuttanut näin rappeutuneen, rakkaudettoman, omaansa etsivän tilan ollen kykenemätön elämään omissa oloissaan ja säilyttämään rauhaa ja sopusointua oman perheensä jäsenten keskuudessa, vaan kulkee tietä, mikä johtaa sen omaan itsemurhaan poliittisista, uskonnollisista, rodullisista ja taloudellisista erimielisyyksistä johtuvassa atomisodassa. Se viisaus, mikä johtaa loputtomaan elämään onnellisessa ja vapaassa maailmassa, tulee aivan toisin ylhäältä alaspäin. Mikäli se tulee ihmisen ulkopuolelta, niin se tulee Jehova Jumalalta, elämän, rauhan ja onnen suurelta Antajalta.

 3. Minkä viisauden avulla meidän täytyy siis olla viisaita, ja mistä meidän täytyy saada sitä, kuten muinaisaikain viisain kuningas valaisi asian?

³ Meidän täytyy siis elääksemme olla viisaita omaten tämän maailman viisaudesta eroavan viisauden. Me emme voi hankkia tätä viisautta tämän maailman oppikouluista eikä ns. kokemuksen koulusta. Meidän täytyy saada se ainoasta paikasta, mistä se on hankittavissa: Jehova Jumalalta. Muinaisaikain viisaimmalta kuninkaalta saamme tällaisen neuvon: ”Jehova itse antaa viisautta, hänen suustaan tulee tieto ja oivallus. Ja hän varastoi oikeamielisille käytännöllistä viisautta, niille, jotka vaeltavat nuhteettomuudessa, hän on kilpi.” (Sananl. 2:6, 7, Um) Hän oli saanut oman viisautensa tästä samasta lähteestä, niin että hän tiesi mitä sanoi meille. Hän oli nuori mies, kun hän tuli Israelin kahdentoista sukukunnan kuninkaaksi vuonna 1037 ennen kristillistä ajanlaskua. Kun Jehova Jumala ilmestyi hänelle unessa ja kysyi nuorelta kuningas Salomolta, mitä hän halusi, niin Salomo vastasi: ”Anna minulle nyt viisautta ja tietoa, jotta minä voisin mennä tämän kansan eteen ja jotta minä voisin tulla sisälle, sillä kuka voisi tuomita tätä sinun suurta kansaasi?” Jumala mielistyi tähän pyyntöön, ja hän antoi todellisuudessa Salomolle erinomaisen viisauden ja tiedon. (2. Aikak. 1:7–12, Um; 1. Kun. 5:12) Historiallinen kertomus sanoo: ”Salomon viisaus oli valtavampi kuin kaikkien itämaalaisten viisaus ja kuin koko Egyptin viisaus.” – 1. Kun. 4:30, Um.

 4. Minkä muinaisaikain menettelyn kaltaista on tutkia jotain Salomon säilytetystä viisaudesta nykyään, ja kenen viisautta me todellisuudessa tutkimme?

⁴ Raamatun historia sanoo tämän tueksi edelleen: ”Hän voi lausua kolmetuhatta sananlaskua, ja hänen laulujaan oli tuhat ja viisi.” Sananlaskuina Raamatussa tunnettu kirja on sopivasti lähtöisin Salomon kynästä. Se alkaa seuraavin sanoin: ”Daavidin pojan Salomon, Israelin kuninkaan, sananlaskut, jotta tunnettaisiin viisaus ja kuri, oivallettaisiin ymmärryksen sanat, saataisiin kasvatusta, mikä antaa asiantuntemusta, vanhurskautta ja arvostelukykyä ja suoruutta, annettaisiin kokemattomille mielevyyttä, nuorelle miehelle tietoa ja ajattelukykyä. Viisas ihminen kuuntelee ja omii enemmän opetusta, ja ymmärtäväinen mies on se, joka hankkii taitavaa ohjausta ymmärtääkseen sananlaskun ja arvoituksellisen sanonnan, viisaitten henkilöitten sanat ja heidän arvoituksensa.” (Sananl. 1:1–6, Um) Raamatun historiassa on kirjoitettu: ”Ja heitä tuli kaikista kansoista kuulemaan Salomon viisautta, jopa kaikkien niiden maan kuningasten luota, jotka olivat kuulleet hänen viisaudestaan.” (1. Kun. 4:32, 34, Um) Koska kaikki maan ihmiset, Saban kuningatarkin, tulivat eri etäisyyksistä kuulemaan Salomon viisautta, niin mekin osoitamme viisautta nykyään tutkimalla jotain Jumalan viisaudesta, minkä hänen voimansa on varjellut meille Sananlaskujen kirjassa. Koska tämä kirja kirjoitettiin taivaallisesta henkeytyksestä ja koska Salomon viisaus oli todellisuudessa viisautta, jonka ”Jumala oli pannut hänen sydämeensä”, niin kun me tutkimme Sananlaskujen kirjaa, me emme tutki todellisuudessa vain Salomon viisautta, pelkästään ihmisen viisautta, vaan Jehova Jumalan viisautta. (1. Kun. 10:23, 24. Um) Nämä sananlaskut esittävät lyhyesti iankaikkisia totuuksia ja ovat siis yhtä ajankohtaisia nyt kuin silloinkin.

VIISAUDEN SALAISUUS

 5. Mikä sen viisauden salaisuus on, mitä Salomo antaa meille, ja miksi suurin maan päällä olleista Jehovan todistajista vertaa Salomon viisautta itseensä?

⁵ Jerusalemin kuningas Salomo antaa meille sananlaskuissaan tosi viisauden salaisuuden. Se on tämä: ”Jehovan pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tuntemus on ymmärrystä. Sillä minun kauttani sinun päiväsi tulevat moneksi, ja sinulle lisätään elinvuosia.” Myöskin tämä: ”Jehovan pelko on tiedon alku. Pelkät hullut ovat halveksineet viisautta ja kuria.” (Sananl. 9:10, 11; 1:7, Um) Me voimme nähdä näistä sanoista, että Salomo suosi Jehovan tuntemista ja pelkäämistä, ja hän oli Jehovan todistaja, niin, huomatuin Jehovan todistaja aikanaan. Suurin todistaja, joka on koskaan ollut maan päällä, vertasi itseään Salomoon. Tämä oli Jeesus Kristus, joka sanoi tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten: ”Etelän kuningatar [Saban kuningatar] herätetään tuomiolle tämän sukupolven kanssa, ja hän tuomitsee sen, koska hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, mutta katso, tässä on jotain enemmän kuin Salomo.” (Matt. 12:42, Um) On kiinnostavaa nähdä, miten kuningas Salomo kirjoitti Jeesuksesta Kristuksesta, Salomoa viisaammasta ja suuremmasta.

 6. Mikä on siis ennen kaikkea välttämätöntä kaikille elämää etsiville, ja mitä Jehovan todistajat tekevät nykyään juuri tämän vuoksi, niin kuin Salomo teki?

⁶ Mutta koska elämänantavan tiedon ja viisauden alku on Jehovan pelkäämisessä ja tuntemisessa, niin on ennen kaikkea välttämätöntä, että kaikki elämää etsivät pelkäävät Jehova Jumalaa. Ennen kuin voimme ymmärtäen pelätä häntä, niin meidän täytyy tuntea hänet, mutta ei siten, kuin uskonnollisesti sekava kristikunta opettaa hänestä, vaan sillä tavalla, kuin Sananlaskut ja muu osa Jumalan kirjoitetusta Sanasta kertovat hänestä. Ja samoin kuin kuningas Salomo todisti Jehova Jumalasta, niin vievät nykyajankin Jehovan todistajat hyvin toimeliaasti kaikille kansoille tosi tietoa Jumalasta painettuna ja suusanallisesti, kuten Salomo itse ennusti.

 7. Mitä meidän täytyy sen tähden tietää ennen kaikkea ja miksi tämä?

⁷ Meidän täytyy ennen kaikkea tietää, että Jehova Jumala on kaiken näkyväisen ja näkymättömän Luoja, ja meillä täytyy olla tähän tietoon perustuva usko eli elävä, kannustava vakaumus, että hän on olemassa. Miksi? Koska ”ilman uskoa on mahdoton saavuttaa hänen mielisuosiotaan, sillä sen, joka lähestyy Jumalaa, täytyy uskoa, että hän on ja että hän tulee niiden palkitsijaksi, jotka etsivät häntä hartaasti”. (Hepr. 11:6, Um) Kaikkialla ympärillämme oleva näkyvä luomakunta sekä ne näkymättömät voimat, jotka olemme tulleet tuntemaan, ovat koko ihmiskunnan ihme, niiden materialististen tiedemiestenkin, jotka eivät usko persoonalliseen luojaan. Mitä enemmän he tutkivat ja oppivat, sitä enemmän heidän on pakko tunnustaa, että luomakunta ilmaisee tietoa, viisautta ja ymmärrystä, jollaista he eivät voi koskaan tavoittaa. Ja miksi eivät? Koska, kuten henkeytetty Salomo kirjoittaa: ”Jehova itse perusti viisaudessa maan. Hän asetti lujasti taivaat terävä-älyisyydessä. Hänen tietonsa mukaan jakautuivat itse kuohuvat vedet, ja pilviset taivaat tiukkuivat jatkuvasti heikkoa sadetta.” (Sananl. 3:19, 20, Um) Koska hän on kaiken näkyväisen niin kuin näkymättömänkin luomakunnan alkulähde, niin ikuisessa menneisyydessä oli aika, jolloin Jehova Jumala oli yksin, koska hän on iankaikkinen.

 8. Vaikka hän oli silloin yksin, niin mikä tieto hänellä oli?

⁸ Vaikka hän oli yksin loputtomassa avaruudessa, niin hänellä oli tieto; hänellä oli tieto itsestään, ja hän tiesi, ettei rajattomassa avaruudessa ollut ketään muuta. Hän tunsi hyvin kaikki itsessään olevat voimansa, sillä hän oli Kaikkivaltias, jolle mikään ei ole mahdotonta. Hän tiesi luomisensa aloittamisajan. Kun se aika tuli, niin hän alkoi käyttää viisautta.

 9. Miten Jehova ilmaisi vertaansa vailla olevaa viisautta aivan luomisen alusta pitäen, ja mitä Jehova käytti sitten ainoaa Poikaansa tekemään ja miksi?

⁹ Hän ilmaisi aivan luomisen alusta lähtien verratonta viisautta. Mikä oli sitten hänen ensimmäinen luomuksensa? Poika – hänen ensimmäinen poikansa, hänen ainoa suoranaisesti luomansa poika. Hän ei ollut maallinen niin kuin me olemme, koska maata ei ollut silloin olemassakaan. Hän oli henki, sellainen kuin hänen taivaallinen Isänsäkin, ja niin hän voi nähdä, kuulla ja puhua Isänsä kanssa sekä olla hänen persoonallisessa seurassaan. Miksi Jehova Jumala nimitti Poikaansa siihen aikaan, sitä emme tiedä. Mutta Jehova Jumala antoi hänelle mittaamattoman paljon enemmän viisautta kuin koskaan kuningas Salomolle, niin paljon, että oli kuin Jumala olisi tehnyt eläväksi, persoonalliseksi luomukseksi sen, mitä sanotaan viisaudeksi. Oli kuin itse viisaus olisi tehty persoonaksi, niin täydellisesti tämä Poika ilmaisi taivaallisen Isänsä viisautta. Poika itsekin viittaa itseensä viisautena. Niin kuin tapahtuu usein maan päällä, että poika työskentelee isänsä kanssa, niin Jehova Jumalakin halusi Poikansa työskentelevän kanssaan. Hän tiesi, että noin lahjakkaan Pojan ei ollut hyvä olla laiskana. Jos hänen Poikansa ei olisi käyttänyt lahjojaan hänen palveluksessaan, niin se olisi ollut noiden lahjojen tuhlaamista hukkaan. Tämä viisas Poika ei ollut laiska. Innokkaana työskentelemään hän halusi tehdä, mitä hänen taivaallinen Isänsä, Luojansa ja Elämänantajansa halusi hänen tekevän. Jehova Jumala käytti tämän mukaisesti ainoata Poikaansa kaiken näkyvän ja näkymättömän, elävän ja elottoman, luomisessa.

10. Mistä tämä taivaallinen Poika puhuu, ja miksi hän puhuu itsestään viisautena, vaikka ”viisaus” on heprean kielessä naissukupuolinen sana?

¹⁰ Salomon Sananlaskut kuvailevat Jumalan henkeytyksestä Jumalan Pojan personoituneena viisautena ja siitä syystä puhumassa luomistyöstä aivan alusta lähtien. Sana ”viisaus” on heprean kielessä naispuolista sukua, mutta kun Jumalan Poika käytti sanaa ”viisaus” itseään tarkoittavana, niin se ei merkinnyt, että hän olisi naispuolinen tai naisellinen. Hän vain viittasi siihen huomattavaan piirteeseen, minkä Jumala oli antanut hänelle, ja hän käytti sitä nimenään osoittaakseen, että hänen Jumalalta saamansa ominaisuus vaikutti hänen kauttaan luomistyössä. Niinpä hän sanoo:

11. Mitä personoituneella viisaudella on sanottavana luomisesta Sananlaskujen 8:12, 22–31?

¹¹ ”Minä, viisaus, minä olen asunut mielevyyden luona, ja minä löydän myös ajattelukyvyn tiedon. Jehova itse valmisti minut tiensä alkuna [Ilmestyskirja 3:14], varhaisimpana suorituksenaan kauan sitten. Minut asetettiin paikkaani määräämättömästä ajasta lähtien, alusta, maata varhaisemmista ajoista. Kun ei ollut kuohuvia vesiä, niin minä synnyin kuin synnytyskivuin, kun ei ollut veden runsaasti täyttämiä lähteitä. Ennen kuin itse vuoret oli perustettu, ennen kukkuloita synnyin minä kuin synnytyskivuin, kun hän ei ollut vielä tehnyt maata eikä avoimia paikkoja eikä tuottoisan maan tomumassojen ensimmäistä osaa. Kun hän valmisti taivaat, olin minä siellä; kun hän määräsi taivaanrannan kuohuvien vesien ylle, kun hän lujitti pilvimassat ylhäälle, kun hän teki kuohuvien vesien lähteet lujiksi, kun hän asetti merelle säädöksensä, että itse vedet eivät ylittäisi hänen määräystään, kun hän sääti maan perustukset, niin minä tulin hänen rinnalleen mestarityöntekijäksi, ja minusta tuli sellainen, mistä hän oli ihastunut erityisesti päivästä päivään, ja minä olin iloinen hänen edessään koko ajan iloiten hänen maansa tuottoisasta mullasta, ja se, mistä minä olin ihastunut, liittyi ihmislasten yhteyteen.” – Sananl. 8:12, 22–31, Um.

12. Miksi voidaan siis sanoa, että ”Jehova itse perusti maan viisaudessa”, ja miten se, mistä viisaus oli ihastunut, osoittautui liittyvän ihmislasten yhteyteen?

¹² Voitaisiin näin ollen sanoa hyvin todellisessa merkityksessä, että ”Jehova itse perusti maan viisaudessa”, sillä hän käytti viisasta Poikaansa ”mestarityöntekijänä” rinnallaan tehdessään sen. Tämä on täysin sopusoinnussa sen kanssa, mitä kristitty apostoli Johannes sanoo myöhemmin siitä, kuinka koko luomakunta sai alkunsa. (Joh. 1:1–3) Tämä Jumalan luotu Poika ei tietänyt silloin, että hän itse tulisi kauan sen jälkeen kun Jehova sanoi hänelle: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme”, ihmiseksi voidakseen ostaa ihmiskunnan takaisin ensimmäisen ihmisen epäviisauden kauheista seurauksista, kun hän teki syntiä Jehova Jumalan yksinkertaista käskyä vastaan. Jumalan Poika osoitti siis hyvin erikoisella tavalla, että, lainataksemme hänen sanansa, ”se, mistä minä olin ihastunut, liittyi ihmislasten yhteyteen”. Hän oli maan päällä paljon viisaampi kuin kuningas Salomo, ja hän sanoi uskollisille apostoleilleen, kun heidän piti antaa todistusta tämän maan poliittisille hallitsijoille: ”Minä annan teille voimallisen puheenlaadun ja viisauden, mitä kaikki teidän vastustajanne yhdessä eivät kykene vastustamaan eikä kiistämään.” (Luuk. 21:15, Um) Eräs hänen apostoleistaan, Paavali nimeltään, esittää eron tämän maailman ja sen kreikkalaisen filosofien viisauden ja Jumalan viisauden välillä. Hän sanoo:

13. Miten Paavali esittää 1. Korinttolaiskirjeen 1:20–30 eron tämän maailman viisauden ja Jumalan viisauden välillä?

¹³ ”Eikö Jumala tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Sillä koska maailma ei tullut viisaudessaan Jumalan viisaudesta tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi sen hulluuden kautta, mitä saarnataan, pelastaa uskovat. Sillä sekä juutalaiset pyytävät merkkiä että kreikkalaiset etsivät viisautta, mutta me saarnaamme Kristusta paaluunnaulittuna, joka on juutalaisille lankeamisen aihe, mutta kansoille hullutus; kuitenkin niille, jotka ovat kutsuttuja, sekä juutalaisille että kreikkalaisille, Kristusta, Jumalan voimaa ja Jumalan viisautta, . . . jottei mikään liha kerskaisi Jumalan silmissä. Mutta te olette hänen ansiostaan yhteydessä Kristuksen Jeesuksen kanssa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta.” – 1. Kor. 1:20–30, Um.

14. Miksi se, että me seuraamme Kristusta ja noudatamme hänen esimerkkiään, on nyt meille viisauden tie, ja miksi on viisaampaa ottaa hänet vastaan Kuninkaana kuin seurata tämän maailman politiikkaa?

¹⁴ Kristuksen opetuslapsiksi tuleminen ja Kristuksen esimerkin noudattaminen on sen tähden meille tänä aikana viisauden tie. ”Hänessä ovat huolellisesti kätkettyinä kaikki viisauden ja tiedon aarteet.” Siksi apostoli Paavali jatkaa varoittaen meitä: ”Varokaa: saattaa kenties olla joku ihminen, joka vie teidät saaliinaan ihmisten perimätiedon mukaisella filosofialla ja tyhjällä petoksella, maailman alkeisasioitten mukaan eikä Kristuksen mukaan, koska hänessä asuu jumalisen ominaisuuden koko täyteys ruumiillisesti.” (Kol. 2:3, 8, 9, Um, reunam.) Tai, lainataksemme H. J. Schonfieldin käännöksestä The Authentic New Testament (1955): ”Sillä hänessä asuu jumalallisen viisauden suunnattomuus ruumiillisesti.” Hän on itse Jumalan viisauden ruumiillistuma. Se, että me otamme hänet vastaan sinä, jonka Jumala on varannut meidän pelastukseksemme kuolemasta, mikä oli seuraus Aadamin epäviisaudesta, johtaa elämään. Hän sanoo personoituneena viisautena: ”Joka löytää minut, löytää varmasti elämän ja saa hyvän tahdon Jehovalta. Mutta joka menettää minut, tekee väkivaltaa sielulleen. Kaikki kiivaasti minua vihaavat ovat niitä, jotka rakastavat kuolemaa.” (Sananl. 8:35, 36, Um) On viisaampaa ottaa tämän maailman politiikan asemesta vastaan kirkastettu Jeesus Kristus Jehovan voitelemana uuden maailman Kuninkaana, sillä hän on paljon viisaampi kuin kuningas Salomo. Taivaan enkelitkin sanovat hänelle: ”Karitsa, joka oli teurastettu, on arvollinen saamaan voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja siunauksen.” (Ilm. 5:11, 12, Um) Hänellä on kaikki, mitä uuden maailman Kuningas tarvitsee.

TIETO, VIISAUS JA YMMÄRRYS

15. Miksi Aadamin ei ollut välttämätöntä syödä kielletystä puusta tiedon saamiseksi, ja mitä hän menetti tottelemattomuudellaan?

¹⁵ Kuningas Salomolla on paljon sanottavaa Sananlaskuissa tiedosta ja viisaudesta ja ymmärryksestä eli oivalluksesta. Hän yhdistää ne toisiinsa. Katsokaamme miksi. Ensinnä on tieto. Se tulee Jehova Jumalalta. Jumala istutti Eedenin puutarhaan, ihmiskunnan alkuperäiseen kotiin, muiden puiden sekaan ”hyvän ja pahan tiedon puun”. Jumala kielsi ensimmäistä ihmistä Aadamia syömästä tästä puusta, jos hän halusi välttää kuoleman. (1. Moos. 2:9, 15–17) Sananlaskujen kirja sekä koko muu Raamattu osoittaa painavasti, että Kaikkivaltias Jumala Jehova kykeni hyvin antamaan Aadamille hyvän ja pahan tiedon aikanaan, ilman että Aadamin tarvitsi olla tottelematon Jumalalle ja syödä hyvän ja pahan tiedon kielletystä puusta. Ollessaan tottelematon Jumalalle Aadam menetti Jumalan pelon ja kadotti tiedon, sillä Sananlaskujen 1:7 sanoo: ”Jehovan pelko on tiedon alku.”

16. Miksi Jumala ei halua ihmisen vajoavan tietämättömyyteen, ja miksi Salomo kehottaa meitä näin ollen kuuntelemaan, mitä hänellä on sanottavana?

¹⁶ Jumala ei tehnyt ihmistä tietämättömäksi, eikä hän halua ihmisen joutuvan tietämättömyyteen, sillä se ei koidu hyväksi. ”Eikä sekään, että sielu olisi tietoa vailla, ole hyvä, ja se, joka kiiruhtaa jaloillaan, tekee syntiä.” (Sananl. 19:2, Um) Tiedon pitäisi auttaa meitä pidättymään kiiruhtamasta tietämättöminä määrätylle tielle ja siten tekemästä syntiä Jumalaa vastaan. ”Jokainen mielevä toimii tiedon avulla, mutta se, joka on typerä, levittelee hulluutta.” (Sananl. 13:16, Um) Tuntien Jumalan antaman tiedon hyödyn Sananlaskujen henkeytetty kirjoittaja kehottaa kaikkia sen etsijöitä kuuntelemaan, mitä hänellä on sanottavana tämän Raamatun kirjan kautta: ”Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja, jotta sovelluttaisit yksinpä sydämesikin minun tietooni.” – Sananl. 22:17, Um.

17. Milloin Jumala käytti ensiksi viisautta, mitä viisaus on, ja mitä viisaus siis tarvitsee ja käyttää?

¹⁷ Jehova Jumalalla oli tieto koko iankaikkisen olemassaolonsa ajan, ennen kuin hän loi viisaan Poikansa. Kun hän alkoi luoda, niin hän pani tuon tiedon toimimaan. Hän käytti silloin viisautta eli ilmaisi sen. Viisaus on työntekijä. Se on kyky käyttää tietoa oikein; se merkitsee tiedon käyttämistä oikealla tavalla tulosten ollessa hyvät ja niin, että tarkoitus toteutuu. Se merkitsee valistunutta toimintaa. Viisaus tarvitsee tietoa: ”Viisaat ovat niitä, jotka kokoavat varastoon tietoa, mutta typerän suu on vähältä tuhota itsensä.” Viisaus käyttää tietoa: ”Viisaitten kieli tekee hyvää tiedolla, mutta typerien suu pulppuaa esiin hulluutta. Viisaitten huulet levittelevät tietoa jatkuvasti, mutta typerien sydän ei ole sellainen.” – Sananl. 10:14; 15:2, 7, Um.

18. Kun Jumala lopetti viisautta käyttäen ensimmäisen miehen ja naisen luomisen, niin mitä hän näki, ja mikä on ensiksi tarpeellista meille toimiaksemme Jumalan viisauden avulla?

¹⁸ Jehova Jumala käytti kaiken muun luomisessa ensimmäisessä pojassaan personoitunutta viisautta ja käytti sitä mestarityöntekijänä. Kun Jumala lopetti viisautta käyttäen ensimmäisen miehen ja naisen luomisen, niin ”Jumala näki kaiken, mitä hän oli tehnyt, ja katso, se oli erittäin hyvää”. (1. Moos. 1:31, Um) Viisaus antaa taitavaa ohjausta toiminnalle, ja Jehova Jumalan kaikki toiminta on täydellistä hänen viisautensa ja kyvykkyytensä takia. Viisaus on näin ollen enemmän kuin pelkkä tieto, enemmän kuin pelkästään tiedon omaamista mielessä. Se on tämän tiedon panemista toimintaan tavalla, mikä tuottaa kunniaa ja ylistystä tiedon suurelle Lähteelle, Jehova Jumalalle, ja mikä aiheuttaa sen vuoksi hyötyä hänen luomuksilleen. Voidaksemme toimia Jumalan viisauden mukaan meidän on toimittava häneltä saadun tiedon mukaisesti. Siitä syystä on välttämätöntä, että meidän on käännyttävä Jumalan Sanan, Pyhän Raamatun, puoleen ja tutkittava sitä saadaksemme sen tiedon. Tiedon saaminen on välttämätön elämän saamiseksi. Personoitunut viisaus sanoi Isälleen: ”Tämä merkitsee iankaikkista elämää, että he hankkivat tietoa sinusta, ainoasta tosi Jumalasta, ja siitä, jonka sinä lähetit, Jeesuksesta Kristuksesta.” (Joh. 17:3, Um) Silloin voi olla viisas, ja huulet ja kädet voivat levittää elämänantavaa tietoa toisille.

19. a) Mikä on välttämättömän tarpeellinen tiedon ja viisauden ohella? b) Miksi tieto on välttämätön ymmärrykselle, mutta mitä ymmärrys itsessään merkitsee?

¹⁹ Tiedon ja viisauden lisäksi on ymmärrys välttämättömän tarpeellinen. Toisin sanoen me tarvitsemme Jumalan ymmärrystä. Me emme voi panna omaa asiain, tapahtumain ja järjestelyjen ymmärtämistämme hänen ymmärrystään vastaan: ”Turvaa Jehovaan koko sydämestäsi äläkä nojaa omaan ymmärrykseesi. Ota kaikilla teilläsi hänet huomioon, niin hän itse tekee sinun polkusi suoriksi. Älä tule viisaaksi omissa silmissäsi. Pelkää Jehovaa ja käänny pois pahasta.” (Sananl. 3:5–7; 21:30) Jotta voisimme ottaa hänet huomioon kaikilla teillämme, niin meidän on tunnettava hänet omaamalla tieto siitä, mitä hän on sanonut ja tehnyt. Me löydämme tämän Raamatusta. Ilman hänen tuntemustaan me emme voi iloita tosi ymmärryksen hyödystä. ”Jehovan pelko on viisauden alku, ja Korkeimman tuntemus on ymmärrystä.” Meille on sanottu jälleen: ”Pahuuteen antautuneet ihmiset eivät voi ymmärtää tuomiota, mutta ne, jotka etsivät Jehovaa, voivat ymmärtää kaiken.” (Sananl. 9:10; 28:5, Um) Ymmärrys merkitsee siis henkilön kykyä nähdä jokin sen liitososina, erottaa jonkin osat ja nähdä ja tietää syy siihen, miksi ne kuuluvat yhteen ja vaikuttavat yhdessä, sekä nähdä kaikki tämä sen yhteydessä Jumalaan. Se merkitsee oivaltamista pitäen aina Jumalan mielessä. Se on siis enemmän kuin viisaus, mikä on ihmisen kyky ja taipumus käyttää omaamaansa tietoa tarkoituksensa toteuttamiseksi, niin että sillä on paras vaikutus.

20. Miten Jehova osoitti ymmärrystä luodessaan taivaat, ja miksi hän teki tässä suhteessa ihmisen erilaiseksi kuin alemmat luomukset, eläimet?

²⁰ Jehova Jumala käytti ja ilmaisi ymmärrystä luodessaan meille näkyväiset ihmeelliset taivaat. Hän tiesi ja oivalsi taivaitten alusta pitäen niiden kaikki osat sekä noiden osien suhteet toisiinsa ja niiden yhteistoiminnan sekä sen vaikutuksen, mikä niillä on toisiinsa. Hänelle oli myöskin tärkeätä oivaltaa ja edeltätietää, mikä vaikutus niillä olisi hänen maan päällä oleviin luomuksiinsa. Hän on ”ymmärryksen omaava taivaitten Tekijä, . . . Se, joka levittää maan vetten ylle, . . . suurten valojen Tekijä, . . . nimittäin auringon vallitsemaan päivällä, . . . kuun ja tähdet vallitsemaan yhdessä yöllä.” (Ps. 136:5–9, Um) ”Hän on tehnyt maan voimallaan, hän on perustanut maailman viisaudellaan, ja ymmärryksellään hän on levittänyt taivaat.” (Jer. 10:12, As) Hän loi ihmisen erilaiseksi kuin maan alemmat luomukset, eläimet, antamalla hänelle kyvyn ymmärtää ja halun ymmärtää. Ihmisen piti elääkseen ymmärtää suhteensa Luojaansa.

21. Miksi ymmärtävä henkilö kääntyy Jumalan Sanan puoleen, ja miksi hän pysyttelee läheisessä kosketuksessa viisauden kanssa?

²¹ Voidaksemme ymmärtää meidän täytyy tietää, mitä me yritämme käsittää mielellä selvässä näkemyksessä. ”Ymmärtävä sydän etsii tietoa, mutta typerien suu pyrkii hulluuteen.” Se etsiskely palkitaan, minkä ymmärrys suorittaa tiedon hankkimiseksi: ”Ymmärtävän sydän hankkii tietoa ja viisaitten korva koettaa löytää tietoa.” Koska ymmärtävä sydän näkee tosi tiedon Lähteen ja tunnustaa ihmisen suhteen Jumalaan sekä ihmisen riippuvaisuuden Jumalasta kaikessa, niin tällainen sydän kääntyy Jumalan Sanan puoleen saadakseen elintärkeätä tietoa, ja Jumala antaa sellaiselle sydämelle kyvyn käsittää hänen Sanansa merkityksen: ”Kun viisaalle henkilölle annetaan tarkka näkemys, niin hän saa tietoa.” (Sananl. 15:14; 18:15; 21:11, Um) Ymmärtäväinen ihminen ei ainoastaan halua tietoa kaikesta, mikä liittyy Jumalan Sanaan ja töihin sekä niiden takana olevaan tarkoitukseen, vaan hän myöskin pysyttelee läheisessä kosketuksessa viisauden kanssa kyetäkseen älykkäästi käyttämään tätä tietoa sopusoinnussa Jumalan kanssa. Hän pitää viisauden kiinteästi edessään: ”Viisaus on ymmärtäväisen kasvojen edessä, mutta typerän silmät ovat maan äärissä.” (Sananl. 17:24, Um) Sillä mitä oivallusta typerä ihminen omanneekin tai osoittaneekin, niin hänen silmänsä saattaisivat yhtä hyvin olla yhtä etäällä hänestä kuin maan ääri.

22. Miten typerä ihminen eroaa ymmärtäväisestä henkilöstä, ja miten kuningas Salomo tuli typeräksi viisaudestaan huolimatta?

²² Typerä ihminen ei pidä Jumalaa mielessään eikä silmiensä edessä, mutta ymmärtäväinen pitää. Hän ei ole ainoastaan viisas pelätessään Jehovaa, vaan hän on myöskin ymmärtäväinen. Hän menettelee jumalisen pelkonsa mukaisesti. Jumala itse sanoi: ”Katso, Jehovan pelko – se on viisautta, ja pahasta pois kääntyminen on ymmärrystä.” (Job 28:28, Um) Ymmärtävä ihminen ei torju nuhdetta ja pilkkaa sitten: ”Sinun tulisi lyödä pilkkaajaa, jotta kokematon tulisi mieleväksi, ja ymmärtävää tulisi nuhdella, jotta hän oivaltaisi tiedon.” (Sananl. 19:25, Um) Pelkkä nuhde – ei raju isku – riittää ymmärtäväiselle ihmiselle. Hän saattaa menetellä kaikesta viisaudestaan huolimatta harkitsemattomasti eli väärin. Hän voi sen tähden tarvita silloin tällöin nuhdetta hänen saattamisekseen jälleen ymmärtäväiseksi. Kuoreutuneena vanhalla iällään kuningas Salomo ei ottanut varteen pelkkää nuhdetta. Kaikesta siitä viisaudesta huolimatta, millä Jumala oli suosinut häntä, hän tuli typeräksi. Miksi? Koska hän hellitti ymmärryksestä. Miten? Hän salli näkemyksensä ja Jehova Jumalaan omaamansa suhteen tarkan tajuamisen tylsyä, hänestä tuli kuin eläin. ”Maallinen ihminen – vaikka olisikin kunniassa – joka ei ymmärrä, on totisesti verrattavissa eläimiin, jotka on hävitetty.” – Ps. 49:20, Um.

23. Mitä tehtyään Salomo menetti siis ymmärryksen, ja miten me voimme arvioida sen suuren viisauden, mistä hän lankesi?

²³ Salomo menetti ymmärryksen, kun hän hylkäsi suhteensa Jehovaan ja antautui muiden jumalien, niiden monien pakanavaimojen jumalien, ikeeseen, jotka hän oli nainut. ”Ja Jehova vihastui Salomoon, koska hänen sydämensä oli kääntynyt pois Israelin Jumalasta Jehovasta, hänestä, joka oli ilmestynyt hänelle kahdesti. Ja mitä tähän asiaan tulee, niin hän käski häntä olemaan seuraamatta muita jumalia, mutta hän ei ollut pitänyt sitä, mitä Jehova oli käskenyt.” (1. Kun. 11:9, 10, Um) Se suuri viisaus, mistä Salomo lankesi kuolemaan Jumalan epäsuosiossa, voidaan arvioida, kun ryhdymme tarkastelemaan niitä Salomon kirjoituksia, mitkä hän laati henkeytyksestä yhtenä Jehovan todistajana.

24. Miksi meidän ei pitäisi koskaan pilkata Jumalan asioita, ja miksi me yritämme tehdä tiedon, viisauden ja ymmärryksen osaksi itsestämme?

²⁴ Älkäämme pilkatko koskaan Jumalan asioita. Tosi Jumalan elämänantavaa tietoa ei saada milloinkaan sillä tavalla. Se, joka ymmärtää Jumalaan yhdistävän luomissiteensä ja täydellisen riippuvaisuutensa hänestä, havaitsee hänen tuntemisensa helpoksi. ”Pilkkaaja on koettanut etsiä viisautta, mutta sitä ei ole, mutta ymmärtäväiselle on tieto helppo asia.” (Sananl. 14:6, Um) Koska me siis näemme, miten tieto, viisaus ja ymmärrys täytyy pitää yhdessä ja miten tarpeelliset nämä kaikki kolme ovat elämälle ja oikealle käyttäytymiselle, niin me yritämme tehdä ne erottamattomaksi osaksi itsestämme. Me teemme niistä sukulaisemme, hengellisen perheemme jäseniä. ”Sano viisaudelle: ’Sinä olet minun sisareni’, ja kutsu itseään ymmärrystä ’Sukulaisnaiseksi’.” – Sananl. 7:4, Um.

Sinun sanasi perusolemus on totuus, ja sinun jokainen vanhurskas oikeudellinen päätöksesi pysyy määräämättömään aikaan asti. – Ps. 119:160, Um.