Mitä asenteesi vanhempiisi ilmaisee
Hyödyllisiä tosiasioita, joita nuoret haluavat tietää
MILLAINEN henkilö olet? Millaiseksi haluat tulla? Yksi keino, jolla voit tietää sen, on tutkia asennettasi vanhempiisi.
Mitä tekemistä sillä on sen kanssa? Katsohan, se, mitä sinä sanot ja teet vanhemmillesi, ilmaisee, mitä on mielessäsi ja sydämessäsi. Se kertoo melkoisen paljon siitä, millainen henkilö olet juuri nyt. Se on myös selvä viittaus siitä, millainen henkilö sinusta todennäköisesti on tuleva vastaisuudessa. Se johtuu siitä, että perheessä kehittämäsi käyttäytymismallit tulevat osaksi sinua.
Jotkut nuoret kehittävät kielteisen asenteen melkein kaikkeen, mitä heidän vanhempansa vaativat. Heidän mielestään heidän vanhempansa eivät koskaan ymmärrä heitä, he ovat toivottoman vanhanaikaisia eivätkä voi antaa hyödyllistä ohjausta tässä muuttuvassa maailmassa. Mutta tämä synnyttää kapinallisuutta, ja siitä tulee tottumus, jollei sitä hillitä. Se heijastuu menettelytavoista kaikenikäisten toisten ihmisten kanssa perhepiirin ulkopuolella. Se voi myös vakavasti vaikeuttaa henkilön halua totella lakeja, jotka on tarkoitettu ihmisyhteiskunnan hyödyksi kokonaisuudessaan.
Kaikki nuoret eivät kuitenkaan ajattele tällä tavalla. He suhtautuvat vanhempiinsa kunnioittavasti vielä aikuisinakin. Nämä nuoret tietävät, miksi maailma on tällaisessa ahdistuksessa ja mitä tulevaisuus tuo heille. Heitä ei siis painosteta mukautumaan niihin kielteisiin asenteisiin, joita toisilla on vanhempiaan kohtaan. He tietävät vanhempiensa heille antaman opastuksen arvon. Miksi? Siksi, että tällaiset nuoret ovat sellaisten vanhempien kasvattamia, jotka kunnioittavat ihmisen käyttäytymisen korkeimpia periaatteita, mitä on olemassa – niitä, mitkä ovat ihmisen Luojan, Jehova Jumalan, henkeytetyssä Sanassa – ja he ovat suhtautuneet arvostavasti tähän valmennukseen. (Ef. 6:4) Sen valmennuksen takia, minkä nämä nuoret ovat saaneet Jumalan sanan totuuksista, he ymmärtävät paikkansa perhejärjestelyssä. Siksi kodissa vallitsevat hyvät suhteet.
Mutta miten on niiden nuorten laita, joiden vanhemmat eivät opeta heille Raamatun periaatteita? Merkitseekö se, ettei heidän tarvitse osoittaa vanhemmilleen kunnioitusta ja tottelevaisuutta? Vaikka on totta, että vanhempien ohjaus kärsii ehdottomasti, kun se poikkeaa Jumalan ohjeista, se ei silti vähennä tällaisten nuorten tarvetta kehittää oikeaa asennetta vanhempiinsa. Miksi ei? Siihen on useita syitä.
Oletko sinä esimerkiksi koskaan ajatellut syvällisesti, mitä vanhempasi ovat tehneet hyväksesi? Koska et ole milloinkaan tullut toimeen omillasi, sinä et ehkä täysin ymmärrä tätä. Mutta pysähdyhän ajattelemaan: isäsi ja äitisi ovat syntymästäsi lähtien huolehtineet sinusta joka päivä. He ovat ravinneet sinua, varanneet sinulle vaatteet, kodin, missä asut, ja huolehtineet koulutuksestasi.
Jos sinun olisi palkattava joku tekemään se, mitä vanhempasi ovat tehneet hyväksesi syntymästäsi pitäen, niin se maksaisi sinulle pienoisen omaisuuden. Vanhempasi ansaitsevat siis kunnioituksen kaiken tämän johdosta. Jos myöhemmin menet naimisiin ja sinusta tulee isä tai äiti, niin arvostat täydellisemmin, miten paljon vanhempasi tekivät hyväksesi. Mutta miksi et osoittaisi arvostustasi nyt? Maksa takaisin sitä rakkautta, mitä olet velkaa vanhemmillesi, osoittamalla heille kunnioitusta ja tottelevaisuutta. Silloin osoitat kehittyväsi kypsäksi ihmiseksi, jolla on hyvä ymmärrys, joka arvostaa niitä, jotka tekevät hänelle hyvää.
Tämä ei merkitse sitä, että vanhempasi olisivat täydellisiä. He tekevät luonnollisesti erehdyksiä. Mutta niinhän sinäkin teet. Todennäköisesti sinä teet niitä enemmän, koska sinulla ei ole heidän elämänkokemustaan. Oletko suvaitsematon vanhempiesi erehdyksiä kohtaan, mutta vaadit kuitenkin heitä suvaitsemaan omia erehdyksiäsi? Ollaksesi johdonmukainen sinun täytyy oppia sivuuttamaan vanhempiesi tekemät erehdykset samoin kuin heidän on sivuutettava monet sinun erehdyksesi. Ja koska heidän vastuunsa on paljon raskaampi, niin on ymmärrettävää, että he saattavat toisinaan epäonnistua. – Ps. 130:3; Jaak. 2:13.
Mutta joskus se, mitä sinä pidät vanhempien erehdyksenä, voi olla vain katsantokanta, joka eroaa omastasi. Kun näin on ja kun vanhempasi ovat ottaneet tinkimättömän kannan kysymyksessä olevassa asiassa, niin mitä sinun tulisi tehdä?
Sinun on pidettävä mielessäsi, ettei vanhempiesi asema ole sama kuin sinun. Vanhempasi edustavat jotakin korkeampaa kuin sinä Jumalan asiain järjestelyssä. Jumala on antanut vanhemmillesi valtuuden ja vastuun, mitä sinulla ei vielä ole. Lopulliset ratkaisut sinua koskevissa asioissa kuuluvat näin ollen vanhemmillesi. Siksihän Jumalan sana neuvoo: ”Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset kaikessa, sillä se on otollista Herrassa.” (Kol. 3:20) Tämä merkitsee tietysti tottelevaisuutta kaikessa, mitä vanhempasi vaativat ja mikä ei ole ristiriidassa Jumalan lakien kanssa.
Sinä näet, että ihmisyhteiskunnassa on oltava järjestys. Ilman järjestystä on seurauksena hämmennys, jopa sekasorto. Samoin täytyy olla järjestys perhepiirissäkin. Ja Jumala on määrännyt siinä isän pääksi äidin ollessa läheisessä yhteistoiminnassa. Kummatkin vanhemmat on määrätty lastensa valvojiksi. Kun vanhempasi asettavat sinulle joitakin vaatimuksia, kuten ajan, jolloin sinun täytyy olla kotona illalla, keiden kanssa saat seurustella, millä tavalla hoidat ulkoasuasi jne., ja kun sinä tottelet heitä, niin sinä siis kunnioitat Jumalan järjestelyä. Kun olet tottelematon vanhemmillesi, niin halveksit Jumalan järjestelyä. Se merkitsee törmäämistä suoraa päätä Jumalaa vastaan! Ja sinä tiedät kumpi siinä joutuu häviölle. Se, miten sinä suhtaudut vanhempiesi ohjaukseen, kuvastaa siis sitä, mitä sinä ajattelet Jehova Jumalasta, Hänestä, joka on heitä korkeampi.
Siitä syystä Jumalan sana sanookin: ”Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiänsä, häneltä korpit puron luona hakkaavat silmän, ja kotkan poikaset syövät sen.” (Sananl. 30:17) Väärä suhtautuminen vanhempiin maksaa nuorille heidän henkensä!
Etkö haluaisi jonakin päivänä, jolloin olet täysi-ikäinen ja ehkä muodostat oman perheesi, että lapsesi osoittaisivat sinulle kunnioitusta ja tottelevaisuutta? Mutta jos sinä et ole oppinut osoittamaan sitä omia vanhempiasi kohtaan, ei ole luultavaa, että kasvattaisit lapsiasikaan kovin menestyksellisesti tällaisen kunnioituksen antamisessa. Sinä niität sitä mitä kylvät, sanoo Raamattu. Opi mukautumaan siihen alistettuun asemaan, missä olet nyt, niin se auttaa sinua selviytymään niistä suuremmista vastuista, joita aikuisuus ja kenties isyys tai äitiys tuovat myöhemmin.
Jos sinä kehität kielteistä asennetta vanhempiisi, niin se voi ilmetä muussakin mitä myöhemmin teet. Jos sinä esimerkiksi teet työtä jollekulle työnantajalle, niin paheksutko sinä aina hänen valtaansa sinuun nähden? Kun hän antaa jotakin tehtäväksesi, niin onko sinun vaikea noudattaa sitä? Valitatko sinä alituisesti työtäsi? Entä miten sinä suhtaudut niihin, joiden kanssa työskentelet? Voit havaita valittavasi alinomaa heistä etkä kiitä heitä koskaan siitä hyvästä, mitä he tekevät sinulle. Tai jos menet kouluun oppiaksesi jonkin ammatin tai sinua valmennetaan johonkin toimeen, niin sinusta saattaa alkaa tuntua jonkun viikon päästä, että sinä tiedät enemmän kuin opettajasi. Kaikki tällaiset asenteet voivat aiheuttaa paljon murhetta myöhemmin elämässä. Mutta ne saattavat olla sen hedelmää, että olet kehittänyt väärän asenteen vanhempiisi.
Hyväksy sen tähden perhe-elämän todellisuus ja asemasi siinä. Ymmärrä, että se on Jumalan tie ja että hänen tiensä on paras.
Mutta jos et omaksu vastuitasi alaikäisenä perheessä, niin pyydät itsellesi vaikeuksia. Se ei vaikuta ainoastaan suhteeseesi vanhempiisi ja muihin samoin kuin myöhempään elämääsikin, vaan paljon tärkeämmin se huonontaa asemaasi Jumalan edessä. Ja hänhän päättää, tuletko sinä elämään iankaikkisesti hänen uudessa järjestyksessään vai häviätkö olemassaolosta, kun tämä paha asiainjärjestelmä kohta tuhotaan. – Sananl. 3:1, 2.