2. luku
Hyvän perustuksen laskeminen avioliittoasi varten
1–3. Mistä todellinen menestyminen elämässä riippuu Matteuksen 7:24–27:n mukaan?
TALO, elämä tai avioliitto on vain niin hyvä kuin perustus, jolla se lepää. Eräässä vertauksessaan Jeesus puhui kahdesta miehestä – viisaasta, joka rakensi talonsa lujalle kalliolle, ja tyhmästä, joka rakensi hiekkaperustukselle. Kun nousi myrsky ja tulvavedet ja tuulet pieksivät taloja, niin kalliolle rakennettu kesti, mutta hiekalle pystytetty sortui ryskyen.
2 Jeesus ei opettanut ihmisiä rakentamaan taloja. Hän vain korosti heidän tarvettaan rakentaa elämänsä hyvälle perustukselle. Jumalan sanansaattajana hän sanoi: ”Jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan”, on niin kuin mies, joka rakensi lujalle kalliolle. Mutta ”jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan”, on niin kuin se, joka rakensi hiekalle. – Matteus 7:24–27.
3 Huomaa, kuinka Jeesus kummassakin tapauksessa osoittaa, ettei kysymys ole vain viisaan neuvon kuulemisesta ja sen tietämisestä, mitä pitäisi tehdä. Ero menestyksen ja epäonnistumisen välillä perustuu sen tekemiseen, mitä viisas neuvo sanoo. ”Jos tiedätte nämä, niin te olette onnellisia, jos teette ne.” – Johannes 13:17.
4. Mitä me voimme muun muassa oppia ensimmäisen ihmisparin avioliitosta? (1. Mooseksen kirja 2:22–3:19)
4 Tämä pitää varmasti paikkansa avioliitosta. Jos me rakennamme avioliittomme kallion kaltaiselle perustukselle, se kestää elämän vaikeuksissa. Mutta mistä tämä hyvä perustus tulee? Avioliiton Luojalta, Jehova Jumalalta. Hän pani avioliiton alulle saattaessaan yhteen ensimmäisen ihmisparin aviomiehenä ja vaimona. Sitten hän antoi heille heidän omaksi parhaakseen koituvia viisaita neuvoja. Näiden viisaitten ohjeitten noudattamisesta riippui, oliko heillä ikuinen loistoisa tulevaisuus vai ei lainkaan tulevaisuutta. He molemmat tunsivat Jumalan ohjeet, mutta surullista kyllä, he sallivat itsekkyyden estää heitä noudattamasta näitä ohjeita. He jättivät nämä neuvot huomioon ottamatta ja seurauksena oli, että heidän avioliittonsa ja elämänsä luhistui niin kuin hiekalle rakennettu myrskyn pieksämä talo.
5, 6. Millaista apua Jumala varaa naimisissa oleville ja niille, jotka suunnittelevat avioliittoa?
5 Jehova Jumala yhdisti tämän ensimmäisen parin avioliittoon, mutta hän ei tee henkilökohtaisesti avioliittojärjestelyjä pariskuntia varten tänä aikana. Hänen viisaat neuvonsa onnellisia avioliittoja varten ovat kuitenkin yhä käytettävissä. Jokaisen avioliittoa suunnittelevan on tänä aikana itse päätettävä, haluaako hän soveltaa näitä ohjeita. Jumalan sana osoittaa myös, että me voimme pyytää hänen apuaan voidaksemme valita viisaasti tulevan aviopuolisomme. – Jaakob 1:5, 6.
6 Olosuhteet ovat tietenkin varsin erilaiset eri puolilla maailmaa. Monin paikoin miehet ja naiset valitsevat nykyään itse aviopuolisonsa. Mutta huomattavan suuren maailman väestönosan keskuudessa vanhemmat järjestävät avioliiton, joskus jonkun toisen henkilön välityksellä. Joissakin maissa mies saa itselleen vaimon vasta maksettuaan hänen vanhemmilleen ”morsiamen hinnan”, ja hinnan suuruus voi jopa tehdä aiotun avioliiton mahdottomaksi miehelle. Mutta olosuhteista riippumatta Raamattu varaa neuvoja, jotka voivat johtaa avioliiton kestävään menestykseen.
TUNNE ENSIN ITSESI
7–10. a) Mitä ihmisen pitäisi tietää itsestään suunnitellessaan avioliittoa? Miten hän voi saada sen selville? b) Mitä Raamattu sanoo avioliittoon johtavien syiden pätevyydestä?
7 Mitä sinä odotat avioliitolta? Mitkä ovat tarpeesi – fyysiset, tunneperäiset, hengelliset? Mitä sinä pidät arvokkaana, mitkä ovat tavoitteesi ja keinosi niiden saavuttamiseksi? Vastataksesi näihin kysymyksiin sinun on tunnettava itsesi. Se ei ole niin helppoa kuin voisit kuvitella. Itsemme tarkasteleminen vaatii tunne-elämän kypsyyttä, eikä meidän ole silloinkaan mahdollista nähdä itseämme sellaisina kuin me olemme kaikissa yksityiskohdissa. Kristitty apostoli Paavali osoitti tämän kirjoittaessaan 1. Korinttolaiskirjeen 4:4:ssä: ”En näet ole tietoinen mistään, mikä olisi minua vastaan. Tämä ei kuitenkaan todista minua vanhurskaaksi, vaan se, joka tutkii minut, on Jehova.”
8 Luoja halusi kerran Job-nimisen miehen käsittävän joitakin tosiasioita, joita tämä ei huomannut, ja Jumala sanoi hänelle: ”Minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.” (Job 38:3) Kysymykset voivat auttaa meitä tuntemaan itsemme ja paljastamaan vaikuttimet. Tee siis itsellesi kysymyksiä, jotka koskevat kiinnostustasi avioliittoa kohtaan.
9 Haluatko mennä naimisiin tyydyttääksesi fyysiset tarpeesi – saadaksesi ruokaa, vaatteita ja asunnon? Ne ovat meidän perustarpeitamme, kuten Raamattu sanoo: ”Kun meillä siis on elatus ja vaatteet; me tyydymme näihin.” Entä sukupuolinen tarve? Sekin on normaali halu. ”Parempi on mennä naimisiin kuin olla intohimon tulessa.” (1. Timoteukselle 6:8; 1. Korinttolaisille 7:9) Entä toveruus? Se oli yksi tärkeä syy, jonka takia Jumala teki avioliittojärjestelyn. Toinen oli se, että kaksi ihmistä voisi työskennellä yhdessä. (1. Mooseksen kirja 2:18; 1:26–28) Hyvän työn tekeminen tuottaa tyydytystä ja siitä tulisi saada palkka: ”Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.” – Saarnaaja 3:13.
10 Rakastuneet ovat kauan pitäneet sydäntä tunteittensa vertauskuvana. Raamattu esittää kuitenkin hämmentävän kysymyksen sydämestä: ”Kuka taitaa sen tuntea?” (Jeremia 17:9) Oletko varma siitä, että tiedät, mitä sydämessäsi on?
11. Mitkä tunne-elämän perustarpeet tulisi tyydyttää avioliitossa?
11 Fyysinen vetovoima sokaisee meidät usein näkemästä muita tunneperäisiä tarpeitamme. Kiinnitätkö aviopuolisoa etsiessäsi riittävää huomiota siihen, että tarvitset ymmärtämystä, huomaavaisuutta ja myötätuntoa? Meidän kaikkien perustarpeisiin kuuluu, että meillä on joku, joka on meille läheinen, jolle voimme uskoutua, paljastaa ajatuksemme tarvitsematta pelätä loukatuksi tulemista, joku joka ei sulje meiltä ”hellän sääliväisyytensä ovea”. (1. Johannes 3:17) Voitko antaa tämän kaiken puolisollesi, ja voiko hän antaa sen puolestaan sinulle?
12. Miksi ruumiillisten ja tunneperäisten tarpeitten tyydyttäminen ei riitä tekemään avioliittoa onnelliseksi?
12 Jeesus sanoi: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” (Matteus 5:3) Millainen on sinun hengellinen tarpeesi? Liittyykö se uran etsimiseen? Rikkauksiin? Aineelliseen omaisuuteen? Antaako niiden etsiminen mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä? Yleensä ei. Siksi meidän tulisi käsittää, että kaikilla ihmisillä on hengen nälkä, joka jää senkin jälkeen, kun kaikki ruumiilliset tarpeet on tyydytetty. Henkemme kaipaa identiteettiä – tietoa siitä, keitä me olemme, mitä me olemme, miksi me olemme olemassa ja mihin me olemme menossa. Oletko tietoinen näistä hengellisistä tarpeista ja siitä, miten ne voidaan tyydyttää?
YHTEENSOPIVUUS
13. Mitä sinun täytyy tajuta omien tarpeittesi lisäksi, jotta avioliittosi olisi onnellinen?
13 Jos olet selvillä kaikista näistä ruumiin, mielen ja hengen tarpeista, niin tiedätkö, onko tuleva puolisosikin selvillä niistä? Sinun on tunnettava omat nimenomaiset tarpeesi onnellista avioliittoa varten ja sen lisäksi tajuttava puolisosi tarpeet. Sinähän haluat tietenkin myös puolisosi olevan onnellinen. Jos toinen on onneton, niin molemmat ovat onnettomia.
14. Miksi aviopuolisot havaitsevat monissa avioliitoissa olevansa yhteensopimattomia?
14 Monista avioliitoista katoaa onnellisuus tai ne päätyvät avioeroon yhteensopimattomuuden takia. Yhteensopivuudella on suuri merkitys avioliitossa. Ellei kaksi ihmistä sopeudu hyvin yhteen, niin heidän yhteiselämänsä voi olla vaikeata. Sellainen tilanne tuo mieleen sen Mooseksen lain varauksen, joka armollisesti kielsi iestämästä yhteen kahta eläintä, jotka olivat erilaiset kooltaan ja voimiltaan, koska se olisi aiheuttanut vaikeuksia. (5. Mooseksen kirja 22:10) Samoin on miehen ja naisen laita, jotka eivät sovi yhteen ja jotka kuitenkin on yhdistetty avioliittoon. Kun aviopuolisoilla on erilaiset harrastukset, erilainen maku ystävien ja vapaa-ajan vieton suhteen ja vain vähän yhteistä, niin aviositeet joutuvat kovalle koetukselle.
15, 16. Mistä asioista muun muassa tulisi keskustella tulevan aviopuolison kanssa ja miten?
15 ”Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu”, sanoo Raamattu meille. (Sananlaskut 15:22) Onko avioliittoa suunniteltaessa keskusteltu käytännöllisistä asioista? Miten miehen työ soveltuu avioliittoon? Siitä riippuu, missä tulet asumaan ja miten paljon rahaa on käytettävissä jokapäiväisiin tarpeisiin. Kuka hoitaa raha-asiat? Onko vaimon tarpeellista käydä työssä ja onko se toivottavaa? Millaisiksi muodostuvat sukulaisuussuhteet, erikoisesti molempien osapuolten vanhempien osalta? Miten kumpikin suhtautuu sukupuolielämään, lapsiin ja lasten valmentamiseen? Haluaako jompikumpi määräillä toista, vai hallitseeko suhdetta ystävällinen huomaavaisuus?
16 Voidaanko kaikista näistä kysymyksistä ja muistakin keskustella rauhallisesti ja johdonmukaisesti ja voidaanko ne ratkaista niin, että te voitte elää sovussa keskenänne? Voidaanko ongelmat kohdata ja ratkaista yhdessä ja viestintäyhteydet pitää aina avoinna? Se on menestyksellisen avioliiton pelastusköysi.
17–19. Miksi perhetausta vaikuttaa avioliitossa keskinäiseen yhteensopivuuteen?
17 Tavallisesti kahden samanlaisen taustan omaavan henkilön välillä vallitsee suurempi yhteensopivuus. Kirja Aid to Bible Understanding sanoo sivulla 1114 avioliitosta raamatullisina aikoina:
”Näyttää olleen yleinen tapa, että mies etsi vaimoa oman sukunsa tai heimonsa piiristä. Tämä periaate ilmaistaan Laabanin lausunnossa Jaakobille: ’Parempi on, että annan hänet [tyttäreni] sinulle, kuin että antaisin hänet jollekin toiselle.’ (1. Moos. 29:19) Näin meneteltiin etenkin Jehovan palvojien keskuudessa, mistä on esimerkkinä Aabraham, joka lähetti etsimään vaimoa pojalleen Iisakille sukulaistensa keskuudesta omasta maastaan, sen sijaan että vaimoksi olisi otettu joku kanaanilaisten tytär, joiden keskuudessa hän asui (1. Moos. 24:3, 4).”
18 Tämä ei tietenkään merkitse sitä, että nykyään olisi suositeltavaa mennä naimisiin lähisukulaisen kanssa, sillä se voisi aiheuttaa perinnöllisiä vikoja jälkeläisissä. Mutta perhetaustalla on kuitenkin paljon tekemistä ihmisten omaksumien arvojen kanssa. Perheessä vallitseva ilmapiiri vaikuttaa luonnollisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana ihmisen käyttäytymiseen ja tunteisiin. Kun molempien osapuolten tausta on samanlainen, he havaitsevat tavallisesti helpommaksi ’kasvaa samassa maaperässä ja kukoistaa samassa ilmanalassa’. Tietenkin myös henkilöt, joilla on erilainen tausta ja syntyperä, voivat mukautua hyvin avioliittoon, varsinkin jos molemmat ovat tunne-elämältään kypsiä.
19 On varmasti hyödyllistä, jos tiedät jotakin tulevan aviopuolisosi perheestä. Mutta tarkkaile myös, miten hän suhtautuu omaisiinsa – vanhempiinsa ja veljiinsä ja sisariinsa. Miten hän kohtelee vanhoja ihmisiä tai tulee toimeen lasten kanssa?
20, 21. Miten aviopuolison valinnassa tulisi suhtautua hänen puutteisiinsa?
20 Huolimatta kaikista varokeinoista sinun on yhä muistettava, että yhteensopivuus kahden henkilön välillä ei voi koskaan olla täydellinen. Molemmilla on puutteita. Osa huomataan ennen avioliittoa, osa havaitaan myöhemmin. Mitä sitten?
21 Puutteellisuudet eivät itsessään saa avioliittoa epäonnistumaan, vaan se, miten puoliso suhtautuu niihin. Näetkö, että hyvät puolet painavat vaa’assa enemmän kuin huonot, vai keskitätkö huomiosi huonoihin puoliin ja jankutat niistä? Oletko kyllin suvaitsevainen tehdäksesi myönnytyksiä, koska itsekin tarvitset ja haluat myönnytyksiä itsellesi? Apostoli Pietari sanoi: ”Rakkaus peittää paljon syntejä.” (1. Pietari 4:8) Onko sinulla tällaista rakkautta sitä kohtaan, jonka kanssa suunnittelet avioliittoa? Ellei, sinun olisi parempi olla menemättä hänen kanssaan naimisiin.
’VOIN MUUTTAA HÄNET’
22–24. Miksi on epäviisasta mennä naimisiin henkilön kanssa, joka lupaa muuttua tai jonka sinä aiot muuttaa?
22 Sanotko voivasi muuttaa hänet? Mutta keneen sinä olet rakastunut? Siihenkö henkilöön, joka hän on, vai siihenkö, joksi hän muuttuu yritettyäsi tehdä hänet toiseksi? Meidän on vaikea muuttaa itseämme, vielä vaikeampi muuttaa toisia. Jumalan sanan voimalliset totuudet voivat kuitenkin saada ihmisen muuttumaan. Ihminen voi ”panna pois vanhan persoonallisuuden” ja uudistua mieleensä vaikuttavassa voimassa. (Efesolaisille 4:22, 23) Mutta suhtaudu hyvin varauksellisesti tulevan aviopuolisosi lupaukseen tehdä nopea muutos sinun takiasi. Vaikka vääriä tottumuksia voidaan muuttaa ja oikaista, niin siihen voi mennä aikaa, jopa vuosia. Emmekä me voi sivuuttaa sitäkään tosiasiaa, että perityt ominaisuudet ja ympäristötekijät ovat antaneet meille tiettyjä luonteenpiirteitä ja tehneet meistä omaleimaisen yksilön. Tosi rakkaus voi saada meidät auttamaan toisiamme edistymään ja voittamaan heikkouksia, mutta se ei pane meitä yrittämään puolisomme tunkemista väkipakolla uuteen ja hänelle luonnottomaan muottiin, joka tekisi lopun hänen persoonallisuudestaan.
23 Joillakuilla on mielessään ihannekuva, johon he koettavat sovittaa jokaisen ohimenevän ihastuksensa kohteen. Tietenkään kukaan ei voi täyttää mahdottoman unelman vaatimuksia, mutta ihastunut henkilö pitää siitä itsepäisesti kiinni ja koettaa pakottaa toisen täyttämään sen. Kun se ei onnistu, hän pettyy ja ryhtyy etsimään muualta kuviteltua ihannettaan. Mutta sellaiset ihmiset eivät koskaan löydä ihanteitaan. He etsivät unikuvaa, jota ei ole muualla kuin heidän mielikuvituksessaan. Tällä tavalla ajattelevat eivät ole hyvää avioliittoainesta.
24 Ehkä sinulla on ollut sellaisia unelmia. Useimmilla on niitä jolloinkin elämässään, varsinkin nuoruudessa. Mutta kun tunne-elämämme kypsyy, me ymmärrämme, että sellaiset mielikuvat täytyy hylätä epätodellisina. Avioliitossa on merkitystä sillä, mikä on todellisuutta, ei pelkällä mielikuvituksella.
25. Mikä ero on tosi rakkaudella ja ihastumisella?
25 Tosi rakkaus ei ole niin sokea kuin jotkut luulevat. Se peittää monet puutteet, mutta se ei ole välinpitämätön niiden suhteen. Ihastuminen – ei rakkaus – on sokeaa, ja se voi kieltäytyä näkemästä ongelmia, jotka muut huomaavat jo etukäteen. Se vaientaa jopa omat nalkuttavat epäilyksensä; mutta voit olla varma siitä, että ne tulevat esiin myöhemmin. Jos suljet silmäsi epämiellyttäviltä tosiasioilta seurustelun aikana, niin voit olla varma siitä, että kohtaat ne häitten jälkeen. Me olemme luonnostamme taipuvaisia näyttämään parhaita puoliamme henkilölle, jota haluamme miellyttää tai viehättää, mutta ennen pitkää todellinen kokonaiskuva paljastuu. Suo siis itsellesi riittävästi aikaa nähdäksesi, millainen tuo toinen henkilö todella on, ja esiinny rehellisesti itse sellaisena kuin todella olet. 1. Korinttolaiskirjeen 14:20:ssä oleva apostolin kehotus voisi soveltua myös puolison etsimiseen: ”Älkää tulko lapsukaisiksi . . . ymmärryskyvyltä tulkaa täysikasvuisiksi.”
AVIOLIITTOSITOUMUS
26. Miten sitova avioliittoside on Raamatun mukaan? (Roomalaisille 7:2, 3)
26 Avioliittositoumusta pitäisi harkita vakavasti. Ellei kummankin osapuolen sitoumus ole luja ja pitävä, niin avioliitto lepää horjuvalla perustalla. Monin paikoin maailmaa avioliittoja solmitaan ja puretaan nykyään nopeasti. Se johtuu usein siitä, että vihittävät eivät pidä avioliittositoumusta moraalisesti sitovana, vaan omaksuvat sen sijaan sellaisen asenteen, että ’ellei se mene hyvin, niin minä lähden’. Siellä, missä tällainen asenne vallitsee, avioliitto on melkein tuomittu alusta asti, ja sen sijaan, että se tekisi osapuolet onnellisiksi, se aiheuttaa tavallisesti vain sydänsuruja. Raamattu osoittaa tällaisen vastakohtana, että avioliiton pitäisi olla elämänikäinen suhde. Jumala sanoi ensimmäisestä ihmisparista, että nämä kaksi ”tulevat yhdeksi lihaksi”. (1. Mooseksen kirja 2:18, 23, 24) Miehellä ei pitänyt olla toista naista eikä naisella toista miestä. Jumalan Poika vahvisti tämän sanoen: ”He eivät siis ole enää kaksi, vaan yhtä lihaa. Sen tähden, minkä Jumala on sitonut yhteen, sitä älköön ihminen erottako.” Vain sukupuolinen uskottomuus oli oleva pätevä syy aviositeen katkaisemiseen. – Matteus 19:3–9.
27–29. a) Mitä naisen on viisasta odottaa tulevalta aviopuolisoltaan? b) Mitä mies voisi järkevästi odottaa tulevalta aviopuolisoltaan?
27 Kun otamme huomioon, miten vakava asia avioliitto on, naisen, joka haluaa menestyä siinä, on hyvä mennä naimisiin vain sellaisen miehen kanssa, jota hän voi kunnioittaa – miehen, joka on luotettava ja tasapainoinen, jolla on hyvä arvostelukyky, joka pystyy kantamaan vastuun ja on riittävän kypsä ottaakseen vastaan hyödyllisen arvostelun. Kysy itseltäsi: Tuleeko hän olemaan hyvä perheensä huoltaja, hyvä isä lapsille, joilla liittoa voidaan siunata? Onko hänellä korkeat moraaliperiaatteet, niin että te molemmat voitte päättää lujasti pitää aviovuoteenne kunniallisena ja saastumattomana? Onko hän nöyrä ja vaatimaton vai ylpeä ja omapäinen, sellainen joka haluaa pöyhkeillä johtoasemallaan, joka kuvittelee olevansa aina oikeassa ja on haluton neuvottelemaan asioista? Seurusteltaessa riittävän kauan miehen kanssa ennen avioliittoa nämä seikat käyvät ilmeisiksi, varsinkin jos Raamatun periaatteita pidetään arvioinnin perustana.
28 Samoin mies, joka suhtautuu vakavasti avioliittonsa onnistumiseen, etsii vaimoa, jota hän voi rakastaa kuin omaa lihaansa. Naisen tulisi täydentää häntä toverina kodin perustamisessa. (1. Mooseksen kirja 2:18) Hyvänä perheenemäntänä oleminen on vaativa ura, johon liittyy monenlaisia vastuita. Se vaatii naista ilmaisemaan kykyjään ruoanlaittajana, somistajana, taloudenhoitajana, äitinä, opettajana ja monella muulla alalla. Vaimon osa voi olla luova ja haastava ja tarjota monia tilaisuuksia henkilökohtaiselle edistymiselle ja itsensä toteuttamiselle. Hyvä vaimo, kuten kunnon mieskin, on ahkera: ”Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.” – Sananlaskut 31:27.
29 Molemmat tekevät todella viisaasti harkitessaan näkemäänsä – todisteita henkilökohtaisesta puhtaudesta ja järjestyksellisyydestä tai sen puuttumisesta; ahkeruudesta tai sen vastakohtana laiskuudesta; järkevyydestä ja huomaavaisuudesta tai omapäisyydestä ja itsekkyydestä; säästäväisyydestä tai tuhlaavaisuudesta; ajattelukyvystä, joka mahdollistaa nautittavat keskustelut ja hengellisen rikkauden, tai sen vastakohtana henkisestä laiskuudesta, joka tekee elämästä yksitoikkoista, rutiininomaista jokapäiväisistä aineellisista tarpeista huolehtimista, mihin ei sitten paljon muuta sisällykään.
30, 31. Miksi moraaliton käytös seurustelun aikana voi olla esteenä onnellisesta avioliitosta nauttimiselle?
30 Vilpitön toistensa kunnioittaminen on yksi onnellisen avioliiton perusvaatimuksista. Ja tämä soveltuu myös kiintymyksen ilmaisuihin seurustelun aikana. Sopimaton tuttavallisuus tai hillitön intohimo voi halventaa suhdetta ennen avioliiton alkamista. Sukupuolinen moraalittomuus ei ole hyvä perustus, jolle voidaan ryhtyä rakentamaan avioliittoa. Se paljastaa itsekästä piittaamattomuutta toisen henkilön tulevasta onnellisuudesta. Intohimon hehkuva kuumuus, joka näyttää hetkittäin takovan katkeamattoman siteen, voi äkkiä jäähtyä, ja avioliitto voi muutamassa viikossa, jopa päivässäkin, muuttua tuhkaksi. – Vertaa kertomukseen Amnonin intohimosta Taamaria kohtaan, josta kerrotaan 2. Samuelin kirjan 13:1–19:ssä.
31 Intohimoinen käyttäytyminen seurustelun aikana voi kylvää epäilyksen siemeniä, jotka myöhemmin panevat miettimään avioliiton todellista vaikutinta. Tapahtuiko naimisiinmeno vain siksi, että se varasi keinon intohimon purkautumiselle, vai halusiko hän jakaa elämänsä henkilön kanssa, jota hän vilpittömästi arvosti ja rakasti ihmisenä? Itsehillinnän puute ennen avioliittoa viittaa usein siihen, että sitä ei tule olemaan myöhemminkään, mistä on seurauksena uskottomuutta ja onnettomuutta. (Galatalaisille 5:22, 23) Esiaviollisen moraalittomuuden ikävät muistot voivat olla esteenä tunne-elämän kitkattomalle sopeutumiselle avioliittoon sen alkuaikoina.
32. Miten moraalittomuus seurustelun aikana voi vaikuttaa asianomaisen suhteeseen Jumalaan?
32 Vielä vakavampaa on, että sellainen moraalittomuus vahingoittaa asianomaisen suhdetta Luojaamme, jonka apua me kipeästi tarvitsemme. ”Sillä tätä Jumala tahtoo, teidän pyhitystänne, että kartatte haureutta; . . . että kukaan ei mene niin pitkälle, että vahingoittaa veljeään [tai sisartaan], ja että kukaan ei loukkaa hänen oikeuksiaan tässä asiassa, . . . Niinpä siis se, joka osoittaa piittaamattomuutta, ei ole piittaamaton ihmistä kohtaan, vaan Jumalaa kohtaan, joka panee pyhän henkensä teihin.” – 1. Tessalonikalaisille 4:3–8.
KALLIOPERUSTUS
33, 34. Mitkä ominaisuudet ovat Raamatun mukaan paljon tärkeämpiä kuin ulkomuoto aviopuolisoa valittaessa?
33 Onko sinun huonekuntasi, perheesi, rakennettu kallioperustukselle vai hiekalle? Se riippuu osaksi siitä, missä määrin on käytetty viisautta puolison valinnassa. Kauneus ja seksi eivät riitä. Ne eivät korvaa henkistä tai hengellistä yhteensopimattomuutta. Jumalan sanan ohjeet varaavat kallioperustuksen avioliitolle.
34 Raamattu osoittaa, että sisäinen ihminen on tärkeämpi kuin ulkomuoto. ”Pettävä on sulous, kauneus katoavainen”, sanoo henkeytetty sananlasku, ”ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!” (Sananlaskut 31:30) Apostoli Pietari, joka oli naimisissa oleva mies, puhuu ”sydämen salaisesta ihmisestä” ja ”hiljaisesta ja lempeästä hengestä”, ”joka on suuriarvoinen Jumalan silmissä”. (1. Pietari 3:4) Jumala ’ei katso ihmisen ulkomuotoa’, ja me voimme hyötyä hänen esimerkistään, jos varomme antamasta mahdollisen aviopuolison ulkomuodon vaikuttaa itseemme asiattomasti. – 1. Samuelin kirja 16:7.
35, 36. a) Miksi on tärkeää mennä naimisiin henkilön kanssa, joka uskoo Jumalaan ja hänen Sanaansa? b) Missä määrin toivoisit tulevan aviopuolisosi osoittavan sellaista uskoa?
35 Viisas kuningas Salomo tutkisteli elämää ja tuli seuraavaan lopputulokseen: ”Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.” (Saarnaaja 12:13) Israelilaisia, jotka olivat tehneet liiton Jumalan kanssa ja luvanneet totella hänen lakiaan, kiellettiin nimenomaan menemästä naimisiin sellaisten kanssa, jotka eivät olleet omaksuneet heidän palvontamuotoaan, jottei sellainen avioliitto olisi vieroittanut heitä tosi Jumalasta. ”Älä lankoudu heidän kanssansa; älä anna tyttäriäsi heidän pojillensa äläkä ota heidän tyttäriänsä pojillesi vaimoiksi. Sillä he viettelevät sinun poikasi luopumaan minusta ja palvelemaan muita jumalia.” – 5. Mooseksen kirja 7:3, 4.
36 Samoista syistä kehotettiin Jumalan ”uudessa liitossa”, kristillisessä seurakunnassa, olevia menemään naimisiin vain ”Herrassa”. (Jeremia 31:31–33; 1. Korinttolaisille 7:39) Se ei ollut kiihkoilua, vaan sen vaikuttimena olivat viisaus ja rakkaus. Mikään ei voi vahvistaa aviositeitä enemmän kuin molempien puolisoiden antaumus Luojalle. Jos menet naimisiin henkilön kanssa, joka uskoo Jumalaan ja hänen Sanaansa ja joka ymmärtää sen samalla tavalla kuin sinä, niin teillä on yhteinen auktoriteetti, kun etsitte neuvoa. Ehkä tämä ei tunnu sinusta kovin tärkeältä, mutta ”älkää eksykö. Huono seura turmelee hyödylliset tavat.” (1. Korinttolaisille 15:33) Mutta kristillisessä seurakunnassakin on viisasta varmistautua siitä, että tuleva aviopuoliso on todella kokosydäminen Jumalan palvelija eikä sellainen, joka koettaa elää kristillisyyden laidalla samalla kun hänellä on voimakas taipumus omaksua maailman asenteita ja tapoja. Sinä et voi kulkea Jumalan kanssa ja maailman kanssa samanaikaisesti. – Jaakob 4:4.
37, 38. a) Miksi ei ole järkevää kihlautua tai avioitua hätäisesti? b) Keiden neuvoja avioliittoa harkitsevien olisi viisasta kuunnella?
37 Jeesus kysyi: ”Kuka teistä, joka haluaa rakentaa tornin, ei ensin istu laskemaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varaa tehdä se loppuun? Muutoin hän saattaisi laskea sen perustuksen, mutta ei pystyisi saamaan sitä valmiiksi.” (Luukas 14:28, 29) Sama periaate soveltuu avioliittoon. Koska Jumala pitää avioliittoa elinikäisenä, niin puolison valinnassa ei todellakaan pitäisi hätäillä. Ja ole varma siitä, että itse olet valmis saattamaan päätökseen sen, minkä olet pannut alulle. Seurustelemiseenkaan ei pitäisi suhtautua kevyesti, ikään kuin se olisi leikkiä. Leikkiminen toisen kiintymyksellä on sydämetöntä, ja sen aiheuttamat tunne-elämän vauriot ja sydänsurut voivat olla pitkäaikaisia. – Sananlaskut 10:23; 13:12.
38 Avioliittoa harkitsevat järkevät nuoret tekevät viisaasti kuunnellessaan vanhempien ihmisten neuvoja, varsinkin sellaisten, jotka ovat osoittaneet tarkoittavansa sinun parastasi. Jobin 12:12 muistuttaa meitä tällaisen menetelmän arvosta toteamalla: ”Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä.” Kuuntele näitä kokeneita ihmisiä. Ennen kaikkea ”turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.” – Sananlaskut 3:5, 6.
39. Miten Raamattu voi auttaa niitä, jotka jo ovat naimisissa?
39 Monet, jotka lukevat nämä sanat, voivat jo olla naimisissa. Teidän perustuksenne on jo jossain määrin laskettu, mutta Raamattu voi kuitenkin auttaa teitä tekemään tarpeellisia korjauksia palkitsevin tuloksin. Olkoon asemanne avioliiton suhteen mikä tahansa, sitä voidaan parantaa harkitsemalla jatkuvasti perheonnea koskevia Luojan ohjeita.
[Kuva s. 12]
Voiko sinun avioliittosi kestää myrskyisiä aikoja?