Mikä on kaikkein suurin voitto?
VIELÄ joitakin vuosia sitten oli yleistä, että avioituneet miehet Kiinan eteläprovinsseissa jättivät perheensä taakseen tietäen, etteivät tulisi näkemään vaimoaan ja lapsiaan kymmeneen, kahteenkymmeneen tai useampaankaan vuoteen. He matkustivat ulkomaille ja työskentelivät siellä yötä päivää kuin orjat eläen mahdollisimman niukasti ja säästäen kaiken mahdollisen sitä aikaa varten, jona he palaisivat kotiin. Heidän suuri tavoitteensa oli päästä eläkkeelle. Tämä merkitsi pienen maapalstan ostamista, niin että he voisivat nauttia sen tuotosta elämänsä loppuvuosien ajan. Heidän mielestään tämän tavoitteen saavuttaminen oli suuri urotyö.
Entä mitä tapahtui niille, jotka eivät menneet ulkomaille omaisuutta hankkimaan, vaan jäivät omaan maahansa? Hekin pyrkivät samanlaiseen tavoitteeseen elämässään. He työskentelivät ankarasti, usein seitsemän päivää viikosta kymmenestä kahteentoista tuntiin päivässä, ansaiten rahaa ja pannen sen säästöön siinä toivossa, että eläkkeelle jäätyään voisivat elää mukavasti kuolemaansa asti.
Olivatko nämä ihmiset, jotka asettivat rikkauden elämänsä päätavoitteeksi, loppujen lopuksi todella onnellisia ja tyytyväisiä? He olivat uhranneet valtavasti aikaa ja voimia ponnisteluilleen. Perheenjäseninä heillä oli hyvin vähän aikaa toistensa seurassa olemiseen ja yhdessä toimimiseen, ja näin ollen lämpimien ja rakkaudellisten perhesuhteitten kehittämiseen kiinnitettiin hyvin vähän huomiota. Heidän terveytensä oli usein turmeltunut, koska he olivat työskennelleet liian pitkiä päiviä vuodesta toiseen saamatta riittävästi lepoa. He kärsivät jatkuvasti puutteellisesta ravinnosta, koska olivat liian säästäväisiä. Tästä seurasi, että sitten kun heillä oli tarpeeksi rahaa ostaa haluamansa aineelliset mukavuudet, heillä ei ollut enää terveyttä tai kykyä nauttia niistä.
Tällainen kiihkeä aineellisten rikkauksien tavoittelu ei suinkaan kuulu vain menneisyyteen. Nykyään monet hongkongilaiset nuoret opiskelevat erittäin ahkerasti vaarantaen usein jopa terveytensä saadakseen hyvät arvosanat ja läpäistäkseen loppututkinnon kunniamaininnoin. Vielä peruskoulutuksen jälkeenkin, kun he menevät työhön ansaitsemaan elantoaan, monet heistä käyvät iltakouluja parantaakseen koulutustaan – ei niinkään lisätiedon hankkimiseksi, vaan saadakseen paremmin palkatun toimen.
Tämä intohimoinen aineellisen rikkauden tavoittelu valtaa hyvin monien kiinalaisten ajatukset ja toiminnan. Tämä puolestaan vaikuttaa heidän asenteeseensa muun muassa perhesuhteisiin. He pitävät esimerkiksi lasten kasvatusta suunnilleen samana kuin vakuutuksen ottamista. Vanhemmat varaavat lapsilleen elämän välttämättömyydet ja koulutuksen, niin että he voivat aikuisiksi kasvettuaan puolestaan maksaa takaisin velkansa pitämällä huolta vanhemmistaan, vaikka vanhemmat olisivat täysin kykeneviä tekemään työtä.
Muuan poika kysyi kerran vanhemmiltaan: ”Ettekö te kasvattaneet minua rakkaudesta?” He vastasivat: ”Emme, vaan rahasta!” Toisen kerran eräälle länsimaalaiselle turistille kerrottiin seuraavaa hänen matkustaessaan Idän halki: ”Kun te tulette vanhoiksi, sosiaaliturva pitää teistä huolen, meistä taas huolehtivat meidän lapsemme!”
Älköön kukaan ajatelko, että vain Idässä asuvat ihmiset tavoittelevat aineellista. Ei suinkaan! Tämä sairaus on levinnyt ympäri maapallon, ja se vitsaa tavalla tai toisella suurinta osaa maapallon väestöstä. Miljoonat ihmiset tekevät rahasta jumalansa, palvontansa kohteen, ja näin ollen heistä tulee väärän uskonnon orjuutettuja uhreja. Eräs sanonta kuuluukin: ”Mammona on maailman suurin orjanomistaja.”
Onko se hintansa arvoista?
Ei ole epäilystäkään, että ihmiset joutuvat maksamaan kalliisti siitä, että he yrittävät epätoivoisesti kerätä aineellisia rikkauksia. Herää kysymys: Onko se hintansa arvoista? Saavuttavatko nämä ihmiset todella jotakin suurta, vai jääkö heiltä huomaamatta elämän todellinen tarkoitus? Onko väärä käsitys siitä, mikä on todella kaikkein arvokkainta, pettänyt heidät? Joku on joskus kirjoittanut: ”Joka luulee, että rikkauden suurin voima on siinä, että se tyydyttää halut, on suuri typerys. Yhdeksässäkymmenessäyhdeksässä tapauksessa sadasta se synnyttää useampia haluja kuin tyydyttää.”
Kiinalainen sananlasku sanoo: ’Linnut kuolevat ruoan takia, mutta ihmiset rahan takia.’ Kuinka usein jo muinaisista ajoista lähtien ihmiset ovatkaan vaarantaneet tai jopa menettäneet henkensä tavoitellessaan aineellisia rikkauksia! Monet yrittävät tulla nopeasti rikkaiksi sekaantumalla laittomiin tai vaarallisiin toimintoihin, mikä johtaa siihen, että he joutuvat vankilaan tai jopa saavat surmansa. Toiset työskentelevät kuin orjat kerätäkseen rikkautta. He turmelevat terveytensä, ja heillä on tuskin lainkaan aikaa vietettäväksi perheensä parissa. Monet nuoret ajattelevat, eivätkä syyttä, että materialismin liiallinen korostaminen perhepiirissä heikentää vanhempien rakkautta lapsiinsa ja lasten kunnioitusta vanhempiinsa.
Voidaan siis tehdä se johtopäätös, että materialistinen elämänkatsomus, jossa rikkauden tavoittelu on ensi sijalla, on sekä järjetön että epäkäytännöllinen. Vastapainoksi niin monien ihmisten tasapainottomalle näkemykselle aineellisen rikkauden tavoittelemisesta Jumalan sanan Raamatun kanta asiasta on täysin järkevä ja tyydyttävä. Jos sitä noudatetaan, se voi parantaa paljon perhesuhteita ja auttaa henkilökohtaisen onnellisuuden saavuttamisessa omassa elämässä.
Raamatun tasapainoinen näkemys
Raamattu ei tuomitse aineellisen rikkauden omistamista, vaikka monet niin ajattelevat. Jotkut Jumalan muinaisista uskollisista ja hyväksytyistä palvelijoista, esimerkiksi Aabraham ja Job, olivat hyvin rikkaita miehiä. Raamattu tunnustaa, että rahasta voi olla käytännöllistä hyötyä: se voi olla ”turva” nykyisessä asiainjärjestelmässä. – Saarn. 7:13, UM.
Samalla Jumalan sana kuitenkin tuomitsee ahneen ”rakkauden rahaan” sanoen, että jotkut ovat ”tätä rakkautta tavoittelemalla . . . harhautuneet pois uskosta”. Tämän lisäksi he ovat ”lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla”. Tämän vuoksi varoitetaan painokkaasti: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon.” – 1. Tim. 6:9, 10.
Sen sijaan, että Raamattu osoittaisi aineellisen rikkauden olevan suurin voitto, se neuvoo: ”Jumalinen antaumus tyytyväisyyden ohella onkin suuren voiton saamiskeino. Emme näet ole tuoneet maailmaan mitään emmekä voi mitään viedä pois. Kun meillä siis on elatus ja vaatteet, me tyydymme näihin.” (1. Tim. 6:6–8) Sama kirjoittaja, apostoli Paavali, kirjoittaa eräässä toisessa kirjeessään: ”Olkoon elintapanne vapaa rahanrakkaudesta, samalla kun tyydytte siihen, mitä teillä nyt on. Sillä hän on sanonut: ’En missään tapauksessa jätä sinua enkä suinkaan hylkää sinua.’” – Hepr. 13:5.
Jeesus kysyi suoraan: ”Mitä ihminen todellakaan hyötyy, jos hän voittaa koko maailman, mutta kadottaa itsensä tai kärsii vahingon?” (Luuk. 9:25) Kuka tahansa järkevä ihminen ymmärtää selvästi, että elämä on paljon arvokkaampi kuin aineellinen omaisuus, koska ilman elämää ihminen ei voi nauttia mistään. Elämä on lahja suurelta Luojalta, Jehovalta. Hän on rakkaudellisesti tehnyt nimenomaiset järjestelyt kaikkia niitä varten, jotka rakastavat ja palvovat häntä, että he voisivat saada ikuisen elämän vanhurskaissa olosuhteissa. Eikö siis tämän suurenmoisen lahjan – ikuisen elämän Jumalan vanhurskaassa uudessa asiainjärjestelmässä – vastaanottaminen ole suurin voitto, kallisarvoisin lahja, jonka ihminen voisi koskaan toivoa saavansa?
Kun asiat asetetaan oikeaan arvojärjestykseen, niin ei voida jättää ’maksamatta takaisin Jumalalle, mikä on Jumalan’, nimittäin palvontaa ja antaumusta, jotka hänen luomuksensa ovat hänelle velkaa. Näin tehdessään he voivat osoittaa ansaitsevansa tämän kallisarvoisen elämän lahjan suurelta elämän Lähteeltä. – Matt. 22:21; Ps. 36:10.
Lisäksi Jeesus julisti: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3) Tämä osoittaa selvästi Jumalan sanan Raamatun tuntemuksen hankkimisen tärkeyden. Yksi tärkeimmistä asioista, johon Raamattu meitä opettaa, on, että ’teemme työtä käsillämme, jotta vaeltaisimme säädyllisesti ulkopuolella olevia kohtaan emmekä olisi minkään tarpeessa’. Jumala varmasti vihaa niitä, jotka ovat laiskoja ja kieltäytyvät tekemästä työtä. – 1. Tess. 4:11, 12; Sananl. 6:6–11; 21:25.
Lisäksi Raamattu osoittaa perheenjäsenille heidän oikean paikkansa kodissa ja sen, miten he voivat elää rauhassa ja sovussa kohdellen toinen toistaan aidolla rakkaudella ja kunnioituksella. (Kol. 3:18–21) Jumalan sana osoittaa myös, miten me voimme selviytyä monista ihmiskuntaa kaikkialla vaivaavista ongelmista kuten esimerkiksi moraalin luhistumisesta, joka etenee yli maailman. Raamattu siis auttaa meitä säilyttämään tasapainoisen näkemyksen kaikissa asioissa ja asettamaan hengelliset asiat ensimmäisiksi elämässämme. Kun olemme pääasiassa kiinnostuneita oikean suhteen säilyttämisestä taivaalliseen Isäämme, niin meillä on todellinen tarkoitus elämällemme: palvella suurta Luojaamme Jehovaa ja tehdä hyvää lähimmäisillemme.
Me voimme kaikki hyötyä Jeesuksen vuorisaarnassaan esittämästä neuvosta, kun hän sanoi: ”Lakatkaa keräämästä itsellenne aarteita maan päälle . . . Kerätkää sen sijaan itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste syö ja missä varkaat eivät murtaudu sisään eivätkä varasta.” Ja olemmepa rikkaita tai köyhiä, me voimme kaikki hyötyä suuresti Raamatun niille antamasta kehotuksesta, jotka ovat aineellisesti rikkaita: ”Käske niitä, jotka ovat rikkaita nykyisessä asiainjärjestelmässä, etteivät ylvästele eivätkä pane toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka varaa meille kaikkea runsaasti nautinnoksemme; että he tekevät työtä hyvässä, ovat rikkaita hyvissä teoissa, ovat anteliaita, auliita jakelemaan, kooten turvallisesti itselleen aarteeksi hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, jotta he saisivat lujan otteen todelliseen elämään.” – Matt. 6:19, 20; 1. Tim. 6:17–19.
”Lujan otteen” saaminen ”todelliseen elämään” mukautumalla elämän Luojan asettamiin vaatimuksiin on todella suurin voitto, mikä voidaan saavuttaa!