Odotatko sinä poistempaamista?
”EI SE ollut Jumalan vika. Se oli oma vikani. Olin laskenut väärin”, mainittiin ryhmän johtajan Bill Maupinin sanoneen. Ennustettu ajankohta, 28. kesäkuuta 1981, tuli ja meni – eikä mitään tapahtunut.
Maupinin ryhmä oli odotellut kärsivällisesti yhdessä puolitoista vuorokautta, eikä se ollut ensimmäinen ryhmä joka on pettynyt odotuksissaan. Jo 22. lokakuuta 1844 arviolta 100000 William Millerin seuraajaa oli odotellut tuntikausia talojen katoilla ja kukkuloilla samaa tapahtumaa.
Mitä nämä kaksi ryhmää ja muut niiden välisenä aikana vaikuttaneet ryhmät odottelivat niin innokkaasti? Poistempaamista!
Mitä poistempaamisen tarkoittaa?
Se on lyhyesti sanottuna käsitys, jonka mukaan kristityt temmataan pois maailmasta ja yhdistetään Kristuksen kanssa ”ilmassa”. Tim LaHaye selittää kirjassaan ’poistempaamista’ seuraavasti: ”Me poistumme heti maapallolta. Meidät otetaan yhtäkkiä pois maailmasta riippumatta siitä mitä me silloin paraikaa teemme.” – The Beginning of the End.
Hän jatkaa: ”Seurakunnan poistempaaminen on oleva niin hätkähdyttävä tapahtuma, että koko maailma tajuaa meidän lähteneen. Jotkut ovat arvelleet, että lentokoneet, bussit ja junat törmäilevät kaikkialla maailmassa, kun niiden kristityt kuljettajat viedään äkkiä tästä maailmasta. Millainen kaaos mahtaakaan syntyä valtateille, kun autonkuljettajia temmataan autoistaan!”
Jotkut kuljettajat ovat jopa kiinnittäneet autoonsa tarran: ”Poistempaamisen sattuessa tässä autossa ei ole kuljettajaa.”
Mutta siitä, miten ja milloin poistempaaminen tapahtuu, ollaankin sitten jo eri mieltä. Jotkut uskovat sen tapahtuvan vaivihkaa, niin että ihmisiä yksinkertaisesti katoaa. Toiset uskovat, että Kristus palaa näkyvänä ja nostaa ”pyhät” näkyvässä ruumiissa maailman seuratessa sivusta. Jotkut uskovat poistempaamisen tapahtuvan Raamatussa Matteuksen 24. luvussa mainittujen merkkien ja ”suuren ahdistuksen” jälkeen.
Yleisin on kuitenkin se käsitys, että Kristus tulee kaksi eri kertaa (eli että hänen tulemuksensa tapahtuu kahdessa vaiheessa): Ensin hän tulee ilmakehään kokoamaan uskovat luokseen ennen seitsenvuotisen ahdistuksen alkamista; ja myöhemmin, tuon ahdistuksen päätyttyä, hän tulee maan päälle perustamaan valtakuntansa ja aloittamaan tuhatvuotisen hallituskautensa.
Miksi jotkut odottavat sitä
Monia viehättää ajatus, että he voisivat päästä pakoon maailmaa uhkaavilta onnettomuuksilta. Se on saanut tällaiset uskovaiset omaksumaan huolettoman asenteen maailman olosuhteita kohtaan.
Uskonnollisista aiheista kirjoittava George Plagenz sanoo: ”Suurena kynnyksenä tiedemiesten ja tällaisten protestanttisten suuntien edustajien välillä on se, että edellisten ollessa huolissaan pian koittavan maailmanlopun mahdollisuudesta kristityt odottavat sitä silmin nähden innostuneina. – – Raamattuun uskovien kristittyjen optimismi pohjaa siihen, että vaikka maailma horjuukin suuren ahdistuksen, Raamatussa ennustetun kosmisen tuhon, partaalla, heidän mielestään Kristukseen uskovat tulevat säästymään.”
John F. Walvoord kirjoittaa: ”Olisi vaikeaa olla tuntematta huolta, jollei Raamattu selvästi osoittaisi, että tämän ajan uskovaisten seuraavana odotteena ei ole väistämätön marttyyrius suuressa ahdistuksessa. Tosi kristittyjen ei nykyään tarvitse pelätä niitä tuhon päiviä, jotka ovat kohtaamaisillaan maailmaa. Sen sijaan heillä on edessään toivo Kristuksen paluusta ja siitä, että heidät yhdistetään Herraan, jolloin he saavat ikuisesti nauttia Hänen läsnäolostaan.” – Armageddon, Oil and the Middle East Crisis.
”Tämä on todella suurenmoinen elämäntapa!” huudahtaa suosittu kirjailija Hal Lindsey. ”Elää optimismin, odotuksen ja jännityksen vallassa. Meidän pitäisi elää kuin ihmiset, jotka eivät odota olevansa enää pitkään täällä.”
Onko se raamatullinen?
Opettaako Raamattu, että kaikki tosi kristityt temmataan taivaaseen? Viedäänkö heidät pois, ja onko muun ihmiskunnan osana tuho”?
Tämä käsitys perustuu 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:16, 17:ään, jossa puhutaan ’tempaamisesta’. Se kuuluu:
”Herra itse laskeutuu taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan trumpetin kuuluessa, ja ne, jotka ovat kuolleita Kristuksen yhteydessä, nousevat ensin. Jälkeenpäin meidät elossa olevat, jotka säilymme, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan ilmaan, ja näin me tulemme aina olemaan Herran kanssa.”
Poistempaamiseen uskovat esittävät tälle raamatunkohdalle seuraavan kirjaimellisen tulkinnan: Kristus tulee jälleen maan päälle. Kuolleet ”pyhät” herätetään ja elävät ”pyhät” temmataan pois. Heille annetaan uusi, kuolematon ruumis, he nousevat ja liittyvät Kristukseen ilmassa, ja hän vie heidät taivaaseen.
Tämä käsitys on siis kytketty Jeesuksen Kristuksen paluuseen. Mutta minkä Raamattu osoittaa Kristuksen paluun tarkoitukseksi?
Miten ja mitä varten Kristus palaa
Raamattu ei osoita, että Kristus palaisi liharuumiissa maan päälle. Sen sijaan se osoittaa hänen palaavan siinä mielessä, että hän kiinnittää huomionsa maan asioihin ja toteuttaa eräitä ihmiskuntaa koskevia suunnitelmia.
Kristus laskeutuu, kuten 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:16:ssa mainitaan, samassa merkityksessä kuin Raamattu sanoo Jumalan laskeutuvan maan päälle. Esimerkiksi Raamattu sanoo Jumalasta: ”Hän notkisti taivaan ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.” (2. Samuelin kirja 22:10) ”Katso, Herra lähtee asumuksestaan, astuu alas ja polkee maan kukkuloita.” (Miika 1:3) Mitä nämä sanat tarkoittavat? Ei sitä että Jumala lähtisi asuinpaikastaan taivaasta, vaan sitä että hän kääntäisi huomionsa maan asioihin.
Samalla tavalla, kun Kristus kiinnittää huomionsa tähän maahan, hän herättää kuoleman unesta ne, jotka tulevat hallitsemaan hänen kanssaan taivaassa. (1. Tessalonikalaisille 4:14, 15; Ilmestys 20:6) Jeesuksen tavoin he saavat näkymättömän ylösnousemuksen ja liittyvät häneen henkimaailmassa. Siten ”ne, jotka ovat kuolleita Kristuksen yhteydessä, nousevat ensin”. Kun sitten ne voidellut kristityt, jotka yhä elävät maan päällä, saavat maallisen vaelluksensa päätökseen, heidät ”temmataan – – pilvissä [ylösnousemuksen saaneina Jumalan näkymättöminä henkipoikina] [näkymätöntä] Herraa vastaan ilmaan”. 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:17:ssä mainittu ”jälkeenpäin” tarkoittaa siis sitä, että sellaiset uskolliset, jotka kuolevat silloin, saavat myös ylösnousemuksen hengessä. – 1. Korinttolaisille 15:51–53.
Mutta Kristuksen paluun yhteydessä tapahtuu paljon muutakin. Jumalan taivaallisen valtakunnan virkaan asetettuna Kuninkaana hän syöksee ensin Saatanan taivaasta ja sulkee hänet maan läheisyyteen. Taivaalliselta valtaistuimeltaan käsin Jeesus kiinnittää huomionsa tähän maahan tutkinta- ja tuomintatarkoituksessa. Kansat ”kootaan hänen eteensä”, ja ihmiset erotetaan kuin ”lampaat” ”vuohista”. – Matteus 25:31–33; Ilmestys 12:7–12.
Jeesus erottelee ihmiset sen perusteella, miten he suhtautuvat Kristuksen ”veljiin”, niihin voideltuihin kristittyihin, ’elossa oleviin jotka ovat säilyneet’ hänen paluunsa aikaan. Jeesuksen ”veljille” on annettu tehtäväksi saarnata ”valtakunnan hyvää uutista” ja ’tehdä opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä’. (Matteus 25:34–45; 24:14; 28:19, 20) Ne, jotka Jeesuksen ’lampaita ja vuohia’ koskevassa vertauksessa erotetaan ”lampaiksi”, liittyvät Kristuksen ”veljiin” Jumalan valtakunnan julistamisessa. He eivät kuitenkaan elätä toivoa minkäänlaisesta poistempaamisesta tai taivaallisesta ylösnousemuksesta, jolloin he pääsisivät ”olemaan Herran kanssa”. Sen sijaan heidän raamatullisena toivonaan on läpäistä ”suuri ahdistus” ja elää ikuisesti paratiisioloissa maan päällä. Tämän valtakunnan maallisen valtapiirin yhteydessä kuningas Jeesus Kristus tulee esittämään heille seuraavan kutsun: ”Tulkaa, te Isäni siunaamat, perikää se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.” – Matteus 25:34, 46; Ilmestys 7:9, 10, 14.
[Kuva s. 17]
Jotkut uskovat lentokoneitten, bussien, junien ja autojen törmäilevän, kun niiden kristityt kuljettajat viedään äkkiä tästä maailmasta