Tulevaisuuteen katsominen luottavaisesti
”Pidämme otteemme siihen luottamukseen, joka meillä alussa oli, lujana loppuun saakka.” – Hepr. 3:14.
1. Onko kaikilla ihmisillä samanlainen näkemys tulevaisuudesta? Selitä.
USEIMMAT ihmiset torjuvat ilman muuta jokaisen yrityksen kuvailla vanhurskaan ”uuden järjestyksen” kirkastamaa tulevaisuutta sanoen: ”Se ei tule koskaan!” Koska heillä ei ole lainkaan luottamusta tulevaisuuteen, niin ei ole hämmästyttävää, että useimmista tulee itsekeskeisiä, ja he haluavat elää ainoastaan ”tätä päivää” varten. Mutta Jehovan kristityillä todistajilla ei ole tällaista masentavaa tulevaisuudennäkymää. Heidän sydämensä uhkuu sen sijaan luottamusta, kun he odottavat innokkaasti tulevaisuutta, jota eivät hallitse itsekkäät kansat eivätkä ahneet valtaryhmittymät, vaan elävä Jumala Jehova. Ihmisen näkemys tulevaisuudesta voi kuitenkin sumentua. Mutta millä tavalla?
2. Mikä vaara uhkaa luottavaista tulevaisuudennäkemystä, ja miten apostoli Paavali varoittaa meitä tässä suhteessa?
2 Vaara on siinä, että kietoutuu liiaksi nykyiseen asiainjärjestelmään. Olet kuitenkin ehkä kuullut jonkun puolustavan tällaista kietoutumista sanoen: ”Mutta täytyyhän meidän loppujen lopuksi olla käytännöllisiä.” Olisitko taipuvainen olemaan yhtä mieltä hänen kanssaan? Mitä voisi kuitenkin tapahtua, jos ihmiset menevät jatkuvasti yhä pitemmälle tuossa kietoutumisessaan? Olet ehkä nähnyt itse seuraukset. Kenties koko perhe – vanhemmat ja lapset – kietoutuvat siinä määrin nykyisiin pyrkimyksiin, että heidän tulevaisuudennäkemyksensä ei ole enää heille todellinen. Vain se, mitä he ovat hankkineet niin sanotuilla ”käytännöllisillä” keinoilla, on todellista heidän silmissään. He ovat tietämättään antaneet sydämensä muuttua epäuskoiseksi ja pahoja asioita haluavaksi. Onko se voimakkaasti sanottu? Apostoli Paavali esitti kuitenkin sen siten: ”Varokaa, veljet, ettei kenessäkään teistä koskaan kehittyisi pahaa, epäuskoista sydäntä elävästä Jumalasta pois vetäytymällä.” (Hepr. 3:12) Huomasitko, miten kaiken käsittävä Paavalin lausunto on? Hän sanoo sen voivan tapahtua ’kenelle tahansa’ meistä, niin, niillekin meistä, jotka ovat palvelleet uskollisesti Jumalaa vuosikausia! Mutta jottei niin tapahtuisi, niin tarkastelkaamme uudelleen, mitä on edessämme tulevaisuudessa, vahvistaaksemme sydämessämme sitä, minkä Jehova on luvannut todella tapahtuvan. Kun vahvistamme siten luottamustamme tulevaisuuteen, niin me ”pidämme otteemme siihen luottamukseen, joka meillä alussa oli, lujana loppuun saakka”. – Hepr. 3:14.
MIKSI LUOTTAMUS TULEVAISUUTEEN ON TARPEEN
3. Miten Raamattu kuvailee uhkaavan maailmanlaajuisen loppuselvityksen, ja mikä kerskuva julistus liittyy sen yhteyteen?
3 Mitä erehtymätön oppaamme, Raamattu, paljastaa lähitulevaisuudestamme? Se kuvailee, miten kansat, joita demonit petkuttavat, vetäytyvät taistelumuodostelmaan Jumalaa vastaan. Meille sanotaan: ”Ne [demonien henkeyttämät ilmaisut] lähtevät koko asutun maan kuninkaitten luo kokoamaan heidät Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan” paikkaan, joka on nimeltään ”Har-Magedon”. (Ilm. 16:14, 16) Niin perusteellisesti on kansat petetty, että ne – sen sijaan että osoittaisivat levottomuutta tämän Jumalan kanssa tapahtuvan uhkaavan loppuselvityksen johdosta – itsevarmoina julistavat turvallista tulevaisuutta huutaen: ”Rauha ja turvallisuus!” Mutta tuskin tämä kerskuva julistus on päästetty kuuluville, kun ”äkillinen tuho on samassa kohtaava heidät niin kuin ahdingon tuska raskaana olevan naisen, eivätkä he missään tapauksessa pääse pakoon”. (1. Tess. 5:3) Onko tämä ehkä vielä kaukana tulevaisuudessa? Ei, jos kansojen nykyiset rauhanliikkeet ovat jokin vihje. Mutta vielä hätkähdyttävämpääkin on tapahtumaisillaan. Mitä se on?
4. a) Miten ”suuri ahdistus” alkaa? b) Mikä hyökkäys Jehovan kansan kimppuun saa Hänet pelastamaan sen?
4 Petomaiset poliittiset ainekset kääntyvät yllättävän äkisti ”Suurta Babylonia”, väärän uskonnon maailmanmahtia, vastaan. Sen inhottavat menettelytavat ovat lopulta liikaa poliittisille hallitusmiehille, niin etteivät sen haureelliset palveluksetkaan pelasta sitä heidän vihaltaan. Sen halveksinnan, jota he tuntevat sen oletettua arvokkuutta kohtaan, ilmaisee se raivokkuus, jolla he paljastavat sen ja tuhoavat ja polttavat sen poroksi. (Ilm. 17:5, 16; 18:8, 21) Siten alkaa ”suuri ahdistus” Saatanan näkyvälle asiainjärjestelmälle maan päällä. Jehovan palvojat ovat näennäisesti suojattomassa asemassa, ”asuvat muuria vailla”, eikä heillä ”ole salpoja eikä ovia”. (Hes. 38:11) Mutta he sanovat Jehovalle: ’Sinä olet minun turvani ja linnani.’ (Ps. 91:2) Tämä tarjoaa Saatanalle, ”Googille Maagogin maasta”, liian hyvän tilaisuuden, jotta hän jättäisi sen huomioon ottamatta. Hän hyökkää mukanaan suuri lauma, joka on ”kuin pilvi, peittääkseen maan”, näiden näennäisesti suojattomien Jumalan palvelijoitten kimppuun. (Hes. 38:2, 16) Tämä raukkamainen, aiheeton hyökkäys saa Jehovan tulemaan vanhurskaasti närkästyneeksi, ja hän nousee pelastamaan palvelijoitaan voimakkaimmilla hyökkäysaseilla, mitä koskaan on taottu, purkaen ruttoa, kaatosadetta, raekiviä, tulta ja tulikiveä näkyvien vihollisjoukkojen niskaan. (Hes. 38:18, 21, 22) Koska vihollisvoimat kieltävät kaikenlaisten jumalien olemassaolon, niin he hyökkäävät kärkkäästi Jehovan kansan kimppuun. Liian myöhään ne havaitsevat taistelevansa elävää Jumalaa vastaan!
5. Miten perusteellinen on Jehovan voitto vastustajistaan?
5 Miten perusteellinen on voitto? Merkitseekö se vain joka kymmenennen tuhoamista? Paljon pahempaa näille Jumalan palvelijoitten vihaajille! Heistä ei jää jäljelle kymmenettäkään osaa. Voitto on täydellinen! Jehova on varjellut uskolliset palvojansa ”suuren ahdistuksen” loppuosan läpi, ja he seisovat nyt kaikista vastustajista puhdistetun maan päällä. Heidän ei ole tarvinnut kertaakaan nostaa kättään omaksi puolustuksekseen. Jehova on pitänyt huolen siitä messiaanisen valtakunnan ja Poikansa käskynalaisuudessa olevien enkelivoimien välityksellä! – Ilm. 19:11–15, 19–21.
6. Mikä lopullinen toimenpide Saatanaa ja hänen demonejaan vastaan suoritetaan sitten, ja millaiset olosuhteet ovat messiaanisen valtakunnan hallituskauden tunnuksena?
6 Harmagedonissa käydyn sodan jälkeen jää vielä yksi tehtävä suoritettavaksi, ja se toteutetaan nopeasti! Saalista havittelevat Saatana ja hänen näkymättömien demonijoukkojensa leegiot ovat syvyydessä; ne on heitetty syvyyteen ja kansi on paiskattu päälle ja sinetöity tuhanneksi vuodeksi! (Ilm. 20:1–3) Kristuksen alaisuudessa oleva messiaaninen valtakunta alkaa nyt hallita keskeytymättömästi siinä suuressa hävityksessä varjeltuneita, ja suuri määrä kuolleista herätettyjä liittyy heihin Jumalan määräaikana maan täyttämiseksi. Kirkastettu Kristus saattaa tottelevaisen ihmiskunnan täydellisyyteen tuona tuhatvuotisena vanhurskaana hallituskautena soveltamalla käytännössä samoja parantavia voimia, joita hän käytti maan päällä ollessaan sairaitten ihmisten parantamiseksi ja kuolleitten herättämiseksi.
7. Miksi meidän ei tarvitse murehtia sitä, ettei meillä ole tiedossamme kaikkia yksityiskohtia tulevaisuudesta, ja mikä etu meillä kuitenkin on?
7 Miten sydäntä sykähdyttävä kertomus tulevaisuudesta onkaan! Meillä ei tosin ole tietoa kaikista yksityiskohdista, mutta emmehän me niitä tarvitsekaan. Siinä tiedossa, mitä meillä on, on jo enemmän kuin tarpeeksi seurataksemme nopeasti eteneviä tapahtumia, jotka jo nyt alkavat ilmetä kaikkialla ympärillämme. Voi olla, että joitakuita kiinnostavat kuitenkin sellaiset kysymykset kuin kuolevatko kaikki papit Suuren Babylonin mukana tai luhistuvatko tuon suuren uskonnollisen mahdin kaikki osat yhtäaikaisesti kautta maailman. Mutta sellaisten seikkojen ei tarvitse huolestuttaa meitä, ikään kuin ne olisivat välttämättömiä, jotta me voisimme säilyttää uskomme Jumalan suurenmoisiin lupauksiin. Meidän tulee sen sijaan ajatella, mikä etu meillä on maailmaan verraten, jolla ei ole ainuttakaan yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä huomispäivä tuo tullessaan, vielä vähemmän näkemystä, joka ulottuisi tuhannen vuoden päähän tulevaisuuteen! Kuinka kiitollisia meidän pitäisikään olla siitä, että jos me turvaamme luottavaisina Jehovaan, niin meillä on täysi syy katsoa eteenpäin siihen, mikä on edessämme! Niin kuin Hän itse sanoi: ”Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on.” (Jer. 17:7) Meillä on lisäksi vielä yksi suurenmoinen syy olla luottavaisia.
JEHOVAN SUOJELUKSESTA JOHTUVA LUOTTAVAISUUS
8, 9. a) Mikä on toinen huomattava syy luottaa tulevaisuuteen? b) Miksi tiedämme käyvän, niin kuin Jehova on sanonut?
8 Siitä, mitä olemme jo käsitelleet, pitäisi olla ilmeistä, että luottavaisuutemme ensisijainen syy on tieto, että Jehova tukee uskollisia kristittyjä. Toisin kuin ne pelkurimaiset vakoilijat, jotka toivat masentavan raportin siitä maasta, jonka Jehova oli luvannut israelilaisille, Joosua ja Kaaleb luottivat siihen, että Hän johdattaa heidät voittoon, ja sanoivat: Älkää ”peljätkö sen maan kansaa, sillä heitä ei ole meille kuin suupalaksi. Heidän varjelijansa on väistynyt heistä, mutta meidän kanssamme on Herra. Älkää te heitä peljätkö.” (4. Moos. 14:9) Myös kristityillä tulee nykyään olla tämä sama luottamus, koska on kirjoitettu: ”Jos Jumala on meidän puolellamme, niin kuka on meitä vastaan?” (Room. 8:31) Tämän kirjoittaja Paavali on tosiaan niin vakuuttunut Jehova Jumalan ja hänen uskollisten palvojiensa välillä olevan rakkauden siteen murtumattomuudesta, että hän julistaa, ettei mikään eikä kukaan voi erottaa heitä Jumalan rakkaudesta. (Room. 8:35–39) Kuinka erinomainen luottavaisuuden syy!
9 Jumalan palvelijoilla on näin ollen runsaasti syytä katsoa tulevaisuuteen, joka on kirkas ja puoleensavetävä. Heillä ei ole lainkaan syytä uskoa asioitten kehittyvän eri lailla kuin Jehova on esittänyt sanassaan. Hän ei ole sellaisten ihmisten kaltainen, jotka eivät pidä sanaansa, vaan on aina osoittautunut uskolliseksi ystäviään kohtaan. Paavali uskoi sen, eikä hänen luottamuksensa Jumalaan ja luvattuun tulevaisuuteen ollut väärin kohdistettu. Jos hän olisi nyt maan päällä, niin hän katsoisi innokkaasti eteenpäin kohti Jumalan lupausten täyttymystä. Niin tulee meidänkin katsoa.
10. a) Tukeeko Psalmi 91 sitä ajatusta, että yksilöt suojellaan ”suuressa ahdistuksessa”? b) Millaisen suojeluksen Jumala varaa?
10 Tulisiko meidän lisäksi odottaa, että koska Jehova on puolellamme, niin hän puuttuu yliluonnollisella tavalla tilanteeseen suojellakseen jokaista meistä henkilökohtaisesti kuolemasta tai vahingolta ”suuren ahdistuksen” aikana? Jotkut ovat väärin lainanneet sekä Psalmia 91:7–12 että Sananlaskujen 3:25, 26:ta tukemaan tätä näkemystä. Psalmi sanoo: ”Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.”a Jotta emme lukisi tästä raamatunkohdasta enemmän kuin se sanoo, meidän täytyy kysyä itseltämme, puhuuko Mooses tässä tulevasta ”suuresta ahdistuksesta” ja julistaako hän kätkevää suojelusta Jumalan yksityisille palvelijoille silloin. Näin tuskin on, kun muistamme, että Paavali osoitti satoja vuosia myöhemmin Jehovan antautuneitten seuraajien hänen aikaansa asti kestäneen pilkkaa, ruoskimista, vankeutta, ahdistusta ja monen muun laista vainoa, jopa väkivaltaisen kuolemankin. Me voimme kuitenkin olla varmat siitä, että Jehova suojelee heidät ryhmänä joutumasta vihollistensa hävittämäksi perin pohjin ”suuressa ahdistuksessa”, eikä Hän itse koske heihin toteuttaessaan epäsuotuisia tuomioitaan. – Hepr. 11:36–38.
11. a) Todistaako Sananlaskujen 3:25, 26, ettei ketään Jumalan yksityistä uskollista seuraajaa siepata eikä pidätetä? b) Mitä esimerkkejä meillä on tässä suhteessa?
11 Antaako Salomo, edellä mainitun sananlaskun kirjoittaja, meille perusteen odottaa Jumalan suojelusta kaikilta fyysisiltä vahingoilta? Hän sanoi: ”Pääset peljästymästä äkkikauhistuksia ja turmiota, joka jumalattomat yllättää. Sillä sinä saat luottaa Herraan, hän varjelee sinun jalkasi joutumasta kiinni.” Eikö tämä näytä olevan todistus siitä, että Jehova Jumala ei salli uskollisten seuraajiensa tulla siepatuiksi tai pidätetyiksi ”suuren ahdistuksen” aikana? Emme saa unohtaa, että Salomo ei kirjoittanut tätä mielessään meidät nykyään, vaan paremminkin niiden hyväksi, jotka elivät hänen valtakuntansa alaisuudessa. (Sananl. 1:1–4; 3:25, 26) Kun katselemme hänen sanojaan tällä tavalla, niin ymmärrämme, että hän antoi israelilaisille neuvoja, jotka auttoivat heitä elämään rehtiä elämää ja hyödyttivät heitä jokapäiväisessä elämässä. Tällä tavalla he voivat säästyä ”kiinni” joutumiselta. Miten ”kiinni”? Esimerkiksi joutumasta kiinni porton houkutuksiin, porton, joka kuljeskelee kaduilla haeskellen uhria. (Sananl. 5:3–14) Me voimme nähdä hänen sanojensa olevan oivallinen neuvo meillekin. Mutta ne eivät takaa, ettei meitä voitaisi pidättää, enempää kuin uskollinen Jeremiakaan säästyi pidätykseltä Jerusalemin ”lopun aikana”. (Jer. 37:15, 21) Emme voi myöskään odottaa, että joidenkuiden ei ehkä tarvitsisi ”suuren ahdistuksen” aikana menettää henkeään siksi, että säilyttävät uskollisesti kristillisen nuhteettomuutensa, sillä menettihän apostoli Jaakobkin henkensä. (Apt. 12:1, 2) Meillä on siitä huolimatta Jumalan suojelus. Miten?
12. a) Mistä tiedämme, että meidät suojellaan luokkana? b) Unohtaako Jehova ne, jotka menettävät henkensä, vaikka ovat uskollisia? Minkä varauksen hän on tehnyt?
12 Meillä on todistuksia siitä, että Jumala suojelee meitä nyt luokkana. Jollei hän suojelisi, niin olisihan Saatana pyyhkäissyt meidät pois maan pinnalta jo kauan sitten. Silti voivat jotkut yksilöinä kuolla vanhuuden ja sairauden takia ”suuressa ahdistuksessa” tai, kuten jotkut Malawin veljistämme, vainoissa. Voimmeko me tällaisten mahdollisuuksien vallitessa silti katsoa luottavaisina tulevaisuuteen? Aivan varmasti! Jeesus sanoi, että kuolleet saavat kuulla hänen äänensä ja tulevat esiin ylösnousemuksessa. (Joh. 5:25–29) Tämä siis poistaa, kumoaa kuoleman vaikutukset. Mutta Raamattu ei lupaa, että Saatana lakkaisi koettelemasta kutakin meistä tulevan ”ahdistuksen” aikana. Eikö meitä kuitenkin lohduta tieto, että Jehova Jumala ei unohda meitä, jos me vaivumme kuolemaan sen takia, että palvelemme häntä silloin uskollisesti?
13. a) Tuhotaanko myös Jumalan kansa kokonaan Suuren Babylonin hävityksen aikana? b) Mitä tämä vaatii Jumalan palvelijoilta?
13 Meidän suojelemisemme ryhmänä jatkuu edelleen läpi Suuren Babylonin hävityksen ja Har-Magedonin sodan uuteen järjestykseen. Mikä syy luottaa Jehova Jumalaan lupaustensa täyttäjänä se onkaan, kun Babylon on voimaton, sen kyky valvoa maan asioita on tehty tyhjäksi! Ei ole ihme, että Jumalan palvelijoita käsketään riemuitsemaan sen kukistuessa ja kun kajahtaa huuto: ”Iloitse hänestä, taivas, ja iloitkaa, te pyhät ja te apostolit ja te profeetat, koska Jumala on tuominnut hänet rangaistukseen teidän puolestanne!” (Ilm. 18:20) He voivat siis luottaa siihen, että he saavat suojeluksen silloin, kun Jumala teloittaa pahat, ja että heidät viedään hänen uuteen vanhurskaaseen järjestykseensä. – Matt. 25:46.
SOPEUTUMINEN NYT UUDEN JÄRJESTYKSEN OLOSUHTEISIIN
14. Mikä mahdollisuus on niillä, jotka eivät tee välttämättömiä muutoksia mukautuakseen nyt vanhurskaisiin vaatimuksiin?
14 Jotta meillä olisi luottavainen näkemys tulevaisuudesta, meidän täytyy myös alkaa nyt sopeuttaa elämäämme ja ajatuksiamme niihin mittapuihin, jotka Jehova Jumala paljastaa meille Sanansa ja järjestönsä kautta. On tosin vaikeata oikaista kauan sitten vakiintuneita huonoja tapoja ja asenteita, mutta me emme saa puolustautua sanoen: ’No, minä odotan, kunnes uusi järjestys saapuu, muuttaakseni menetelmätapani. Sitten se on helpompaa.’ Moinen tahallinen Jumalan tarkoitusten väheksyminen voisi olla hänen silmissään synti ja johtaa siihen, että me menetämme kokonaan oikeutemme päästä hänen uuteen järjestykseensä. – Jaak. 4:17.
15. Onko meidän tehtävä oikaisuja ainoastaan opillisissa ja profeetallisissa käsityksissä? Mitä apua meille annetaan oikaisujen tekemiseksi ajattelussamme ja toiminnassamme?
15 Tällaiset oikaisut eivät rajoitu välttämättä pelkästään siihen, että älyllisesti mukaudumme niihin opillisiin tai profeetallisiin käsityksiin, jotka ’uskollinen orja’ selittää. Niihin voi sisältyä sydämen muutos, joka vaatii meitä esimerkiksi juurimaan pois ennakkoluuloja tai asenteita, jotka estävät meitä kokosydämisesti rakastamasta kaikkia ihmisiä heidän rotuunsa tai yhteiskunnalliseen asemaansa katsomatta. (Apt. 10:34) Tai se voisi olla jokin vanhan maailman tahra, joka on paljastunut inhottavaksi Jumalan silmissä ja joka täytyy oikaista. Jehova Jumala on rajattomasta rakkaudestaan meitä kohtaan antanut meille pätevät seurakunnan valvojat auttamaan meitä tekemään nämä tarvittavat oikaisut. Paavali kehottaa meitä ottamaan halukkaasti vastaan heidän apunsa, kuten hän kirjoitti: ”Me pyydämme teitä . . . kiinnittämään huomiota niihin, jotka työskentelevät kovasti teidän keskuudessanne ja johtavat teitä Herrassa ja vakavasti neuvovat teitä, ja osoittamaan heille aivan poikkeuksellista huomaavaisuutta rakkaudessa heidän työnsä vuoksi.” (1. Tess. 5:12, 13) Myönteinen suhtautuminen heidän huomaavaiseen ohjaukseensa ei ainoastaan tee heidän työtään helpommaksi, vaan on myös omiaan muovaamaan meidän elämäämme Jumalan järjestelyn mukaisesti uuden järjestyksen elämään pannen meidät innokkaasti odottamaan tulevaisuutta, koska me ymmärrämme sen tavan ylemmyyden, millä Jehova menettelee kansansa suhteen.
16. Miten meidän tulee osoittaa suhtautuvamme työmääräyksiin, kuten näemme Jesajan ja Kristuksen Jeesuksen esimerkeistä?
16 Ei ole myöskään mitään epäilystä siitä, että uudessa järjestyksessä on runsaasti kaikenlaista työtä, joka on tehtävä. Olemmeko halukkaita palvelemaan, tekemään mitä työtä tahansa, jota meidät määrätään suorittamaan? Jumalan palvelijat osoittivat muinoin tällaista halukkuutta siitä huolimatta, oliko heille annettu vastuu arvokas vai alhainen. Jesaja suostui innokkaasti ottamaan vastaan profeetan vaikean tehtävän sanoen: ”Tässä minä olen, lähetä minut.” (Jes. 6:8) Vaikka Jeesuksen opetuslapset tunnustivat hänet ”Herraksi”, niin hän osoitti halukkuutensa palvella orjankin asemassa pesemällä heidän jalkansa. (Joh. 13:3–17) Miten suurenmoisen esimerkin hän antoikaan meille!
17. Mitä meiltä vaaditaan niiden tehtävien täyttämiseksi, jotka eivät ole meidän mieltymyksemme mukaisia? Mitä muita tarkistuksia meidän on ehkä tehtävä?
17 Voi tosin olla niin, että työmääräys, joka meille annetaan, ei ole sellainen, jonka itse olisimme valinneet. Ehkä emme ainakaan alussa nauti siitä kovasta työstä, joka on välttämätöntä maan saattamiseksi paratiisitilaan. Se vaatii meiltä myös epäitsekkyyttä, koska suuri osa vaivannäöstämme ei tule henkilökohtaisten mielenkiintomme kohteitten hyväksi, vaan valmistukseksi ja huolenpidoksi niille ylösnouseville ihmisjoukoille, joista useimmilla ei ole mitään tietoa Jehova Jumalasta. Voitko kuvitella sen työn suuruutta, minkä vain noiden ihmisten mielen ja sydämen muuttaminen uuden järjestyksen ajatteluun aiheuttaa? Keidenkään, joilla on taipumusta laiskuuteen, ei käy silloin hyvin, sillä sananlaskun varoitus kuuluu: ”Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.” (Sananl. 21:25) Se voi siis vaatia meitä tarkistamaan nyt suhtautumistamme siihen työhön, mitä Jehova antaa tehtäväksemme nykyään ja tulevaisuudessa. Sillä tavalla voimme suhtautua tulevaisuuteen iloiten.
18, 19. a) Mikä mahdollisuus on olemassa sen paikan suhteen, missä joku tulee asumaan paratiisimaassa? b) Miten meidän tulee suhtautua meille määrättyyn paikkaan uudessa järjestyksessä, ja miksi meitä ei jätetä siellä selviytymään omin neuvoin?
18 Missä sitten asumme tulevassa paratiisissa? On täysin mahdollista, että meille määrätään asuinpaikat, sen sijaan että niiden valitseminen jätettäisiin meille itsellemme. Sen, miten hyvin sopeudumme sellaiseen järjestelyyn, saattaa ilmaista se, olemmeko nykyään halukkaita menemään siihen seurakuntaan tai kirjantutkisteluun, jossa meitä pyydetään käymään. Jos me mukaudumme meille määrättyyn paikkaan uudessa järjestyksessä, niin siitä tulee pian ”koti” meille, ja me opimme rakastamaan sitä. Juuri näinhän lähetystyöntekijät alkavat ajatella nykyäänkin heille määrätyistä alueista oltuaan niillä jonkin aikaa.
19 On lohdullista tietää myös, että Jehova Jumala huolehtii niiden ”ruhtinasten” valinnasta, jotka tulevat palvelemaan ja ohjaamaan meitä. Ja hän osoittaa ymmärtävänsä meidän todelliset tarpeemme, mikä on parasta meille, ja tämä on yksi syy luottamukseen, koska me tiedämme, ettei meitä jätetä selviytymään omin neuvoin, vaan meillä on uskollisia, koeteltuja miehiä, jotka huolehtivat eduistamme.
SYKÄHDYTTÄVIÄ TULEVAISUUDENODOTTEITA
20, 21. a) Miksi meidän ei tarvitse pohdiskella tulevaisuutta? b) Mitä sykähdyttäviä asioita Raamattu mm. kertoo tulevaisuudesta?
20 Katsoessamme kohti tulevaisuutta meillä on edessämme monia houkuttelevia odotteita. Sen tähden meidän ei tarvitse pohdiskella yksityiskohtia, joita ei ole esitetty Raamatussa, vaan pikemminkin meidän tulee olla halukkaita odottamaan Jehovaa sen sijaan että vaivaisimme mieltämme tai olisimme huolissamme sellaisten asioitten vuoksi. Miksi pohdiskelisimme sitä, ketkä herätetään kuolleista, miten lapsista pidetään huolta, millaisia taloja rakennetaan, käytämmekö koneita, ja muita tämänkaltaisia kysymyksiä. Jos meidän tarvitsisi todella tietää nämä asiat, niin Jehova olisi varannut vastaukset.
21 Kuinka paljon parempi onkaan keskittyä niihin sykähdyttäviin asioihin, joista Raamattu kertoo, kuin pohdiskella sitä mitä emme tiedä! Ensisijaisenahan on elämän odote Jumalan hyväksyminä. Raamattu esittää kuvan maapallosta, joka on täynnä elämää. Mikä ilo onkaan ottaa tervetulleena takaisin kuolleita! Kuinka onnen kyyneleet virtaavatkaan, kun omaiset saatetaan jälleen yhteen! Ja kuvittelehan niiden Jumalan uskollisten palvelijoiden tapaamista henkilökohtaisesti, jotka mainitaan Raamatussa! Kuinka sykähdyttävää onkaan myös nähdä ruumiimme ’palajavan takaisin nuoruutensa päiviin’! (Job 33:25) Mikä nautinto onkaan oleva elää paratiisissa, jossa on täydellinen ravinto, tyydyttävä työ, toverit, joiden kanssa mielihyvin seurustelemme, ja – mikä kaikkein parasta – täydellinen vapaus palvoa Jumalaamme Jehovaa!
22. Mikä vakuutus meillä on siitä, että me voimme katsoa luottavaisina kohti tulevaisuutta?
22 Voimmeko todella olla varmat siitä, että tulevaisuus on oleva tällainen? Tosiaankin voimme, sillä Jehova Jumala on luvannut sen. Hän ei jätä sitä toteuttamatta, sillä ”Jumalan on mahdotonta valehdella”. (Hepr. 6:18) Me katsomme sen tähden innokkaasti kohti edessä olevia tapahtumia luottaen täysin Häneen, joka tulevaisuuden muovailee!
[Alaviitteet]
[Kuva s. 401]
Toisin kuin pelkurit, Joosua ja Kaaleb toivat hyvän selostuksen luottaen täysin siihen, että Jehova antaisi heille Luvatun maan