Oletko hyvin aseistautunut rauhantekijä?
”ONNELLISIA ovat rauhantekijät”, sanoi Jeesus Kristus vuorisaarnassaan. (Matt. 5:9) Tällaiset rauhantekijät ponnistelevat kovasti hyvien suhteitten säilyttämiseksi toisiin. He maksavat pahan hyvällä ja karttavat riitaa. (Room. 12:17, 18) He edistävät rauhaa asenteellaan, sanoillaan ja toiminnallaan. He ovat sen tähden todella ”rauhantekijöitä”, jotka ponnistelevat auttaakseen toisia nauttimaan rauhasta Jumalan kanssa ja lähimmäistensä kanssa.
Miksi sitten voidaan sanoa, että tällaisten rauhantekijöiden täytyy olla hyvin aseistautuneita? Koska voimakkaat viholliset ovat päättäneet tuhota heidän hengellisyytensä. Apostoli Paavali kirjoitti näistä vihollisista ja kristittyjen taistelusta heitä vastaan: ”Meillä ei ole kamppailua verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tämän pimeyden maailmanhallitsijoita vastaan, taivaallisissa olevia pahoja henkivoimia vastaan.” (Ef. 6:12) Meidän on siis taisteltava saatanallisia pimeyden voimia, Panettelijaa ja hänen demoneitaan, vastaan. Kirjaimellisista aseista ja varusteista ei olisi mitään hyötyä taisteltaessa näitä yli-inhimillisiä henkiä vastaan.
HENGELLINEN SOTA-ASU
Me tarvitsemme sen tähden apostoli Paavalin mainitsemat hengelliset varusteet. Hän kehotti uskonveljiään: ”Ottakaa . . . Jumalalta täydellinen sota-asu, jotta voisitte tehdä vastarintaa pahana päivänä ja kaikki perusteellisesti tehtyänne pysyä lujina. Pysykää sen tähden lujina, kupeenne totuuteen vyötettyinä ja yllänne vanhurskauden rintahaarniska ja kenkinä jaloissanne rauhan hyvän uutisen varusteet. Ennen kaikkea ottakaa uskon suuri kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki paholaisen palavat heittoaseet. Ottakaa myös vastaan pelastuksen kypärä ja hengen miekka, se on Jumalan sana.” – Ef. 6:13–17.
Vaikka ehkä olemmekin Jumalan palvelijoina ’tehneet kaiken perusteellisesti’ tähän saakka, meillä ei ole varaa hellittää valppaudestamme. On tärkeää, että etsimme Tekijäämme ja hänen henkeään avuksemme ’pysyäksemme lujina’. Tämä edellyttää vakavaa ponnistelua, jotta olisimme yhteistoiminnassa pyhän hengen ohjauksen kanssa. Apostoli Paavali ymmärsi tämän tärkeyden omalla kohdallaan. Hän kirjoitti korinttolaisille: ”Minä kuritan lyönnein ruumistani ja johdatan sitä kuin orjaa, etten itse toisille saarnattuani tulisi mitenkään kelpaamattomaksi.” (1. Kor. 9:27) Jos me Paavalin tavoin haluamme pysyä hyväksyttyinä, me tarvitsemme hengelliset varusteet, jotka hän luetteli kirjeessään efesolaisille.
Mitä merkitsee totuuteen vyöttäminen ’Jumalalta olevassa täydellisessä sota-asussa’? Paavalin päivinä sotilasvyö oli nahkavyö, jota pidettiin vyötäisillä tai lonkilla. Sen leveys vaihteli viidestä viiteentoista senttimetriin, ja se oli usein vahvistettu rauta-, hopea- tai kultalevyillä. Sotilaan miekka riippui siitä, ja joskus vyön tukena oli olkahihna. Panssaripaitakin saatettiin vahvistaa tällä tavalla uumalta. (Tuom. 3:15–17; Ps. 45:4, 5) Sellainen vyö tuki ja suojasi lanteita. Samoin totuus voi vahvistaa taisteluun varustautuneen kristityn päättäväisyyttä pysyä lujana, kun hän joutuu koetteleviin tilanteisiin.
Välttämätön on myös ”vanhurskauden rintahaarniska”. Se, miten tarpeen vanhurskaus on suojelevana rintahaarniskana, voidaan helposti ymmärtää, kun ajatellaan sydämen taipumusta syntiin. Raamatussa sanotaan: ”Ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka.” (1. Moos. 8:21) ”Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea?” (Jer. 17:9) Ainoastaan vanhurskaus, jonka perustana on usko Jumalan järjestelyyn ikuisen elämän saavuttamiseksi ja jonka hänen henkensä saa aikaan, voi estää sydäntä antamasta periksi syntisille taipumuksille. – Room. 6:15–20.
Jalkammekin tarvitsevat suojan, nimittäin ”rauhan hyvän uutisen”. Onko sinun jaloissasi tällaiset jalkineet? Jos on, niin silloin sinä käyttäydyt sopusoinnussa ”hyvän uutisen”, koko kristillisen opetuksen, kanssa. (Vrt. Room. 6:17.) Koska sotatehtävissä jalkoja käytetään marssimiseen, siihen, että sotilaalla on ”rauhan hyvä uutinen”, sisältyy enemmän kuin puhtaan henkilökohtaisen käytöksen säilyttäminen. Meidän pitäisi olla myös innokkaita levittämään ”hyvää uutista”. Sen tähden aktiivinen osallistumisemme ”hyvän uutisen” tunnetuksi tekemiseen toisille vaikeuksienkin aikoina voi auttaa meitä kestämään uskollisina.
Erittäin huomattava osa sota-asussamme on usko. Apostoli Paavali sanoi sitä ”uskon suureksi kilveksi”. Hänellä on saattanut olla mielessä suuri roomalainen kilpi, joka oli mitoiltaan 120 x 80 cm, eikä pieni pyöreä kilpi, jota jousimiehet yleensä kantoivat. Sellainen suuri kilpi suojasi hyvin suurinta osaa vartalosta. Samoin uskomme Jehova Jumalaan, täydellinen luottamuksemme häneen, auttaa meitä kestämään kaikenlaisissa ahdistuksissa. Tällainen usko ei merkitse vain Luojan olemassaoloon uskomista. (Hepr. 11:6) Siihen sisältyy murtumaton luottamus siihen, että taivaallinen Isämme voi tehdä tyhjäksi ja tulee tekemään tyystin tyhjäksi kaiken mahdollisesti kokemamme vahingon. Ei kuolemakaan voi estää meitä saamasta niitä suurenmoisia siunauksia, jotka Jumala on luvannut palvelijoilleen. – Matt. 10:28.
Tämä ”uskon suuri kilpi” tekee vaarattomiksi kaikki palavat heittoaseet, joita Saatana edustajiensa välityksellä saattaa heittää meitä vastaan. Usko auttaa meitä vastustamaan ”pahojen henkivoimien” hyökkäyksiä, houkutuksia väärintekoon, materialistiseen elämäntapaan kietoutumista ja pelolle, epäilykselle, itsekkyydelle, liialliselle murheelle tai huolehtimiselle perään antamista. Kun usko suojelee meitä kuin suuri kilpi, me voimme yhtyä seuraaviin henkeytettyihin sanoihin: ”Jehova on minun auttajani; en pelkää. Mitä voi ihminen minulle tehdä?” – Hepr. 13:6.
Samoin kuin kypärä suojelee sotilaan päätä, ”pelastuksen kypärä” suojelee kristityn mielenkykyjä. Ajatustemme keskittäminen lopulliseen pelastukseemme, ikuisen elämän palkkaan, auttaa meitä suuresti ankarassa taistelussa kaikkea sellaista vastaan, mikä saisi meidät poikkeamaan tavoitteestamme. Myönteinen ”pelastuksen toivo”, jonka Jumala on antanut, voi olla kyllin voimakas suomaan meille sellaisen suojeluksen kuin kypärä antoi muinaisille sotilaille. – 1. Tess. 5:8.
Kristittyjä vastaan hyökätään usein kieroutuneitten järkeilyjen ja perusteluiden avulla. Silloin tarvitaan ”hengen miekkaa”, Jumalan sanaa Raamattua. Raamattu on pyhän hengen tuote ja on tarkoitettu ”ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa”. (2. Tim. 3:16) Täsmällisellä Raamatun tuntemuksella varustettuina me voimme tehdä eron oikean ja väärän välillä. (Hepr. 5:14) Tämä auttaa meitä ’kukistamaan järkeilyt ja kaiken korkean, mikä kohotetaan Jumalan tuntemusta vastaan’. – 2. Kor. 10:5.
OLE HELLITTÄMÄTÖN RUKOUKSESSA
Meidän ei tietenkään pitäisi koskaan kadottaa näkyvistämme sitä tosiasiaa, että hengellisen sota-asumme antaja on Jumala. Hän varjelee meidät ikuiseen elämään, jos me yritämme mukautua hänen henkensä vaikutukseen. Sen tähden meidän on hyvä olla hellittämättömiä rukouksessa ja osoittaa siten olevamme täysin riippuvaisia Jehova Jumalasta. Ja koska kaikki antautuneet kristityt käyvät samaa hengellistä taistelua, me emme halua rajoittaa rukouksiamme vain itseemme, vaan haluamme sisällyttää niihin koko veljesseuran. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, mitä apostoli Paavali edelleen sanoo: ”Samalla kun kaikin rukoilemisen ja nöyrän pyytämisen muodoin jatkatte rukoilemista joka tilaisuudessa hengessä. Ja sitä varten pysykää hereillä täysin kestävinä ja rukoillen kaikkien pyhien puolesta.” – Ef. 6:18.
Koska kysymys on lopullisesta pelastumisestamme, meillä on täysi syy pysyä hyvin aseistautuneina rauhantekijöinä. Tutki sen tähden jatkuvasti itseäsi. Varmistaudu siitä, että kristillinen totuus on oppaanasi ja tukenasi, että vanhurskaus suojelee sydäntäsi, että uskosi on tarpeeksi vahva kestämään ulkopuolelta ja sisäpuolelta tulevia hyökkäyksiä, että ikuisen elämän saavuttamisen toivo suojelee mielenkykyjäsi ja että olet kykenevä käyttämään Jumalan sanaa oikein taistellessasi uskoa tuhoavia ajatuksia ja ”taivaallisissa olevia pahoja henkivoimia” vastaan. Pyri pysymään hengellisesti valppaana ja anna Jumalan hengen olla oppaanasi, kun rukoilet moniin eri olosuhteisiin tai tilanteisiin sopivilla tavoilla esittäessäsi kiitosta, ylistystä, avunpyyntöjä ja anoessasi ohjausta ylhäältä. Niin, ponnistele ollaksesi hyvin aseistautunut rauhantekijä.